Yhä useammalla on niskassaan someluu: digiaika muuttaa jo luustoamme

Digiaikakausi muuttaa ihmistä nopeammin kuin arvaammekaan. Älypuhelinten käyttö näkyy jo luustossamme: nuorten pääkallosta on vastikään löytynyt uusi sarvimainen luu-uloke. Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi 218 18–30-vuotiaiden röntgenkuvaa. Uusi niskaluu esiintyi 41 prosentilla tutkittavista, miehillä useammin kuin naisilla.

Tutkijat ounastelevat elimistön kehittäneen kallonpohjan luusarven ylikuormituksen tuloksena, niskan ja pään huonoa ryhtiä kompensoidakseen. Nuorilla aikuisilla luu-uloke on säännönmukaisesti kookkaampi kuin vanhemmilla henkilöillä. Luumuutokset eivät kehity hetkessä, joten ulokkeen muodostuminen lienee seurausta diginatiivien jo lapsuusiässä alkaneesta älylaitteiden käytöstä. Ennen luut rappeutuivat ja muodostivat liikakasvua vasta ikääntyneemmillä ihmisillä.

Älypuhelimet houkuttelevat seireeninlaulullaan käyttäjänsä pään roikkumaan eteen ja alas. Kuka tahansa huomaa kaupungilla kulkiessaan, että monilla ihmisillä, myös lapsilla, niskan ja yläselän ryhti on muuttunut pysyvästi. Tämä ei ole esteettinen vaan terveydellinen kysymys.

Edessä roikkuva pää altistaa niskan välilevyt valtavalle kuormitukselle. Jo lapsilla esiintyy niskassa tämän vuoksi välilevynpullistumia. Niskan ja yläselän lihakset ja faskiat ylikuormittuvat ja kipeytyvät. Kaulan lihakset vastaavasti vetäytyvät kasaan. Tämä häiritsee vagushermon ja kilpirauhasen toimintaa ja blokkaa kaulavaltimoiden mahdollisuutta kuljettaa verta ja happea aivoihin: ei ihme, jos on kurja olo. Kun syvät niskalihakset jännittyvät, häiriintyy leukanivelen toiminta, mistä seuraa hampaiden narskuttelua, hammasvaurioita ja kipua ja puutumista kasvoihin. Migreenit ja jännityspäänsäryt ovat yleisiä, kun niska on heikko ja ylikuormittunut.

Elimistö yrittää usein huojentaa ylikuormittuneen kehon alueen tilaa kasvattamalla sinne uutta kudosta ikään kuin puskuriksi tai panssariksi. Näin muodostuu esimerkiksi känsä. Niskan luupiikkikin kasvaa jänteiden ja ligamenttien liitoskohtaan. Kyseessä on epämuodostuma, rasitusvamma, rappeuma. Miten kansanterveydessä näkyy muutaman vuosikymmenen kuluttua se, jos digiyhteiskunnassa jo lasten luusto rappeutuu näin?

kallo
Kuvan lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/joa.12466

Biomekaniikan dosentti Mark Sayers sanoo, että luusarvi itsessään ei ole ongelma. Huolissaan tulee olla ennen kaikkea siitä, mitä viestiä tämä epämuodostuma kantaa: jossain muualla kehossa on jotakin pielessä. Kalevalainen jäsenkorjaaja jakaa Sayersin huolen ja on kiinnostunut ennen kaikkea kehon kokonaisryhdistä ja nivelten asennoista. Jäsenkorjaushoidossa pyritään tasapainottamaan keho ja saattamaan nivelet paikoilleen, myös suhteessa toisiinsa. Pään tulisi seisoma-asennossa olla jotakuinkin suoraan lantion yläpuolella. Tämä lähtee aina nilkoista saakka.

Ei ole realistista ajatella, että älylaitteiden käyttö lopetettaisiin kokonaan: elämämme on niin monin tavoin sidoksissa siihen. Biomekaniikan tohtori David Shahar korostaa, että meidän tulee opetella elämään viisaammin digilaitteiden kanssa. Hän vertaa tarvitsemaamme muutosta hampaiden hoidossa aikoinaan tapahtuneeseen kehitysharppaukseen. Vasta 1970-luvulla alettiin puhua hampaiden harjaamisen ja hammaslangan käytön tärkeydestä. Nyt se on arkipäivää. Hampaiden hoitoa alettiin opettaa kouluissa. Näin voisi menetellä myös hyvän someryhdin kanssa.

Kuka vastaa pääsi asennosta ja niskasi ryhdistä? Sinä itse. Ensimmäiseksi olisi hyvä muistaa, että sinulla on kaksi kättä! Niillä voit nostaa älypuhelimen silmiesi tasolle. Mukavampaa tämä on, jos tuet kyynärpääsi kyllin korkealle esimerkiksi pöytää vasten. Nosta pääsi pystyyn aina, kun huomaat roikottavasi sitä edessä. Vahvista niskalihaksiasi, koska ne ovat todennäköisesti heikot. Vahvat lihakset kyllä pitävät pään siellä missä pitääkin. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samassa linjassa olkapään kanssa. Kaulan lihaksia kannattaa venytellä kallistamalla päätä taaksepäin – monta kertaa päivässä.

Hyvä niskanhoitoliike on liikuttaa päätään kuin pulu. Leuka liikkuu tällöin koko ajan samassa linjassa lattian kanssa – pää ei siis tee nyökyttelevää liikettä vaan liikkuu ikään kuin kiskoilla eteen ja taakse. Muodostat kaksoisleuan ja vastaliikkeeksi työnnät leukaa eteenpäin.

Suomenkielinen nimi uudelle luulöydökselle on vielä keksimättä! Englannin kielessä termiksi on esitetty ”head horn”, ”phone bone”, ”spike” tai ”weird bump”. Niskapiikki? Kallonpohjan sarvi? Kallokoukku? Someluu?

Ehkei kuitenkaan viisaudensarvi.

Lähteet:

Horns are growing on young people’s skulls. Phone use is to blame, research suggests.

A morphological adaptation? The prevalence of enlarged external occipital protuberance in young adults

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Kipeää niskaa ei saa venyttää. Mikä siis neuvoksi?

Niska jumissa! Mitä tehdä?

Sääntö yksi: älä venyttele niskaa. Tämä on erityisen tärkeätä, jos olet istunut päivän tietokoneella tai tollottanut puhelinta alaviistoon ja saanut niskasi siitä juntturaan. Silloinhan olet jo ollut tuntikausia niskavenytyksessä eli niskan fleksiossa ja juuri se on aiheuttanut ongelman. Hätäiset ja liian kovalla voimalla tehdyt venytykset vain pahentavat tilannetta.

Jos niskasi on venähtänyt, älä varsinkaan silloin venytä sitä. Venähtänyttä lihasta ei tule koskaan venyttää.

Korjaa ryhtisi. Nosta pääsi paikoilleen niin että se ei enää roiku edessä. Tutki anatomian kirjoja, niin ymmärrät, miten selkäydin, suuret aivovaltimot, imusuonet ja hermotukset joutuvat kaikki pinnetilaan, kun kaularangan ryhti romahtaa. Tämä voi lievimmilläänkin oireilla käsien hermopinteinä, näköhäiriöinä tai tinnituksena. Niskan välilevyille se aiheuttaa kymmenien kilojen paineen. Jo lapsilla diagnosoidaan kaularangan välilevynpullistumia.

Liiku! Pyörittele olkapäitä suurella, rauhallisella liikkeellä. Lähde kävelylle. Tee syväkyykkyjä. Jumppaa kepin tai kuminauhan kanssa. Pompi. Tee aurinkotervehdyksiä. Roiku leuanvetotangosta. Aineenvaihdunta tulisi saada liikkeelle ja faskiat joustavammiksi. Tee päällä hyvin pientä nyökyttelyä, ei-liikettä ja kiertoa. Hengitä voimakkaasti. Hengittäminen auttaa kaikkeen. Lysyasennossa työskentelet apuhengityslihaksillasi eli rintakehän ja kaulan lihaksilla, mikä saa niskan ja hartiat kiristymään. Pane oikeat hengityslihakset, eli pallea ja kylkivälilihakset, hommiin.

Kaulaa saat venyttää! Suosittelen sitä lämpimästi. Huonossa ryhdissä pää valuu eteen. Avaa ja pidennä kaulan aluetta hallitulla niskan taaksetaivutuksella venyttämällä samalla rintakehän ihoa alaspäin. Hengitä voimakkaasti. Ole tarkkana: älä taita niskaa kasaan, vaan pidennä myös niskaa taivuttaessasi päätä taakse. Tätä liikettä ei pidä tehdä, mikäli se aiheuttaa kipua tai säteilee käsiin! Venytä kaulaa myös toispuoleisesti, venyttämällä ihoa toisen solisluun alta ja nostamalla katsetta samalle puolelle kohti kattoa. Venytysten tulee olla rauhallisia ja hallittuja.

Voit virkistää niskan verenkiertoa isometrisellä harjoituksella. Pidä pää ryhdikkäästi paikoillaan. Vie toisen käden sormet otsalle ja ala työntää otsaa kohti sormia. Sormet vastustavat liikettä, joten pään asento ei muutu. Pidä tämä staattinen lihastyö muutaman voimakkaan hengityksen ajan. Toista sama työ molemmille ohimoille ja takaraivolle eli yhteensä neljään suuntaan. Voit myös ottaa perinteisen niskanvenytysasennon, sormet ristiin takaraivolle ja leuka kohti rintaa, mutta älä venytä, vaan tee isometristä työtä: työnnä voimakkaasti takaraivoa kohti käsiä ja vastusta pään liikettä käsillä! Pari kierrosta isometristä lihastyötä tehtyäsi huomaat, miten niskan alue lämpenee ja vertyy.

Myös ”pululiike” auttaa akuutissa niskakivussa ja lisäksi torjuu niskaan C7-nikaman kohdalle kehittyvää kyhmyä suoristamalla niskan ryhtiä. Pidä leuka lattian tasossa eli neutraalissa asennossa ja vie päätä taaksepäin – eli tee kaksoisleuka. Rentouta pää takaisin paikoilleen ja toista useita kertoja. (Pulut liikuttavat päätään tällä tavalla.)

Niskakipu voi olla leukaperäistä: leukanivelen toimintahäiriöstä tai puremalihasten jännitystä johtuvaa. Hyvä kalevalainen jäsenkorjaaja osaa auttaa tässä asiassa ja voit itse harjoitella leukojen rentouttamista ja hieroa ohimoita ja poskia korvan edestä.

Pidemmällä tähtäimellä torjut niskakipuja pitämällä huolta ryhdistäsi. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samalla pystylinjalla kuin olkapään ja olkapään samalla pystylinjalla kuin lonkan. Nykyihmisellä lonkka ei yleensä ojennu suoraksi saakka ja olkapäät ja pääkin dippaavat eteenpäin. Venytä joka päivä lonkan etuosa ja etureisi, avaa rintakehää, venytä kaulaa – pidennä koko kehon etuketjua. Näe vaivaa ryhtisi eteen, sillä se on sinun vastuullasi. Kaikkien nivelten liikeradoista tulisi pitää huolta. Jäykkä nilkkakin altistaa niskakivuille, sillä kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Välillä niskat menevät jumiin siitä, että olet tehnyt jotain poikkeuksellista: maalannut kattoa, ripustanut verhoja, harjoitellut käsilläseisontaa. Silloin panosta palautumiseen.

Koko kehon ryhtiin, toimivuuteen ja terveyteen tähtääviä harjoituksia pääset tekemään ohjauksessani Motion keskiviikkoillan Ryhtiliike-kehonhuoltotunnilla – ja kaikilla ohjaamillani joogatunneilla. Jooga on ikivanha tiede, joka hoitaa kehoa ja parantaa ryhtiä.

Akuuttiin kipuun suosittelen lisäksi Frantsilan ayurvedista Kipu-hierontaöljyä ja Ojan isännän linimenttiä. Kasvien parantava voima on uutettu näihin hyväntuoksuisiin valmisteisiin.

IMG_2592.JPG
Hallittu kaulan venytys tekee hyvää niskalle ja korjaa pään ryhtiä. Pidennä niskaa, älä anna takaraivon lysähtää taakse.

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

2010-luvulla varttuvat lapset kärsivät yhä useammin vaivoista, jotka ennen miellettiin keski-ikäisten, stressaantuneiden, liikaa juovien työmyyrien ongelmiksi. Ikävä kyllä syy on pitkälti siinä, että nykylasten elämäntavat ovat yhä yhtenevämmät entisaikain konttorirottien kanssa. (Pyydän myyriltä ja rotilta anteeksi, että liitän heihin negatiivisia konnotaatioita!)

Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan tänään 15.12.2017 Anu Vierolan fysiologian ja hammaslääketieteen väitöskirja, jonka aiheena on alakouluikäisten lasten kivut. Tutkimus tehtiin osana Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta. Tutkimustulos on koruttomuudessaan seuraava: huonokuntoiset lapset ovat kivuliaampia kuin hyväkuntoiset. Joka toisella 6–8-vuotiaalla on kipuja viikoittain. Kipu häiritsee lasten elämää ja kaverisuhteita. Liikkumattomuus, huono unenlaatu ja epäsäännöllinen ruokailurytmi lisäävät lapsen kipuja.

Viime sunnuntaina, 10.12.2017 lääkäri Riitta Piilo luennoi kalevalaisen jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa Hirvikoskella ravinnon ja terveyden suhteesta meille jäsenkorjaajille. Lapsista Piilo sanoi jotakin hätkähdyttävää:

”Nyt varttuva sukupolvi tulee kuolemaan ennen vanhempiaan.”

Piilo puhui siitä, miten Suomessa on havaittu kakkostyypin diabetesta jo 15-vuotiailla. Metabolinen oireyhtymä yleistyy lapsilla ja nuorilla kovaa vauhtia. Kolmessakymmenessä vuodessa ylipainoisten lasten määrä on tuplaantunut. Keskivartalolihavuus on lisääntynyt alakouluikäisten keskuudessa silminnähden. Kun on keskivartalorasvaa, on rasvaa aina sisäelinten ympärillä. Viskeraalinen rasva on yksi suurimmista terveysriskeistä: se häiritsee hormonitoimintaa ja sitä kautta muun muassa heikentää vastustuskykyä; myöhemmän iän muistihäiriö- ja dementiariskin vyötärölihavuus kolmin- tai jopa nelinkertaistaa, ja diabetesriskiä se lisää 60 prosenttia. Keskivartalostaan pullistuneilla on aina kehossa hiljainen tulehdus, joka johtaa sekä kehossa että psyykessä monenlaisiin ikäviin seurauksiin: se muun muassa heikentää mielihyvän ja motivaation tuntemista ja saa olon väsyneeksi. Syntyy kierre, jossa ei enää tee edes mieli liikkua.

food-2940558_1280.jpg

Liiallinen sokerinsaanti altistaa lapset rasvamaksalle. Suomessa rasvamaksoja on diagnosoitu jopa alle kouluikäisillä lapsilla.

Vierolan mukaan lapsia vaivaa useimmiten päänsärky, selkäkipu ja jalkasäryt. Moni kokee myös niskan ja hartiaseudun kipua. Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat yleisiä jo alakouluikäisillä lapsilla. Ne aiheuttavat suoraan niskan ja hartioiden kipuja ja päänsärkyä. Purentaelimistöllä tarkoitetaan leukaniveliä, puremalihaksia, hampaistoa ja niihin läheisesti liittyviä kudoksia.

Kalevalainen jäsenkorjaus on erinomainen keino lasten kipujen hoitamiseen. Tein jäsenkorjauksen lopputyöni vuonna 2013 purentaelimistön toimintahäiriöiden hoitamisesta kalevalaisella jäsenkorjauksella. Tutkimustulokseni olivat hyviä. Minulla käy yhä jatkuvasti asiakkaita, joita leuat vaivaavat: on hajoavia hampaita, korvakipua, neurologisia oireita, niskakipua, näköhäiriöitä, migreeneitä, kasvokipuja, naksuvia ja pois sijoiltaan meneviä leukoja… Kalevalaisen jäsenkorjauksen kasvojen ja pään alueen hoito-otteet ovat lempeitä ja tehokkaita ja niitä voi soveltaa myös lapsille.

Myös kasvukipuja hoidetaan kalevalaisella jäsenkorjauksella. Kasvukipujen takana voi olla esimerkiksi nilkan virheasento, kuten Vierolakin toteaa. Nivelten virheasentojen hoitaminen on kalevalaisessa jäsenkorjauksessa peruskauraa. Olen hoitanut lukuisia kasvukipuisia lapsia, joita on vaivannut etenkin säären alueen kivut. Lapsen skolioosi saattaa jäsenkorjauksella suoristua, mikä vähentää akuutin kivun lisäksi myös aikuisiän kipuja, sairauslomia ja välilevynpullistumia.

diving-200396_1280.jpg

Lasten ruokailu- ja liikuntatottumuksia ei jäsenkorjauksella korjata, joten siinä kohtaa pallo jää lasten perheille. Syödäänkö yhteisiä aterioita? Pilkotaanko keittiössä porkkanoita ja lanttuja ravitsevaan soppaan vai auotaanko harva se ehtoo eineshampurilaisten kääreitä? Kuljetetaanko lapsi autolla harrastuksiin niin että vanhempi kököttää autossa odottamassa koko tunnin, vai hyppääkö koko perhe fillarin selkään? Tehdäänkö ruokaostokset automarketissa vai käveleekö koko perhe kauppareissut? Ostetaanko kotiin karkkia kuusi kiloa vai kuusisataa grammaa kuukaudessa? Onko välipalana sokerimuroja vai jääkaappiin valmiiksi pilkottuja vihanneksia? Mikä on perheen psykologisen hyvinvoinnin laita?

Saa nähdä, jääkö tämä tyhjien kalorien mättämisen ja liikkumattomuuden aikakausi historiankirjoissa vain lyhyeksi hairahdukseksi. Olisiko meidän lastemme lapsilla taas herkemmät vaistot omaa hyvinvointia tukevien valintojen tekemiseen? Kyse on myös yhteiskunnallisista päätöksistä ja rakenteista. Yksilön vastuulle ei koko vastuuta voi tietenkään vierittää.

Lapsille soisi kivuttoman lapsuuden. Lapsen kipua pitää hoitaa, mutta elimistöä ja luontoa kuormittavan Panadolin soisi olevan vasta viimeinen vaihtoehto: kipulääke hoitaa vain oiretta, ei syntysyytä, jota me kalevalaiset jäsenkorjaajat työssämme jahtaamme.

cereal-1444495_1280.jpg