Onnelliset olkapäät

Olkapäävaivat ovat yleisiä. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan olkapäät olivat viimeksi kuluneen kuukauden aikana aiheuttaneet ongelmia neljäsosalle naisista ja kuudesosalle miehistä.

Miksi olkapäät vaivaavat?

  1. Olkapää on ihmiskehon liikkuvin nivel. Monimutkainen rakenne ja suuri liikkuvuus altistavat sen toimintahäiriöille.
  2. Länsimaisen ihmisen elämäntyyli ei edistä olkapään terveyttä. Liian vähäinen tai yksipuolinen liikkuminen eivät riitä pitämään niveliä, lihaksia ja sidekudoksia kunnossa ja aiheuttavat epätasapainoista kuormitusta rakenteille.
  3. Suurimmalla osalla ihmisillä on puutteita sekä olkapään voimassa että sen liikkuvuudessa. Rintarangan liikkuvuus vaikuttaa olennaisesti olkanivelen toimintaan ja siinäkin on monilla puutteita. Lihashallinta, kuten lapatuki, on tavallisesti heikoissa kantimissa. Lapaluu ja olkanivel toimivat yhdessä.

Kun olkapäähän tai yläraajaan ilmaantuu kipua, puutumista, pistelyä tai liikerajoitteita, moni olettaa pahinta: jokin on rikki! Nyt pitää leikata! Tämä ei enää koskaan tule kuntoon!

Kehosi on kuitenkin todella vahva, kestävä ja uusiutumiskykyinen kokonaisuus. Ei ole syytä olettaa, etteikö olkapääsikin voisi parantua. Aika parantaa, mutta mitä aktiivisemmin ja viisaammin huollat olkapäitäsi, sitä nopeammin toivut ja sitä puolustuskykyisempi kehosi on tulevia kolhuja vastaan. Sidekudos tarvitsee jatkuvaa rasitusta, joka lisää kollageenin tuotantoa ja pitää löyhän sidekudoksen elastisena. Liika rasitus kuitenkin kuluttaa rakenteita enemmän, mitä lepo ehtii korjata. Siksi harjoituksen ja levon tasapaino tulee löytää.

Joskus tarvitaan auttavaa kättä

Asiantuntevan terapeutin pakeille hakeutumisesta on usein hyötyä. Mobilisoiva pehmytkudostekniikka, jota itse käytän ja jota kalevalaiseksi jäsenkorjaukseksi kutsutaan, auttaa joskus jopa yhdellä hoitokerralla. Kipualueen paikallinen käsittely harvoin riittää, vaan tilannetta täytyy tarkastella laajasti huomioiden ihmiskehon biomekaniikka. Missä kipu tuntuu ja koska? Milloin vaiva on alkanut? Mitkä tapahtumat sitä ovat edeltäneet? Mikä on henkilön loukkaantumishistoria? Mitä hän harrastaa ja millaista työtä tekee? Millainen on kehon ryhti?

Faskiaan kohdistuvan manuaalisen hoidon uskotaan vaikuttavan endokannabioidijärjestelmään, joka on ihmisellä yhteydessä esimerkiksi kipuun, syömiseen, uneen ja tunnetiloihin. Endokannabioidireseptoreja on myös syvässä faskiassa, mikä saattaa selittää faskian toimintahäiriöiden yhteyttä kipuun. Kalevalaisena jäsenkorjaajana keskityn nimenomaan faskian vapauttamiseen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Olkapäävaivat voivat juontaa juurensa kauaskin itse olkanivelestä, kiinnittyyhän esimerkiksi leveä selkälihas lantiolle. Olkapään alueelta kipu voi myös säteillä muualle, kuten niskaan, leukoihin, ranteeseen tai vastakkaiseen lonkkaan.

Olkapään alueen kireydet voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia, puukoniskumaista kipua rintakehän läpi ja jopa sydänkohtausmaista kipua.

Naisten on syytä huomioida, että menopaussin alkaminen voi oireilla sitkeänä olkapääkipuna. Gynekologiltaan voi myös tarkistaa, voisiko hormonaalinen ehkäisy tai endometrioosi olla olkapääkivun taustalla.

Mikä kumman kiertäjäkalvosin?

Kiertäjäkalvosimesta puhutaan usein, mutta mitä se tarkoittaa? Kyse on neljän lihaksen – lavanaluslihas, ylempi lapalihas, alempi lapalihas ja pieni liereälihas – yhteenliittymästä, jonka tehtävä on vakauttaa olkapäätä ja liittää olkaluu olkaniveleen. Lihasnelikko osallistuu nivelen liikuttamiseen ja samalla varmistaa olkaluun pään pysymisen nivelkuopassa painaen olkaluun päätä lapaluun nivelpintaa vasten. Käytät kiertäjäkalvosimen lihaksia aina kun liikutat kättäsi.

Kiertäjäkalvosimen oireyhtymässä esiintyy yleensä liikekipua olkapään ja olkavarren ulkoreunassa. Olkavarren liikuttaminen varsinkin sivusuuntaan on kivuliasta ja rajoittunutta. Kyljellä nukkuminen voi olla mahdotonta, kipu herättää öisin. Kyseessä on yleisin olkapään sairaus, jonka esiintyvyys lisääntyy 40 ikävuoden jälkeen ja on huipussaan 60–80-vuotiaana.

Liikerajoitus olkanivelessäkin johtuu siitä, että nivelen koko liikerataa ei ole käytetty aikoihin. Liikerajoitusten syntymistä estää liike: nimenomaan koko nivelen liikeradalla päivittäin suoritettu liike.

Olkapääsi on yhteydessä myös sydämeesi

Eräs kiinnostava yksityiskohta olkapään merkityksestä koko ihmiskeholle on se, että käden puristusvoima korreloi kiertäjäkalvosimen vakauden kanssa. Puristusvoima ennustaa valtimosairauksien ja hengityselinsairauksien ilmaantumista ja on parempi kuolleisuuden ennustaja kuin systolinen verenpaine.

Onnelliset olkapäät -työpaja

Seuraava Onnelliset olkapäät -työpajani on verkossa 30.1.2021 klo 11.00–12.30. Työpajani verkkokaupastani ostaneet saavat käyttöönsä nauhoitteen viikon ajaksi. Ei siis haittaa, ellet pääse h-hetkellä paikalle Zoomiin.

Onnelliset olkapäät -työpaja on suunniteltu hoitamaan olkaniveliäsi ja antamaan sinulle vinkkejä olkapäiden jokapäiväiseen huoltoon. Teemme lihaksistoa vahvistavia liikkeitä, liikkuvuusharjoittelua, faskian vapautusta ja venytyksiä. Lisäksi tutkimme, miten tennispallolla voi huoltaa tätä palloniveltä ja millaisista rentoutusasennoista on hyötyä. Työpajasta hyötyy niin istumatyöläinen kuin voimanostoa harrastava, yhtä lailla tankotanssija kuin tuotantotyöntekijä.

Liikkuvuusharjoittelulla vaikutetaan sekä kudosten rakenteellisiin ominaisuuksiin että hermoston toimintaan. Esimerkiksi näin: kudos tottuu venytykseen, jolloin hermoston reaktiivisuus vähenee, jolloin koko kehon lihastonus alenee, jolloin liikerata lisääntyy. Sidekudos vahvistuu venytyksestä. Säännöllinen liike pitää kudokset elastisina, mikä on tärkeää varsinkin ikääntyessä. Yksi liikkuvuuden tärkeimmistä edellytyksistä on rentous: harjoitteet tehdään huolellisesti ja keskittyneesti, mutta rennosti. Tekeminen ei saa tuottaa kipua, sillä kipu saa kudoksen kiristymään ja hengityksen salpautumaan. Se saa aivot erittämään stressihormoneita, mikä nostaa kiputasoja ja lihastonusta entisestään.

Psyykkinen stressi pahentaa ja pitkittää kiputiloja. Kivun hoito tulee aloittaa ajoissa, jotta se ei ehtisi aiheuttaa muutoksia keskushermostoon. Jännevaivojen riskiä lisäävät diabetes, lihavuus ja tupakointi.

Monipuolinen liikunta lapsuusiässä takaa kudosten kehittymisen vahvoiksi ja viivästyttää iän myötä tapahtumaa heikentymistä.

Lähteet:

Käypähoito.fi

Liikkuvuusharjoittelu – hallittua voimaa ja liikkuvuutta. VK-Kustannus Oy 2020.

Faskia vapaaksi – keho tasapainoon. VK-Kustannus Oy 2013.

Terveyskirjasto.fi

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Kipua reiden ulkosyrjällä tai jalkapohjassa? Rauhoita kiukkuinen IT-kalvo ja plantaarifaskia.

”Ihmiset treenaavat kuntosalilla kaikkia lihaksia paitsi jalkateriä, jotka ovat tärkein osa kehossa!” Näin sanoi Berliinin faskiatutkimuskongressissa marraskuussa 2018 puhunut paleoantropologian professori Daniel E. Lieberman. Tämän Harvardin yliopiston professorin esitelmä käsitteli IT-kalvoa ja plantaarifaskiittia ihmiskehon evoluution näkökulmasta: hän korosti, että faskian ymmärtämiseksi meidän täytyy tietää, mistä ja miten nykyihmisen faskia on vuosimiljoonien kuluessa kehittynyt.

Omien asiakkaitteni keskuudessa näiden kyseisten rakenteiden ongelmat ovat erittäin tavallisia. Reiden ulkosyrjä ja sen lihaskalvo eli IT-kalvo vaivaa monia, ja jalkapohjan kalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti, jota joskus luupiikiksi tai kantakalvon tulehdukseksi kutsutaan, on tavallinen ongelma. Kalevalaisella jäsenkorjauksella ja ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla oireita on helppo lievittää ja jopa poistaa kokonaan, mutta miten pureutua vaivan syntysyihin, jotta häiriötila ei uusiutuisi? Daniel E. Lieberman vastasi tähän kysymykseen esitelmässään upeasti ihmisen kehityshistorian kautta. Lopulta hän päätyi samoihin vastauksiin, joita itse jäsenkorjaajana ja joogaopettajana opetan eteenpäin:

  • Vahvista jalkaterän lihaksia
  • Liiku paljon ja monipuolisesti
  • Valitse kenkäsi viisaasti

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

feet-2358333_1280.jpg

Tiede-lehti uutisoi perjantaina tutkimuksesta, jonka mukaan vaimentavat juoksukengät lisäävät rasitusvammoja. Kalevalaiselle jäsenkorjaajalle tämä ei ole uutinen. Me suosittelemme asiakkaillemme aina avojaloin kävelyä, paljasjalkakenkiä ja ylipäänsä mahdollisimman joustavapohjaisia jalkineita, jotta jalkaterän lihakset vahvistuisivat ja jokainen varvaskin olisi aktiivinen toimija. Näin estetään myös varpaiden nivelrikon ja vasaravarpaiden kehittyminen.

Liian tukevat jalkineet estävät jalkaa toimimasta niin kuin sen olisi määrä toimia. Husin liikelaboratorion tutkijan Juha-Pekka Kulmalan toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin erittäin vaimennetun kengän lisäävän jalkaan kohdistuvaa iskukuormitusta 12 prosenttia. Jalan jousto kärsii vaimennetusta kengästä. Näin jalka osuu juostessa maahan kovempaa ja jäykempänä, Tiede-lehti tiivistää.

Yksi faskian tehtävistä on varastoida energiaa väliaikaisesti. Siten esimerkiksi juoksemisessa faskia osallistuu liikkeen tuottamiseen uudelleenponnistusvaiheessa. ”Jalkaa voi ajatella jousena, joka painuu kasaan laskeutumisvaiheessa ja vapautuu sieltä ponnistuksessa takaisin alkutilanteeseen. Jousen toiminta mukautuu käänteisesti jalkineen vaimennukseen, eli jos kengän jousto on suurta niin jalan jousto on vastaavasti pienempi”, Juha-Pekka Kulmala sanoo Tiede-lehden haastattelussa. Vuoden 2009 faskiatutkimuskongressissa Amsterdamissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan lihakset supistuvat tässä jousimaisessa työskentelyssä vain vähän, jänteet ja faskia sitäkin enemmän.

Mikäli ihminen istuu paljon, liikkuu vähän ja lihakset eivät ole kunnossa, sidekudokset joutuvat ylitöihin: ne rasittuvat ja jopa tulehtuvat. Jäykkäpohjaisten kenkien ja asfaltilla kävelyn laiskistamat jalat ovat alttiita rasitusvammoille. Näin ollen sekä jalkapohjan kalvot (joita on siellä kuusi kerrosta) ja IT-kalvo reiden ulkosyrjällä voivat sitä paremmin, mitä parempi lihaskunto niiden kantajalla on. Paljain jaloin kävely, metsässä liikkuminen ja joogan yhdellä jalalla tehtävät tasapainoliikkeet ovat mannaa jaloille. Hyviä jalkaholvia ja nilkkaa vahvistavia jumppaliikkeitä saa aiheeseen perehtyneiltä liikuntaohjaajilta ja fysioterapeuteilta. Lihaksilla on väliä. Lihakset vahvistuvat, kun käytät niitä. Heimoilla, jotka eivät käytä kenkiä lainkaan, on vahvemmat lihakset jalkapohjassa. Suomen olosuhteissa elävän kaksijalkaisen on hyvä valita kenkänsä joustava- ja ohutpohjaisina ja nakata nekin nurkkaan aina kun mahdollista.

Lieberman huomautti, että juoksijan on syytä huolehtia hyvästä juoksutekniikasta: sääriluun tulisi pysyä askeltaessa aina pystysuorassa, eli polvi ei saa yliojentua. Yliojentuminen kuormittaa IT-kalvoa voimakkaasti.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

achieve-1822503_1280.jpg

Mikään määrä liikuntaa taas ei nykytiedon mukaan ole kylliksi, jos istut paljon. Tuorein tutkimus on osoittanut, että jo kymmenen minuutin yhtäjaksoiset istumisjaksot ovat itsenäinen riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. Jumppatunti istumatyöpäivän jälkeen ei siis riitä mihinkään. Toisaalta jos vähennät istumista 20 minuutilla per päivä, onnistut jo kohentamaan terveyttäsi ja lihasmassaasi.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa kiinnitetään huomiota myös kehon virheasentoihin, esimerkiksi siihen, onko lantiokori vinossa vaikkapa vuosia sitten tapahtuneen nilkan nyrjähdyksen seurauksena. Kehon ketju tasapainotetaan kalevalaisella jäsenkorjaushoidolla niin, että keho suoristuu, nivelet pääsevät liikkumaan oikealla liikeradalla ja faskiat ja lihakset vapautuvat toimimaan koko pituudeltaan.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen koulutuksissa puhutaan paljon laadukkaan ruokavalion merkityksestä ihmiskehon rakenteille. Sokerin katsotaan haurastuttavan kalvoja. Myös paleoantropologi Liebermanin mukaan heikkolaatuinen ravinto on yksi taustatekijä plantaarifaskiitille ja IT-kalvon ongelmille. Vihanneksia ja täysjyväviljoja nassuun ja pikaruoka, alkoholi ja sokeri vähemmälle, niin rakenteesi voivat paremmin!

IT-kalvon ja plantaarifaskian hyvinvoinnista huolehtimiseksi ei siis tarvita kikkakolmosia (jotka yleensä keskittyvätkin pelkkään oireeseen syntysyiden sijaan), vaan omaa aktiivisuutta ja hyvää, jokapäiväistä huoltoa:

  • monipuolisesti viisasta liikettä
  • lihasten vahvistamista
  • nivelten liikkuvuudesta huolehtimista
  • solujen ravinnoksi terveellistä ruokaa

Akuutit kiputilat kannattaa käydä hoidattamassa kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Erityisen hyviä itsehoitovinkkejä löydät Fatima Witickin Facebookista ja Instagramista.

ballet-835757_1280.jpg