Blogi

Jäykät valtimot ja jäykät jäsenet kulkevat käsi kädessä – mikä neuvoksi?

Kesällä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan passiiviset, pitkät venytykset parantavat sydän- ja verisuoniterveyttä.

Tutkimuksessa venytettiin lonkankoukistajat, etureidet, pohkeet ja takareidet. Venytyksessä oltiin 45 sekuntia, sitten pidettiin 15 sekunnin tauko. Sama toistettiin viidesti. Venyttely suoritettiin viitenä päivänä viikossa 12 viikon ajan. Tuloksena oli verenpaineen lasku, valtimoiden jäykkyyden vähentyminen ja verenkierron parantuminen. Tilanne kohentui yhtä lailla venytellyillä alueilla kuin koko kehossa. Toisella koeryhmällä, joka ei venytellyt, näitä suotuisia muutoksia ei tapahtunut. Muutokset venyteltävien kehon alueiden valtimoissa olivat havaittavissa vielä kuusi viikkoa venyttelyjen jälkeen.

Tutkimuksen laatijat suosittelevat staattista, passiivista venyttelyä lääkkeettömäksi hoitokeinoksi sydän- ja verisuonisairauksille sekä edistämään sydän- ja verisuoniterveyttä. Tämä koskee etenkin ihmisiä, joiden liikkuminen on rajoitettua. Suomessa sydän- ja verisuonisairaudet ovat kansantauteja. Jäykät valtimot ja jäykät jäsenet näyttävät kulkevan käsi kädessä.

Kehon joustavuutta voi parantaa myös tietoisen läsnäolon harjoittelulla. Kiinnostavan, kahdeksan vuoden takaisen tutkimuksen mukaan se voi parantaa liikkuvuutta enemmän kuin venyttely.

Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen (lähde: mieli.fi). Näitä taitoja on käytetty joogan perinteessä tuhansien vuosien ajan.

Tutkimukseen osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: yksi ryhmä harjoitti tietoisuustaitoja, toinen venytteli ohjatusti ja kolmas ei muuttanut tapojaan. Ensimmäisen ryhmän liikkuvuus parani selvästi enemmän kuin kontrolliryhmien.

Neuvon usein yksittäisiä rentoutusharjoituksia kireyksistä, vinouksista ja kivuista kärsiville jäsenkorjausasiakkailleni, koska ne auttavat. Ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla tietoisen läsnäolon harjoittaminen on olennainen osa harjoittelua.

Yinjooga, restoratiivinen jooga, hengitysharjoitukset ja meditaatio ovat omiaan pehmentämään ihmisen koko olemusta. Yinjoogaa olen ohjannut säännöllisesti jo niin monta vuotta, että moni tunneillani käyvä on ehtinyt raportoida minulle niveltensä liikeratojen kasvaneen. Ovatpa muutosta hämmästelleet asiakkaideni ortopeditkin.

Restoratiivinen jooga, joka omassa opetusrepertuaarissani on aavistuksen yinjoogaa uudempi tulokas, on osoittautunut tuiki tärkeäksi välineeksi kehonhuollossa ja terveen liikkuvuuden ylläpitämisessä.

Kun ensimmäistä kertaa kokee sitkeiden kireyksien sulavan pois vain tietoisen läsnäolon siivittämänä, ymmärtää oman kehon piilevät voimavarat ihan uudella tavalla.

Sanomattakin on selvää, että tietoisen läsnäolon äärelle pysähtyminen on myös tärkeä mielenterveysteko. Mieli ja tunteet vaikuttavat suoraan kehon joustavuuteen. Ahdistus nostaa lihastonusta, vaikka se olisikin piilevää. Niinpä psykoterapia tai ikävän elämäntilanteen taakse jääminen voivat lisätä kehon liikkuvuutta ja joustavuutta huomattavasti, vaikka kehonhuoltorutiinit eivät muuttuisi.

Nämä tutkimustulokset ovat jälleen yksi syy siirtää liikunnan harrastamisen fokusta ulkonäköseikoista kohti sisäistä kauneutta ja terveyttä.

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Kuva Irina L Pixabaystä

Hyvä kunto jeesaa helteelläkin, mutta ei kartu kesän kuntoilutapahtumissa

Mitä on hyvä kunto? Sitä ei välttämättä näe päällepäin. Hiit-velho saattaa uupua kesken kävelylenkin, pyylevä serkku taas rökittää höntsäfutiksessa kaikki.

Kyse ei ole teknisistä vaatteista, äärisuoritus-cv:n pituudesta tai näkyvistä lihaksista. Hyvä kunto ilmenee arjen pienissä asioissa ja voi sitä kautta tehdä elämästä parempaa.

Hyvän kunnon hyötyjä:

Hyväkuntoinen sietää hellettä paremmin, koska ”sydän on silloin vahva, elimistö on tottunut rasituksen aiheuttamaan kuumuuteen ja hientuotanto on tehokkaampaa” – joskin kuumuuden sietämisessä on myös yksilöllisiä eroja.

Hyväkuntoinen sairastaa vähemmän: elimistön puolustusjärjestelmä toimii paremmin, kun peruskunto on hyvä. Näin jokainen virus ei tartu eikä jokainen infektio johda jälkitautiin.

Hyväkuntoinen potee vähemmän työstressiä.

Hyväkuntoisuus tekee hyvää psyykelle: se parantaa minäkuvaa ja lisää voimaantumisen tunnetta. Depression oireita liikunta vähentää siinä missä kognitiivinen terapia ja lääkehoito.

Hyväkuntoinen jaksaa kantaa raskaat ostoskassit kaupasta kotiin työpäivän päätteeksi, telmiä lasten kanssa, siivota reippaasti ja kävellä lomamatkalla pitkät pätkät.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

silhouette-683751_1280

Hyvä kunto ei näy peilistä eikä sitä voi päätellä vartalon koosta tai muodosta.

Huonokuntoisuudella on yhteys syrjäytymiseen ja varhaiseen kuolleisuuteen. Sisäministeriön helmikuussa 2020 julkaisemassa kansallisessa riskiarviossa jopa mainitaan suomalaisten heikko fyysinen toimintakyky uhkatekijänä maamme turvallisuudelle.

Suosittuihin kuntoilutapahtumiin osallistuminen tai pelkkien hiit-harjoitusten tekeminen ei kuntoa kasvata.

Kestävyyskunto saattaa paljon liikkuvillakin olla kehno, jos harrastettu liikunta pohjautuu palloilu- tai taitolajeihin tai kovatehoiseen treeniin. Niissä ei juuri kerry peruskuntoalueella eli maltisilla sykkeillä tapahtuvia liikuntaminuutteja. Juuri niitä tarvitaan peruskestävyyskunnon kartuttamiseen.

”Ryhmäliikuntatunneissa ja crossfitissa ongelmallista on se, että asiakas hakeutuu liian kovatehoisiin treeneihin, joista hän ei pysty palautumaan kunnolla. Sen sijaan reipas, mutta ei liian rasittava liikunta virkistää mieltä ja tuo energiaa päivään, koska se vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan stressiä lieventävästi”, sanoo liikuntafysiologi Elias Lehtonen Helsingin Sanomien haastattelussa.

Pitääkin oppia erottamaan toisistaan huonokuntoisuuden aiheuttama vetämättömyys ja liian tiukan pusertamisen aiheuttama palautumattomuus. Jatkuva kovilla tehoilla harjoittelu syö peruskuntoa.

Peruskuntoa ei voi hankkia varastoon, vaan sitä tulisi harrastaa joka viikko.

Peruskestävyyskuntoa kasvattaa reipas liikunta, jossa hengästyy, mutta pystyy puhumaan puuskuttamatta.

Jalkojen käyttäminen on kunnon kohottamisen edellytys. Kun suuret lihakset työskentelevät, sydän joutuu pumppaamaan paljon verta. Jalkalihasten kuormittaminen lisää tutkitusti myös hermosolutuotantoa aivoissa ja vähentää kivuliaisuutta. Juoksu, sauvakävely, rullaluistelu, pyöräily, uinti, soutu, tanssi ja jumppa ovatkin hyviä lajeja.

Jo kahdenkymmenen minuutin työmatkaliikunnan kaksi kertaa päivässä on tutkimuksissa osoitettu parantavan terveyttä ja kuntoa. Uusissa terveysliikuntasuosituksissa luovuttiin liikuntasuoritusten kymmenen minuutin minimiajasta: nyt muutaman minuutin liikuskelukin lasketaan. Tärkeätä on tauottaa paikoillaanoloa ja sisällyttää päivään paljon liikuskelua.

Mitä huonompi kunto, sitä vähemmällä pääsee alkuun! Rapakuntoinen myös huomaa edistymisaskeleet nopeasti.

Kunnon kohenemisen tunnistaa siitä, että olo muuttuu paremmaksi. ”Päivässä riittää puhtia ilman, että arki muuttuu fyysisesti työlääksi ja epämukavaksi”, kuten Helsingin Sanomissa vastikään kirjoitettiin.

Liikunta on sovellettavissa kaikille

Mikä on riittävää liikuntaa? Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan voimme onneksemme luottaa liikuntatieteilijöiden sanaan. Kansalliset liikuntasuositukset nojaavat tutkimukseen.

Niille, joita ei ole siunattu täydellisellä terveydellä, yleiset terveysliikuntasuositukset saattavat olla liian haastavia. Tätä varten on olemassa soveltavat liikkumisen suositukset. 

Entä jos liikunnan ilo on aivan vieras tunne? Aiheesta on kirjoitettu paljon esimerkiksi täällä:

”Saako liikuntaronkeli unohtaa terveysliikuntasuositukset? Terveysliikuntasuositukset ohjeistavat ihmisiä liikkumaan monipuolisesti, eli harrastamaan sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittavan kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoa, liikkuvuutta ja tasapainoa parantavaa liikettä. Yhdistelmä voi tuntua vaativalta, ennen kuin oivaltaa sen, että liikunnan eri osa-alueet tukevat toisiaan: lihaskuntoharjoittelulla voidaan huolehtia alaraajojen lihaksista, ja kun ne ovat kunnossa, jaksaa kävellä eli harrastaa kestävyysliikuntaa.”

Voi yllättyä, miten kevyeksi esimerkiksi uiminen muuttuu, kun kunto paranee. Parhaimmillaan liikunta voimaannuttaa, valaa uskoa omaan kyvykkyyteen ja avartaa koko maailmankuvaa osoittamalla, miten aiemmin mahdottomaksi luullut seikat ovatkin saavutettavissa. Oma keho onkin kykenevämpi kuin olisin koskaan uskonut.

Ventraalinen vagushermo työkaluna koronastressin taltuttamisessa

Kevät on ollut stressaava. Monella meistä pandemia on mullistanut arjen, aiheuttanut taloudellisia huolia ja rajoittanut sosiaaliset kontaktimme minimiin. Ellei muuta, uutistulva ja kaiken epävarmuus ovat kuormittaneet mieltä voimakkaasti. Koettu stressi on ollut luonteeltaan pitkäkestoista. Lepohetkiä ei siitä ole juuri saanut.

Ihmiset ovat reagoineet asiaan kovin eri tavoilla. Joku on saattanut lamaantua, turtua tilanteeseen ja jatkuvana virtana soljuviin ikäviin uutisiin, kokea olonsa epätodelliseksi ja kuitata koko jutun hysteeristen ihmisten hössötykseksi. Joku toinen taas on muuttunut ylivireäksi: kokenut raivoa ja paniikkia, lukenut joka ikisen koronajutun netistä, jakanut ne sosiaaliseen mediaan tunnepitoisilla saatesanoilla ja ohessa leiponut 600 juurileipää. Kumpikin näistä ääripään reagointitavoista tekee kokijansa elämän siedettävämmäksi, mutta blokkaa yhteyden sisimpään, elimistön sisäisten tilojen aistimiseen.

Miten tuoda itsensä takaisin keskustaan, tasapainoon? Biologialla ja joogalla on siihen vastaus.

Aivan erityisesti korona-ajan stressin hallinnassa auttaa polyvagaalisen teorian ymmärtäminen. Kyse on vagushermosta eli kiertäjähermosta, ihmisen kymmenennestä aivohermosta, joka saa alkunsa aivorungosta. Termi ”polyvagaalinen” viittaa kyseisen hermon monihaaraisuuteen. Vagushermon selänpuoleinen haara ulottuu aina munuaisiin ja suolistoon saakka ja vatsanpuoleinen haara silmien, kurkun, kaulan ja keuhkojen kautta palleaan lähettäen viestejä myös sydämeen ja keuhkoihin. Kiertäjähermo on kietoutunut sisäelintemme ympärille.

Useimmat meistä ovat kokeneet, miten hermostuminen kuivaa kurkkua, saa perhoset lepattamaan vatsassa tai mahan sekaisin, muuttaa äänen kireäksi, nostaa sykettä ja tekee hengityksestä pinnallista. Kun katsoo vagushermon kulkureittiä elimistössä, käy selväksi, miksi stressioireet ovat niin ruumiillisia.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_9586
Kuva Bessel van der Kolkin kirjasta Jäljet kehossa

Kun ihminen joutuu stressaavaan tilanteeseen, tilanne heijastuu ensimmäisenä kasvojen ilmeisiin ja ääneen, jotta lajitoverit tulisivat avuksi. Mikäli avunpyyntöön ei vastata, vaaran kokemus voimistuu: hermosto aktivoi taistele ja pakene -tilan ja ihmisestä tulee hyperenerginen. Mikäli sekään ei lakkauta uhkaa, vagushermon selänpuoleinen haara aktivoituu, ihminen jähmettyy, saattaa saada pahoinvointia, jopa ripulin. Syke laskee, sydän tuntuu tipahtavan ja hengitys muuttuu pinnalliseksi: ihminen lamaantuu.

Stephen Porgesin vuonna 1994 esittelemä polyvagaalinen teoria on kullanarvoinen, kun tahdotaan ymmärtää turvallisuuden ja vaaran biologiaa. Siinä sijansa on sekä sisäisellä kokemuksella että vuorovaikutuksella toisten ihmisten kanssa. Polyvagaalinen teoria selittää, miksi ihmiset reagoivat kriisitilanteisiin niin eri tavoin: yksi pysyy maltillisena ja toimintakykyisenä, toinen jähmettyy sohvanpohjalle, kolmas hätääntyy ja ylivirittyy. Yksilön kokema turvallisuuden tunne määrää, minkä näistä kolmesta fysiologisesta tilasta autonominen hermo kulloinkin kytkee päälle.

”Polyvagaalinen teoria selitti, miksi ystävälliset kasvot tai rauhoittava äänensävy voivat vaikuttaa ihmisen tunnetilaan suorastaan hämmästyttävästi. – – Kun toiselta saatu viesti on ’olet turvassa kanssani’, rentoutuminen on mahdollista.”
(Bessel van der Kolk)

Ihmiskontaktien karsiminen, johon pandemia on meidät pakottanut, on hankala purtava ihmisen kaltaiselle sosiaaliselle eläimelle. Aivomme ovat rakentuneet siten, että tuntiessamme olomme uhatuksi turvaudumme vaistomaisesti heimoomme: toisiin ihmisiin. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on suunnattoman tärkeätä terveydelle. Kirjoitinkin aiheesta tammikuussa.

Kiertäjähermon vatsanpuoleisen haaran aktivoiminen, eli niiden kehon osien käyttäminen, joita tämä haara hermottaa, saa ihmisen kokemaan turvan ja hyvän olon tunnetta. Vauva on onnellisimmillaan, kun hän reagoi kujertelevan ja hymyilevän aikuisen ilmeisiin, jokeltelee vastaukseksi ja imee ja nielee maitoa. Myöhemmin samaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mielihyvää voi tuntea ryhmäliikunnan, tanssin, laulun tai suuren urheilujuhlan parissa. Ihmiseläin virittyy tyyneyden tilaan katsoessaan hyväntahtoista lajitoveriaan silmiin ja hymyilemällä tämän kanssa – tai vain tekemällä asioita samassa tahdissa toisten kanssa.

Syvä hengittäminen, hyräily, kurlaaminen ja laulaminen ovat nekin tehokkaita ventraalisen eli vatsanpuoleisen vagushermon aktivoijia. Joogassa käytetty leijonahengitys eli Simhasana Pranayama on myös omiaan aktivoimaan vagushermoa. Leijonahengityksessä jokainen uloshengitys suoritetaan haa-äännettä lausuen, suu suurelle avattuna ja kieli mahdollisimman pitkälle kohti leuankärkeä työnnettynä. Kokeile vaikka heti harjoituksen stressiä ja jännitystä laskeva vaikutus!

Kiertäjähermon vatsanpuoleisen haaran aktivoiminen aktivoi myös etuaivokuorta: rauhoittumisen lisäksi myös ajatuksesi rauhoittuvat ja looginen mielesi herää. Se jos mikä laskee stressitasoja entisestään.

On tärkeätä oppia tunnistamaan kehonsa viestit. Ne voivat joskus olla hyvin hienovaraisia. Joogatunnilla luomme yhä uudelleen yhteyden kehoon ja opettelemme kuuntelemaan sen viestejä, myös niitä epämieluisia. Myös kehollisissa hoidoissa käyminen opettaa tätä tärkeää taitoa. Kenties huomaat olkapäidesi nousevan kohti korvia tai hampaidesi kirskuvan yhteen kokiessasi stressiä. Kun ohjaat itseäsi lempeästi rentouttamaan jännittyneen kehon alueen, opetat itsellesi rauhoittumista. Tunteiden huomaaminen kehittää kykyä säädellä niitä.

Jo huomion kiinnittäminen hengitykseen rauhoittaa hengitystä, kulkeehan vagushermo äänihuulien kautta. Hengitystään kannattaakin pysähtyä kuuntelemaan aina toisinaan. Mikäli hengitysharjoitukset kiinnostavat, opit niitä joogatunneilla. Yksinkertaisimman ja samalla yhden tehokkaimmista harjoituksista voit tehdä heti: pidennä uloshengitystäsi sisäänhengitystä pidemmäksi vaikkapa vain minuutin ajan. Se aktivoi vagushermoa tehokkaasti. Hengittäessä olet aina nykyhetkessä, koska et voi hengittää tulevaisuudessa tai menneisyydessä.

On tieteellisesti osoitettu, että hengityksen muuttaminen voi lievittää vihaa, ahdistusta ja masennusta ja että jooga vaikuttaa suotuisasti muun muassa korkeaan verenpaineeseen, stressihormonien liikaeritykseen, astmaan ja alaselkäkipuihin.

Meditointi vaikuttaa edullisesti juuri niihin aivoalueisiin, joita tarvitaan fysiologiseen itsesäätelyyn. Oman kehon tuntemusten huomaamiseen ja hyväksymiseen keskittyvä toiminta voi muuttaa perustavalla tavalla mieltä ja aivoja.

Fyysinen etäisyys on yhä suositeltavaa epidemian hillitsemiseksi. Jos asut jonkun kanssa, voit vahvistaa resilienssiäsi käymällä rauhallisia, merkityksellisiä keskusteluja hänen kanssaan. Skype-puhelu ystävän kanssa on parempi kuin ei mitään. Jopa merkityksellisen ihmisen tai lemmikin kuvittelu mielessä ja turvan ja yhteyden tunteen kokeminen sitä kautta aktivoi ventraalista vagushermoa. Tällaista visualisointia käytetäänkin usein joogaperinteen meditaatio- ja rentoutusharjoituksissa.

Nykyhetken aistihavaintojen tarkastelu on erityisen mukava ventraalisen vagushermon aktivoinnin tapa näin keväällä. Luonnon havainnointi tuo kehosi ja mielesi nykyhetkeen ja rauhoittaa. Huolet ja tulevaisuutta koskevat pelot taukoavat ainakin hetkeksi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_9345

Kuten tammikuussa kirjoitin, mikä tahansa pienikin liike pitkän paikoillaan olon jälkeen kohottaa välittömästi energiatasoja ja mielialaa. Kun apeus, velttous ja synkkien ajatusten kierre saavat vallan, voit ikään kuin resetoida itsesi, nollata tilanteen, tekemällä mitä tahansa liikettä kehollasi. Toivon molekyylit (ks. tammikuinen blogini) pitävät huolen, että olosi muuttuu parempaan. Yhdessä liikkumista voi taas asteittain alkaa harjoittaa, kun tiukimmat koronasulut on purettu, ja se on mielenterveydelle erityisen hoivaavaa.

Jatkuva vihan tai pelon tunne aiheuttaa kroonisen lihasjännityksen, joka johtaa ennen pitkää kramppeihin, selkäkipuihin, migreeniin, fibromyalgiaan tai muihin pitkittyneisiin kiputiloihin. Jännityksiä purkavat jooga, meditaatio ja keho-mielihoidot voivat auttaa ihmistä säätelemään kiihtymystään ja hallitsemaan fysiologisia reaktioitaan.

Jäsenkorjaajan ja joogaopettajan työssäni olen oppinut asiakkailtani paljon vagushermon toiminnasta: stressi ja paniikki saattavat esimerkiksi saada kaulan lihakset kiristymään, lietsoa palan tunteen kurkkuun tai tehdä kehosta voimattoman ja turran. Kun taas jäsenkorjauksessa makoileva ihminen rentoutuu, ruuansulatus alkaa toimia ja mahasta saattaa kuulua pitkä, hidas, helpottunut murina – se kuulostaa, kuin oven sarana narahtaisi, mikä kiertäjähermolle onkin sopivaa. Joogatunnilla hengitysharjoitus saattaa lietsoa ilmoille makean haukotuksen: se on merkki paitsi rentoutumisesta myös siitä, että henkilö hengittää kenties pitkästä aikaa oikein syvään.

Kun opettelet virittämään mielesi yhä useammin toiveikkuuden ja tyyneyden sävellajiin, rakennat itsellesi tulevaisuuden hyvinvointia ja stressinsietokykyä.

Lähteet:

Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Viisas Elämä 2017/2019.

If There Was Ever a Time to Activate Your Vagus Nerve, It Is Now

Englanninkielinen opasvideo leijonahengitykseen:

Learn Lions Breath or Simhasana with Adriene

 

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

Voiko korona-aikana tuntea onnea ja rauhaa?

Joogafilosofian ja tutkimuksen mukaan kyllä. Se edellyttää luottamusta elämään, ajattelun taitoa ja mielipiteistä hellittämistä.

Koronakevät on ajoittain näyttänyt ihmisistä epämiellyttäviä puolia. Some on räjähtänyt kärkkäistä kannanotoista ja törkyisestä kielenkäytöstä. Kaupoissa on hamstrattu, kassajonoissa tiuskittu ja koronaviruksen sairastaneita kartettu. Monella on vahvoja mielipiteitä siitä, miten nyt tulisi elää ja menetellä. Muiden muassa vasta-ainetestaus, C-vitamiinin teho viruksen torjunnassa ja hoidossa, eristystoimet ja kasvomaskien käyttö ovat lietsoneet kiihkeitä äänenpainoja. 

Varmojen mielipiteiden esittäminen tilanteessa, jossa juuri mitään varmaa ei vielä tiedetä, kuten nyt uuden viruksen aiheuttaman epidemian keskellä, on kuitenkin ongelmallista. Ei ole olennaista, mitä mieltä ihmiset ovat koronarajoituksista. Olennaista on, ovatko toimet perusteltuja ja pohjautuvatko ne tieteelliseen näyttöön ja siihen, mitä tilanteesta ja viruksesta kulloinkin tiedetään. Tieteelliselle tiedolle ominaista on sen muuttuvaisuus. Ihmisellä taas on taipumus etsiä ja havaita vain omia ennakkokäsityksiään vahvistavaa tietoa. Lisäksi rivikansalaisella ei ole valmiuksia arvioida lääketiedettä. Näin sanoi lääkäri Tuomas Lähdeoja Helsingin Sanomissa.

Huomionarvoista on, että maissa, joissa kansalaisten kokemusmaailmaa luonnehtii luottamus – luottamus kanssaeläjiin, hallitukseen, poliisiin ja oikeusjärjestelmään – on alhaisempi COVID-19-kuolleisuus. 

Mielipiteiden muodostamisesta saisikin nyt hyvällä omallatunnolla heretä. Sen sijaan voi vaikka alkaa harrastaa ajattelua.

”Mielipide lukitsee ajattelua. Mediatutkija Anu Koivunen esitti satiirisessa ennusteessaan, että vuonna 2025 mielipiteet kielletään terveydelle ja demokratialle vaarallisina”, kirjoittaa toimittaja Teemu Laaksonen. Hän ehdottaa:

”Lillu epävarmuudessa, älä lukitse kantaasi ja kysy itseltäsi, millä kaikilla tavoilla asian voisi vielä jäsentää. Koronakriisi suorastaan pakottaa tähän.”

Joogafilosofian pääteoksen, Patañjalin Yoga-sutran mukaan mielentilaa, jossa mieli on hiljaa ja näemme itsemme ja maailman sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat, kutsutaan joogaksi. Tällainen kristallinkirkas tietoisuuden tila ei korjaile tai järjestele havaintoja ihmisen omien tarkoitusperien mukaisesti, kuten oman oikeamielisyyden todistamiseksi tai turvallisuudentunteen pönkittämiseksi. Joogaharjoitus vaatii meitä tutkiskelemaan tarkkaan, miten oikein tiedämme sen mitä tiedämme: mistä kaikkialta olemmekaan keränneet nämä mukanamme raahaamamme johtopäätökset, mielipiteet ja asenteet?

Tykkäys- ja inhokkilistojen pitäminen on tärkeä identiteetinrakennuskeino lapsille ja aivotoiminnaltaan mustavalkoista aikaa eläville teini-ikäisille. Sosiaalinen media antaa aikuisen jatkaa sitä loputtomasti. Some antaa mielipiteille kohtuuttomasti tilaa ja näkyvyyttä. Toimittaja Jia Tolentino kritisoi esseessään The I in Internet sitä, miten internet on nostanut ihmisen persoonan maailman keskipisteeksi ja mielipiteet itseisarvoksi. Mielipiteet eivät enää ole alkusysäys halulle muuttaa maailmaa, vaan arvo itsessään, some-identiteettiprojektin rakennuspalikoita.

Somessa mielipiteillä saa tykkäyksiä, ja niillä voi luoda itsestään mieluisen kuvan: räväkän, huumorintajuisen, sarkastisen, tiedostavan. Katsokaa, tällainen minä olen!

Joogassa minäprojekteja pyritään kultivoimisen sijaan purkamaan. ”Minä” ymmärretään kokoelmaksi asioita, jotka ihminen on kasannut röykkiöksi luodakseen minuutensa. Röykkiöön raahataan mielipiteitä, arvioita, mieltymyksiä, vastenmielisyyksiä, itsekeskeisiä kuvitelmia ja tiedostamattomia ehdollistumisia. ”Minä” näkee maailman usein torjuvin, vihaisin tai syyllistävin silmin. Tolentino kirjoittaakin tuohtumuksesta internetin polttoaineena. Koska viimeksi itse klikkasit raflaavaa otsikkoa tai ärsyynnyit siitä, kun joku oli väärässä internetissä? Nostivatko vessapaperin hamstraajat tai Business Finlandin rahanjakotoimet verenpaineesi tappiin?

Joogan tavoite on pala palalta purkaa pahaa mieltä tuottava minuuden röykkiö. Siivousprosessin jälkeen voimme nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, ja torjunta, viha ja syyllistäminen lakkaavat olemasta. Tehtävä ei ole helppo, sillä se edellyttää meiltä itsemme ja toisten hyväksymistä sekä asioiden hyväksymistä sellaisina kuin ne ovat. Sanalla sanoen: ajattelua.

”Tämän hyväksynnän alla piilee luja luottamus siihen, että asiat ovat juuri niin kuin niiden pitääkin olla. Itse asiassa ne tulevat olemaan niin kuin ne ovat riippumatta siitä, yritämmekö torjua tai kieltää todellisuutta tai järjestää sitä uudelleen. – – Kun opimme näin elämään tyynemmin, [se] sallii meidän kokea välitöntä onnen ja rauhan tunnetta, johon elämän vaihtelut eivät vaikuta.”

(Donna Farhi)

covid-19-4992201_1280.jpg

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

Lähde:

Donna Farhi: Jooga ja elämän voima. Suomentanut Mari Jyväsjärvi. Basam Books 2004.

Jäsenkorjaaja-joogaopettajan terveiset 20.4.2020

Poikkeustilaa on takana kuukauden päivät. Kevät etenee, ja toivonkin, että moni teistäkin saa iloa kevään merkkien seuraamisesta ja luonnossa liikkumisesta.

Jäsenkorjausvastaanottoni ei ole ollut näin hiljainen sitten aivan ensimmäisten opiskeluvuosieni 2011–2012, jolloin vasta aloin kartuttaa asiakaskuntaani. Poikkeustila pakotti tiukentamaan vastaanotolleni pääsyn kriteereitä ja valotti, miten suuri osa asiakaskunnastani kuuluu riskiryhmään. Nyt kun en suositusten mukaisesti ota vastaan riskiryhmäläisiä, eli yli 70-vuotiaita ja perussairauksia potevia, on asiakasvirtani kutistunut kovin.

Monelle eläkeikäiselle ja perussairauksia potevalle kalevalainen jäsenkorjaus on keino pysyä toimintakykyisenä ja minimoida kipulääkkeiden syöminen. Moni riskiryhmään kuuluvista asiakkaistani odottaa karanteeniolosuhteiden lakkauttamista kuin kuuta nousevaa. Minullakin on ikävä näitä vakiasiakkaitani. Mieltäni painaa, miten kukakin heistä selviytyy nyt niine vaivoineen, joita olen säännöllisesti hoitanut.

Parturit, kampaamot ja fysioterapiat saavat yhä olla normaalisti avoinna. (Lähde: Aamulehti 16.4.2020) Niin kauan, kun näin on, pidän jäsenkorjausvastaanottoni ovet auki. Pieni osa perusterveistä asiakkaistani on halunnut siirtää aikansa hamaan tulevaisuuteen, mikä on ilman muuta ymmärrettävää, jos vaikka heidän omassa perheessään on riskiryhmäläisiä. Moni eristäytyy nyt kokonaan ja se onkin viisasta. Valtaosa perusterveistä asiakkaistani on kuitenkin käynyt yhä jäsenkorjauksessa. Molemmin puolin pidetään huolta siitä, että minkäänlaisia hengitystieoireita ei kohdatessamme esiinny. Hygieniasta on huolehdittu niin tunnollisesti, että leikkaussaliammattilaisetkin voisivat olla pienen työhuoneeni puitteista ylpeitä. Omat ja perheeni sosiaaliset kontaktit ovat tällä hetkellä äärimmäisen vähäiset, ja sama on pätenyt kaikkiin poikkeustilan aikana luonani asioineisiin ihmisiin.

On ilo huomata, että kehotukset fyysisten kontaktien rajoittamisesta otetaan meidän kylällämmekin vakavasti. Yhtä lailla mieltäni lämmittää täkäläisten aito huoli paikallisista pienyrittäjistä ja palveluiden tarjoajista. Itse olen suositellut esimerkiksi paikallisessa kirjakaupassamme ja kaupunkimme divareissa asioimista. Olen tilannut uutuuskirjoja kirjakauppaan nyt, kun kirjastot on suljettu.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan, professori Mika Salmisen mukaan suurin riski saada koronavirus liittyy ajan viettämiseen suurissa ihmisjoukoissa. Riski saada tartunta ilmassa leijailevien pienten pisaroiden välityksellä esimerkiksi lenkillä tai kaupassa on nykytiedon mukaan vain teoreettinen, ja pintojen kautta leviämisen riski on olemassa käytännössä vain sairaalaympäristössä. Suomessa on koko koronavirustilanteen ajan pidetty tärkeänä käyttää vaikuttavia, tieteelliseen ja pitkäaikaiseen näyttöön perustuvia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. (Lähde: HS 19.4.2020) Arvostan tätä mittaamattoman paljon. Tieteellisen tutkimuksen tuottama tieto uhkaa tänä päivänä hukkua mielipiteiden, valeuutisten, kokemusten, uskomusten ja faktavastaisuuden alle. Pelko leviää nopeammin kuin yksikään virus. Pelkoa jos mitä en tahdo olla mukana lietsomassa. Myös viha on hanakasti leviävää laatua. Ylilyönneiltä ja tarpeettoman kärjekkäiltä sanavalinnoilta ei ole vältytty varsinkaan sosiaalisessa mediassa. 

Mielenrauhan vaaliminen yksityisesti ja yhteisesti ovat tärkeintä, mitä voimme nyt tehdä. Omasta fyysisestä kunnosta huolehtimisesta kannattaa pitää kiinni omien mahdollisuuksiensa mukaan. Päivittäiset kävelyt ja muutaman kerran viikossa tapahtuva lihaskuntoharjoittelu auttavat yhtä lailla mielenterveyden kuin vastustuskyvyn ylläpidossa.

Näissä asioissa olen voinut kantaa korteni kekoon Motion viikkovideotoiminnan kautta. Olemme jo kuukauden ajan nauhoittaneet Motion Heidin kanssa viikoittain tunteja kaiken kansan käyttöön. Joogan ja liikkuvuusharjoituksien ohjaaminen kameralle ei ole lainkaan sama kuin ihmisten ohjaaminen, mutta olemme sopeutuneet pakkotilanteeseen ja saaneet aikaan oikein hyvälaatuisia ja onnistuneita nauhoitteita. Ihanaa, ettei opettamisesta ole tarvinnut luopua kokonaan, vaikka se nyt Youtuben välityksellä tapahtuukin. Rakastamiani työpajoja sen sijaan en pääse ohjaamaan ennen kuin harrastustilat saavat taas aueta ja yli 10 henkilön kokoontumiset sallitaan.

Motion viikkovideoista etenkin Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tuntini on ollut suosittu. Olen siitä iloinen, koska juuri sen kaltaista harjoittelua suosittelisinkin nyt kaikille kynnelle kykeneville. Tunti on yhdistelmä nivelten voitelua, faskioiden avaamista, lihasjumien aukomista, ryhdin suoristamista ja lihaskunnon kohentamista. Nuhjuinen karanteenihabitus raikastuu väkisin, kun kehoa liikuttaa tällä tavalla. Kyseisen tunnin lisäksi myös yinjooga on kerännyt asiakkaita Motion vakikävijöiden lisäksi myös eri puolelta Suomea. Hauskaa! Ihmiset, jotka asuvat auttamattoman kaukana, ovat näin päässeet osallistumaan tunneilleni. Jälleen yksi valonpilkahdus oudossa ajassamme.

Tämän vuoden koulutukseni ovat luonnollisesti siirtyneet tuntemattomaan tulevaisuuteen. Kalevalaisen jäsenkorjauksen täydennyskoulutukset eivät noin vain siirry online-opinnoiksi, joten joudun todennäköisesti odottelemaan kyseisten koulutusviikonloppujen rikasta antia vielä pitkään.

Ei ammattitaidon ylläpitämisen tarvitse silti tyystin odottaa. Toukokuussa minun oli määrä viettää viikonloppu Helsingissä opiskellen maailmankuulun uusiseelantilaisen joogaopettajan Donna Farhin johdolla alaselkäkivun ja SI-nivelen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyä ja hoitamista. Kurssi peruuntui, mutta pääsin mukaan Farhin laajaan online-koulutukseen samasta aiheesta. Nyt saan kotoa käsin uppoutua verkkoluentoihin, -harjoituksiin ja livewebinaareihin Farhin itsensä kanssa. Näin vain Uusi-Seelantikin on lähempänä kuin koskaan aiemmin! Kurssi on minulle todellinen kultamuna, koska SI-nivel on kummassakin ammatissani keskiössä. Jäsenkorjausvastaanotollani hoidan viikoittain SI-nivelvaivoja. Ne ovat hyvin yleisiä. Joogaa opettaessa taas on tärkeätä tiedostaa, että moni tavallinenkin jooga-asento voi kuormittaa ja jopa pysyvästi vaurioittaa SI-niveltä. Monella joogilla, varsinkin astangatyylistä harjoitusta tekevällä, onkin ristiselän kanssa ongelmia.

Lisäksi pääsen nyt monien muualla asuvien, huippupätevien opettajien tunnille kotoa käsin, miltei kaikki ammatikseen opettavat kun ovat siirtäneet toimintansa nettiin.

Leppoisammasta työtahdista huolimatta itselleni ei ole siunaantunut rahtustakaan uutta vapaa-aikaa, sillä etäkoululaisten luotsaaminen ja ruokkiminen haukkaa yllättävän suuren osan päivistäni. Ei sillä: silkohapsien kanssa on mukava viettää enemmän aikaa.

Täällä voidaan siis hyvin, ollaan terveitä ja pestään käsiä. Toivottavasti silläkin puolella ruutua! Päätän kuulumiseni näihin kauniisiin, uunituoreisiin lukuihin:

  • Ainakin 2000 ihmistä on jo parantunut koronaviruksesta Suomessa.
  • Taysin alueella on enää kuusi ihmistä sairaalahoidossa koronaviruksen takia.
  • Sastamalassa on varmistettu vain 11 tartuntaa.
  • Suurin osa Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on ollut lieviä. Maailmallakin valtaosa tartunnan saaneista on parantunut.

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

kasipesu

washhand

Nettijooga: Miten loihdin kotiini paikan harjoitukselle?

Monen joogaajan viikoittainen harjoitus on koronavirusepidemian vuoksi siirtynyt studiolta nettiin. Liikunnanohjaajat ympäri Suomen reagoivat maaliskuiseen liikuntatilojen sulkemiskehotukseen etsimällä poikkeustilanteesta mahdollisuuksia – sanotaanhan, että kun yksi ovi sulkeutuu, jokin toinen avautuu. Mekin Motiolla pystytimme ripeästi videointistudion ja aloimme luoda korvaavaa materiaalia kurssilaisille ja viikkotuntiemme asiakkaille. Kameralle puhuminen on kovin erilaista kuin ihmisten ohjaaminen, mutta uudenlainen tilanne vaatii uudenlaisia toimintatapoja! Moni jatkaa mieluusti harrastustaan tutun opettajan ohjauksessa, vaikka opettaja sitten olisi läsnä vain tietokoneen tai puhelimen näytöllä.

Jooga antaa voimavaroja ja tukee sekä mielenterveyttä että fyysistä terveyttä. Jooga voi auttaa vaikeiden aikojen yli myös nyt.

Moni on joogannut tähän asti vain studiolla eikä rutiinia kotona joogaamiselle välttämättä ole. Kirjoitankin nyt katsauksen seikkoihin, jotka kotiharjoituksessa on hyvä huomioida. Muistutan myös, että varsinkaan rauhallisimmille nettijoogatunneilleni osallistuaksesi et tarvitse aiempaa kokemusta tai etukäteistietoja joogasta. Ohjaan siten, että ensikertalainenkin pysyy mukana.

Järjestä itsellesi joogatila.

Se voi olla kokonainen huone tai vain pieni nurkkaus pyykkitelineen ja sohvan välissä. Tee se, minkä voit niillä resursseilla, jotka sinulla on käytettävissäsi. On kuitenkin hyvä, jos sinulla on joogalle pyhitetty puhdas ja viihtyisä paikka. Mikäli esimerkiksi tuoreet kukat tai kynttilät ilahduttaisivat sinua ja auttaisivat sopivan ilmapiirin luomisessa, somista tilasi sellaisilla. Jos taas sinulle riittää, että rullaat vain joogamattosi auki leivänmurusista ja rojukasoista välittämättä, hienoa. Tee niin.

Mikäli sinun täytyy purkaa joogatilasi aina joogan jälkeen, tee sekin tietoisesti ja rauhallisesti ja asettele joogavälineesi siististi takaisin säilytyspaikkoihinsa. Ajattele, että tilan luominen ja purkaminen on osa joogaharjoitustasi.

Kerää joogavälineet valmiiksi lähettyvillesi.

Kun teet tämän ennen harjoituksesi aloittamista, keskittymisesi ei tarvitse herpaantua tarvikkeiden haalimiseen. Ei haittaa, jos et omista erillisiä joogavälineitä. Kotona voi soveltaa. Paksut kirjat palvelevat joogatiilinä, kylpypyyhe tai viltti rauhallisen joogan alustana, kylpytakin vyö joogaremminä, suuri napakka tyyny bolsterina. Viltti loppurentoutusta varten on hyvä ottaa käden ulottuville. Ehkä pidät mieluusti vesipullon lähettyvillä. Motion viikkovideoiden kuvaustekstissä kerromme aina, mitä tarvitset harjoitukseen mukaan, ja kertaan asian videon alussa. Mikäli olet hankkinut kotiisi joogavälineitä, hienoa, nauti niistä.

Pidä huolta, että nettilaitteesi akku ei lopu. Varaudu laturein.

Raivaa harjoitukselle aikaa.

Merkitse harjoitusaikasi etukäteen kalenteriin ja pidä sopimuksesta itsesi kanssa kiinni. On hyvä, jos sinun ei tarvitse harppoa tai kiirehtiä harjoituksessasi eikä vastailla työpuheluihin kesken kaiken. Erityisen mahtavaa on, jos voit venyttää videojoogasi lopussa olevaa savasanaa pidemmäksi.

Mikäli jaat kodin muiden ihmisten kanssa, pyydä ja edellytä heiltä mahdollisuutta rauhalliseen joogahetkeen. Perheessä jokaisella on oikeus omiin harrastuksiin ja omaan aikaan. Tunti tai pari joogaa viikossa ei ole liikaa pyydetty. Jos koti on pieni, muut voivat vaikka ulkoilla harjoituksesi ajan tai vetäytyä keittiöön laittamaan ruuan valmiiksi. Kylpyhuoneessakin on tehty monia onnistuneita joogaharjoituksia.

Muuta huomioitavaa

Pane puhelimesi merkkiäänet ynnä muut piippaukset kokonaan pois päältä. Ellet osaa tehdä sitä, pyydä apua.

Kotona voi joogata vaikka pyjamassa. Tee niin kuin sinusta hyvältä tuntuu. Nettijoogaakin varten saa pukeutua kauneimpiin joogavaatteisiin, kammata hiukset ja meikata, jos haluaa.

Salli rikkeet

Emme voi joogata tyhjiössä. Eräällä meditaatiokurssillani painotin, että oman meditaatiohetken ei tarvitse olla ”täydellinen”: et tarvitse hipihiljaista tilaa, valkoisia kynttilöitä tai maailmojasyleilevän rauhallista mielenmaisemaa ryhtyäksesi harjoittelemaan. Sama pätee joogaan. Voit aivan hyvin astua joogamatolle ruokatahraisessa paidassa, mieli mustana, naapurin käytellessä iskuporakonetta seinän takana. Mikäli keskeytyksiä tulee, sitten niitä tulee. Jatka, kun voit. Kämppisten riitely tai puolison pasuunansoittotreeni ei ehkä ole ihannetausta harjoituksellesi, mutta sinun ei tarvitse antaa häiriöiden pilata omaa hetkeäsi.

Usein olo on joka tapauksessa joogaharjoituksen jälkeen parempi kuin ennen harjoitusta.

Aloitin itse joogan teini-iässä, joten olen ehtinyt joogata ja meditoida monenlaisissa elämäntilanteissa ja paikoissa anoppilan kamarista mökkilaituriin. Joogamatollani on ollut ympäriinsä konttailevan vauvan kuolaa, taapero on tullut mellastamaan alleni ollessani alaspäin katsovassa koirassa (joka kieltämättä näyttää kutsulta hauskaan leikkiin), meditaationi on keskeytynyt kun lähetti on koputtanut oveen, olen nukahtanut savasanaan ziljoonia kertoja, imettänyt kesken soturisarjan, rakentanut harjoitukseni uudelleen vakavan sairastumisen jälkeen, sopeuttanut harjoitustani vammoihin ja rajoituksiin, tehnyt aurinkotervehdyksiä äänimaisemanani Pikku Kakkonen ja niin edelleen. Elämä muuttuu, jooga pysyy.

Säännöllinen harjoitus

  • kultivoi tyyntä mieltä
  • kasvattaa sisimmässäsi rakastavaa ja myötätuntoista suhtautumista
  • auttaa säätelemään vireystiloja
  • opettaa suhtautumaan itsen ja muiden ärsyttävimpiinkin piirteisiin lempeydellä
  • auttaa sulkemaan epäolennaisen pois
  • opettaa, että vain sinä olet vastuussa omista mielentiloistasi

Harjoitella kannattaa eniten, kun aikaa siihen on vähiten. Tämä pätee varsinkin meditaation hermostoa ja mieltä rauhoittavaan vaikutukseen.

Me Motiolla olemme kiitollisia kaikille uuteen tilanteeseen kanssamme rohkeasti hypänneille ihmisille. Tarvitsemme teitä, jotta toimintamme voisi jatkua tämän poikkeustilan jälkeen. Voit ryhtyä viikkovideoidemme käyttäjäksi milloin tahansa tai osoittaa tukesi maksamalla viikkovideon kertamaksun. Kokeile rohkeasti joogaani, vaikka et olisi ennen tunneilleni päässytkään.

Kun puron patoaa, vesi etsii pian uuden uoman. Myös joogiselle mielelle ominaista on ensin mukautua ja sitten toimia. Sauli Niinistön sanoin: nyt on aika ottaa fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä. Vaali läheisyyttä toisiin ihmisiin – ja itseesi. Tämä outo aika voi olla hyvä mahdollisuus kääntyä sisäänpäin kuuntelemaan, mitä asiaa sisimmälläsi on, ja rakentaa itselleen sielua ravitsevia rituaaleja, jotka auttavat kasvamaan ihmisenä.

Linkit:

Motion viikkovideoista lisätietoa täällä
Lista kulloinkin varattavissa olevista Motion viikkovideoista täällä
Joogavälineet suosittelen hankkimaan kotimaisesta Sarwa Yogasta

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

IMG_8452.jpeg
Kuva: La Mala Yogini

Kalevalaisen jäsenkorjaajan terveiset 23.3.2020

Tämä voi olla maailmanhistorian nopeimmin vanhentuva tilannepäivitys, mikäli Kulmunin ounastelemia lisärajoituksia julistetaan vielä tänään. Mikäli näin on käyvä, mennään sen mukaan!

Tänään olen kiristänyt pääsykriteereitä vastaanotolleni vielä siten, että

  • Asiakkaan ja hänen perheenjäsentensä tulee olla terveitä ja oireettomia.

Viime viikolla käyttöön ottamani rajoitukset olivat seuraavanlaisia ja pätevät yhä:

  • Mikäli tunnet flunssan oireita, peru tulemisesi lyhyelläkin varoitusajalla.
  • Olet tervetullut vastaanotolleni, mikäli olet alle 70-vuotias etkä kärsi perussairauksista, kuten vaikeasta sydänsairaudesta, astmasta, vastustuskykyä heikentävästä taudista tai taudista, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Mikäli kuulut riskiryhmään, siirretään aikaasi eteenpäin.
  • Jos olet ollut hiljattain ulkomailla tai jos lähipiirissäsi on ollut koronavirusta, olet tervetullut jäsenkorjaukseen 14 vuorokauden varoajan jälkeen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, joten yskät ja aivastukset tulee suorittaa nyt kotioloissa. Flunssaoireiden päätyttyä voit tulla hoitoon 48 tunnin kuluttua.
  • Vastaanotollani noudatetaan tavallistakin tarkempaa hygieniaa.

Olen asiakkaisiin yhteydessä ennen heidän varaamaansa aikaa, ja minua saa lähestyä viestillä milloin tahansa.

Olen rajoittanut asiakastapaamisia huomattavasti. Työskentelen ainoastaan kotini yhteydessä olevalla erillisellä vastaanotollani. Siellä käy nyt vain kourallinen ihmisiä viikossa. Tavallisiakin tauteja on paljon liikkeellä ja asiakkaani siirtävät aikojaan senkin takia. Olen suosituksia noudattaen karsinut sosiaaliset kontaktini minimiin. Joogaohjaukseni keskeytettiin jo viikko sitten. Mikäli minä tai joku perheenjäseneni sairastuu tai saa flunssan oireita, panen vastaanottoni luonnollisesti tauolle.

Sastamalassa ei ole vielä todettuja koronavirustapauksia, mutta tilanne tulee varmasti muuttumaan.

Käytäntöni on muun muassa oman kattojärjestöni Kansanlääkintäseura ry:n sekä esimerkiksi Suomen Osteopaattiliitto ry:n tämänhetkisen suosituksen mukainen.

Vapautuvan ajan käytän paitsi kotikoululaisista huolehtimiseen myös verkkokauppaprojektini edistämiseen. Olen pitkään haaveillut kuvaavani verkkokauppaani ohjeita liikkuvuusharjoitteisiin ja muuhun omatoimiseen harjoitteluun. Nyt almanakkaani saattaa aueta aikaa sille.

Tänä poikkeusaikana ohjaan joogaa Youtuben välityksellä. Joka maanantai julkaistaan uudet tunnit. Joogan viikkovideoihini pääset käsiksi täällä. Rohkaisenkin sinua kokeilemaan joogaa oman kotisi turvasta! Kysy lisää, jos tarvitset neuvoja!

Nyt on muuten hyvä huomioida myös allergiat ja ryhtyä hoitamaan niitä ajoissa, jos taipumusta siitepölyallergioihin on. Leppä kukkii jo.

Ps. Ensimmäiset kevätkukatkin kukkivat jo. Iloitkaamme niistä!

Lue lisää:

Usein kysyttyä koronaviruksesta

Somessa leviävä ”THL ja koronavirus uutisissa” -kooste on harhaanjohtava ja vahingoittavaa tietoa

Näistä merkeistä tunnistat koronaviruksesta levitettävän väärän tiedon

Koronavirus levittää huhuja

Varmuusloukku tyypillistä pinnallisesti asioita tunteville – vähäinen tieto ruokkii suurinta varmuutta 

spring-flowers-741965_1280.jpg

Kalevalaisen jäsenkorjaajan terveiset 18.3.2020

Säryt ja jumit eivät ole tietoisia poikkeustilasta; päinvastoin, nykytilanne voi lisätä ihmisten kipua ja oireilua. Kalevalaisella jäsenkorjauksella voi lievittää epämukavuutta ja kärsimystä ja parantaa immuunipuolustusta. Kosketus hoitaa. Jatkan töitäni toistaiseksi seuraavin ehdoin:

Mikäli tunnet flunssan oireita, peru tulemisesi lyhyelläkin varoitusajalla meidän kaikkien parhaaksi. Muutoin käytössä ovat normaalit peruutusehdot. Mikäli haluat siirtää aikaasi tai perua sen, ota siis yhteyttä viimeistään kahta vuorokautta aiemmin. Mikäli olet terve ja kiinnostunut jäsenkorjaushoidosta, ilmoita itsestäsi viestillä, sillä aikoja voi nyt vapautua nopeallakin varoitusajalla.

Olet tervetullut vastaanotolleni, mikäli olet alle 70-vuotias etkä kärsi perussairauksista, kuten vaikeasta sydänsairaudesta, astmasta, vastustuskykyä heikentävästä taudista tai taudista, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Mikäli kuulut riskiryhmään, siirretään aikaasi eteenpäin.

Jos olet ollut hiljattain ulkomailla tai jos lähipiirissäsi on ollut koronavirusta, olet tervetullut jäsenkorjaukseen 14 vuorokauden varoajan jälkeen. Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, joten yskät ja aivastukset tulee suorittaa nyt kotioloissa. Flunssaoireiden päätyttyä voit tulla hoitoon 48 tunnin kuluttua.

Vastaanotolle tullessasi ohjaan sinut huolelliselle käsipesulle. En epidemian aikana käsittele kasvojen, kämmenen ja sormien aluetta. Pidättäydytään myös kättelyistä ja halauksista.

Itse jäsenkorjauksen aikana tilassa on vain me kaksi, ja hoitaessani häärään pääasiassa selkäsi takana ja jalkopäässäsi. Vastaanotollani käy jäsenkorjaushoidon pitkästä kestosta johtuen viikon mittaan suhteellisen vähän väkeä.

En vastaanota asiakkaita liukuhihnalla, joten minun on mahdollista huolehtia aseptiikasta kävijöiden välillä. Puhdistan ovenkahvat, hanat, pinnat, maksupäätteen ym. yleispuhdistusaineella jokaisen asiakkaan jälkeen. Pintojen kautta tarttumisen riski on tosin THL:n mukaan olennainen lähinnä sairaalaympäristössä.

Seuraan tiiviisti terveysviranomaisten ja hallitusten suosituksia ja muutoksia niissä ja muutan käytäntöjäni tarvittaessa.

Mikäli sairastun itse, jään välittömästi sairauslomalle ja siirrän jäsenkorjausaikoja tuonnemmaksi.

Lähetän uusitut käytännöt viestinä vähin erin kaikille, joilla on ajanvaraus maalis-huhtikuulle.

Uusissa linjauksissani olen mukaillut muiden muassa Koulutettujen hierojien liiton suosituksia.

Kiitos ymmärryksestä ja tuesta näinä outoina aikoina. Toivotaan, että voimme palata normaalikäytäntöihin mahdollisimman pian. Pidä huolta itsestäsi ja muista!

Lue lisää:

Usein kysyttyä koronaviruksesta

Somessa leviävä ”THL ja koronavirus uutisissa” -kooste on harhaanjohtava ja vahingoittavaa tietoa

Näistä merkeistä tunnistat koronaviruksesta levitettävän väärän tiedon

Koronavirus levittää huhuja

Varmuusloukku tyypillistä pinnallisesti asioita tunteville – vähäinen tieto ruokkii suurinta varmuutta 

 

spr.png

Jäsenkorjaajan terveiset 17.3.2020

Tilanteet muuttuvat nyt nopeasti. Tänä iltana on luvassa uusia viranomaislinjauksia. Niiden jälkeen olemme viisaampia.

Työskentelen tänään tiistaina normaalisti lastenkin ollessa viimeistä päivää koulussa. Keskiviikkona 18. maaliskuuta olen vapaalla (ja käyn itse huollattamassa itseni hierojalla). Torstain kohtalo selvinnee tänään tai viimeistään huomenna.

Seuraan, miten kollegani ja muilla vastaavilla aloilla – kosmetologeina, kampaajina, hierojina ym. – työskentelevät ammattilaiset nyt menettelevät ja pyrin noudattamaan omassa toiminnassani yleistä linjausta.

Turhia riskejä en missään nimessä ota. Siksi olen valmis panemaan lapun hetkeksi jäsenkorjausvastaanottoni luukulle, mikäli tilanne niin vaatii.

Joogaopetukseni Motiolla keskeytettiin eilen 16.3.2020 toistaiseksi.

Ollaan kuulolla. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne, rakkaat ihmiset.

question-mark-1495858_1280.jpg

Jäsenkorjaajan terveiset 15.3.2020

Jäsenkorjaustyöni jatkuu normaalisti. Seuraan aktiivisesti viranomaistiedotteita.

Tulethan terveenä hoitoon – kuten aina. Jäsenkorjaushoito on vähäisissäkin alkavan flunssan oireissa poissuljettu. Hiemankin kipeänä hoitoon tullessasi altistaisit itsesi olon pahenemiselle ja muut asiakkaani ja minut tartunnalle. Tavallisestikaan emme halua ottaa sellaisia riskejä, emmekä varsinkaan nyt. Tartunnan saaminen oireettomalta ihmiseltä taas on tämän hetken tiedon mukaan epätodennäköistä. Asiakaskunnassani ja lähipiirissäni on paljon vanhuksia ja riskiryhmiin kuuluvia – niin kuin varmasti sinunkin. Tahdomme heidän pysyvän terveinä. Kannetaan yhdessä huolta heikoimmista.

Jäsenkorjaukseen on turvallista tulla. En vastaanota asiakkaita liukuhihnalla, joten minun on mahdollista huolehtia aseptiikasta kävijöiden välillä. Puhdistan ovenkahvat, hanat, pinnat, maksupäätteen ym. suositusten mukaisesti yleispuhdistusaineella nyt tavallistakin tiheämmin. Itse tulen hoitotilaani vain terveenä ja pesen käsiäni epidemiauhkien ulkopuolellakin usein ja huolellisesti. Hoitotilani ei ole hollitupa, vaan siellä asioi varsin pieni määrä ihmisiä viikon mittaan ja hekin yksitellen.

Siirräthän aikaasi, mikäli havaitset itsessäsi sairauden oireita tai olet puolikuntoinen. Tee näin lyhyelläkin varoitusajalla. Mikäli lähipiirissäsi on koronavirusta (tai influenssaa, noroa tai muuta tällä hetkellä hanakasti leviävää muuta virusta), harkitse tarkoin aikasi siirtämistä. Pohditaan asiaa yhdessä, jos tarvis. Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä ennen varattua aikaasi.

Normaalit varaus- ja peruutuskäytäntöni ovat voimassa.

Uutena käytäntönä pyydän nyt jokaista asiakasta pesemään kätensä huolellisesti saippualla vastaanotolleni saapuessaan ja sieltä lähtiessään. Pyyhkeet olen korvannut talouspaperilla.

”Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa.

Vaikka hyvin herkin laboratoriomenetelmin koronavirusta löytyisi pinnoilta, tämä ei tarkoita, että virus tarttuisi tehokkaasti pintojen välityksellä. Tavanomaiset siivousaineet tehoavat hyvin koronavirukseenkin.

Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä sairaalassa, missä on paljon sairaita ja oireilevia potilaita.” (Lähde: THL)

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on haastavina aikoina tärkeätä. Pakeillani saat hengähdystauon informaatiotulvasta ja lievitystä kehon ja mielen kireyksiin ja kipuihin.

Tunnen vastuuni hyvinvointialalla työskentelijänä, enkä levitä turhaa tai virheellistä tietoa. Tukeudun asiantuntijalähteisiin ja virallisiin suosituksiin. Pyrin osaltani lisäämään ihmisten turvallisuuden tunnetta. Harjoitetaan myötätuntoa ja voimistetaan empatiaa näinä aikoina, kun moni on peloissaan ja vihainen.

Ps. Faskiatutkimuskongressissa Berliinissä marraskuussa 2018 molekyylitekniikan professori Melody A. Swartz kertoi vastajulkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan manuaaliterapiamuodot eli käsillä tehtävät hoidot stimuloivat elimistön puolustusjärjestelmää, siis muun muassa virusten torjumista!

Lisälukemista:

Usein kysyttyä koronaviruksesta THL:n sivuilla

Valheenpaljastaja: Tervetuloa infodemian aikaan! Näistä merkeistä tunnistat koronaviruksesta levitettävän väärän tiedon

Myötätuntoa ja malttia koronakevääseen

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

hands-437968_1280.jpg