Myötätuntoa ja malttia koronakevääseen

Tervettä järkeä ja myötätuntoa, ihmiset!

  • Koronavirustietoudessa tulee tukeutua viranomaislähteisiin, eli THL:ään, ja jättää villinä vellovat huhut omaan arvoonsa. Virkamiehet, apteekin farmaseutit, lääkärit ja tutkijat ovat pitkän korkeakoulutuksen läpäisseitä asiantuntijoita. Elämänkoulu ei anna virologin pätevyyttä. Tutkijat kartoittavat tällä hetkellä SARS-CoV-2-viruksen käyttäytymistä: vielä on paljon, mitä ei tiedetä. Asiantuntija myöntää tämän. Sama toimii toisinpäin: mitä vähemmän ihminen tietää, sitä varmempana hän mielipiteensä esittää. Kaihda totuuden torvia.
  • Terveenä pysyy todennäköisimmin virallisia suosituksia noudattamalla, siis:
    • Nuku 8 tuntia yössä.
    • Pese kätesi saippualla pitkään ja hartaasti aina, kun saavut johonkin, ennen kun syöt ja wc-käynnin jälkeen. Kun viruksen proteiinikuori ja saippuan rasva-aine kohtaavat, virus hajoaa. Vaahdota siis saippua hyvin. Käsihuuhteet eivät ole yhtä tehokkaita kuin saippuapesu.
    • Älä lääpi naamaasi. Vältä suuhun, nenään ja silmiin koskemista.
    • Lopeta tupakointi, minimoi alkoholinkäyttö.
    • Liiku suositusten mukaan (aniharva yltää tähän). Lihakset suojelevat kehoa sairastuessa. Hyvä lihaskunto vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa todennäköisyyttä selviytyä monista sairauksista.
    • Syö ravitsemussuositusten mukaan – 70 % suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja, mikä häiritsee suolistomikrobistoa. Syö vähintään 5 annosta kasviksia ja hedelmiä päivässä (aniharva suomalainen tekee niin).
  • C-vitamiinilla ei ole todettuja vaikutuksia viruksiin: puheet C-vitamiinitankkauksesta perustuvat vanhentuneeseen tietoon.
  • D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja liikaa saatuna myrkyllistä, joten syö sitä suositusten rajoissa. Liiallisena se irrottaa luustosta kalsiumia, joka kertyy kehon pehmeisiin kudoksiin kuten verisuonistoon, sydämeen ja munuaisiin. Vakava seuraus voi olla esimerkiksi munuaiskivet tai munuaisten vajaatoiminta. D-vitamiinimyrkytys oireilee väsymyksenä, ruokahaluttomuutena, päänsärkynä, vatsakipuina ja pahoinvointina.
  • Salaliittoteoriat ovat kornia viihdettä, mutta ethän levittele niitä tosiasioina. Pitkäaikaissairaita kohtaan on erittäin loukkaavaa morkata lääkeyhtiöitä rahanahneudesta ja pyrkimyksestä tappaa ihmisiä (sic). Sinäkin saatat vielä jonain päivänä tarvita lääkkeitä syöpään, MS-tautiin, krooniseen kipuun, diabetekseen, reumaan, verenmyrkytykseen tai astmaan. Katsotaan, mihin sävyyn silloin puhut lääkeyhtiöistä. Koronavirus ei myöskään ole karannut sotilaslaboratoriosta, 5G-verkko ei vahvista sen vaikutusta eikä sen takana ole eliitti, illuminati eivätkä liskoihmiset. Kuussa on käyty ja maapallo on pyöreä.
  • Mikä tämä vessapaperijuttu on? Haluaisin kovasti tietää!

Lähteitä ja lisälukemista:

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.
tp-horder.jpg

Rytmi vie toisiin tajunnan tiloihin ja auttaa jäsentämään kaoottista maailmaa

Soitan vastaanotollani ja joogatunneillani taustamusiikkina useimmiten binauraalista musiikkia. Miellyin siihen jo vuosia sitten monesta syystä: Binauraalinen musiikki luo miellyttävän tasaisen äänimaiseman ilman rajuja tunnelmanmuutoksia tai huomiota herättäviä kohtia. Tasaisen kohinansa ansiosta se blokkaa ympäristöstä kantautuvia häiritseviä ääniä. Suosittujen panhuilumusiikkien ja muiden rentoutusäänitteiden rinnalla se on kuin rauhoittava tuulahdus avaruuden perimmäisestä sopukasta, tähtisumun taustakohinaa. Moni asiakkaani on ilmaissut ihastuksensa tähän rentouttavaan ja meditatiiviseen musiikkiin ja itse en kyllästy siihen milloinkaan. Kun asiakkaani ovat tiedustelleet, mitä käyttämäni taustamusiikki on, olen vastauksessani myös maininnut, että binauraalisen musiikin väitetään vaikuttavan aivoaaltoihimme rauhoittavasti.

Olen ollut kyseisestä väitteestä kuitenkin epävarma aina siihen saakka, kun vuoden 2019 lopulla kuuntelin Tiedeykkösen ohjelman binauraalisesta biitistä. Kävi ilmi, että tutkittua tietoa binauraalisen musiikin vaikuttavuudesta toden totta on olemassa – on ollut jo 1950-luvulta saakka!

Binauraalinen biitti on illuusioääni. Kun aivomme yhdistävät hivenen eri taajuuksilla, esimerkiksi kymmenen hertsin erolla värähtelevät äänet, kuulemme sen humisevana huojuntaäänenä. Aivot alkavat värähdellä binauraalisen biitin tahtiin eli niiden sähköiset aallot muuttuvat. Useissa tutkimuksissa on vahvistettu binauraalisten äänien todella muuttavan aivojen värähtelytaajuutta: virkistävän tai rauhoittuvan kulloinkin valitun taajuuden mukaan. Toisissa tutkimuksissa aivomuutoksia ei ole havaittu.

Binauraalinen biitti on suosittu ääniterapiamuoto. On olemassa viljalti hyviä tuloksia sen hyödyistä stressinhallinnassa ja ahdistuksen hoidossa sekä luovan työskentelyn ja kognition kehittämisen tukena. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan binauraalinen biitti syvensi ja pidensi unta. Myös epilepsian hoitoon sitä on testattu.

Ei tiedetä – vielä – millä mekanismilla illuusioääni muokkaa aivoaaltojamme.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

psychology-2422439_1280.jpg

Musikaalisuus on kuitenkin tärkeä osa ihmisyyttämme, ellei jopa sen edellytys. On esitetty, että homo sapiens selviytyi ja neandertalilaiset eivät, koska homo sapiens oppi kanavoimaan taiteen ja musiikin yhteisöä koossapitäväksi voimaksi. Peilisolumme tulkitsevat samanrytmiset ”meiksi”. Sotajoukot, propagandakoneistot ja uskonnot jos mitkä luottavat rytmin ja yhdessä veisaamisen voimaan.

Ihminen oppii havaitsemaan rytmin ja sen vaikutuksen tunnetiloihin ja fysiologiaan jo sikiönä kohdussa. Kognitiivisen neurotieteen dosentti Sari Ylisen tutkimuksessa havaittiin runojen lukemisen ääneen vastasyntyneelle tuottavan vauvan aivoissa oppimisreaktion. Runon rytmin ennakoitavuus auttaa jäsentämään kaoottista maailmaa. Ennen laajaa lukutaitoa ja kauan ennen sanomalehtiä merkittävät uutiset levisivät arkkiveisuina, koska runomittaan puetut kertomukset oli helppo painaa mieleen. Vanhin kotoperäinen kulttuurimme, itämerensuomalainen kalevalamittainen runous, syntyi ja levisi kivikaudelta lähtien laulettuna sukupolvelta toiselle. Sieltä kumpuaa moni nykypäivänäkin käytössä oleva sanonta ja fraasi. Muinaisten esi-isiemme maailmankatsomus hengittää yhä kielessämme.

Arkeoakustiikan tutkijat puolestaan ovat havainneet yli 4000 vuotta vanhan maltalaistemppelin holveissa syntyvän huojuntaäänen resonoivan tavalla, joka on johdattanut rituaalisia lauluja laulavat aikalaiset mystisiin tietoisuuden tiloihin.

Musiikki muovaa tunnetilojamme ja käyttäytymistämme, minkä mainosmaakaritkin tietävät. Brittitutkimuksessa saksalainen taustamusiikki kaupassa sai asiakkaat ostamaan enemmän saksalaisia viinejä, ranskalainen musiikki puolestaan ranskalaista ilolientä. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan rauhallisen musiikin kuuleminen hidastaa hengitystä, laskee sykettä ja verenpainetta ja madaltaa stressihormoni kortisolin tasoja jo parissakymmenessä sekunnissa. Musiikin kuuntelun aivoja muokkaava vaikutus on havaittu suomalaistutkimuksessa: aivohalvauspotilaiden etuotsalohko ja limbiset eli tunne-elämää säätelevät aivoalueet laajenivat pelkällä musiikin kuuntelulla. Eräässä tutkimuksessa tarkkaavaisuushäiriöisten oppilaiden oppimistulokset paranivat, kun he kuuntelivat koulutehtäviä tehdessään kuulokkeista nopeatempoista musiikkia.

Binauraalista musiikkia tarjotaan Youtubessa, Spotifyssa sun muualla monenkirjavin nimikkein: kappaleiden, albumien ja soittolistojen nimet lupaavat keskittymiskykyä, selkounia, chakrojen tasapainottamista, regressiota entisiin elämiin, painonpudotushypnoosia, vaurauden ja yltäkylläisyyden manifestointia, sikeästi nukkuvia vauvoja, itsekuria, auran puhdistusta, kuona-aineiden poistoa, DNA:n uudelleenohjelmointia ja niin edelleen. Suuret lupaukset lienevät katteettomia, mutta mikäli binauraalinen musiikki miellyttää korvaasi, miksi et käyttäisi sitä taustamusiikkina? Kokeile! Hakusanoina voit käyttää esimerkiksi sanoja binaural, solfeggio, 432 tai isochronic. Keskittymisen kohenemista lupaava soittolista opiskelun taustalle, unettavaksi sommiteltu soittolista nukkumaan mennessä tai iltateetä juodessa…  Unirituaaliksi suosittelen eritoten Insight Timer -meditaatiosovelluksen uniosiota, josta löytyy kosolti äänimaisemia auttamaan Nukku-Matin jahtaamisessa ja syvän unen saavuttamisessa (pääasiassa englannin kielellä). Apissa on yllin kyllin erilaisia iltasatuja, musiikkikappaleita, unimeditaatioita, ohjattuja rentoutuksia, unihypnooseita, luontoäänitteitä, valkoista kohinaa ja binauraalisia biittejä.

Tunneillani ja vastaanotollani tulet vastaisuudessakin kuulemaan tätä aivoja hoivaavaa musiikkia!

Lähteet ja lisälukemista:

Onko stressiä? Näillä illuusioäänillä se tutkitusti vähenee – kokeile itse

Voiko musiikki muuttaa makuaistia, aivojen illuusioääni rentouttaa? Äänet vaikuttavat meihin yllättävän paljon

Mitä tuli sanottua? Musiikki voi muuttaa mielesi ja tapasi katsoa maailmaa – ja näin sinua voidaan sillä ohjailla

Musiikin avulla saat hetkessä luotua yhteyden vaikka ventovieraan kanssa. Syyt ovat yllättävän primitiiviset

Liikaa hälyä? Onko keskittyminen vaikeaa?

Did early humans, or even animals, invent music?

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

Vaatii kanttia luottaa kipuilevaan kehoon

Helsingin Sanomat julkaisi 2.12.2019 artikkelin siitä, miten magneettikuvat ovat liiankin tarkkoja: ne aiheuttavat potilaissa turhaa pelkoa ja ovat lääkäreille vaikeita tulkita.

Jäsenkorjaajan ja joogaopettajan on helppo yhtyä artikkelin sanomaan. Liikkumisen vähäisyys ja pelko aiheuttavat enemmän haittaa kuin rappeumat, kulumat, pullistumat ja repeämät konsanaan. Suurimpaan osaan tuki- ja liikuntaelimistön kolotuksia paras lääke on liike. Esimerkiksi alaselkäkipuihin auttaa usein pakaralihasten vahvistaminen ja nilkan ja lonkan liikelaajuuksien parantaminen. Nykysuosituksen mukaan selkäkipuisen ei tule jäädä laakereilleen lepäämään vaan pysyä lempeässä liikkeessä. Pelkkä mekaaninen voimatreeni ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu, vaan huomiota kaipaa koko hermo-lihasjärjestelmä. Rento, luonteva liike hoitaa kehoa ja mieltä.

Liikkeelle lähtö voi kivun herättämän huolen takia olla vaikeata. Kipu myös muuttaa liikkumista jäykemmäksi ja varovaisemmaksi, mikä lisää lihasjännityksiä. Rentoutumistaitoa tarvitaan tämän takia. Siitä on nykyihmisillä laajasti puutetta ja siksi meitä syvärentoutuksen, restoratiivisen joogan ja yinjoogan ohjaajia tarvitaan.

Jo aiemmin on puhuttu paljon siitä, miten oireilla ja kuvissa todetuilla muutoksilla ei useinkaan ole mitään yhteyttä keskenään. Oireettomalta ihmiseltä voi löytyä liuta rappeumia ja kulumia kehosta, kivuliaan kuvat olla täysin puhtaat.

Kuvantaminen lisää herkästi pelkoa ja sairaudentuntoa. Siksi se ei kannata kuin silloin, kun halutaan sulkea pois vakavan sairauden, kuten syöpäkasvaimen tai leikkausta vaativan hermopinteen mahdollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeliin on haastateltu mm. Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppista:

”Se, että välttää käyttämästä kipeää ruumiinosaa, ei paranna sitä. Päin vastoin. Vaiva pahenee, kun lihaksisto heikkenee ja kudokset alkavat sopeutua liikkumattomuuteen tai virheasentoihin.

Karppisen mukaan liikkuminen ei paranna selkäkipuja ensisijaisesti siksi, että se kasvattaa lihaskuntoa ja voimaa. Liikkumisesta on hyötyä, koska se vähentää liikkeen pelkoa.

’Se ehdollistaa pois kivun uhasta.’”

Karppinenkin mainitsee pelot ja rentoutumisvaikeudet:

”’Potilas saattaa esimerkiksi uskoa ja pelätä, että selkä vahingoittuu, jos sitä yrittää käyttää. Häneen pitää luoda luottamusta, että hän voi liikkua.’

Käsitykset ja uskomukset vaikuttavat voimakkaasti paranemiseen. Virheellisiä käsityksiä on Karppisen mukaan myös terveydenhuollon ammattilaisilla. 

Joissakin tapauksissa tärkeintä on opettaa potilas rentoutumaan ja rentouttamaan lihaksensa. Kivun iskiessä lihakset usein jäykistyvät suojaamaan kipeä kohtaa.
Tämä jännitystila voi jäädä päälle. Karppinen arvelee, että nykyajan jatkuvat suorituspaineet voivat aiheuttaa sitä myös itsessään.

Jos selkäpotilasta tässä tilanteessa neuvotaan vahvistamaan korsettia eli treenaamaan keskivartalon lihaksia, tuloksena voi olla ongelman paheneminen.”

Eräs syy siihen, miksi kalevalainen jäsenkorjaus ja jooga toimivat niin hyvin, on niiden kyky kehittää rentoutumisvastetta. Lantion alueen kivut voivat hellittää, kun ihminen oppii rentouttamaan lantionpohjan lihakset ja selkäkipu kadota, kun etureidet ja lonkankoukistajat saadaan löysättyä. Sekä joogamatolla että jäsenkorjaajan pakeilla ihminen oppii kuuntelemaan oman kehonsa viestejä herkemmällä korvalla. Joku huomaa ontuvansa polvikivun pelossa niin että lantio kiertyy vinoon, joku havaitsee työkiireen kiristävän kasvojen lihakset, mikä saa päänsäryn leimahtamaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

mri-2813894_1280

Helsingin yliopiston Ficebo-tutkimusryhmä on perustettu edistämään näyttöön perustuvia hoitomuotoja tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa ja se on jo osoittanut monia yleisiä leikkaushoitoja turhiksi. Tällaisia humpuukileikkauksia ovat olleet esimerkiksi magneettikuvissa todetun polvikierukan repeämän leikkaukset ja olkalisäkkeen avartamisleikkaukset. Näiden leikkausten määrät ovat Suomessa uuden tutkimustiedon myötä vähentyneet kolmannekseen.

”Revenneistä kierukoista yli 60 prosenttia oli oireettomia yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa kuvattiin polvet lähes tuhannelta satunnaisesti valitulta yli 50-vuotiaalta.”

”Kun Oulussa syntyneiltä 21-vuotiailta kuvattiin lannerangat, havaittiin että jo siinä iässä puolella oli vähintään yksi rappeutunut välilevy. Joka neljännellä jokin välilevy pullotti.
Viisikymppisistä valtaosalla näkyy magneettikuvissa nivelrikkoon viittaavia muutoksia. Olkapään kiertäjäkalvosin on seitsemänkympin ikään tullessa rikki yli puolella väestöstä

Tällainen osien kuluminen on normaalia.”

”Ihmiskeho vilisee poikkeamia, joista ei välttämättä koidu mitään vaivaa.”

Joogan avulla voi myös saavuttaa ystävällisemmän, rakastavamman ja luottavaisemman suhteen omaan kehoon ja sen kaikkiin omituisuuksiin ja erityispiirteisiin.

Siispä kaikille lisää: luottamusta omaan kehoon, liikkumisen vapautta, lempilajin tuottamaa mielihyvää, iloa uuden oppimisesta ja elinikäisestä mahdollisuudesta kehittyä!

Lähde:

Tarkat magneettikuvat säikyttelevät potilaita turhaan, sanovat tutkijat – joka neljännellä 21-vuotiaalla näkyy jo pullottava välilevy

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lue myös:

Terve selkä: mikä se oikein on ja mistä sellaisen saa? (Selkäviikko 15.–21.10.2018)

Cocktail terveelle selälle: liikettä, vettä, rentoutumistaitoja, yinjoogaa ja hyviä ihmissuhteita (Selkäviikko 14.–20.10.2019)

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

 

Rakenna myötätunnon harjoittamisella sitä, mitä masennus ja internet nakertaa

Myötätunnon harjoittaminen on some-aikana vaikeampaa kuin koskaan. Se voi kuitenkin pelastaa masennukselta.

Myötätuntoisen asennoitumisen opetteleminen itseään kohtaan voi suojata masennuksen kehittymiseltä ja masennukseen liittyvältä toimintakyvyn heikkenemiseltä. Myötätuntoiset ajatukset itsestä vähentävät itsekriittisyyttä, joka on yksittäisistä masennusoireista vakavin. Itsekriittisyys heikentää toimintakykyä ja pahentaa muita masennusoireita. Itsekriittisyyden ja masennuksen yhteys on voimakkaimmillaan keski-ikäisillä verrattuna nuoriin tai iäkkäisiin.

Tämä havainto on yksi psykologi Regina García Velásquezin tuoreen väitöskirjan tutkimustuloksista. Helsingin yliopistossa lokakuussa tarkastetun väitöskirjan aihe on Symptom-level analysis of depression and functional impairment: Evidence from population-based studies ja sen aineisto koostettiin kahdesta laajasta yhdysvaltalaisesta väestötutkimuksesta.

Miten vapautua itsekriittisyyden ikeestä ja kehittää myötätuntoa itseään kohtaan? Missä sellaista opetetaan? Jos omassa perheessä ei ole koskaan oppinut sivistynyttä, kunnioittavaa puhetapaa, tai tänä päivänä on arjessaan negatiivisten ja tuomitsevien ihmisten ympäröimä, mistä ammentaa?

Buddhalaisuuteen pohjautuvassa Rakastavan ystävällisyyden meditaatiossa, Metta Bhavanassa, keskitytään ensimmäisenä tuntemaan myötätuntoa, rakkautta ja ystävällisyyttä itseä kohtaan. Tämä voi tuntua radikaalilta tai falskilta, jos on taipuvainen itsekritiikkiin ja itsensä soimaamiseen. Siitä on kuitenkin hyvä aloittaa. Hiljalleen voit laajentaa tämän tunteen kohdistamista muihin ihmisiin: läheisiin, tuttaviin, niihin joiden kanssa on sukset ristissä ja lopulta tuntemattomiin ihmisiin ja yhteisöihin. Tällaisessa harjoittelussa pyritään pääsemään ajatusten, ideoiden, tarinoiden, draamojen, kuvitelmien ja arvioiden taakse – näkemään ihmisen pohjimmainen hyvyys.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girlfriends-2213259_1280.jpg

Patañjalin brahmaviharat

Joogafilosofiassa on käsitelty paljon kärsimystä, koska se mielletään elimelliseksi osaksi ihmiselämää. Eräs klassinen teksti, joka ottaa aiheeseen kantaa, on 300-luvulla julkaistu Joogasutra, jonka (oletettavasti) kirjoitti intialainen oppinut nimeltä Patañjali. Hänen mukaansa olemme kuin hukkumaisillamme, ja opimme uimaan vasta kun oivallamme, ettemme ole kaikesta erillään oleva saari, vaan yhtä kaiken ja kaikkien kanssa. Yhdeksi masennuksen aiheuttajaksi onkin esitetty nykyajan individualismia ja heikentyneitä sosiaalisia siteitä (ks. myös tämä).

Selkeän mielen saavuttamiseksi Patañjali suosittelee Joogasutrissa ensimmäiseksi askeleeksi – ei suinkaan rivakkaa asanaharjoitusta tai edes meditaatiorutiinia, vaan neljän arkisen, käytännönläheisen hyveen eli brahmaviharan toteuttamista. Nämä hyveet ovat 1. ystävällisyys iloitsevia kohtaan, 2. myötätunto kärsiviä kohtaan, 3. toisten hyvien ominaisuuksien tunnistaminen ja 4. puolueeton suhtautuminen toisten virheisiin ja puutteisiin.

Brahmaviharat parantavat ihmissuhteitamme, auttavat meitä päihittämään mielen häiriötekijät ja estävät uusien ahdistavien tunteiden syntymistä. Ihmissuhde itseenkin on ihmissuhde. Hyveitä voi ja kannattaa soveltaa myös ja joskus ennen kaikkea itseensä.

1. Ystävällisyys iloitsevia kohtaan

Voit listata kiitollisuuden aiheita omasta elämästäsi. Tutkimus antaa osviittaa, että se on hyväksi masentuneelle. Seuraavaksi voit tuntea iloa niiden puolesta, joilla on asiat hyvin. Tämä virittää mielesi näkemään hyvän, mikä helpottuu harjoituksen myötä. Masennus virittää aivot tulkitsemaan kanssaihmisten kasvojen ilmeet negatiivisempina kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Masentunut ei myöskään havaitse muutoksia kasvojen ilmeissä yhtä hyvin kuin ei-masentunut. Negatiivinen vääristymä kasvojen havainnoinnissa voi osaltaan aiheuttaa masennuksen uusiutumisen. Myötätunnon harjoittaminen parantaa sosiaalisia suhteita ja yhteisön hyvinvointia. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

2. Myötätunto kärsiviä kohtaan

Myötätunnon harjoittamisessa tunnustetaan kaikkien ihmisten perustavanlaatuinen samanlaisuus: emme ole kärsimyksessämme uniikkeja, vaan jaamme samanlaiset tuskan tunteet. Myötätuntoharjoituksessa voit keskittyä tuntemaan oman pahan olosi joka solullasi. Et pyri painamaan sitä pois tietoisuudestasi tai selittämään sitä puhki. Tunnet sen vain mitään siinä muuttamatta. Voit ajatella syitä, jotka tähän pahaan oloon ovat omassa elämässäsi johtaneet. Tunnet itseäsi kohtaan lempeää myötätuntoa. Sitten kuvittelet kaikki ne muut ihmiset, joista tuntuu samalta kuin sinusta nyt – heitä on varmasti viljalti – ja lähetät heille myötätuntoa. Olette samassa veneessä. Tämän tiedostaminen lohduttaa.

3. Toisten hyvien ominaisuuksien tunnistaminen

Kolmannen ja neljännen brahmaviharan harjoittaminen itseä kohtaan voi olla vaikeata. On helppo nähdä hyvä omassa ystävässä, mutta katseen kääntyessä peilikuvaan huomio ohjautuu herkemmin puutteisiin. Matalan mielialan vallitessa on myös vaikeampi nähdä hyvä toisissa, aivan kuten parisuhderiidan aikana on vaikea muistaa, mihin ihmeeseen tuossa epatossa aikanaan ihastui. Masennus myös tosiaan virittää aivot havaitsemaan maailman synkempänä kuin se on.

Hyvän ajatteleminen toisista ihmisistä hiljentää sisäisen kriitikon, joka on usein äänessä kaiket päivät. Kun motkottaja vaimenee, mieleen viriää yhä pidemmiksi ajanjaksoiksi tyyneys, puhdas myötätunnon tila. ”Jooga hiljentää aivomölyn”, eräs ystäväni luonnehti. Baba Hari Dass on neuvonut: ”Jos haluat oppia jotain rauhasta, vietä aikaa rauhallisten ihmisten kanssa.” Masennuksesta toipumisessakin voi auttaa erityisen lempeiden, ymmärtäväisten ihmisten seuraan hakeutuminen. Sen myötä terve itsekehukin irtoaa kerkeämmin.

4. Puolueeton suhtautuminen toisten virheisiin ja puutteisiin

Ylimitoitettu itsekriittisyys johtaa siihen, että ihminen suomii itseään alati ja turhan kovin sanakääntein. Kaikki kuitenkin tekevät virheitä ja jokaisessa ihmisessä on puutteensa. Myös sinulla on oikeus erehtyä ja toimia joskus vähemmän ihanteellisesti. Se on inhimillistä.

Haastavampaa voi olla neljännen brahmaviran kohdistaminen omiin arkkivihollisiin, mutta se kannattaa, koska vihan hautominen on vanhan sanonnan mukaan kuin joisi itse myrkkyä ja odottaisi toisen kuolevan siitä. On vaikea päästää irti katkeruudesta, jos joku on toiminut väärin sinua kohtaan, mutta tapahtuneen kelaaminen yhä uudelleen omassa mielessä kuluttaa vain omia voimiasi. Myötätuntomeditaatioiden tradition mukaisesti voit pohtia, mitkä kaikki tekijät tämän vaikean ihmisen elämässä ovat johtaneet siihen, että hän on sellainen kuin on ja käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Tämä kylvää myötätunnon siemenen. Vähitellen opit suhtautumaan hyväksyvämmin ihmisten vikoihin myös arkisissa, ohimenevissä kohtaamisissa. Se tuntuu vapauttavalta.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

thumb_are-you-coming-to-bed-i-cant-this-is-important-16451021.png

Internet, itsekriittisyys ja masennus

Koska tänään, 29. lokakuuta, vietetään internetin päivää, luokaamme vielä lopuksi katsaus mielenterveyttä tukevaan tapaan käyttää tätä mullistavaa keksintöä. Internetin ja sosiaalisen median käyttöä on jo ehditty tutkia paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että selfieiden jakaminen somessa heikentää psyykkistä hyvinvointia ja että Facebook ruokkii ahdistuneisuutta, heikentää elämänlaatua ja vaikeuttaa rentoutumista ja nukahtamista. Runsaasti tykkäyksiä Facebookissa napsuttelevat voivat fyysisesti ja henkisesti huonommin kuin verrokkiryhmä ja pelkästään runsaampi Facebookissa vietetty aika korreloi huonovointisuuden kanssa. Tähän ei vaikuta se, kuluttaako Facebookissa harmitonta vai negatiivissävyistä sisältöä. Myös masennuksen ja sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan määrällä on havaittu korrelaatio.

New Yorkerin toimittaja Jia Tolentino kirjoittaa erinomaisessa esseekokoelmassaan Trick Mirror siitä, miten internet lietsoo ihmisiä mustavalkoiseen ajatteluun. Mustavalkoinen ajattelu on ominaista masentuneille.

Internet elää ihmisten närkästyksestä. Olet sitä, mitä vastustat, ja some saa meidät uskomaan, että tämä olisi tärkeätä. Näin internet myös murentaa solidaarisuuden tunnettamme, kykyä tuntea myötätuntoa. Tolentinon mukaan internet on kohottanut mielipiteet itseisarvoksi sen sijaan, että ne olisivat aktiiviseen toimijuuteen kannustava lähtölaukaisu. Some pelkistää ihmisen mielipiteistä koostetuksi paperinukeksi, joka vain istuu kalpeana näytön sinivalossa lukemassa ja kirjoittamassa sen sijaan, että toimisi.

Varsinkin kriittinen luonne tempautuu internetin mustavalkoisuuteen herkästi mukaan ajautuen väittelyihin ja some-kohujen aitiopaikoille oman verenpaineensa ja mielialansa kustannuksella. Samalla näihin kiistoihin osallistuminen, kuten Tolentino alleviivaa, vain antaa vastapuolelle lisää näkyvyyttä.

Joku on varmasti nytkin väärässä internetissä, mutta sinun ei tarvitse kantaa siitä huolta. Voit asettaa oman hyvinvointisi etusijalle. Tämä edellyttää rajojen asettamista. Voit valita netistä kohtuullisen määrän sellaisia sisältöjä, jotka ravitsevat sieluasi ja sydäntäsi ja jotka auttavat sinua vahvistamaan uskoasi ihmisen – myös itsesi – hyvyyteen.

Lähteet:

Donna Farhi: Jooga ja elämän voima
Jia Tolentino: Trick Mirror

Lisää luettavaa:

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”

Kalifornian yliopiston uusi ystävällisyyttä tutkiva instituutti on paremman maailman asialla

Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

 

Suositukset puhuvat yhä monipuolisemman liikunnan puolesta

UKK-instituutti julkaisi maanantaina 21.10.2019 uudet liikuntasuositukset, jotka tekevät liikkumisesta yhä helpommin lähestyttävää. Liikunta linjataan nyt osaksi hyvää elämää sen sijaan, että se erotettaisiin muusta arjesta erillään tapahtuviksi suoritteiksi. Uusi liikuntasuositus perustuu tuoreimpiin tieteellisiin tutkimuksiin ja kuuluu pähkinänkuoressa seuraavasti:

Lyhyetkin pyrähdykset lasketaan.

Ennen liikunnaksi luettiin vain yli 10 minuutin yhtäjaksoiset suoritukset. Nyt muutamankin minuutin liikuntarupeamien tärkeys tunnustetaan. Tämä toivottavasti kannustaa yhä useampia ihmisiä esimerkiksi nousemaan bussista jo pysäkkiä tai paria aiemmin, pitämään tuumaustauon työpaikan portaikossa tallustellen tai pysäköimään auton vähän kauemmas kohteesta kuin tavallisesti. (Jopa kotikaupungissani, jossa kaikki auton mittaa pidemmät matkat pruukataan tehdä autolla!)

Kevytkin liikkuminen kannattaa.

Vaikka hiki ei kihoaisi pintaan, kaikki kehon liikuttaminen on hyväksi: rasva-arvot ja verensokeri laskevat, verenkierto vilkastuu ja lihakset ja nivelet vetreytyvät. Jokaisesta liikuntaminuutista on hyötyä etenkin vähiten liikkuville. Ei siis ole tarvis vetää teknisiä treenivaatteita niskaan aina aikoessaan liikuttaa kehoaan.

Pitkiä paikallaanolojaksoja tulee tauottaa.

Jos esimerkiksi teet istumatyötä, nouse käyskentelemään muutaman kerran tunnissa. Älä jämähdä.

Enää liikunnalliseksi ihmiseksi ei määritellä sitä, joka istuu 10 tuntia töissä ja työmatkoilla ja käy sen vastapainoksi illalla juoksemassa tai jumpassa. Yksittäinen liikuntasuoritus ei riitä kumoamaan runsaan paikoillaanolon haittoja.

Nuku riittävästi.

Palautumisesta puhutaan nykyään paljon. Uni on tärkeintä, mitä voit tehdä saadaksesi keho-mielesi palautumaan tasapainoon. Kun hyvin nukkuminen yhdistetään liikuntaan, saavutetaan merkittäviä terveysvaikutuksia.

Lihaskunto ja liikehallinta haltuun.

Näitä taitoja tulisi harjoittaa ainakin kahdesti viikossa.

Reippaan ja rasittavan liikunnan suositukset pysyvät ennallaan.

Reipasta liikuntaa suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, rasittavaa 1 tunti 15 minuuttia.

Mitä muuta uutta tiedämme liikunnasta?

Nykytiedon mukaan ihmiset ovat liikaa paikoillaan ja liikuntatuokioita tulisi ripotella pitkin päivää. Tämä voi tuntua oudolta, jos on tottunut liikkumaan vaikkapa vain juoksupolulla tai kuntosalilla, mutta uusia tapoja on mahdollista opetella koko elämänsä ajan. Hyvässä ammattilaisohjauksessa opit mielekkäitä tapoja liikuttaa kehoasi pitkin päivää. Uusia lajeja kannattaa aina rohkaistua kokeilemaan!

Itse opetan yritysluennoilla aivojen ja keho-mielen terveyttä edistäviä helppoja pikkujippoja ja Ryhtiliike-viikkotunneilla ja -workshopeissa koko kehon voimaa ja joustavuutta ylläpitäviä mukavia harjoitteita. Niitä voi todella tehdä pitkin päivää aivan minimittaisissakin pätkissä.

Parkouria ja sirkusta kaikelle kansalle!

Aivoterveyden kannalta parasta liikuntaa on uusien taitojen opettelu – varsinkin ikääntyvillä ihmisillä. Se tihentää harmaata ainetta ikääntyvien aivoissa vielä tehokkaammin kuin vanhojen tuttujen liikuntaharjoitusten suorittaminen. Harmaan aineen tiheys on yhteydessä muun muassa pitkäkestoiseen muistiin ja opintomenestykseen ja se harvenee älyllisen suorituskyvyn nuupahtaessa.

Liikepankin kasvattaminen lisää harmaan aineen tiheyttä aivoissa. Lajit, joissa opetellaan runsaasti uusia liikkeitä – esimerkiksi kamppailulajit, sirkusharrastus, parkour ja lasten suosima skuuttaus eli temppupotkulautailu – kerryttävät mieleen mittavan kokoelman erilaisia liikesuorituksia. Uusien liikkeiden oppiminen panee monta eri aivoaluetta töihin yhtä aikaa. Tämä edellyttää keskittymiskykyä, monien erilaisten aistitietojen ja havaintojen prosessointia, päätöksentekoa ja muistin aktivointia.

Kolmen pallon jonglööraus muutti aivojen harmaata ainetta parempaan jo viikossa, vaikka koehenkilöt eivät harjoittaneet lainkaan kestävyysliikuntaa. Viiden viikon jälkeen ero oli huomattava.

Tutkijat ounastelevat, että motoriikkaa haastavilla monipuolisilla ja vaihtelevilla harjoitusohjelmilla voisi tulevaisuudessa olla sija Alzheimer- ja Parkinson-potilaiden hoidossa.

Parkouria aikuisille järjestää esimerkiksi Motio ja se voi näyttää esimerkiksi tältä:

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Modernia liikkuvuusharjoittelua

Staattisten venytysten tiedetään heikentävän voimantuottoa ja nopeutta, joten ne eivät sovi varsinkaan ennen treeniä tehtäviksi. Nykyään keho lämmitetään liikuntasuoritusta varten – tai muuten vain hyvän olon saavuttamiseksi – erilaisilla faskiaa herättävillä harjoituksilla, koordinaatiota kehittävillä liikesarjoilla ja niveliä voitelevilla moninivelliikkeillä. Tavoitteena on herättää koko hermosto ja lihaksisto pelaamaan samaan pussiin. Tämä vähentää myös loukkaantumisriskiä. Liikkuvuutta ei ajatella enää saavutettavan passiivisella venyttelyllä, vaan aivoja, niveliä, faskioita ja lihaksia monipuolisesti haastavilla harjoitteilla. Dynaaminen jooga on kehon liikkuvuutta ja voimaa yhtä aikaa parantavaa sekä faskioita voitelevaa liikuntaa parhaimmillaan. Naistenlehdissä nähtävät ”uudet ja mullistavat” faskiaharjoitteet ovat yleensä joogaan pohjautuvia liikesarjoja.

Kävele edes 4000 askelta, kunhan kävelet

Tätä nykyä tiedetään myös, että 10 000 askeleen päivittäissuositukselle ei ole tieteellisiä perusteita. Se ei kuitenkaan ole syy olla tavoittelematta kymmentätuhatta askelta joka päivä! Kävely kannattaa. Tutkimukset kertovat, että kävelyn määrällä ja kuolleisuudella on yhteys. Vähiten liikkuvat hyötyvät vähäisestäkin askellisästä. Keskimäärin 4400 askelta päivässä kävelevän naisen kuolemanriski vähenee 41 prosenttia. Riski laskee aina 7500 askeleeseen saakka.

Kävely on hyväksi kaikille. Matalasykkeisenä liikuntana se luo pohjan kovemmille lajeille. Se parantaa veriarvoja, hidastaa fysiologista vanhenemista, vähentää syöpäriskiä ja parantaa unen laatua.

Kävelylle siis – vaikka vain minuutiksi!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lisälukemista:

Liikkumisen suositukset

Tutkittua tietoa: Meditaatio ja uni puhdistavat virtsan päästäsi

 

 

Kalifornian yliopiston uusi ystävällisyyttä tutkiva instituutti on paremman maailman asialla

Kumman kanssa lähtisit autiolle saarelle: kivan vai ystävällisen ihmisen kanssa? Miten kivuuden ja ystävällisyyden harjoittaminen vaikuttaa ihmiseen pitkällä tähtäimellä?

Käytän englannin kielen nice-sanan käännöksenä sanaa kiva. Kind-sanan suomennan ystävälliseksi. Psykiatri Marcia Sirota on erotellut termit kind ja nice seuraavasti:

Ystävällinen ihminen auttaa toisia, koska se on hänelle luonteenomaista. Kiva ihminen taas auttaa miellyttääkseen ja kiitosta saadakseen.

Ystävällisen ihmisen lämminsydämisyys kumpuaa myötätuntoisuudesta ja siitä, että hän on sinut itsensä kanssa. Kiltteyden juuret taas ovat riittämättömyyden tunteessa: tarpeessa saada jatkuvasti todisteita siitä, että minä kelpaan ja minut hyväksytään.

Ystävällinen ihminen on jämäkkä ja osaa asettaa terveet rajat. Hän ei haksahda hyväksikäyttäjiin.

Kiltti taas vääntyy vaikka mutkalle auttaakseen toista. Hän tulee usein hyväksikäytetyksi, koska on valmis tekemään hyväksynnän eteen mitä tahansa. Usein uhrautuva käytös johtaa kuitenkin torjutuksi tulemiseen. Kiltti ihminen ei halua loukata ketään eikä uskalla ilmaista kielteisiä tunteita. Konfliktiin joutuessaan kiltti alkaa lepytellä toista osapuolta, koska ei kestä, jos hänelle suututaan. Tukahdutetut tarpeet ja tunteet purkautuvat kuitenkin ennen pitkää esimerkiksi passiivisaggressiivisuutena, sarkasmina, pisteliäisyytenä tai jopa raivokohtauksina.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

passive-aggressive.jpg

Ystävällinen ihminen siis säteilee ympäristöönsä lämpöä ja valoa. Hän ei sano pahasti, vaikka olisi aihettakin, ja auttaa toisia pyyteettömästi. Ystävällinen ihminen on aidosti empaattinen ja näkee jokaisessa ihmisessä hyvää. Hän vie kadulta löytämänsä sadan euron setelin löytötavaratoimistoon, vaikka olisi itse rahan tarpeessa, ja pysyy rauhallisena jopa Prisman kassajonossa ja liikenneruuhkassa.

Kiva ihminen taas jupisee ravintolassa pöytäseurueelle, että pihvi on kuivaa, mutta kun tarjoilija tulee kysymään, onko kaikki hyvin, Kiva ihminen loihtii kasvoilleen mitä hurmaavimman hymyn ja kiekaisee, että kyllä juu, ruoka on aivan ihanaa! Hän on kiva kaveri, mutta puhuu selän takana pahaa.

 

Onko Kivalla ihmisellä toivoa? Jo toki! Joogaperinne tarjoaa lääkkeeksi jo aiemmin mainitsemani Rakastavan ystävällisyyden meditaation. Harjoituksessa kultivoidaan ensin rakkautta ja myötätuntoa itseä kohtaan ja aletaan sitten laajentaa tätä tunnetta kaikille olennoille. Tätä meditaatiomuotoa on tutkittu paljon ja sen on todettu edistävän yksilöjen ja yhteisöjen hyvinvointia. Tonglen-meditaatioharjoituksessa taas keskitytään hyväksymään negatiivisten tunteiden ja ilmiöiden olemassaolo ja lähettämään helpotusta ja hyvinvointia kärsiville. Tonglen on oiva metodi myös itsemyötätunnon vaalimiseen ja itsensä lohduttamiseen.

Joogaharjoitus voi myös auttaa olemaan hätääntymättä läsnä omien, vaikeiden tunteiden kanssa ja tunnistamaan ja hyväksymään ne. Jooga voi kehittää ymmärrystä oman hyvinvoinnin reunaehdoista ja rohkaista asettamaan jämäkästi terveet rajat.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girl-1186895_1280.jpg

Kalifornian yliopistoon (UCLA) perustettiin keskiviikkona 20 miljoonan dollarin alkupotilla ystävällisyysinstituutti. Monitieteisen opinahjon tavoite on tutkia ja levittää ystävällisyyttä ja edistää humaanimpaa maailmaa. Dekaani Darnell Hunt kertoo Los Angeles Timesin artikkelissa instituutin olevan vastine maailmanpoliittiselle tilanteelle ja vihan ja väkivallan ilmapiirille. Toiminnan muotoja tulevat olemaan muun muassa verkkovalmennukset ja yleisöluennot. UCLA Mindful -kännykkäsovellus on jo saatavilla.

Tutkimus on osoittanut, että tietoisuustaitojen ja ystävällisyyden harjoittaminen muuttaa geenien toimintaa: tulehdusta ylläpitävät geenit sammuvat, infektioilta suojaavat geenit aktivoituvat. Elimistön tulehdustasoilla on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin ja tiettyihin syöpiin. UCLA:n psykologian, psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori Michelle Craske puolestaan kertoo tutkimuksesta, jossa potilaiden masennus ja ahdistus väheni merkittävästi, kun heitä ohjattiin tuntemaan iloa, kiitollisuutta, rakastavaa ystävällisyyttä ja anteliaisuutta sekä tekemään ystävällisiä tekoja toisille. Potilaiden mielenterveys oli paremmalla tolalla koko kuuden kuukauden seurantajakson ajan.

–Ystävällisten ajatusten vaaliminen lisää ystävällisiä tekoja. Kummallakin, ajatuksilla ja teoilla, on positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, sanoo Daniel Fessler, UCLA:n antropologian professori. Hän muistuttaa, että ihminen on noussut maapallon hallitsijaksi muita lajeja parempien yhteistyötaitojensa takia. Siksi meillä on toivoa, vaikka nykyinen maailmantilanne on mitä on.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

31783239_630076344006254_1240483621345689600_n.jpg

Joogan ystävällisyysharjoituksia ei ole tarkoitettu vain meditaatiotyynyllä tapahtuviksi tempuiksi, vaan niiden on määrä muuttaa tunteitamme, reagointimallejamme ja käytöstämme parempaa päin myös joogamaton ulkopuolella. Arki on vaikein joogaharjoitus.

Kun Audi-kuski tekee riskiohituksen ja kiilaa eteesi autotiellä, saatat ajatella: ”Mikä urpo! Tyypillinen itsekäs Audi-kuski!” Ehkä painat tööttiä tai alat kostoksi roikkua puskurissa.

Jos taas harjoitat ystävällisyyttä, haluat uskoa, että kaahaajalla on käytökselleen hyvä syy ja ajattelet myötätuntoisesti: ”Oho, hänelläpä on kiire, toivottavasti mitään vakavaa ei ole sattunut. Ehkä hänellä on kiire puolisonsa synnytykseen tai on tapahtunut jokin onnettomuus. Kunpa hän ei ajaisi kolaria.”

Kuvittele, millaisia tuntemuksia nämä kaksi erilaista reagointitapaa herättäisivät hartialihaksissasi, hengityksessäsi, kasvojesi ilmeessä – tai sydämen sykkeessäsi ja sitä kautta verenpaineessa.

Ystävällisyys tarttuu. Tämäkin on jo vahvistettu Kalifornian yliopiston tutkimuksessa. Ystävällisiä tekoja tekemällä siis et ainoastaan tee hyvää omalle terveydellesi vaan todella lisäät ystävällisyyttä maailmassa.

Lisää luettavaa:

New UCLA institute will study — and spread — kindness

Why You Need to Stop Being Nice and Start Being Kind

The Difference Between Being Nice and Being Kind

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”

Puiden parantavat voimat ovat jo matkalla apteekin hyllylle

Männyn yhdisteistä on löydetty uusia tulehdusta estäviä ominaisuuksia. Lisäksi näiden yhdisteiden havaittiin vaikuttavan edullisesti ihmisen rustokudokseen. Proviisori Mirka Laavolan farmakologian väitöskirja Immunomodulatory Properties of Wood Biochemicals – Effects on Inflammatory Gene Expression and Inflammatory Responses In Vivo tarkastetaan perjantaina 16.8.2019 Tampereen yliopistossa. Laavola uskoo, että hänen tutkimustuloksistaan voi olla hyötyä kehitettäessä lääkkeitä tulehdussairauksiin ja nivelrikkoon.

Tulehdusvaste on yleensä elimistölle hyödyllinen, mutta pitkittyessään tai kohdistuessaan väärin se voi aiheuttaa kudosvaurion ja/tai johtaa tulehdussairauksien kuten nivelrikon, nivelreuman tai astman kehittymiseen. Nykyiset tulehdussairauksien hoidot eivät ole riittäviä. Niillä voidaan lievittää sairauden oireita, mutta ne eivät paranna sairautta. Lisäksi nykyisillä tulehduslääkkeillä on usein haittavaikutuksia, jotka rajoittavat niiden käyttöä. Tehokkaiden tulehduslääkkeiden kehityksessä tavoitteena on löytää molekyylejä, jotka rauhoittavat tulehdusta mutta eivät häiritse immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa.

Lähde: Mirka Laavolan väitöskirja

Aspiriini on yksi maailman käytetyimmistä lääkkeistä. Se on kehitetty pajusta yli sata vuotta sitten. Salisyylihappo siis on laajalti tunnettu luonnon tehoaine, mutta muuten puun biokemikaaliset vaikutukset tunnetaan lääketieteessä vielä huonosti.

–Luonnossa on yhä paljon tutkimatonta potentiaalia, joka tulisi muistaa, etenkin kun uusien hyväksyttyjen lääkkeiden määrä on ollut laskussa jo pitkään, sanoo Laavola yliopiston tiedotteessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pine-cone-4315472_1280.jpg

Perinteisessä lääketieteessä puiden lääkinnällisellä käytöllä on pitkät perinteet. Hippokrates tunsi pajun kipua lievittävät ominaisuudet ja muinaiset suomalaiset ovat pureskelleet pajunkuorta kipuunsa. Tammenkuori mainitaan Kalevalassa. Terva ja pikiöljy kuuluivat veden ja suolan ohella vanhojen suomalaisten kansanparantajien rohdosvalikoimaan. Vanhan sanonnan mukaan pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki. Tervalla lääkittiin monenlaista, muun muassa yskää ja niukahduksia. Alvar Aallon suunnittelema kuuluisa Paimion parantola sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, koska mäntyjen tiedettiin luovuttavan ilmaan keuhkoille hyvää tekeviä ainesosia. Männyn, frankinsensin, kuusen ja katajan eteeriset öljyt ovat aivan ihania tuoksulampussa tai diffuuserissa flunssakaudella.

Havupuujuoma on hoitava valmiste, jolla on pitkä historia kansanlääkinnässä muun muassa ihon, reumatismin ja yskän hoidossa. Itse suosittelen tätä vahvaa antioksidanttia ravintolisäksi, kun yskä tai infektiokierteet vaivaavat. Keppisoppanakin tunnettua lientä voi valmistaa myös itse puun oksista. Kollegani kirjoittama keppisoppaohje on päässyt MTV3:n uutiseen saakka. Kollegallani on muuten upeat, vahvat kutrit. Lieneekö se keppisopan sisältämän piin ansiota?

Pihkasalvaa, vanhan kansan arvostamaa ihovoidetta, käytetään sairaaloissakin haavanhoidossa.

Duodecim-lehdessä ehdotettiin vuonna 2017 ”luontoaskeleen” ottamista keinona torjua tulehduksellisia tauteja: ”Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta.” Lue terveystieteiden dosentti Pauliina Aarvan Duodecim-artikkelin pohjalta laatima hieno blogikirjoitus Luonnon esiinmarssi terveydenhuollossa.

Ehkä jo pian voimme nauttia diversiteettipulveria matala-asteisen tulehduksen lievittämiseksi, tulehdussairauksien hoitamiseksi ja mielenterveytemme tueksi. Tampereen ja Helsingin yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on näetsen meneillään yhteishanke, jossa kehitetään terveyttä edistäviä, mikrobialtistukselle perustuvia tuotteita. Yliopistot havaitsivat tutkimuksessaan, että kun kaupunkilaiset hieroivat käsiään metsästä tuotuun maahan, heidän ihonsa ja suolistonsa mikrobisto monipuolistui. Vaikutus oli suurempi kuin probiooteilla.

Sitä odotellessa kannattaa mennä metsään ja suojella metsiä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä:

Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki

Kansanomainen lääkintätietous. Toim. Matti Hako.

Jane Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin. Kansanparannuksesta ja parantajista Suomessa.