Cocktail terveelle selälle: liikettä, vettä, rentoutumistaitoja, yinjoogaa ja hyviä ihmissuhteita (Selkäviikko 14.–20.10.2019)

Hyvää Maailman selkäpäivää! 16. lokakuuta vietettävällä kansainvälisellä teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota selän terveyteen ja selkäkipujen ehkäisyyn. Tämän vuoden teema on Get spine active, Käytä selkääsi. Tällä halutaan korostaa sitä, että pienikin rupeama, joka panee selkäsi töihin, kannattaa, on kyseessä sitten muutaman kymmenen sekunnin mittainen venyttely kesken Netflix-maratonin taikka kauppareissun tekeminen pyörällä auton sijaan.

Mitä selkäranka toivoisi, jos se osaisi puhua? Ensinnäkin se pyytäisi: liikuta rankaasi joka päivä joka suuntaan. Tämä tarkoittaa kiertoliikkeitä, eteen- ja taaksetaivutuksia ja sivutaivutuksia. Jooga ja liikkuvuusharjoittelu tarjoavat laajan kirjon vaihtoehtoja näiden liikkeiden tekemiseksi niin seisaalla, istualla kuin makuulla. Dynaamisessa joogaharjoittelussa kierrot tehdään aktiivisesti esimerkiksi erilaisissa seisoma-asennoissa, mikä vahvistaa selän lihaksistoa ja notkistaa faskioita eli lihaskalvoja. Ryhtiliike-kehonhuoltotunneillani puolestaan tehdään monenlaisia oivaltavia ja helppoja harjoitteita, jotka sekä vahvistavat lihaksia että parantavat nivelten liikeratoja faskian pehmentämisen myötä.

Toiseksi selkäsi haluaisi sinun harjoittavan rentoutumistaitoja. Kun ensimmäisen kerran kokee, miten tuskallinen selkäkipu sulaa pois lihasten rentouttamisen ja hengityksen myötä, on kuin ihmettä todistamassa. Kehon kyky korjata itse itseään ja valjastaa parasympaattisen hermoston cocktailit kivun päihittämiseksi on alikäytetty resurssi. Voi olla vaikea uskoa, miten paljon voi tapahtua, kun ”ei tee mitään” – kun vain antaa kehon rentoutua, mielen tyyntyä ja hengityksen tehdä työtään.

Yinjoogan ja restoratiivisen joogan lähestymistapa pohjautuu juuri tähän ihmisen luontaiseen kykyyn rentoutua. Kokemus on päinvastainen kuin dynaamisilla tunneilla: selän kireyksiä puretaan erilaisissa tyynyin ja viltein tuetuissa, miellyttävissä lepoasennoissa lihaksia rentouttamalla ja hengitykseen keskittymällä. Faskia vapautuu, tulehdustasot laskevat ja stressihormonitasot suorastaan romahtavat tehden tilaa mielihyvähormoneille.

Kolmanneksi selkäsi pyytäisi sinua huolehtimaan faskiastasi. Faskiaa, tuota kosteata, läpikuultavaa, hämähäkinseittimäistä rakennetta, on kaikkialla kehossasi, myös lihassolujen ja lihasten ympärillä. Terve faskia on joustavaa, se myötäilee kun liikutat kehoasi ja palaa sitten muotoonsa. Faskia ei tuota liikettä, mutta se sallii sen tai rajoittaa sitä. Jos treenaat lihaksiasi mutta unohdat faskiat, saatat olla voimakas, mutta hyvin jäykkä. Kalevalainen jäsenkorjaaja hoitaa faskioita kokonaisuuksina, eli pitkinä ketjuina: eräskin faskialinja ulottuu varpaankyntesi alta kulmakarvoihisi.

Voit tehdä hauskan faskiatestin kotona: kokeile, mihin asti saat sormenpääsi, kun taivut seisaalta eteenpäin. Rullaile sitten seisaalla kumpaakin jalkapohjaasi golf- tai tennispallolla (tai vaikka lasten superpallolla) pari minuuttia. Kokeile sitten uudelleen taipua eteenpäin. Ulottuvatko sormesi yhtäkkiä pidemmälle? Tuntuuko selkä joustavammalta ja takareidet vähemmän tiukilta? Niinpä!

Faskia mukautuu siihen, mitä eniten teet, mitä se sitten onkaan. Mieti eri ammattien edustajia ja heidän olemustaan ja ryhtiään tai erilaisten liikuntalajien harrastajia. Monesta näkee päällepäin, mihin he aikansa käyttävät. Jos istut kymmenen tuntia päivässä juustonaksuna selkä pyöreänä ja katse alaspäin suunnattuna, muokkautuu kehosi ja ryhtisi erilaiseksi kuin jos käytät saman tuntimäärän vaikkapa hevosenhoidollisiin töihin.

Faskia on kosteata. Se koppuroituu, jos et juo vettä ja siihen voi jopa muodostua mikrorepeämiä, jotka ovat kivuliaita. Runsas juominen on yksi parhaista tavoista pitää faskiansa ja sitä myötä koko kehonsa joustavana. Vain vähän vettä juovat ovat yliedustettuina kalevalaisen jäsenkorjaajan vastaanotolla, juomattomuus kun kangistaa ja kipeyttää kehon.

Faskialle tärkeätä on liike, ja nimenomaan monipuolinen liike. Jos istut töissä ja työmatkoilla (lonkka 90 asteen kulmassa) ja sen vastapainoksi käyt punttisalilla tekemässä vatsalihaksia ja hauistreeniä (siis vahvistamassa koukistajalihaksia), olet todennäköisesti kireä kehosi etuketjusta. Kun kesälomien jälkeen palaat jumppaan tai salille, saatat saada kroppasi tosi kipeäksi, koska et ole harjoittanut lihaksiasi ja faskioitasi kyseisellä tyylillä pitkään aikaan. Faskiakin voi jäykistyä tai tulehtua. Lisäksi siinä on valtavasti tuntohermoja, eli se voi tuntea kovaakin kipua. Tämän takia se reiden ulkosyrjän rullaaminenkin sattuu ja tulee aina sattumaan. Onneksi keho oppii ja tottuu ja kipu vähenee tai jopa kokonaan poistuu, kun jatkat harjoittelua. Näin on myös ilmajoogan laita: aloittelijat usein valittavat, että kangas painaa kipeästi, mutta keho tottuu ja kipu kaikkoaa, kun käyt säännöllisesti tunneilla.

Yinjooga on joogan moderni täsmäase faskian huoltamiseen. Se muun muassa lisää hyaluronihapon tuotantoa. Hyaluronihappo sitoo vettä kehon sidekudoksiin. Yinjooga onkin erinomainen tapa kosteuttaa faskiaa ja tehdä siitä joustavampaa. Moni havaitsee nivelten liikkuvuuden paranevan selvästi joskus jo lyhyenkin yin-taipaleen jälkeen.

Sivuhuomio: Vielä ehdit mukaan torstaiseen yinjoogaworkshopiini tai lauantaiseen Silkkitoukka-syvärentoutukseen!

Selkäkipujen hoitaminen on yhteinen asia

Selkä on anatomisesti vahva rakenne, joka rakastaa liikettä. Kipeä selkäkin tarvitsee liikettä. Liikkeelle lähteminen kipeän selän kanssa voi olla pelottavaa. Voi olla vaikea luottaa, että selkä kestää, mutta kuten sanottua, selkä on vahva ja sitä on hyvin vaikea saada ”rikki”. Kipu muuttaa liikkumisen varovaiseksi ja jäykäksi, mikä pahentaa selän tilannetta ja mistä on vaikea oppia pois.

Kipujen ennaltaehkäisemiseksi selän käyttäminen on ensiarvoisen tärkeätä. Jos siis selkäsi on tällä hetkellä kivuton, ole kiitollinen ja lupaa rakkaalle rangallesi pitää siitä vastaisuudessakin hyvää huolta.

Rangan monipuolinen liikuttaminen pitää pesusienimäiset välilevyt kauttaaltaan joustavina ja kosteina. Tähän tarvitaan myös sitä veden juontia! Tupakointi rappeuttaa välilevyjä dramaattisesti, joten nikotiinista on syytä luopua.

Psykososiaaliset tekijät aiheuttavat osan selkäkivuista tai pahentavat niitä. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi stressi, masennus, heikentynyt työtyytyväisyys, riitaisat tai muuten ongelmaiset ihmissuhteet, päihteidenkäyttö, ahdistus ja liiallinen sairaudentunto, kuten selkäterveyteen liittyvä katastrofiajattelu. Paljonpuhuvaa on se, että masennuslääkkeet ovat usein tulehduskipulääkkeitä tehokkaampia tiettyjen kipujen hoitamisessa. Lääkkeitä ja lääkkeellisen kivunhoidon ammattilaisia selän hoitoon ilman muuta tarvitaan meidän lääkkeettömien hoitomuotojen edustajien osaamista täydentämään.

Selän hoitaminen on siis kokonaisvaltaista ihmisyyden huomioimista. On hyviä aikoja ja huonoja aikoja, on kipeitä päiviä ja kivuttomia. Vain muutos on varmaa – ja liike on lääke.

Olin iloinen lukiessani, että paikallisessa terveyskeskuksessamme on alettu ohjata akuuttia selkäkipua potevat suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Tunnin mittainen fysioterapeuttiaika on totisesti hyödyllisempi selkäkipuiselle kuin lyhyt piipahdus yleislääkärin vastaanotolla. Näin myös yleislääkärin aikoja vapautuu niitä todella tarvitseville.

Fysioterapeuteilla ja erilaisissa manuaalihoidoissa käyminen on ehdottomasti kannattavaa, mutta oma aktiivisuus on tärkeätä. Pyri rakastamaan itseäsi niin, että aidosti haluat huolehtia hyvinvoinnistasi ja vaalia selkäsi terveyttä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä ja lisälukemista:

Liikettä ja lääkettä lonkille

Kaikki lähtee lantiosta

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

World Spine Day

Low Back Pain: Management of the Psychosocial Component

Sopivasti sairaudentuntoinen

Masennuslääkkeet usein kipulääkkeitä tehokkaampia kivun hoidossa 

Masennuslääke lievittää kipua

Terve selkä: mikä se oikein on ja mistä sellaisen saa? (Selkäviikko 15.–21.10.2018)

adult-2398561_1280.jpg

Yrittäjän päivä: Uuden työn lippu salkoon, kärsimyspuhe romukoppaan.

Sovitaanko näin Yrittäjän päivänä, että (yksin)yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen liittyvä kärsimyspuhe jää nyt historiaan?

Kiire ei ole kunniamerkki. Raatamisesta ei saa sädekehää. Viimeisellä tuomiolla ei sinua kenkään kiitä tekemistäsi työtunneista. Kyvyttömyys hallita omaa arkea ja ajankäyttöä ei ole aplodien paikka. Omien lasten, parisuhteen ja ystävien sysääminen tärkeysjärjestyksen hännille on yksinomaan surullista.

Itse en millään muotoa samaistu perinteiseen kuvaan yrittäjyydestä. Liityin jo 2012 osuuskunta Lilithiin, jossa olen omistaja ja palkansaaja. Olen tyypillinen uuden työn tekijä: minulla on monen alan koulutuksia, tehtäviä ja ammatteja, eikä työni ole paikkaan sidottua. Tällaiseen työntekoon osuuskuntamuotoinen yrittäminen sopii erinomaisesti.

Vapaus on työelämäni suurimpia ilonaiheita: vapaus tehdä sitä työtä kuin haluan silloin kun haluan – ja pitää vapaata ja lomaa silloin kun haluan. On aika puhua kaikesta hyvästä, mitä itsensä työllistäminen voi elämään tuoda. Torpataan siis ne kuluneet väittämät.

Väärin: ”Yrittäjä on aina töissä.”

Oikeammin: All work and no play makes Jack a dull boy. Vapaalle ja levolle on oltava aikansa. Yrittäjän täytyy oppia asettamaan rajoja. Työajan ja vapaa-ajan välillä oleva raja on se tärkein linjattava. Yrittäjän uran alussa täytyy usein venyä ja paukkua joka suuntaan, mutta kun toiminta vakiintuu, on aika rajata vahvemmin, enemmän ja tarkemmin, mihin suostuu ja koska. ”Ei” on hyvä sana olla sanavarastossa. Helppoa rajojen asettaminen ei ole. Siinä sinua voivat auttaa paitsi vertaiset myös ammattilaiset. Hyvän työnohjaajan etsiminen on suuri palvelus itselle. Taitava mentori tai työnohjaaja auttaa sinua rakentamaan toimivan lukujärjestyksen päiviisi ja viikkoihisi. Stressinhallinnassa ja rentoutustaidoissa voivat auttaa joogaopettajat.

Kukaan ei tee hyvää ja tehokasta työtä määrättömästi. Työn laatu on parempaa, kun olet levännyt.

Nettiaikakausi on luonut illuusion, että kaikkien täytyisi olla koko ajan tavoitettavissa jokaisen kanavan kautta. Ei tarvitse! Ei tarvitse reagoida heti. Ei täydy olla aktiivinen somessa. Saa sulkea puhelimen. Työviestinnän voi hoitaa työaikana ja muiksi ajoiksi asettaa kanaviinsa automaattiset ”palaan asiaan” -vastaukset. Työpäivien silppuuntumista voi ehkäistä esimerkiksi automaattisella sähköpostivastauksella, kuten ”Kiitos yhteydenotostasi. Luen sähköpostit joka tiistai ja perjantai. Palaan sitten asiaan.” Työ ei lopu tekemällä, siis opi rajaamaan sitä.

Väärin: Yrittäjä ei voi pitää lomia.

Oikeammin: Yrittäjä ei ainoastaan voi lomailla. Hänen täytyy lomailla. Lomia pystyy pitämään, kun suunnittelee vuodenkiertonsa viisaasti. Jos suunnittelu on sinulle vaikeata, hae siihen apua.

Pelkästä työstä täyttyvä elämä päätyy ennenaikaiseen hautaan. Palautumiselle tulee jättää tilaa. Joka päivä on hyvä pitää miniretriitti, joka viikko päivä–pari vapaata ja joka vuosi ainakin yksi pidempi loma. Jos et palaudu, kerrytät jatkuvasti kuormaa, joka alkaa ennemmin tai myöhemmin näkyä terveydessäsi: mielialassa, veri- ja rasva-arvoissa, infektioalttiudessa. Kun järjestät elämääsi vapaa-aikaa, sinulla on aikaa läheisille ihmisille, omalle hyvinvoinnille, harrastuksille ja elämän ihmettelylle. Joutoaika on luovuuden ehto ja näin ollen erityisen tärkeätä luovalla alalla työskentelevälle.

Väärin: Mutta mä rakastan työtäni, en edes tarvitse lomaa!

Oikeammin: Hmm… pidätkö itsesi kiireisenä, koska pelkäät pysähtyä oman itsesi ja omien ajatustesi äärelle? Jos näin on, siihenkin on saatavilla apua – esimerkiksi joogaopettajilta, rosenterapeuteilta ja psykoterapeuteilta.

Väärin: Yrittäjä on yksin.

Oikeammin: Itsensä työllistäjän ei tarvitse olla yksin! Työhuoneyhteisö, työnohjausyhteisö ja erilaiset ryhmät ja kokoontumiset auttavat jaksamaan.

Itse olen hakeutunut suureen, vakaaseen osuuskuntaan, joka tarjoaa minulle yhteisön ja synergiaedut, jotka säästävät rahaa ja ennen kaikkea vaivaa, kun kaikkea ei tarvitse tehdä alusta alkaen yksin. Nautin monista palkansaajaeduista ja työttömyysturvaankin olisin oikeutettu tarvittaessa. Lilith sallii minun olla villi ja vapaa, mutta suo minulle samaan aikaan eettiselle pohjalle perustuvan turvan ja selustan. En ole yksin. Yritän, mutta en yksin. Itse asiassa: teen, en yritä. Osuuskunta vapauttaa energiaa itse tekemiseen.

Työn ilo on elämän iloa

Yrittäjän päivänä muistakaamme myös, että työkykyä ja terveyttä ei voi ostaa kaupasta, vaan ne ovat lahja ja etuoikeus. Jos voit tehdä töitä, kiitä siitä joka päivä.

Työ tai tienestin muhkeus eivät ole ihmisen arvon mittareita, eikä menestys yksinomaan omaa ansiota tai omasta uutteruudesta kiinni, vaikka hyvätuloisimmat niin inttävät. Elämä on niin sattumanvaraista, että ”jokainen on oman onnensa seppä” -ajatus joutaa jorpakkoon. Sen tilalle versotkoon myötätuntoinen, vähemmän ableistinen puhetapa.

Työn iloa ja vapaa-ajan autuutta kaikille, jotka voivat ja saavat tehdä töitä!

action-2277292_1280.jpg

Lisälukemista:

Osuuskunta asemoi työn uudella tavalla

Työttömyyden häpeä?

Onko menestys itse ansaittua, laiskistaako Suomen sosiaaliturva?

Kerrankin rikkaat menivät ja puhuivat ilman viestintästrategiaa – Siitä tuli ikävä kuva, joten talousherrat syyttivät tutkijoita

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Restoratiivinen jooga: miten voisin tehdä sitä kotona?

Olet ymmärtänyt, että terveytesi vaatisi kipeästi rentoutumistaitojen opettelua. Olet saanut tietää restoratiivisen joogan olemassaolosta, kenties päässyt jo kokeilemaankin sitä joogaopettajan johdolla. Olet oivaltanut, että tämä toimii, ja janoat lisää. Sinun ei ole kuitenkaan mahdollista osallistua restoratiivisen joogan tunneille tai työpajoihin säännöllisesti. Mikä neuvoksi?

Osaat kyllä rentoutua, olet vain unohtanut sen

Huonot uutiset ensin: Olet miljoonia vuosia kestäneen evoluution tulos. Tuki- ja liikuntaelinjärjestelmäsi, aivosi ja hermostosi ovat muinaiset, vaikka maailma on muuttunut kiivasta tahtia. Valtaosan kehityshistoriaamme sellaiset tilanteet kuin sapelihammastiikerin kohtaaminen ovat tuottaneet stressihormonipiikin, ja kun vaaratilanne on mennyt ohi, hormonitasot ovat palautuneet normaaleiksi. Nykyihmisen stressinaiheuttajat ovat ujuttautuneet osaksi koko elämäntyyliämme: työpaineet, liikenneruuhkat, kaupunkien melu, informaatiotulva, multitaskaaminen, sähkövalaistus, liikkumattomuus – lista on loputon. Stressihormonitasomme ovat siksi jatkuvasti koholla.

Sitten hyvät uutiset: Olet miljoonia vuosia kestäneen evoluution tulos. Tuki- ja liikuntaelinjärjestelmäsi, aivosi ja hermostosi ovat muinaiset, vaikka maailma on muuttunut kiivasta tahtia. Hermostosi tottelee tiettyjä vinkkejä automaattisesti. Se ei voi olla tottelematta. Hyvin kouluttautunut restoratiivisen joogan ohjaaja tuntee ne moninaiset keinot, joilla stressivaste sammutetaan ja parasympaattinen hermosto eli lepohermosto aktivoidaan. Rentoutumisen ohjaaminen on tiedettä ja taidetta. Tämä ei sulje pois sitä, ettetkö voisi ja etteikö sinun kannattaisi harjoitella rentoutumista itseksesi. Rentoutumistaito on kuin lihas, jota voi vahvistaa. Monella se on käytön puuttessa surkastunut.

Viisi minuuttia päivässä

”Mutta ei minulla ole aikaa tehdä tunnin harjoitusta joka päivä!” Ei tarvitsekaan olla. Restoratiivisen joogan harjoittamisessa säännöllisyys on tärkeämpää kuin tuntimäärät. Lyhyt rentoutumishetki joka päivä on paljon hyödyllisempää kuin parin tunnin sessio silloin tällöin. Viisi minuuttia saat irroitettua päivästäsi varmasti. Riippuu sinusta, milloin haluat lepotaukosi viettää. Ensimmäiseksi aamulla? Viimeiseksi illalla? Lounastauolla? Työpäivän päätteeksi?

Valitse yksi lepoasento, josta nautit. Järjestä itsellesi puhdas, lämmin, hiljainen tila. Kahmi itsellesi mahdollisimman monta vilttiä ja tyynyä. Niiden kanssa ei voi liioitella eikä niiden merkitystä tule aliarvioida. Tehtäväsi on tukea ja pehmustaa itsesi mahdollisimman mukavasti valitsemaasi lepoasentoon. Huolehdi, että vaatteet eivät purista ja että pysyt lämpimänä. Himmennä valot. Pane puhelimesta äänet pois, mutta aseta mieluusti ajastin ja ajastimeen mahdollisimman pehmeä ja kaunis hälytysääni. Käytä aikaa hyvän asennon hakemiseen ja vilttien ja tyynyjen asetteluun. Olosi tulisi olla äärimmäisen mukava. Kun olet valmis ja uskot voivasi asettua aloillesi ja pysyä siinä liikkumatta, rentoutumishetkesi alkaa. Voit käyttää apunasi tätä listaa ja käydä sitä rentoutumisesi aikana mielessäsi läpi yhä uudelleen:

  1. Hengitä pehmeästi nenän kautta.
  2. Rentouta kasvojen lihakset.
  3. Anna vatsalihasten rentoutua.
  4. Pidä huomio pehmeässä hengityksessäsi.
  5. Tarkkaile kehoasi. Mikäli huomaat lihasjännitystä, vapauta se. Huomioi mahdolliset kihelmöinnit, lämmön tunteet ym.
  6. Kun ajastin piippaa, herättele itsesi mahdollisimman pehmeästi ja hitaasti. Ota muutama syvempi hengenveto, heiluta sormiasi ja varpaitasi, nouse hitaasti istualle, viivy siinä hetki. Jatka sitten päivittäisiin toimiisi.

Viisi minuuttia on riittävä. Kymmenen minuuttia on jo tuplasti parempi. Kaksikymmentä minuuttia lepoa on jo todella tehokas rentoutumiscocktail.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_2220.JPG

Kylkimakuurentoutus

Voit kokeilla vaikka tätä kuvan kylkimakuurentoutusta. Haali ensin tarpeeksi tyynyjä ja vilttejä ja taittele ja rullaile niitä valmiiksi. Asetu vasemmalle kyljellesi polvet sopivassa kulmassa koukussa. Jos mahdollista, voit asettua selkä seinää vasten, tukeva tyyny itsesi ja seinän välissä. Aseta säärten väliin, koko matkalle polvesta nilkkaan saakka, muutama taiteltu huopa. Ota pääsi alle tarpeeksi tyynyjä ja vilttejä, jotta pääsi ei jää alaviistoon vaan on hyvin tuettu. Ota eteesi vaikkapa viltin sisään rullattu tyyny, jonka päällä oikea kätesi voi levätä rentona. Peitä silmäsi viltillä tai unimaskilla, jos haluat. Tarkista, voitko tehdä joitakin pieniä muutoksia voidaksesi rentouttaa kehosi vielä täydemmin. Vietä asennossa 5, 10, 15, 20 tai 30 minuuttia käytettävissäsi olevan ajan mukaan ja noudata edellä mainittua tarkistuslistaa. Saatat nukahtaa, ja se on ihan ookoo, mutta mikäli mahdollista, pyri pysymään kevyesti tietoisena: niin, että mielesi tarkkailee rentoutuvaa kehoasi. Ole niin liikkumatta kuin mahdollista, mutta jos tunnet kipua tai puutumista, korjaa asentoasi tai tule siitä jo etukäteen pois.

Hyviä rentoutushetkiä! 

.

© Tiina Ahokas 2019. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani ilman lupaa ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäislähteeseen.

Lue myös:

Restoratiivinen jooga, oikotie lomamoodiin.

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

Käytännön taikuutta Nukkumatin yhyttämiseksi

 

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

”Yrittäjän pitää olla tavoitettavissa 24/7”, ”Lisää kahvia koneeseen niin jaksaa, vaikka yöunet jäi taas neljään tuntiin”, ”Ei yrittäjä voi lomia pitää”. Tuttu puhetapa suomalaisessa työelämässä. Ennustan, että tällainen pahoinvoinnilla pröystäily on jäämässä historiaan orjuuden, talidomidin ja muiden epäonnistuneiden keksintöjen joukkoon. Rentoutustaidot ovat nyt nousussa. Ehkä jo pian kilvoittelemme kyvyllämme palautua, yöuniemme syvyydellä ja lihaksistomme rentoudella!

Aamulehden sunnuntaisessa haastattelussa työterveyspsykologi Marjo Pennonen uumoilee, että tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat levätä – eivät ne, jotka tekevät eniten.

”Oma hyvinvointi, terveys ja jaksaminen pitäisi mielestäni laittaa aina ykköseksi. Silloin olet todennäköisesti myös parempi työntekijä, puoliso ja vanhempi”, sanoo Pennonen. Harva huokaa kuolinvuoteellaan, että olisinpa tehnyt enemmän töitä kun lapset olivat pieniä. Stressin yhteys sairastavuuteen on tiedetty aina, joten korvien välistä höllääminen hyödyttää koko kehoa.

Myös työtään rakastavat tarvitsevat vapaa-aikaa. Kukaan ei tee tehokasta työtä kahdeksaakymmentä tuntia viikossa. Toisaalta esimerkiksi monille herkille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille neljäkymmentä tuntiakin viikossa on liikaa. Työmäärä ei ole ihmisarvon mitta. Oman jaksamisensa rajat hahmottava ja niiden mukaan elävä ihminen on viisas ja kokonainen.

Jo toissa syksynä Helsingin Sanomien jutussa kävi ilmi, että nykyisiä huippujohtajia yhdistää muutama piirre: he kaikki nukkuvat kunnon yöunia, erottelevat vapaa-aikansa työstä – ja lukevat kirjoja. He ovat luopuneet puhelimessa puhumisesta, koska se on aikasyöppö. Huippujohtajat keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan, kotona lapsiin, töissä työntekijöihin, ja puhuvat läsnäolon, meditaation ja mindfulnessin puolesta.

Huippu-urheilijatkin tietävät, että lepo on tärkeätä. Iivo Niskasen harjoituskauden treenistäkin vain 4,8 % on kovatehoista treeniä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

sleep-2542662_1280.jpg

”Kysy neuvot eläimiltä / Kysy suunnat tuulilta”

Joogaopettajana ja jäsenkorjaajana olen havainnut tendenssin: ihmiset ovat kyllästyneitä voimaan huonosti. Moni kokee romahduksen kolmi-nelikymppisenä ja oivaltaa, että omasta hyvinvoinnistaan täytyy ottaa vastuu ihan eri tavalla kuin nuorempana. Vaikka terveydentila ei pakottaisi pysähtymään, paremmin voiminen kiinnostaa silti yhä useampaa. Entisaikain kulttuureissa ihminen lepäsi talvisin ja pimeään vuorokauden aikaan. Joogan sisartiede ayurveda muistuttaa tänä päivänäkin levon tarpeesta ja kehottaa elämään talviaikaan rauhallisemmin, voimia kevääseen keräten – kuten luonto ikään. Eläimet osaavat levätä: voit ottaa oppia myös niiltä.

Ajaako sohvalla makaaminen asian? Ei. ”Jos stressi jatkuu ja joka ilta koettaa rentouttaa itsensä television ääressä, elämä on vaarassa kaventua. Pian elämässä ei enää ole muita keinoja, joista saisi aidosti voimavaroja elämäänsä”, Marjo Pennonen sanoo Aamulehdessä. (Sama pätee surukseni myös Netflix-sarjoihin.) Aivot narikkaan -rentoutuminen ei rentouta aidosti, vaikka se onkin joskus mukavaa ja tarpeellista. Tietoiset rentoutumistaidot mindfulnessista meditaatioon ja joogaan sen sijaan toimivat tutkitusti.

Ihmisen aivot ovat neuroplastiset, eli kun rentoutumisen taitoa tai meditaatiota harjoittaa, se helpottuu ja helpottuu. Aivoihin: muodostuu uusia hermoratoja: stressikaavojen sijaan oppii käyttämään pääkoppansa hyvinvointilatuja, negatiivisen ajatusgeneraattorin käynnistämisen sijaan oppii starttaamaan positiivisten ajatusten moottorin. Esimerkiksi yin-jooga pitkine pysähdyksineen on monille alkuun vaikeata, mutta helpottuu harjoituksen myötä. Hitaan ajattelun ja suurten kokonaisuuksien hahmottamisen sekä empatian taitoja kehittää kirjallisuuden harrastaminen. Makaa siis sohvalla, mutta kirja kädessä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

fox-1284512_1280.jpg

Kireä pipo lihottaa

”Psyyken kannalta liikunta voi olla hyvä keino palautua kuormituksesta. Sitä ei voi kuitenkaan pitää lepona samalla tavalla kuin rentoutumista”, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää samaisessa Aamulehden haastattelussa. Tämä on tyypillinen sudenkuoppa: luullaan, että stressaavan työn tai kiireisen arjen vastapainoksi tulisi vetää hillitön hiit-treeni, vaikka asia on juuri päinvastoin. Kovasykkeisillä pumppitunneilla käyvät ovat tuttu asiakasryhmä jäsenkorjaajille ja osteopaateille kipeine, pinkeine kehoineen. 

Kova treeni on keholle stressori, ja yhä useampi oivaltaa jo tämänkin. Joogan ja rentoutusohjauksen suosion kasvu kertoo omaa kieltään ihmisten muuttuneista tarpeista. Jooga ja meditaatio ovat yksi parhaista keinoista stressihormonitasojen laskemiseen. Restoratiivisen joogan on tutkimuksissa todettu auttavan painonpudotuksessa ja eritoten ihonalaisrasvan karistamisessa. Restoratiivista joogaa tehneellä ryhmällä paino myös pysyi kurissa pidempään kuin vain venyttelyä harjoittaneella verrokkiryhmällä.

Ja meidät kun on totutettu ajattelemaan, että rasva palaa vain pitkällä aerobisella treenillä tyhjällä vatsalla (miten masentava ajatus) tai kovalla voimatreenillä!

Tämä on mielettömän hieno uutinen, sillä restoratiivinen jooga on yksi helpoimmin lähestyttävistä joogan muodoista: se ei vaadi tekijältään juuri mitään. Restoratiivisessa joogassa ei edes venytellä, siellä vain rentoudutaan erilaisissa tuetuissa asennoissa. Moni rakastuu restoratiiviseen joogaan ensimmäisellä kerralla. Stressihormonitasot putoavat niin että humahtaa.

Restoratiivista joogaa voit kokeilla ohjaamissani avoimissa joogaryhmissä, joista ilmoitan erikseen nettisivuillani, ja yksityisvastaanotollani 1–2 hengen ryhmissä. Tilaustunteja järjestän mielelläni esimerkiksi työporukoille. Lue lisää täältä.

Lepääminen on ekologista

Suo siellä, vetelä täällä. Kun puhutaan oman hyvinvoinnin vaalimisesta, on mahdollista astua toiseen ansaan: liiallisen yksilön korostamisen allikkoon. Omasta itsestään huolehtimisen ei tulisi lipsahtaa hedonismin puolelle. Oman hyvinvoinnin ei tule olla perustelu kerskakulutukselle tai itsekkyydelle. Pitäisi lanseerata jonkinlainen eettisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvointipuheen muoto… ai niin, joogassa ja monissa muissa henkisissä perinteissä sellainen keksittiin jo satoja ellei tuhansia vuosia sitten! Kyllä: hyvinvointisi on tärkeätä, mutta ei muiden – luonnon, läheistesi tai bangladeshilaisten tehdastyöläislasten kustannuksella.

Rentoutumistaidot eivät kuormita kukkaroasi tai luontoa. Et välttämättä tarvitse niihin minkäänlaisia välineitä. Luonnossa liikkuminen, nukkuminen ja meditaatio ovat kaikkien saatavilla. Joogaa on tarjolla nettipalveluissa ja Youtubessa ja yhä useammissa pikkukaupungeissakin vähintään kansalaisopistoilla. Myös kirjasto tai podcastit voivat auttaa löytämään itselle sopivan tavan, metodin tai perinteen, jonka tuella alkaa vahvistaa omaa rentoutumistaidon lihastaan. Kirjallisuudesta suosittelen sellaisia helmiä kuten Buddhan aivot (Rick Hanson ja Richard Mendius) ja Jooga ja elämän voima (Donna Farhi).

Lue myös: Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

portrait-2870659_1280.jpg