Restoratiivinen jooga: miten voisin tehdä sitä kotona?

Olet ymmärtänyt, että terveytesi vaatisi kipeästi rentoutumistaitojen opettelua. Olet saanut tietää restoratiivisen joogan olemassaolosta, kenties päässyt jo kokeilemaankin sitä joogaopettajan johdolla. Olet oivaltanut, että tämä toimii, ja janoat lisää. Sinun ei ole kuitenkaan mahdollista osallistua restoratiivisen joogan tunneille tai työpajoihin säännöllisesti. Mikä neuvoksi?

Osaat kyllä rentoutua, olet vain unohtanut sen

Huonot uutiset ensin: Olet miljoonia vuosia kestäneen evoluution tulos. Tuki- ja liikuntaelinjärjestelmäsi, aivosi ja hermostosi ovat muinaiset, vaikka maailma on muuttunut kiivasta tahtia. Valtaosan kehityshistoriaamme sellaiset tilanteet kuin sapelihammastiikerin kohtaaminen ovat tuottaneet stressihormonipiikin, ja kun vaaratilanne on mennyt ohi, hormonitasot ovat palautuneet normaaleiksi. Nykyihmisen stressinaiheuttajat ovat ujuttautuneet osaksi koko elämäntyyliämme: työpaineet, liikenneruuhkat, kaupunkien melu, informaatiotulva, multitaskaaminen, sähkövalaistus, liikkumattomuus – lista on loputon. Stressihormonitasomme ovat siksi jatkuvasti koholla.

Sitten hyvät uutiset: Olet miljoonia vuosia kestäneen evoluution tulos. Tuki- ja liikuntaelinjärjestelmäsi, aivosi ja hermostosi ovat muinaiset, vaikka maailma on muuttunut kiivasta tahtia. Hermostosi tottelee tiettyjä vinkkejä automaattisesti. Se ei voi olla tottelematta. Hyvin kouluttautunut restoratiivisen joogan ohjaaja tuntee ne moninaiset keinot, joilla stressivaste sammutetaan ja parasympaattinen hermosto eli lepohermosto aktivoidaan. Rentoutumisen ohjaaminen on tiedettä ja taidetta. Tämä ei sulje pois sitä, ettetkö voisi ja etteikö sinun kannattaisi harjoitella rentoutumista itseksesi. Rentoutumistaito on kuin lihas, jota voi vahvistaa. Monella se on käytön puuttessa surkastunut.

Viisi minuuttia päivässä

”Mutta ei minulla ole aikaa tehdä tunnin harjoitusta joka päivä!” Ei tarvitsekaan olla. Restoratiivisen joogan harjoittamisessa säännöllisyys on tärkeämpää kuin tuntimäärät. Lyhyt rentoutumishetki joka päivä on paljon hyödyllisempää kuin parin tunnin sessio silloin tällöin. Viisi minuuttia saat irroitettua päivästäsi varmasti. Riippuu sinusta, milloin haluat lepotaukosi viettää. Ensimmäiseksi aamulla? Viimeiseksi illalla? Lounastauolla? Työpäivän päätteeksi?

Valitse yksi lepoasento, josta nautit. Järjestä itsellesi puhdas, lämmin, hiljainen tila. Kahmi itsellesi mahdollisimman monta vilttiä ja tyynyä. Niiden kanssa ei voi liioitella eikä niiden merkitystä tule aliarvioida. Tehtäväsi on tukea ja pehmustaa itsesi mahdollisimman mukavasti valitsemaasi lepoasentoon. Huolehdi, että vaatteet eivät purista ja että pysyt lämpimänä. Himmennä valot. Pane puhelimesta äänet pois, mutta aseta mieluusti ajastin ja ajastimeen mahdollisimman pehmeä ja kaunis hälytysääni. Käytä aikaa hyvän asennon hakemiseen ja vilttien ja tyynyjen asetteluun. Olosi tulisi olla äärimmäisen mukava. Kun olet valmis ja uskot voivasi asettua aloillesi ja pysyä siinä liikkumatta, rentoutumishetkesi alkaa. Voit käyttää apunasi tätä listaa ja käydä sitä rentoutumisesi aikana mielessäsi läpi yhä uudelleen:

  1. Hengitä pehmeästi nenän kautta.
  2. Rentouta kasvojen lihakset.
  3. Anna vatsalihasten rentoutua.
  4. Pidä huomio pehmeässä hengityksessäsi.
  5. Tarkkaile kehoasi. Mikäli huomaat lihasjännitystä, vapauta se. Huomioi mahdolliset kihelmöinnit, lämmön tunteet ym.
  6. Kun ajastin piippaa, herättele itsesi mahdollisimman pehmeästi ja hitaasti. Ota muutama syvempi hengenveto, heiluta sormiasi ja varpaitasi, nouse hitaasti istualle, viivy siinä hetki. Jatka sitten päivittäisiin toimiisi.

Viisi minuuttia on riittävä. Kymmenen minuuttia on jo tuplasti parempi. Kaksikymmentä minuuttia lepoa on jo todella tehokas rentoutumiscocktail.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_2220.JPG

Kylkimakuurentoutus

Voit kokeilla vaikka tätä kuvan kylkimakuurentoutusta. Haali ensin tarpeeksi tyynyjä ja vilttejä ja taittele ja rullaile niitä valmiiksi. Asetu vasemmalle kyljellesi polvet sopivassa kulmassa koukussa. Jos mahdollista, voit asettua selkä seinää vasten, tukeva tyyny itsesi ja seinän välissä. Aseta säärten väliin, koko matkalle polvesta nilkkaan saakka, muutama taiteltu huopa. Ota pääsi alle tarpeeksi tyynyjä ja vilttejä, jotta pääsi ei jää alaviistoon vaan on hyvin tuettu. Ota eteesi vaikkapa viltin sisään rullattu tyyny, jonka päällä oikea kätesi voi levätä rentona. Peitä silmäsi viltillä tai unimaskilla, jos haluat. Tarkista, voitko tehdä joitakin pieniä muutoksia voidaksesi rentouttaa kehosi vielä täydemmin. Vietä asennossa 5, 10, 15, 20 tai 30 minuuttia käytettävissäsi olevan ajan mukaan ja noudata edellä mainittua tarkistuslistaa. Saatat nukahtaa, ja se on ihan ookoo, mutta mikäli mahdollista, pyri pysymään kevyesti tietoisena: niin, että mielesi tarkkailee rentoutuvaa kehoasi. Ole niin liikkumatta kuin mahdollista, mutta jos tunnet kipua tai puutumista, korjaa asentoasi tai tule siitä jo etukäteen pois.

Hyviä rentoutushetkiä! 

.

© Tiina Ahokas 2019. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani ilman lupaa ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäislähteeseen.

Lue myös:

Restoratiivinen jooga, oikotie lomamoodiin.

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

Käytännön taikuutta Nukkumatin yhyttämiseksi

 

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

”Yrittäjän pitää olla tavoitettavissa 24/7”, ”Lisää kahvia koneeseen niin jaksaa, vaikka yöunet jäi taas neljään tuntiin”, ”Ei yrittäjä voi lomia pitää”. Tuttu puhetapa suomalaisessa työelämässä. Ennustan, että tällainen pahoinvoinnilla pröystäily on jäämässä historiaan orjuuden, talidomidin ja muiden epäonnistuneiden keksintöjen joukkoon. Rentoutustaidot ovat nyt nousussa. Ehkä jo pian kilvoittelemme kyvyllämme palautua, yöuniemme syvyydellä ja lihaksistomme rentoudella!

Aamulehden sunnuntaisessa haastattelussa työterveyspsykologi Marjo Pennonen uumoilee, että tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat levätä – eivät ne, jotka tekevät eniten.

”Oma hyvinvointi, terveys ja jaksaminen pitäisi mielestäni laittaa aina ykköseksi. Silloin olet todennäköisesti myös parempi työntekijä, puoliso ja vanhempi”, sanoo Pennonen. Harva huokaa kuolinvuoteellaan, että olisinpa tehnyt enemmän töitä kun lapset olivat pieniä. Stressin yhteys sairastavuuteen on tiedetty aina, joten korvien välistä höllääminen hyödyttää koko kehoa.

Myös työtään rakastavat tarvitsevat vapaa-aikaa. Kukaan ei tee tehokasta työtä kahdeksaakymmentä tuntia viikossa. Toisaalta esimerkiksi monille herkille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille neljäkymmentä tuntiakin viikossa on liikaa. Työmäärä ei ole ihmisarvon mitta. Oman jaksamisensa rajat hahmottava ja niiden mukaan elävä ihminen on viisas ja kokonainen.

Jo toissa syksynä Helsingin Sanomien jutussa kävi ilmi, että nykyisiä huippujohtajia yhdistää muutama piirre: he kaikki nukkuvat kunnon yöunia, erottelevat vapaa-aikansa työstä – ja lukevat kirjoja. He ovat luopuneet puhelimessa puhumisesta, koska se on aikasyöppö. Huippujohtajat keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan, kotona lapsiin, töissä työntekijöihin, ja puhuvat läsnäolon, meditaation ja mindfulnessin puolesta.

Huippu-urheilijatkin tietävät, että lepo on tärkeätä. Iivo Niskasen harjoituskauden treenistäkin vain 4,8 % on kovatehoista treeniä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

sleep-2542662_1280.jpg

”Kysy neuvot eläimiltä / Kysy suunnat tuulilta”

Joogaopettajana ja jäsenkorjaajana olen havainnut tendenssin: ihmiset ovat kyllästyneitä voimaan huonosti. Moni kokee romahduksen kolmi-nelikymppisenä ja oivaltaa, että omasta hyvinvoinnistaan täytyy ottaa vastuu ihan eri tavalla kuin nuorempana. Vaikka terveydentila ei pakottaisi pysähtymään, paremmin voiminen kiinnostaa silti yhä useampaa. Entisaikain kulttuureissa ihminen lepäsi talvisin ja pimeään vuorokauden aikaan. Joogan sisartiede ayurveda muistuttaa tänä päivänäkin levon tarpeesta ja kehottaa elämään talviaikaan rauhallisemmin, voimia kevääseen keräten – kuten luonto ikään. Eläimet osaavat levätä: voit ottaa oppia myös niiltä.

Ajaako sohvalla makaaminen asian? Ei. ”Jos stressi jatkuu ja joka ilta koettaa rentouttaa itsensä television ääressä, elämä on vaarassa kaventua. Pian elämässä ei enää ole muita keinoja, joista saisi aidosti voimavaroja elämäänsä”, Marjo Pennonen sanoo Aamulehdessä. (Sama pätee surukseni myös Netflix-sarjoihin.) Aivot narikkaan -rentoutuminen ei rentouta aidosti, vaikka se onkin joskus mukavaa ja tarpeellista. Tietoiset rentoutumistaidot mindfulnessista meditaatioon ja joogaan sen sijaan toimivat tutkitusti.

Ihmisen aivot ovat neuroplastiset, eli kun rentoutumisen taitoa tai meditaatiota harjoittaa, se helpottuu ja helpottuu. Aivoihin: muodostuu uusia hermoratoja: stressikaavojen sijaan oppii käyttämään pääkoppansa hyvinvointilatuja, negatiivisen ajatusgeneraattorin käynnistämisen sijaan oppii starttaamaan positiivisten ajatusten moottorin. Esimerkiksi yin-jooga pitkine pysähdyksineen on monille alkuun vaikeata, mutta helpottuu harjoituksen myötä. Hitaan ajattelun ja suurten kokonaisuuksien hahmottamisen sekä empatian taitoja kehittää kirjallisuuden harrastaminen. Makaa siis sohvalla, mutta kirja kädessä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

fox-1284512_1280.jpg

Kireä pipo lihottaa

”Psyyken kannalta liikunta voi olla hyvä keino palautua kuormituksesta. Sitä ei voi kuitenkaan pitää lepona samalla tavalla kuin rentoutumista”, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää samaisessa Aamulehden haastattelussa. Tämä on tyypillinen sudenkuoppa: luullaan, että stressaavan työn tai kiireisen arjen vastapainoksi tulisi vetää hillitön hiit-treeni, vaikka asia on juuri päinvastoin. Kovasykkeisillä pumppitunneilla käyvät ovat tuttu asiakasryhmä jäsenkorjaajille ja osteopaateille kipeine, pinkeine kehoineen. 

Kova treeni on keholle stressori, ja yhä useampi oivaltaa jo tämänkin. Joogan ja rentoutusohjauksen suosion kasvu kertoo omaa kieltään ihmisten muuttuneista tarpeista. Jooga ja meditaatio ovat yksi parhaista keinoista stressihormonitasojen laskemiseen. Restoratiivisen joogan on tutkimuksissa todettu auttavan painonpudotuksessa ja eritoten ihonalaisrasvan karistamisessa. Restoratiivista joogaa tehneellä ryhmällä paino myös pysyi kurissa pidempään kuin vain venyttelyä harjoittaneella verrokkiryhmällä.

Ja meidät kun on totutettu ajattelemaan, että rasva palaa vain pitkällä aerobisella treenillä tyhjällä vatsalla (miten masentava ajatus) tai kovalla voimatreenillä!

Tämä on mielettömän hieno uutinen, sillä restoratiivinen jooga on yksi helpoimmin lähestyttävistä joogan muodoista: se ei vaadi tekijältään juuri mitään. Restoratiivisessa joogassa ei edes venytellä, siellä vain rentoudutaan erilaisissa tuetuissa asennoissa. Moni rakastuu restoratiiviseen joogaan ensimmäisellä kerralla. Stressihormonitasot putoavat niin että humahtaa.

Restoratiivista joogaa voit kokeilla ohjaamissani avoimissa joogaryhmissä, joista ilmoitan erikseen nettisivuillani, ja yksityisvastaanotollani 1–2 hengen ryhmissä. Tilaustunteja järjestän mielelläni esimerkiksi työporukoille. Lue lisää täältä.

Lepääminen on ekologista

Suo siellä, vetelä täällä. Kun puhutaan oman hyvinvoinnin vaalimisesta, on mahdollista astua toiseen ansaan: liiallisen yksilön korostamisen allikkoon. Omasta itsestään huolehtimisen ei tulisi lipsahtaa hedonismin puolelle. Oman hyvinvoinnin ei tule olla perustelu kerskakulutukselle tai itsekkyydelle. Pitäisi lanseerata jonkinlainen eettisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvointipuheen muoto… ai niin, joogassa ja monissa muissa henkisissä perinteissä sellainen keksittiin jo satoja ellei tuhansia vuosia sitten! Kyllä: hyvinvointisi on tärkeätä, mutta ei muiden – luonnon, läheistesi tai bangladeshilaisten tehdastyöläislasten kustannuksella.

Rentoutumistaidot eivät kuormita kukkaroasi tai luontoa. Et välttämättä tarvitse niihin minkäänlaisia välineitä. Luonnossa liikkuminen, nukkuminen ja meditaatio ovat kaikkien saatavilla. Joogaa on tarjolla nettipalveluissa ja Youtubessa ja yhä useammissa pikkukaupungeissakin vähintään kansalaisopistoilla. Myös kirjasto tai podcastit voivat auttaa löytämään itselle sopivan tavan, metodin tai perinteen, jonka tuella alkaa vahvistaa omaa rentoutumistaidon lihastaan. Kirjallisuudesta suosittelen sellaisia helmiä kuten Buddhan aivot (Rick Hanson ja Richard Mendius) ja Jooga ja elämän voima (Donna Farhi).

Lue myös: Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

portrait-2870659_1280.jpg