Blogi

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Ei, ne kolme euroa päivässä maksavat verkostomarkkinointifirman kapselit eivät nimittäin auta. Mitkään vatsalihasliikkeet tai lankutukset eivät pullottavaa vyötärönseutua litistä. Iän karttuminen ei itsessään aiheuta vatsan kasvamista, joten aineenvaihdunnan hidastumiseen on kolmi-nelikymppisen turha vedota. Mikään luontaistuote tai erikoishoito ei saa rasvaa mystisesti palamaan juuri navan ympäriltä etkä sinä tarvitse niitä litistäviä sadan euron aluspöksyjä.

Jos pullottavasta vatsanseudusta ja tursuavasta jenkkakahvastosta tahtoo eroon, ei tarvitse tehdä sen kummempaa kuin ymmärtää perusfysiologiaa. Kiloja kertyy, kun energiansaanti ylittää energiankulutuksen – lukuun ottamatta sitä, jos on dieetannut aineenvaihduntansa säästöliekille.

”Jos sinulla on viisi kiloa ylimääräistä, joudut heinäkuussa syömään muun ruuan lisäksi 22 grillimakkaraa vain pitääksesi läskisi tyytyväisinä. Jos syöt yhdenkin vähemmän, alat laihtua”, kirjoitti Saska Saarikoski taannoin Hesarissa – lukemisen arvoinen juttu, muuten.

Stressi ja ennen kaikkea kehnot stressinhallintataidot saattavat lisätä rasvan kertymistä nimenomaan navan ympärille. Liikunta ei olennaisesti lisää energiankulutusta, joten vatsakkuus ei ole myöskään jumpan puutetta. Hiljattain synnyttäneillä naisilla vatsalihasten erkauma voi panna mahan pömpöttämään, mutta rasvakertymää erkauma ei selitä. (Erkauma kannattaa hoidattaa pois asiaan perehtyneellä ammattilaisella!)

Avain vyötärönympärykseen piilee – tylsää kyllä – siinä, mitä suuhusi panet.

Miksi pömppövatsasta pitäisi puhua? Minä en puhu siitä esteettisistä syistä, vaikka ne ymmärrettävästi monia linkkien klikkailijoita kiinnostavat – ja kyllähän oma ulkonäkö saa kiinnostaa. Lituskavatsaa saa tavoitella, jos haluaa.

Perustan kirjoitukseni ihmisen fysiologiaan ja tutkimustietoon. Osin lainaan Riitta Piiloa, joka luennoi meille ravinnon ja jaksamisen yhteydestä joulukuisessa jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-1867743_1280.jpg

Pömppövatsa on terveysriski, vaikka paino olisi normaalin rajoissa. Näennäisen laihallakin ihmisellä voi olla vaarallisen paljon vatsarasvaa.

Vyötärölihavuus lisää seuraavien sairauksien riskiä:

  • Aikuistyypin (tyypin 2) diabetes
  • Verenpaineen kohoaminen
  • Unihäiriöt, hengityskatkot nukkuessa
  • Veren rasvahäiriöt
  • Sydänsairaudet
  • Naisilla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus ja hedelmällisyyden aleneminen
  • Kihti
  • Eräät syöpäsairaudet, esimerkiksi kohtusyöpä ja vaihdevuosien jälkeinen rintasyöpä
    (Lähde: Terveyskirjasto)

Vyötärölihavuus lisää myöhemmän iän muistihäiriön ja dementian riskin kolmin-nelinkertaiseksi. Neljäsosalla suomalaisista on rasvamaksa, ja sen aiheuttaja on yhä useammin ylipaino. (Suosittelen lämpimästi ravitsemustieteen maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruutin kirjaa Terve maksa ihan kaikille!)

Keskivartalolihavuuden takana on aina hiljainen tulehdus. Tulehdus on kehon reaktio mitä tahansa kehon terveyttä uhkaavaa tekijää vastaan. Krooninen tulehdus johtaa insuliini- ja leptiiniresistenssiin. Myös pitkän istumisen on todettu heikentävän insuliinireseptoreita.

Elintärkeä hormonitoiminta siis pimahtaa kahta reittiä pitkin: kehno ruokavalio sekoittaa sen, ja kehnon ruokavalion kerryttämä vatsarasva sekoittaa sitä entisestään. Rasvakudos toimii kehossamme ikään kuin ylimääräisenä umpirauhasena.

Tulehdus alkaa vähitellen hajottaa lihaskudosta ja heikentää unenlaatua. Motivaatio ja yleinen innostuneisuus heikkenevät. Ihminen väsyy ja tuntee olonsa heikoksi. Mielihyvän tuntemukset vähenevät.

Ravinto on mielenterveyden peruspilari.

Suolisto ja keskushermosto ovat jatkuvassa keskusteluyhteydessä ja suoliston kunto on suorassa yhteydessä mielenterveyteen. Monilla on tänä päivänä kehno bakteerikanta suolistossaan esimerkiksi epäterveellisen ruokavalion ja toistuvien antibioottikuurien takia. Suolisto esimerkiksi erittää 95 % ihmisen ”onnellisuushormoni” serotoniinista.

Rasvan kertymistä vatsaonteloon lisää vielä erityisesti tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Myös riittämätön uni vaikuttaa epäsuotuisasti.

No, ryhdynkö kaalisoppadieetille?

Älä. Syömisen yhtäkkinen rajoittaminen on haitaksi kahdella tavalla: ensinnäkin se ajaa aineenvaihdunnan säästöliekille. Keho tulkitsee olevansa nälänhädässä ja muuttaa jokaisen ravinnon hippusen varastorasvaksi. Toiseksi dieetit eivät koskaan ole kestävä ratkaisu. Mitä tiukempi dieetti, sitä nopeammin ja sitä totaalisempana repsahdus tulee.

Pitää syödä, että aineenvaihdunta toimii.

Yksinomaan aivosi kuluttavat neljäsosan päivittäin syömistäsi kaloreista. Tarvitset toimivia aivoja, älä siis nälkiinnytä niitä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

food-2096657_1280.jpg

Koko syöminen kannattaa miettiä uusiksi, eikä kyseessä ole rakettitiede tai suuria omaisuuksia vaativa elämänmuutos, vaan perusasioihin palaaminen. Mitään yksittäisiä ruoka-aineita ei esimerkiksi ole syytä välttää. Hiilihydraatteja ei pidä kammoksua, varsinkaan, jos harrastat liikuntaa, teet fyysistä työtä tai olet masentuneisuuteen tai unettomuuteen taipuvainen. Rasvoja ei pidä välttää, koska yksikään solumme ei toimi ilman rasvoja. Yhden päivän tai yhden viikon herkuttelu ei vaikuta mihinkään, jos sen jälkeen jatkat elämää järkevästi: syö siis jouluna, juhlissa ja ulkomaanlomalla ihan mitä mielit, äläkä kiusaa itseäsi pahaa mieltä tuottavilla rajoitteilla. Hedelmät eivät lihota, joten syö niitäkin monipuolisesti: ne ovat maukkaita ja sisältävät paljon vitamiineja ja hivenaineita. Muista kuitenkin, että esimerkiksi paprikassa on neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.

Esittelen muutaman idean, joiden mukaan toimiessa ei voi mennä pahasti pieleen!

1. Syö jopa 10–15 annosta kasviksia päivässä.

Suomalainen ravintosuositus on 5 kourallista ”tuoreksia” (vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja) päivässä. Väitän, että se ei riitä. Kun vähintään tuplaat tämän määrän, et enää jaksa syödä ylettömästi ravintoarvoiltaan huonompia ruokia ja saat valtavasti arvokkaita hivenaineita, jotka tukevat hormonitoimintaasi ja ehkäisevät kaikkia kansansairauksiamme. Energiatasosi ja vastustuskykysi pöpöjä vastaan kohenevat varmasti havaittavasti, jos tuorepuoli on aiemmin jäänyt vähiin.

Olkoon blogit, Instagram, kansalaisopiston kurssit ja kirjaston keittokirjahylly apunasi, kun opettelet uusia tapoja kokata vihanneksia maukkaasti. Suosittelen myös plant based whole food dietiin tutustumista: se on nerokas tapa syödä! Tutustu kaikenlaisiin vihanneksiin, juureksiin ja hedelmiin, joita et ole aiemmin maistanut. Saatat löytää uusia suosikkeja.

Tuoreiden vihannesten ja hedelmien syöminen kannattaa tehdä itselleen helpoksi. Esimerkiksi itse menettelen seuraavasti: ostan kerralla ison satsin kaikkea – kuten kesäkurpitsaa, vesimelonia, päärynää, kukkakaalia, parsakaalia, kurkkua, lehtikaalia, omenaa ja porkkanaa. Lidlistä saa hevi-tuotteet erityisen edullisesti. Kotona huuhtelen heti kaiken minkä voin ja pilkon oitis osan kasviksista annospaloiksi lasisiin säilytysrasioihin. Hyvät valmistelut ja esillepano tekevät vihanneksiin ja hedelmiin tarttumisesta mutkatonta ja säästävät aikaa ruokaa laittaessa. Hakusanalla #mealprep voit etsiä inspiraatiota! Lapsiinkin saa uppoamaan merkittäviä määriä vihanneksia, kun asettelee niitä pikku käsien ulottuville valmiiksi pilkottuina.

Ota inspiraatiota jääkaappisi sisältöön vaikka Instagram-käyttäjä @herkkutrikoissa :lta! (Minulla on samoja Ikean lasirasioita ja jääkaappini näyttää usein aika lailla tältä.)

IMG_5570.jpg

2. Syö vähemmän kerralla.

Moni on tottunut ahmimaan itsensä ähkyyn saakka, vaikka se harvoin lisää hyvinvointia. Kahdessadas karkki, kuudes kalja tai toinen pussi sipsejä peräkanaa nautittuna ei vaan maistu niin hyvältä kuin ekat puraisut. Lopeta ajoissa. Sinun ei tarvitse luopua lempikermamunkistasi, mutta älä syö sellaista joka päivä, vaan vaikkapa kerran viikossa.

Naiivin kuuloinen, mutta oikeasti toimiva kikka on ottaa ruoka pienemmälle lautaselle. Ranskalainen tapa käyttää tuntikausia monen ruokalajin ilta-ateriaan päivällisvieraiden kanssa seurustellen on nerokas siksi, koska hitaasti syömällä aivot ehtivät rekisteröidä, milloin maha on täynnä – ja hyvässä seurassa syöminen parantaa ruuansulatusta ja mielialaa. Jos hotkit sapuskasi kyyryssä internetin tai telkkarin kelmeässä valossa, tulet syöneeksi vielä kauan sen jälkeen kun mahalaukkusi on saanut kyllikseen.

Janoisuus tulkitaan usein näläksi. Huolehdi, että juot tarpeeksi vettä.

3. Tiedosta makrot.

Hanki perustiedot pääravintoaineista eli makroista, joita ovat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Tiedosta, mitkä ruuat ovat hurjan energiatiheitä ja mitkä taas keveitä. Esimerkiksi pähkinöitä ei kannata syödä montaa kourallista joka päivä ja salaatinkastikkeista, avokadosta, kuivahedelmistä ja myslistä kertyy helposti turhan reilusti energiaa – syö niitä, mutta pienempinä annoksina. Sitä vastoin esimerkiksi vesimeloni ja kesäkurpitsa eivät sisällä energiaa nimeksikään, joten niitä voi mutustella reilumminkin.

Seuraava kaava on erinomainen. Olen pöllinyt sen Instagram-hahmolta nimeltä @syattfitness , jonka takana on jenkkivalmentaja Jordan Syatt:

  • Syö viisi ateriaa päivässä siten, että
  • Aterioista 2 on lämpimiä ruokia, jotka koostat seuraavasti yhdelle lautaselle:
    • Puolet lautasesta vihanneksia ja juureksia.
    • Neljäsosa lautasesta proteiinia: tofua, papuja, nyhtökauraa, kananamunaa, kalaa jne.
    • Kahdeksasosa lautasesta hiilihydraattia, kuten täysjyväspagettia tai riisiä.
    • Kahdeksasosa lautasesta rasvaa, kuten avokadoa, pähkinöitä, neitsytoliiviöljyä…
  • Aterioista 3 on välipaloja, jotka koostat seuraavasti:
    • Välipala on kämmenen kokoinen.
    • Välipala koostuu hedelmästä, proteiinista ja kasviksista.
  • Älä juo kaloreita. Kaikki mehut sisältävät tavattomasti energiaa, eivätkä limonadit ole tietenkään parempi vaihtoehto. Myös alkoholijuomat ovat hyvin energiapitoisia ja näkyvät herkästi vyötäröllä. Jos juot enemmän kuin 1–2 annosta alkoholia viikossa, pelkkä alkoholinkäytön vähentäminen tulee nopeasti näkymään habituksessasi.

4. Rentoutustaidot jaada-jaada-jaada.

Kaikki blogitekstini tuntuvat palaavan aina tähän, mutta sille on syynsä! Viittaan jälleen tutkimukseen, jossa restoratiivisen joogan todettiin auttavan painonpudotuksessa, hoikkana pysymisessä ja etenkin ihonalaisrasvan katoamisessa. Stressi kerryttää vararenkaan vyötärölle. Stressinhallinta on ylivoimaisesti parasta kehon- ja myös mielenterveyden huoltoa, mitä elämässään voi opetella. Satsaa siihen ja karsi ylimääräiset hömpötykset. Jooga herkistää kuuntelemaan oman kehon viestit myös sen suhteen, millä ravita itseään. Meditaatio taas opettaa ottamaan etäisyyttä impulsiiviseen käytökseen ja hetkellisten nautintojen jahtaamiseen. Tyyni mieli ei kaipaa härpäkkeitä eikä naposteltavaa viihdykkeekseen.

IMG_5569.jpg

Lue myös:

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

 

 

 

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

”Yrittäjän pitää olla tavoitettavissa 24/7”, ”Lisää kahvia koneeseen niin jaksaa, vaikka yöunet jäi taas neljään tuntiin”, ”Ei yrittäjä voi lomia pitää”. Tuttu puhetapa suomalaisessa työelämässä. Ennustan, että tällainen pahoinvoinnilla pröystäily on jäämässä historiaan orjuuden, talidomidin ja muiden epäonnistuneiden keksintöjen joukkoon. Rentoutustaidot ovat nyt nousussa. Ehkä jo pian kilvoittelemme kyvyllämme palautua, yöuniemme syvyydellä ja lihaksistomme rentoudella!

Aamulehden sunnuntaisessa haastattelussa työterveyspsykologi Marjo Pennonen uumoilee, että tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat levätä – eivät ne, jotka tekevät eniten.

”Oma hyvinvointi, terveys ja jaksaminen pitäisi mielestäni laittaa aina ykköseksi. Silloin olet todennäköisesti myös parempi työntekijä, puoliso ja vanhempi”, sanoo Pennonen. Harva huokaa kuolinvuoteellaan, että olisinpa tehnyt enemmän töitä kun lapset olivat pieniä. Stressin yhteys sairastavuuteen on tiedetty aina, joten korvien välistä höllääminen hyödyttää koko kehoa.

Myös työtään rakastavat tarvitsevat vapaa-aikaa. Kukaan ei tee tehokasta työtä kahdeksaakymmentä tuntia viikossa. Toisaalta esimerkiksi monille herkille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille neljäkymmentä tuntiakin viikossa on liikaa. Työmäärä ei ole ihmisarvon mitta. Oman jaksamisensa rajat hahmottava ja niiden mukaan elävä ihminen on viisas ja kokonainen.

Jo toissa syksynä Helsingin Sanomien jutussa kävi ilmi, että nykyisiä huippujohtajia yhdistää muutama piirre: he kaikki nukkuvat kunnon yöunia, erottelevat vapaa-aikansa työstä – ja lukevat kirjoja. He ovat luopuneet puhelimessa puhumisesta, koska se on aikasyöppö. Huippujohtajat keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan, kotona lapsiin, töissä työntekijöihin, ja puhuvat läsnäolon, meditaation ja mindfulnessin puolesta.

Huippu-urheilijatkin tietävät, että lepo on tärkeätä. Iivo Niskasen harjoituskauden treenistäkin vain 4,8 % on kovatehoista treeniä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

sleep-2542662_1280.jpg

”Kysy neuvot eläimiltä / Kysy suunnat tuulilta”

Joogaopettajana ja jäsenkorjaajana olen havainnut tendenssin: ihmiset ovat kyllästyneitä voimaan huonosti. Moni kokee romahduksen kolmi-nelikymppisenä ja oivaltaa, että omasta hyvinvoinnistaan täytyy ottaa vastuu ihan eri tavalla kuin nuorempana. Vaikka terveydentila ei pakottaisi pysähtymään, paremmin voiminen kiinnostaa silti yhä useampaa. Entisaikain kulttuureissa ihminen lepäsi talvisin ja pimeään vuorokauden aikaan. Joogan sisartiede ayurveda muistuttaa tänä päivänäkin levon tarpeesta ja kehottaa elämään talviaikaan rauhallisemmin, voimia kevääseen keräten – kuten luonto ikään. Eläimet osaavat levätä: voit ottaa oppia myös niiltä.

Ajaako sohvalla makaaminen asian? Ei. ”Jos stressi jatkuu ja joka ilta koettaa rentouttaa itsensä television ääressä, elämä on vaarassa kaventua. Pian elämässä ei enää ole muita keinoja, joista saisi aidosti voimavaroja elämäänsä”, Marjo Pennonen sanoo Aamulehdessä. (Sama pätee surukseni myös Netflix-sarjoihin.) Aivot narikkaan -rentoutuminen ei rentouta aidosti, vaikka se onkin joskus mukavaa ja tarpeellista. Tietoiset rentoutumistaidot mindfulnessista meditaatioon ja joogaan sen sijaan toimivat tutkitusti.

Ihmisen aivot ovat neuroplastiset, eli kun rentoutumisen taitoa tai meditaatiota harjoittaa, se helpottuu ja helpottuu. Aivoihin: muodostuu uusia hermoratoja: stressikaavojen sijaan oppii käyttämään pääkoppansa hyvinvointilatuja, negatiivisen ajatusgeneraattorin käynnistämisen sijaan oppii starttaamaan positiivisten ajatusten moottorin. Esimerkiksi yin-jooga pitkine pysähdyksineen on monille alkuun vaikeata, mutta helpottuu harjoituksen myötä. Hitaan ajattelun ja suurten kokonaisuuksien hahmottamisen sekä empatian taitoja kehittää kirjallisuuden harrastaminen. Makaa siis sohvalla, mutta kirja kädessä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

fox-1284512_1280.jpg

Kireä pipo lihottaa

”Psyyken kannalta liikunta voi olla hyvä keino palautua kuormituksesta. Sitä ei voi kuitenkaan pitää lepona samalla tavalla kuin rentoutumista”, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää samaisessa Aamulehden haastattelussa. Tämä on tyypillinen sudenkuoppa: luullaan, että stressaavan työn tai kiireisen arjen vastapainoksi tulisi vetää hillitön hiit-treeni, vaikka asia on juuri päinvastoin. Kovasykkeisillä pumppitunneilla käyvät ovat tuttu asiakasryhmä jäsenkorjaajille ja osteopaateille kipeine, pinkeine kehoineen. 

Kova treeni on keholle stressori, ja yhä useampi oivaltaa jo tämänkin. Joogan ja rentoutusohjauksen suosion kasvu kertoo omaa kieltään ihmisten muuttuneista tarpeista. Jooga ja meditaatio ovat yksi parhaista keinoista stressihormonitasojen laskemiseen. Restoratiivisen joogan on tutkimuksissa todettu auttavan painonpudotuksessa ja eritoten ihonalaisrasvan karistamisessa. Restoratiivista joogaa tehneellä ryhmällä paino myös pysyi kurissa pidempään kuin vain venyttelyä harjoittaneella verrokkiryhmällä.

Ja meidät kun on totutettu ajattelemaan, että rasva palaa vain pitkällä aerobisella treenillä tyhjällä vatsalla (miten masentava ajatus) tai kovalla voimatreenillä!

Tämä on mielettömän hieno uutinen, sillä restoratiivinen jooga on yksi helpoimmin lähestyttävistä joogan muodoista: se ei vaadi tekijältään juuri mitään. Restoratiivisessa joogassa ei edes venytellä, siellä vain rentoudutaan erilaisissa tuetuissa asennoissa. Moni rakastuu restoratiiviseen joogaan ensimmäisellä kerralla. Stressihormonitasot putoavat niin että humahtaa.

Restoratiivista joogaa voit kokeilla ohjaamissani avoimissa joogaryhmissä, joista ilmoitan erikseen nettisivuillani, ja yksityisvastaanotollani 1–2 hengen ryhmissä. Tilaustunteja järjestän mielelläni esimerkiksi työporukoille. Lue lisää täältä.

Lepääminen on ekologista

Suo siellä, vetelä täällä. Kun puhutaan oman hyvinvoinnin vaalimisesta, on mahdollista astua toiseen ansaan: liiallisen yksilön korostamisen allikkoon. Omasta itsestään huolehtimisen ei tulisi lipsahtaa hedonismin puolelle. Oman hyvinvoinnin ei tule olla perustelu kerskakulutukselle tai itsekkyydelle. Pitäisi lanseerata jonkinlainen eettisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvointipuheen muoto… ai niin, joogassa ja monissa muissa henkisissä perinteissä sellainen keksittiin jo satoja ellei tuhansia vuosia sitten! Kyllä: hyvinvointisi on tärkeätä, mutta ei muiden – luonnon, läheistesi tai bangladeshilaisten tehdastyöläislasten kustannuksella.

Rentoutumistaidot eivät kuormita kukkaroasi tai luontoa. Et välttämättä tarvitse niihin minkäänlaisia välineitä. Luonnossa liikkuminen, nukkuminen ja meditaatio ovat kaikkien saatavilla. Joogaa on tarjolla nettipalveluissa ja Youtubessa ja yhä useammissa pikkukaupungeissakin vähintään kansalaisopistoilla. Myös kirjasto tai podcastit voivat auttaa löytämään itselle sopivan tavan, metodin tai perinteen, jonka tuella alkaa vahvistaa omaa rentoutumistaidon lihastaan. Kirjallisuudesta suosittelen sellaisia helmiä kuten Buddhan aivot (Rick Hanson ja Richard Mendius) ja Jooga ja elämän voima (Donna Farhi).

Lue myös: Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

portrait-2870659_1280.jpg

Kevään 2018 kujeet

Tämä olkoon uutiskirjeenomainen katsaus tuoreeseen vuoteen ja työkuvioihini!

Opiston kurssit

Ajankohtaisinta juuri nyt on Sastamalan opiston kevään kurssien ilmoittautuminen, joka alkaa keskiviikkona 3.1.2018 klo 12.30. Osa kursseistani on tavannut täyttyä muutamassa minuutissa, joten ole sormi napilla, jos haluat ehdottomasti jollekin tietylle kurssille. Osa opistokursseistani jatkaa vanhalla paikallaan, osaan on tullut muutoksia. Löydät kaikki opiston kurssini tämän linkin takaa ja sitä kautta pääset myös ilmoittautumaan. Esittelen tässä ne lyhyesti:

  • Yin-jooga torstaisin 10.30–11.30 Kätsäkoulun liikuntasalissa (Sastamalankatu 2) 18.1.2018 – 19.4.2018. Tuo tälle tunnille oma joogamatto ja pari vilttiä, mieluusti myös tyyny tai pari. Pidä mukana myös joogatiiliä, jos omistat sellaiset (esim. Villihinnasta saa edullisia – saapa sieltä hyvin simppeleitä joogabolstereitakin, jos uskaltaa ostaa kiinalaista!)
  • Yin-jooga torstaisin 20.00–21.00 Oivapajalla (käynti Liekolankadun puolelta lastauslaiturilta jotakuinkin Kaukolan Marjan vastaanottoa vastapäätä – Oivapajan ovikoodin saat tekstiviestinä opistolta ennen kurssin alkua) 18.1.2018 – 19.4.2018. Salissa on matot ja noin yksi joogatiili per nenä, mutta pidä mukanasi vähintään paria vilttiä ja mieluusti 1–2 tyynyä – ja omia joogatiiliä, jos sinulla on, sillä yin-joogassa enemmän on enemmän!
  • Meditaatio + Pranayama keskiviikkoisin 19.00–20.00 Kauppalankulmalla, (katutasossa, Tyrvään Yrtti-Aitasta katsottuna kulman takana, Tärpin naapurissa) 17.1.2018 – 11.4.2018. En ole vielä päässyt tutustumaan tilaan, mutta oletan, että täällä voimme istua tuolilla – tai lattialla, jos tuoli tuntuu liian rajoittavalta. Vesipullon voit pitää mukanasi.
  • Slow flow -jooga perjantaisin 9.00–10.00 Oivapajalla (ks. tarkempi ohje edeltä) 19.1.2018 – 20.4.2018. Jos omistat ns. sticky matin, eli joogamaton, joka ei venyttäessä veny ja jossa on hyvä kitka, pidä se mukana, sillä Oivapajan matot eivät ole ihanteellisia vinyasa-tyyppisessä joogassa. Vesipullokin mukaan!
  • Meditaatio + Pranayama joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina (poislukien juhlapyhät): 7.1., 4.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. Paikkana opistotalon Yläsali, Onkiniemenkatu 1. Istumme tuolilla tai lattialla, vesipulloa voit kuljettaa mukanasi.

Viikkotuntien lisäksi pidän kaksi iltapäiväkurssia:

  • Lääkkeetön kivunhoito sunnuntaina 11. helmikuuta klo 13.00–16.00
  • Lapsen luonnonmukainen hoito sunnuntaina 8. huhtikuuta klo 13.00–16.00

Lue lisää kursseista Sastamalan opiston sivuilta kunkin kurssin kohdalta Lisätietoa-napin takaa. Ota yhteyttä, jos jokin askarruttaa.

(Teksti jatkuu alempana)

physiotherapy-2133286_640.jpg

Jäsenkorjaus

Jäsenkorjausvastaanottoni pyörii yhä tavalliseen tapaan, eli ruuhkaisasti, mutta vakaalla tahdilla ja suurella innolla. Kuudes vuosi kokopäiväisenä jäsenkorjaajana pyörähti juuri käyntiin! Akuuttiaikoja en valitettavasti pysty tarjoamaan, paitsi silloin, kun joku joutuu perumaan aiemmin varaamansa ajan esimerkiksi sairastumisen takia – ja niin käy miltei viikoittain. Kannattaa siis aktiivisesti kysellä akuuttiaikojenkin perään viesteillä. Muutoin ajat menevät keskimäärin 3–4 viikon päähän. Pääsääntöisesti en tee jäsenkorjauksia iltaisin, viikonloppuisin en laisinkaan. Viestit tavoittavat minut puheluja paremmin, koska töitä tehdessäni en puhelimeen vastaa.

Motio

Maanantai-illan yin-joogat Motiolla jatkuvat. Tunnit toimivat drop in -periaatteella, eli voit käydä tunneilla silloin kun sinulle sopii – satunnaisesti tai joka viikko. Motion tunneille tulee varata paikka etukäteen. Tutustuthan varausehtoihin. Motion sali on hyvin varusteltu ja soma.

Puistokadun joogat

Investoin loppuvuodesta 2017 kymmeneen joogabolsteriin eli putkityynyyn, ja tarkoitukseni olisi järjestää keväällä noin kerran kuussa Puistokatu 14:n kauniissa ja lämpimässä salissa ihania, pitkiä joogatunteja, joissa käytettäisiin näitä bolstereita harjoituksen apuna. Niiden avulla saa rakennettua upean harjoituksen! Seuraa ilmoitteluani – ja esitä toki myös toivomuksia! Tunnit on mahdollista räätälöidä erilaisten teemojen ympärille (lonkat, selkä, hiljentyminen, stressinhallinta, ahdistuksen hoito…). Nämä tunnit ovat yleensä erittäin hoitavaa ja palauttavaa restoratiivista joogaa tai yin-joogaa. Saliin mahtuu 10 henkilöä, joten luvassa on pienryhmäjoogaa, jossa pystyn huomioimaan yksilöllisesti jokaisen osallistujan.

(Teksti jatkuu alempana)

people-2573216_640.jpg

Lentävän Maton joogat

Opetan noin kerran kuussa sunnuntaisin Tampereella Lentävässä Matossa erilaisia joogaworkshopeja käsilläseisonnasta stressinhoitoon. Ohjaan myös Lentävän Maton sunnuntai-illan yin-joogan viikkotunnin aina workshopini perään. Seuraava Lentävään Mattoon pyrähdykseni koittaa 28. tammikuuta, jolloin luvassa olisi Siivet selkään -teemalla joogan käsitasapainoja… Lisätietoa tulee pian! Tässä jo sneak peek workshopin sisällöstä (teksti jatkuu kuvan jälkeen):

An_Eka_Pada_Koundinyasana_yoga_posture_asana.jpg

Yksityisohjaus

Järjestän toiveittenne mukaisen joogatunnin työporukallenne, polttariohjelmaksi, harrastusryhmälle lajinmukaiseen kehonhuoltoon ja niin edelleen. Joogatunti on erinomainen tyhy-päivän ohjelmanumero. Tuntiin voi sisällyttää lyhyen luennon esimerkiksi hengitystekniikasta, ergonomisista työasennoista tai vastaavasta.

Voit myös tulla yksin tai kahdestaan vaikka ystäväsi tai puolisosi kanssa yksityisopetukseen työhuoneelleni, leivinuunin pehmeään lämpöön. Tunti voi sisältää esimerkiksi stressinhallintaa tukevia ohjattuja harjoituksia ja ravintoneuvonta, ohjattua rentoutusta, rentoutumistaitojen opiskelua tai unettomuuteen ja sen syihin pureutuvia harjoitteita ja neuvontaa. Voin tarjota jelppiä lihashuollon, palautumisen ja lajikohtaisen tukitreenin (esim. juoksu) suhteen. Voin opettaa joogasarjan omalle kehollesi sopivalla tavalla. Yksityisohjaus sopii  sinulle, joka olet toipumassa leikkauksesta, sairaudesta, burn outista tai vastaavasta tai sinulle, joka kaipaat tukea elämänmuutokseen, kuten painonhallintaan tai pääsykoepreppaukseen.

Isommille ryhmille vuokraamme hyvin varustellun joogasalin.

Yksityisjoogatuntini voit varata myös Motion kautta Motion upeissa tiloissa!

Mitä kaikki nämä joogatermit tarkoittavat?

Katso, löytyykö vastaus kysymykseesi täältä – ellei, niin lähetä kaikin mokomin minulle viesti ja kysy!

Vieläkö muuta?

Ken tietää! Ideoita ja intoa on aina, mutta hiljaa hyvä tulee. Seuraa netti- ja Facebook-sivujani, niin pysyt kärryillä uusimmista tuulista. Muutamia julkistuksia mm. workshopeista on tulossa ihan lähiaikoina.

Edelleen tulen mielelläni puhumaan osaamisalueistani ja tekemään vaikkapa jäsenkorjauksen näytehoitoja erilaisiin tilaisuuksiin.

Hieno kevät tulossa! Toivottavasti tapaamme! ❤

 

 

Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

Ihminen antaa mieluummin itselleen kivuliaita sähköiskuja kuin viettää 15 minuuttia yksinään tyhjässä huoneessa ilman virikkeitä. Tähän tulokseen päätynyt tutkimus kohahdutti muutama vuosi sitten. (Yksi kyseiseen tutkimukseen osallistuja herkesi hankkimaan 190 sähköiskua vartissa!) Näyttää siltä, että emme ole enää kovin hyviä sietämään tylsyyttä tai yksin omien ajatustemme kanssa olemista. Tunnemmeko itseämme ollenkaan, jos emme koskaan todella keskity havainnoimaan sisäistä maailmaamme?

En liene ainoa, jonka kaveripiirissä paisuu ilmiö nimeltä some-ahdistus. Moni on jo vuosien ajan yrittänyt aika ajoin erilaisia some-paastoja, kuten tietyn ajanjakson mittaista täydellistä pidättäytymistä Facebookin käytöstä. Moni on huomannut, ettei enää jaksa keskittyä pitkäjänteisyyttä vaativiin projekteihin, kuten kirjojen lukemiseen. (Tästä myöhemmin lisää!) Kirjaa lukiessakin puhelin harotaan käteen kymmenen minuutin välein, ja kas, internetin kaninkoloon katosi taas kaksikymmentä minuuttia eikä enää muisteta, mitä kirjassa viimeksi tapahtui.

Itse asiassa on havaittu, että kun ihminen sanoo käyneensä Facebookissa ”ehkä kolkyt kertaa” päivän aikana, toimintaloki osoittaa, että käyntejä onkin kertynyt 333. Kun vertaa suomalaisten ajankäyttöä koskevaa tutkimusta ja sosiaalisen median käyttöä mitannutta tutkimusta, käy ilmi, että suomalainen keskivertoisä viettää päivässä reilusti enemmän aikaa somessa kuin lastensa kanssa.

mental-2470926_1280.jpg

Tutkimusten mukaan Facebook masentaa ja ahdistaa

Kenties sinäkin tiedät jonkun, joka päivittää some-kanaviaan useita kertoja päivässä. Onko hän leppoisuuden ruumiillistuma, kuuluisa zen-olemuksestaan ja pitkäjänteisyyttä vaativista harrastuksistaan? Kukoistavatko hänen ihmissuhteensa niin kotona kuin työpaikalla? Vai onko hän hieman takakireä, kärsii unettomuudesta ja stressioireista ja tuntuu joutuvan alituiseen konflikteihin? Jatkuvasti puhelintaan hivelevän ihmisen kanssa ei myöskään ole järin hurmaavaa viettää aikaa. Tatu ja Patu -kirjassa tällaista ruuduista enemmän kuin seuralaisistaan lumoutuvaa ihmistä kutsutaan säätövääriäiseksi.

Olisiko niin, että jatkuva somessa roikkuminen korreloi ahdistuneisuuden kanssa? Lukuisten tutkimusten mukaan kyllä. Brittitutkimuksen mukaan Facebookin käyttö ruokkii ahdistuneisuutta ja riittämättömyyden tunteita, heikentää elämänlaatua ja vaikeuttaa rentoutumista ja nukahtamista. American Journal of Epidemiologyssa julkaistu tutkimus osoittaa, että hövelisti tykkäyksiä Facebookissa jakavien ihmisten fyysinen ja henkinen vointi on huonompi kuin peukkunappia kitsaammin käyttävien.

Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan Facebookissa enemmän aikaa viettävät ovat onnettomampia kuin ne, jotka käyttävät sitä vähemmän. He ovat myös tyytymättömämpiä elämäänsä ylipäänsä. Brittitutkimuksen mukaan kahdella kolmasosalla ihmisistä on vaikeuksia rentoutua silloin kun heillä ei ole pääsyä sosiaaliseen mediaan.

Masennuksen ja somessa vietetyn ajan määrällä on havaittu korrelaatio. Missourin yliopiston tutkimus lisää, että mikäli some herättää käyttäjässä kateuden tunteita, tämä on alttiimpi masentumaan. Itävaltalaistutkimus osoitti, että runsas Facebookissa vietetty aika saa ihmisen tuntemaan olonsa kurjaksi riippumatta siitä, selaako hän kivoja kissavideoita vai riitaisia kirppiskeskusteluja. Toinen Innsbruckin yliopiston tutkimus kertoi, että koska ihmiset pitävät Facebookia kehnona ajanvietteenä, he kokevat sen käyttämisestä morkkista.

stethoscope-2617700_1280.jpg

Facebookin entiset johtajatkin ovat kauhuissaan

Viime viikolla Facebookin entinen johtaja sanoi luoneensa hirviön ja katuvansa, että koskaan työskenteli Facebookin käyttäjämäärien kasvattamiseksi. Chamath Palihapitiya kertoi, ettei anna omien lastensa käyttää Facebookia lainkaan ja arveli ”’sydänten, tykkäysten ja peukutusten’ tuhoavan yhteiskunnan toimintaa, sillä niihin ajaa lyhytaikainen, hyvästä palautteesta saatavan mielihyvän tavoittelu”. Aiemmin Facebookin alkuaikojen johtaja Sean Parker ”kritisoi varsinkin Facebookin tapaa hyödyntää ihmismielen haavoittuvuutta luomalla palautejärjestelmän, josta voi jatkuvasti hakea sosiaalista hyväksyntää”.

Facebookia on kritisoitu ominaisuuksista, joiden on alkujaankin tarkoitus aiheuttaa käyttäjissä ahdistusta: tällainen on esimerkiksi Messengerin ominaisuus, joka näyttää viestin lähettäjälle, onko vastaanottaja lukenut viestin. Tämä tieto on omiaan lietsomaan hylätyksi tulemisen tunteita. Nytkin tuhannet ihmiset tuntevat tuskaa miettien ”miksi hän ei vastaa viestiini, vaikka on lukenut sen”.

Jokainen Facebook-julkaisusi saama tykkäys tuottaa dopamiiniryöpyn, mikä on omiaan koukuttamaan sinut. Monelle tulee mieliteko kirjoittaa entistä nokkelampia päivityksiä entistä useammin, kenties jopa vähän liioitellen ja karrikoiden, jotta ihmiset reagoisivat entistä runsaslukuisemmin. Harva kuitenkaan tunnustaa käyttäytyvänsä näin. Samalla tavalla tykkäyksittä jääminen tuottaa somen käyttäjälle pahaa mieltä, varsinkaan jos ihminen ei tiedosta, millä tavalla Facebookin algoritmi toimii. Ihminen ei muutenkaan ole niin fiksu, että pystyisi täysin tiedostamaan some-käyttäytymisensä motiiveja ja nyansseja. Punainen numero kuvakkeessa houkuttaa klikkaamaan Facebookin auki, vaikka käyttäjä tietää, että sen takana ei koskaan odota oikeasti merkittävä notifikaatio vaan jokin yhdentekevä ilmoitus.

love-1100255_1280.jpg

Kirjoista vieraantuminen on ongelma

Eilen (18.12.2017) Ylen Ykkösaamussa haastateltiin sosiaalisen median tutkijaa ja sosiaalipsykologia Suvi Uskia ja kasvatustieteen tohtoria Liisa Ahosta. (Some-osuus alkaa kohdasta 32.25.) Hekin pitävät somea nykymuodossaan uhkana sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Erityisen suurena uhkana ihmisyydelle he pitävät, toden totta, somen käytön aiheuttamaa lukemisen vähenemistä, josta moni kaverinikin on huolissaan. Ahonen sanoo:

”On sanomattakin selvää, että jos ihminen ei lue, niin silloin myöskään kielelliset valmiudet ja itsensä ilmaisemisen valmiudet ei pääse kehittymään”.

Facebookin Pohjois-Amerikan markkinointijohtajan Michelle Kleinin mukaan aikuiset tarttuvat älypuhelimeensa keskimäärin 30 kertaa päivässä tarkastaakseen some-tilinsä. Milleniaalit tekevät saman yli 150 kertaa päivässä. Luulenpa, että monelle suomalaiselle aikuisellekin 30 kertaa riittää juuri aamupäivän tarpeiksi. Suvi Uskin mukaan ihminen saattaa arvioida käyneensä Facebookissa 30 kertaa, mutta kun asia tarkastetaan toimintalokista, on todellinen luku lähempänä 333:a. Ihmisillä on tapana kaunistella asioita tutkimuksiin vastatessaan.

Sosiaalisessa mediassa vietetty keskimääräinen aika on kasvanut vuosi vuodelta: nyt se on 135 minuuttia päivässä. Vertailun vuoksi: kotitöitä tehdään keskimäärin 185 minuuttia päivässä ja isät viettävät keskimäärin 80 minuuttia vuorokaudesta lastensa kanssa.

Some-paasto lisää tutkitusti hyvinvointia

Harrisburgin yliopiston tutkimus osoittaa, että viikon some-paasto vähentää stressiä ja parantaa tarkkaavaisuutta. Neljänneksellä paasto lisäsi mielenkiinnon kokemista asioita kohtaan; osan se sai jopa syömään terveellisemmin.

Aivot ovat plastiset: ne muokkautuvat sellaisiksi, mitä me niillä teemme. (Vähän niin kuin faskiamme mukautuu työasentojemme ja liikuntatottumustemme mukaisiksi.) Esimerkiksi itse en paljon meditoivana koe enää vetoa somen lyhytjänteiseen, pinnallista informaatiotykitystä pursuavaan maailmaan. Olen vieraantunut Facebookista. (Työ-some-tilini saan päivitettyä näppärästi erillisen sovelluksen kautta! Sitä kautta en ”joudu” Facebookin uutisvirtaan.) Kirjallisuussuhteeseenikaan some ei ole vaikuttanut, sillä olen lukenut aina, paljon ja nopeasti, myös pikkulasten äitinä, jolloin varsinkaan ei kuuluisi olla aikaa kirjoille. Paraikaa luen virkistävänä pikku välipalana Stephen Kingin 1200-sivuista Se-romaania. Koen kirjallisuuden ravitsevan sieluani ja voitelevan aivojani.

Kohtaan jatkuvasti työssäni ihmisiä, jotka toistavat samoja lauseita kuin mantroja: En osaa rentoutua. Minulla on nukkumisvaikeuksia. Keskittymiskykyni on huonontunut. En saa hiljennettyä ajatuksiani. Neljä edellistä restoratiivisen joogan workshopiani on varattu täyteen, koska ihmisillä on niin kova stressi ja niin suuri tarve oppia keinoja rauhoittamaan itsensä. ”En muista, koska mulla on ollut näin rauhallinen ja hyvä olo” on tavallinen palaute, jonka kuulen joogatunnin jälkeen.

”Me ei tunneta ihmistä kovin hyvin. Me ollaan nyt vastakkain sen kanssa, että me innostutaan tosi yksinkertaisista, simppeleistä jutuista, ja koukututaan näihin, ja me ei osata sitä itse hallita ja hillitä. Se tarkoittaa sitä, että me tarvitaan ihan eri tavalla tutkimusta sinne ihmisen pään sisään ja ihmisten välisiin suhteisiin, jotta me nähdään, mihin tätä laivaa kannattaa ohjata”, sosiaalipsykologi Suvi Uski sanoo.

Lisätutkimuksia odotellessa voit yrittää ohjata omaa laivaasi esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Kaitse itseäsi kuin lasta. Aseta somen käytöllesi rajat. Laita itsesi nukkumaan ajoissa.
  • Lainaa kirjastosta kirja ja lue se, hyvänen aika.
  • Pane puhelimesi merkkiäänet ja kaikenlaiset merkkinumerot kuvakkeissa pois päältä.
  • Älä ota puhelinta käteen joka kerta, kun sinulla on tylsää tai kun se mieleesi juolahtaa. Luo uusia hermokytkentöjä, jotka etäännyttävät sinua puhelimestasi.
  • Meditoi! Se on paras ja aivan ilmainen keino muokata aivojaan – ja sitä kautta elämäänsä onnellisemmaksi.
  • Vuole kiehisiä, tuijota tulta, tee jotain hidasta ja monotonista: se hoitaa aivojasi.
  • Ole rakkaittesi kanssa ja katso heitä silmiin. Käy pitkiä, polveilevia, keskeytyksettömiä keskusteluja.
  • Aamulla herätessäsi viivy sisäisessä maailmassasi, tavoittele palasia näkemistäsi unista, juo kahvisi lintulaudalle katsellen – sen sijaan, että ottaisit ensimmäisenä puhelimen käteesi ja ahmisit Facebookista toisten tuottamia ajatuksia ja kuvia.

”Buddhalla ja muilla suurilla opettajilla oli syntyessään suunnilleen samanlaiset aivot kuin kenellä tahansa. Se, millä tavalla he muuttivat aivojaan, muutti maailmaa.” (Rick Hanson ja Richard Mendius Buddhan aivot -kirjan takakansitekstissä.)

 


Kesäkuussa julkaistun DNA:n Digitaalisen elämäntavan tutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaista suomalaisista 82 % on Facebookissa ja reilut 40 % heistä käyttää Facebookia ja Messengeriä lukuisia kertoja päivässä.

https://theheartysoul.com/mental-health-risks-of-social-media/

http://www.businessinsider.com/social-media-use-can-contribute-to-anxiety-and-depression-2015-6?r=US&IR=T&IR=T

 

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

2010-luvulla varttuvat lapset kärsivät yhä useammin vaivoista, jotka ennen miellettiin keski-ikäisten, stressaantuneiden, liikaa juovien työmyyrien ongelmiksi. Ikävä kyllä syy on pitkälti siinä, että nykylasten elämäntavat ovat yhä yhtenevämmät entisaikain konttorirottien kanssa. (Pyydän myyriltä ja rotilta anteeksi, että liitän heihin negatiivisia konnotaatioita!)

Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan tänään 15.12.2017 Anu Vierolan fysiologian ja hammaslääketieteen väitöskirja, jonka aiheena on alakouluikäisten lasten kivut. Tutkimus tehtiin osana Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta. Tutkimustulos on koruttomuudessaan seuraava: huonokuntoiset lapset ovat kivuliaampia kuin hyväkuntoiset. Joka toisella 6–8-vuotiaalla on kipuja viikoittain. Kipu häiritsee lasten elämää ja kaverisuhteita. Liikkumattomuus, huono unenlaatu ja epäsäännöllinen ruokailurytmi lisäävät lapsen kipuja.

Viime sunnuntaina, 10.12.2017 lääkäri Riitta Piilo luennoi kalevalaisen jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa Hirvikoskella ravinnon ja terveyden suhteesta meille jäsenkorjaajille. Lapsista Piilo sanoi jotakin hätkähdyttävää:

”Nyt varttuva sukupolvi tulee kuolemaan ennen vanhempiaan.”

Piilo puhui siitä, miten Suomessa on havaittu kakkostyypin diabetesta jo 15-vuotiailla. Metabolinen oireyhtymä yleistyy lapsilla ja nuorilla kovaa vauhtia. Kolmessakymmenessä vuodessa ylipainoisten lasten määrä on tuplaantunut. Keskivartalolihavuus on lisääntynyt alakouluikäisten keskuudessa silminnähden. Kun on keskivartalorasvaa, on rasvaa aina sisäelinten ympärillä. Viskeraalinen rasva on yksi suurimmista terveysriskeistä: se häiritsee hormonitoimintaa ja sitä kautta muun muassa heikentää vastustuskykyä; myöhemmän iän muistihäiriö- ja dementiariskin vyötärölihavuus kolmin- tai jopa nelinkertaistaa, ja diabetesriskiä se lisää 60 prosenttia. Keskivartalostaan pullistuneilla on aina kehossa hiljainen tulehdus, joka johtaa sekä kehossa että psyykessä monenlaisiin ikäviin seurauksiin: se muun muassa heikentää mielihyvän ja motivaation tuntemista ja saa olon väsyneeksi. Syntyy kierre, jossa ei enää tee edes mieli liikkua.

food-2940558_1280.jpg

Liiallinen sokerinsaanti altistaa lapset rasvamaksalle. Suomessa rasvamaksoja on diagnosoitu jopa alle kouluikäisillä lapsilla.

Vierolan mukaan lapsia vaivaa useimmiten päänsärky, selkäkipu ja jalkasäryt. Moni kokee myös niskan ja hartiaseudun kipua. Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat yleisiä jo alakouluikäisillä lapsilla. Ne aiheuttavat suoraan niskan ja hartioiden kipuja ja päänsärkyä. Purentaelimistöllä tarkoitetaan leukaniveliä, puremalihaksia, hampaistoa ja niihin läheisesti liittyviä kudoksia.

Kalevalainen jäsenkorjaus on erinomainen keino lasten kipujen hoitamiseen. Tein jäsenkorjauksen lopputyöni vuonna 2013 purentaelimistön toimintahäiriöiden hoitamisesta kalevalaisella jäsenkorjauksella. Tutkimustulokseni olivat hyviä. Minulla käy yhä jatkuvasti asiakkaita, joita leuat vaivaavat: on hajoavia hampaita, korvakipua, neurologisia oireita, niskakipua, näköhäiriöitä, migreeneitä, kasvokipuja, naksuvia ja pois sijoiltaan meneviä leukoja… Kalevalaisen jäsenkorjauksen kasvojen ja pään alueen hoito-otteet ovat lempeitä ja tehokkaita ja niitä voi soveltaa myös lapsille.

Myös kasvukipuja hoidetaan kalevalaisella jäsenkorjauksella. Kasvukipujen takana voi olla esimerkiksi nilkan virheasento, kuten Vierolakin toteaa. Nivelten virheasentojen hoitaminen on kalevalaisessa jäsenkorjauksessa peruskauraa. Olen hoitanut lukuisia kasvukipuisia lapsia, joita on vaivannut etenkin säären alueen kivut. Lapsen skolioosi saattaa jäsenkorjauksella suoristua, mikä vähentää akuutin kivun lisäksi myös aikuisiän kipuja, sairauslomia ja välilevynpullistumia.

diving-200396_1280.jpg

Lasten ruokailu- ja liikuntatottumuksia ei jäsenkorjauksella korjata, joten siinä kohtaa pallo jää lasten perheille. Syödäänkö yhteisiä aterioita? Pilkotaanko keittiössä porkkanoita ja lanttuja ravitsevaan soppaan vai auotaanko harva se ehtoo eineshampurilaisten kääreitä? Kuljetetaanko lapsi autolla harrastuksiin niin että vanhempi kököttää autossa odottamassa koko tunnin, vai hyppääkö koko perhe fillarin selkään? Tehdäänkö ruokaostokset automarketissa vai käveleekö koko perhe kauppareissut? Ostetaanko kotiin karkkia kuusi kiloa vai kuusisataa grammaa kuukaudessa? Onko välipalana sokerimuroja vai jääkaappiin valmiiksi pilkottuja vihanneksia? Mikä on perheen psykologisen hyvinvoinnin laita?

Saa nähdä, jääkö tämä tyhjien kalorien mättämisen ja liikkumattomuuden aikakausi historiankirjoissa vain lyhyeksi hairahdukseksi. Olisiko meidän lastemme lapsilla taas herkemmät vaistot omaa hyvinvointia tukevien valintojen tekemiseen? Kyse on myös yhteiskunnallisista päätöksistä ja rakenteista. Yksilön vastuulle ei koko vastuuta voi tietenkään vierittää.

Lapsille soisi kivuttoman lapsuuden. Lapsen kipua pitää hoitaa, mutta elimistöä ja luontoa kuormittavan Panadolin soisi olevan vasta viimeinen vaihtoehto: kipulääke hoitaa vain oiretta, ei syntysyytä, jota me kalevalaiset jäsenkorjaajat työssämme jahtaamme.

cereal-1444495_1280.jpg

Mikä tekee joogaopettajan?

Törmäsin tänään sattumalta joogaopettaja Kreeta Rankin hyvään blogitekstiin joogaopettajakoulutuksista.

Kysymykseen, pätevöittääkö RYT200-koulutus joogaopettajaksi, vastaisin itse: kyllä ja ei. Koulutuksia on hyvin eri tasoisia, mutta hyvä ja vaativa koulutus tarjoaa vahvan pohjan opettajuudelle. Itse voin sanoa, että Hima Happinessin koulutus teki minusta joogaopettajan tarjotessaan pedagogiset taidot, yhteisön ja opettajien tuen ja muun pohjan. MUTTA. Et voi opettaa mitään, josta sinulla ei itselläsi ole kokemusta. Joihinkin koulutuksiin otetaan opiskelijoita hyvinkin ohuella tai jopa nollajoogakokemuksella. Nykyään tarjotaan paljon ”joogaa”, jota opettaakseen on tarvinnut osallistua vain viikonloppukurssille tai parille eikä ohjaaja ole itse joogi. Tällä periaatteella tuotetaan varmasti ihan mukavia jumppatunteja.

”You can’t lead anyone else further than you have gone yourself.” (Gene Mauch)

Joogan ydin on kuitenkin muualla kuin mekaanisesti toistetuissa liikesarjoissa, eikä sitä ydintä sisäistetä muutamassa päivässä, kuukaudessa tai vuodessakaan. Sen sijaan kyseessä on elämänmittainen päivittäinen harjoitus, jonka myötä joogasta tulee ihmisen koko olemukseen kietoutuva elämäntapa, tapa hahmottaa maailmaa, eikä muusta elämästä irrallinen jumppatuokio silloin tällöin. Tämän pitkän matkan varrella on jossain kohtaa piste, jossa voi alkaa välittää joogaa myös muille, mikäli tuntee kutsumusta opettamiseen. Siihen pisteeseen päästäkseen on täytynyt lukea klassisia joogatekstejä, istua aika monta kymmentä tuntia meditoimassa, ja oivaltaa, millaisen alkemian kautta joogan opetukset siirtyvät joogamatolta muuhun elämään: ihmissuhteisiin, kommunikaatioon, resilienssiin. Kaikki tämä on hyvin hidasta kypsymistä. Oma harjoitus on maaperä, jolta opettaminen versoaa. Ilman vakiintunutta omaa harjoitusta ei ole joogan opetusta.

Olen itse tyytyväinen, että ehdin joogata hyvin pitkään (viitisentoista vuotta) ennen kuin päähäni edes pälkähti ryhtyä ohjaamaan joogaa itse. Sittenkin kesti, kun etsiskelin minua puhuttelevaa koulutusta ja odottelin vielä vähän lisää. Ehdin näinä vuosina kokea kaikki klassiset joogan harrastamisen vaiheet, ja mikä tärkeintä, sen, mikä merkitys joogalla ja omalla harjoituksella on elämän kriiseissä ja karikoissa. Siinä on oppi, jonka jakaminen eteenpäin on itselleni sydämen asia.

women-1178187_1280.jpg

Kolme konstia mineraalitasapainon ja mielenterveyden tueksi: adrenal cocktail, teaniini ja tauriini

Uupumusta, unettomuutta, virta vähissä? Levottomuutta, ahdistusta, vaikea rentoutua, kroppa palautuu hitaasti urheilusta, lihakset kramppailevat? Tästä ravintolisäkolmikosta voit saada apua. Ensimmäinen tasapainottaa mineraaleja, kaksi jälkimmäistä ovat aminohappoja.

Minulla ei ole kaupallisia sidonnaisuuksia ja pyrin aina löytämään suosituslistoilleni parhaat, edullisimmat ja turvallisimmat valmisteet. Cocktail-ainesosat eivät ole ihan ilmaisia, mutta ne ovat laadukkaita ja lisäaineettomia. Teaniini ja tauriini puolestaan ovat halpaa kuin saippua, ja niistäkin suosittelen täyteaineettomia vaihtoehtoja. Tästä ravintolisäkolmikosta puhun stressaantuneille ja ahdistuneille räätälöimässäni joogaworkshopissa, jonka ohjaan ensimmäistä kertaa sunnuntaina 19.11.2017.

IMG_4418

”Adrenal cocktail”

Adrenal cocktail sisältää kaliumia, C-vitamiinia ja natriumia. Sen vannoutuneet käyttäjät kokevat sen vähentävän ahdistusta ja antavan aimo tujauksen energiaa. Adrenal cocktailin valmistusvälineitä saat Tyrvään Yrtti-Aitasta. Cocktailiin tulee

  • tölkki kookosvettä (ei tiivisteestä valmistettua, ei askorbiinihapolla tms. jatkettua, vaan ihan sitä itseään; Puhdistamon tölkki sisältää 667 mg kaliumia)
  • noin 400 mg C-vitamiinia (ei synteettistä, vaan whole food -versiota) – Puhdistamon jauhetta siis 1/4 teelusikallinen
  • 1/4 teelusikallista puhdistamatonta suolaa eli kuvan mukaista merisuolaa tai himalajan-/ruususuolaa (vähemmän, jos kärsit korkeasta verenpaineesta)

Drinksu ohjeistetaan juomaan tyhjään vatsaan (vähintään tunnin väli ruokailuun) kahdesti päivässä, klo 10 ja klo 14, jolloin se toimii optimaalisesti suhteessa elimistön uni-valverytmiin. Jotkut nauttivat vain yhden cocktailin päivässä, jotkut ottavat sen unta tukemaan juuri ennen nukkumaanmenoa – omaa elimistöään pitää vain kuunnella, jotta oppii, mikä sopii itselle.

Kalium ja magnesium tanssivat elimistössä jatkuvasti paritanssia, joten jos käyttää runsaasti magnesiumia, voi olla syytä miettiä kaliuminsaantiaan. Kaliumlisä voi auttaa jalkojen elohiiriin ja lihaskramppeihin sekä hyvänlaatuisiin sydämen rytmihäiriöihin. Kalium on elintärkeä makrokivennäisaine, joka toimii elimistössä natriumin vastaparina ja säätelee sen kanssa happo-emästasapainoa ja osmoosia eli nesteiden liikkumista kehossa. Kalium osallistuu elektrolyyttitasapainon, energia-aineenvaihdunnan ja entsyymitoimintojen säätelyyn. Joka ikinen sydämenlyöntisi, hermoimpulssisi ja lihasaktivaatiosi tarvitsevat kaliumia. Kaliumia käytetään korkean verenpaineen hoitoon. C-vitamiini antaa virtaa, vahvistaa vastustuskykyä ja luustoa ja vastaa sidekudosten ja ihon hyvinvoinnista. Se on yksi tärkeimmistä solunsisäisistä antioksidanteista – ja vaikka mitä muuta. Natrium puolestaan on yksi tärkeimmistä elimistön nesteiden suoloista ja välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.

Kokeile cocktailia vaikkapa nyt pimeän vuodenajan yhä pimentyessä. Tarkkaile, huomaatko energiatasojesi nousevan, jalkojen turvotuksen vähenevän tai vaikka elohiirten jäävän pois.

Huomioi ostamasi C-vitamiinin laatu: hanki vain whole food -laatuista valmistetta. Sellaisia valmistetaan mm. acerolakirsikasta, camu camu -marjasta ja amlamarjasta. Tällaista tilasin kerran iHerbistä:

IMG_4420

Vielä yksi, kiistanalainen huomio: Adrenal cocktailia käytetään myös lisämunuaisten uupumuksen hoitoon. Lääketiede ei tunnusta moisen tilan olemassaoloa, mutta jotkut täydentävien hoitojen ammattilaiset, myös lääkärit, hoitavat sitä. Termin on keksinyt lääkäri James L. Wilson. Hänen mukaansa kyse on stressiperäisestä häiriöstä. Suomessa Kaisa Jaakkola on kirjoittanut aiheesta; siitä puhutaan paljon myös CFS:n eli kroonisen väsymysoireyhtymän ja kilpirauhasen toimintahäiriöiden yhteydessä. En ota ilmiöön kantaa, mutta edellämainittujen oireyhtymien oirekuvista esimerkiksi voimakkaan väsymyksen, heikotuksen tunteen ja kipuherkkyyden taustalla voi jäsenkorjaajien asiakaskokemusten mukaan olla myös kivennäisaineiden puutosta. Niin ikään fibromyalgia on yksi oirekuvaltaan laaja ja lääketieteelle vielä varsin tuntematon sairaus, ja monet fibromyalgikot ovat saaneet lisää virtaa ja lievitystä kipuihinsa kivennäisainebuustista. Tuntemattomista ja ristiriitaisista väsymysoireistoista kärsivien voi olla hyvä kokeilla adrenal cocktailiakin.

Ameriikassa valmistavat tällaista valmista AC-jauhetta. Suomeen tätä saa vain nettikaupasta tilaamalla. Anna mennä, jos jaksat maksaa!

IMG_4419.jpg

L-teaniini

L-teaniini on aminohappo, jota vihreä tee sisältää luonnostaan. Se tepsii jännitykseen, ahdistuneisuuteen, stressioireisiin ja ärtyneisyyteen. Se parantaa kognitiivisia toimintoja varsinkin yhdessä kofeiinin kanssa nautittuna. Se siis rentouttaa tehokkaasti, mutta ei väsytä. Jännittyneiden, stressaantuneiden, ahdistuneiden, kiukkuisten ja hermostuneiden kannattaa kokeilla tätä nimenomaan päivittäisenä ravintolisänä, eikä ainoastaan tenttijännitykseen tai vastaavaan kertaluonteiseen tilanteeseen.

IMG_4421

Teaniinista on olemassa viljalti tutkimuksia: PubMed tarjoaa vaatimattomat 376 hakutulosta. On tutkittu teaniinin tehoa skitsofreniaan, syöpään, uneen, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja niin edelleen.

Esimerkiksi esiintymiskauhusta kärsivät ylistävät teaniinin rauhoittavaa mutta skarppiuden säilyttävää vaikutusta. PMS-oirehtivat ovat saaneet siitä apua. Vasta-aiheita teaniinin käytölle ei ole tiedossa. Puhdas+:n teaniini on sitä itseään, eikä sisällä täyteaineita, joten itse kehotan hankkimaan sitä. Yksi purnukka on todella riittoisa, koska päiväannos on vain 0,3 ml. Rauhoittavien lääkkeiden moninaisia haittavaikutuksia teaniinilla ei tietenkään ole.

Tauriini

Tauriini on aminohappo, antioksidantti – ja edullinen ravintolisä, jota käytetään unen laadun parantamiseen, ahdistukseen, stressiin, masennukseen ja treenin tukena. Tauriinia esiintyy elimistössä kudosnesteessä runsain mitoin, verkkokalvoilla, keskushermostossa, sydämessä, lihaksissa ja immuunijärjestelmän soluissa.

Tauriinitutkimuksia on PubMedissä kahlattavana varsin loputon suo. Poliquin on poiminut kirjoitukseensa pätevältä vaikuttavia lähteitä. Hän nostaa esille tauriinin unta parantavan, sydän- ja verisuoniterveyttä edistävän, liikuntasuorituksesta palautumista nopeuttavan, insuliiniherkkyyttä parantavan ja rasvanpolttoa buustaavan vaikutuksen.  Tauriini nostaa GABA-eli gamma-aminovoihappotasoja, mikä parantaa unensaantia ja unen laatua. Vaikutus on siis samansuuntainen kuin bentsodiatsepiineilla, mutta bentsojen lailla tauriini ei suinkaan aiheuta masennusta eikä riippuvuutta eikä syö muita mielihyvähormoneita, kuten dopamiinia. Tauriini edesauttaa kalsiumin, magnesiumin, natriumin ja kaliumin liikkumista solukalvojen läpi. Sen puute lisännee harmaakaihin riskiä, kirjoittaa Juhana Harju, joka niin ikään on poiminut blogiinsa koosteen tutkimusviitteitä tauriinin hyödyistä.

Hupaisa huomio on, että koska kasvikunnan tuotteet eivät sisällä tauriinia, kasvissyöjät ovat erityisen alttiita tauriinin puutokselle ja sitä myötä ahdistukselle: veget siis tauriinipurkille!

Tauriinin käyttäjät ovat saaneet apua myös hyvälaatuisiin sydämen rytmihäiriöihin ja muljahduksiin.

Tauriini on edullista. Oman purkkini olen tilannut iHerbiltä ja urheilijoiden lisäravinteita myyvien putiikkien hyllyltä tauriinia löytyy takuuvarmasti. Tauriini kalskahtaa monen korvaan vaaralliselta erinäisten energiajuomakohujen takia, mutta energiajuomissa ongelmia tuottavat valtaisat kofeiinipitoisuudet tai juomien miksaaminen alkoholiin – ei tauriini.