Täydentävät terapiamuodot tarjoavat pelastusrenkaan työelämän nujertamille

Täydentäviin eli julkisen terveydenhuollon ulkopuolella oleviin hoitomuotoihin suhtaudutaan usein pilkallisesti: niihin viitataan huuhaana, niiden käyttäjiä soimataan hölmöiksi ja lopuksi puuskahdetaan, että tutkimuskaan ei ole osoittanut niillä olevan minkäänlaista hyötyä. Ironista kyllä, tutkimusten mukaan ivaajat ovat väärässä – ehkä he eivät ole löytäneet tai ensinkään etsineet tietoa asiasta. Esimerkiksi kalevalaisen jäsenkorjauksen tehosta on tehty paljon tutkimusta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kolmannes suomalaisista käyttää täydentäviä hoitomuotoja, kuten mindfulnessia, elämäntaitovalmennusta tai akupunktiota.

Miksi täydentävien hoitomuotojen pariin hakeudutaan? Tuoreen tutkimusdatan perusteella ihmiset hakevat apua raskaaksi koetun työelämän oravanpyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen tai jopa hylkäämiseen. Tämän havainnon teki sosiologian professori Suvi Salmenniemi, joka haastatteli täydentävien terapiamuotojen käyttäjiä eri puolilla Suomea. Huomattavan moni haastateltu oli kokenut burn outin tai kärsinyt työperäisestä masennuksesta. Terapeutit säestivät tätä havaintoa: he kertoivat Salmenniemelle, että moni heidän asiakkaistaan kertoi suurimmaksi ongelmakseen työelämän paineet.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

youtuber-2838945_1280.jpg

Salmenniemi johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Tracking the Therapeutic: Ethnographies of Wellbeing, Politics and Inequality. Hän tutkii vaihtoehtoisia terapioita ja niihin liittyviä terveys- ja sairauskäsityksiä, politiikkaa ja eriarvoisuutta. Seuraan hanketta ja sen julkaisuja mielenkiinnolla. Olen itsekin siirtynyt ”oravanpyörästä” hyvinvointialalle ja kouluttautunut jäsenkorjaajaksi ja joogaopettajaksi, itse itseni työllistäjäksi. Jotkut omista kavereistanikin ovat määritelleet minut puolisoni rahoilla eläväksi haihattelijaksi, joka vähän joogailee ja paijailee asiakkaitaan. Asiakkaitani taas olen usein kuullut luonnehdittavan hivenen hölmöiksi, tyyliin ”saahan sitä rahansa käyttää miten tahansa, ja onhan ne hivelyhoidot ihan kivoja, mutta sen kummempaa hyötyä tuosta tuskin on”.

Oma kokemukseni ja asiakkailta saamani palaute on räikeässä ristiriidassa tämän vähättelyn kanssa. Työni on vaativaa ja jatkuvaa kouluttautumista vaativaa ja siihen saisi uppoamaan loputtomasti tunteja, mutta se on suunnattoman palkitsevaa. Asiakkaani ovat älykkäitä ja analyyttisia ja hakeutuvat luokseni aidosta tarpeesta: petyttyään julkisella puolella tarjottuun hoitoon, kivusta eroon päästäkseen, elämänkriisistä toipuakseen. Monen työtaakka on aivan liian suuri ja organisaatiomuutokset, yt-neuvottelut, alituinen kiire ja huono johtaminen lisäävät kuormaa. Mediassakin jaetaan nykyään paljon henkilötarinoita, joissa ihminen uupuu, ja toipuu vasta tehtyään elämänarvojaan ja työelämäänsä koskevia muutoksia. Näiden henkilötarinoiden julkaisemistakin on arvosteltu kovin sanoin, vaikka saman kokeneiden tarinat toimivat usein vertaistukena kärsiville – ja vaikka työuupumus ja huonovointisuus on tutkitusti kasvussa.

Nuorten aikuisten työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Joka päivä yhdeksän suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. Vuonna 2017 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 600 henkilöä. Heistä 34 prosentilla syynä oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, 29 prosentilla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

green-1350599_1280.jpg

Täydentäviä hoitomuotoja kritisoidaan joskus siitä, että niiden avulla yritetään tiristää jaksamisensa äärirajoilla työskentelevistä ihmisistä irti viimeisetkin pisarat sen sijaan, että puututtaisiin ongelmien syntysyyhyn, ongelmiin organisaatioissa ja työnjohdossa. Salmenniemen tutkimuksen mukaan täydentävien hoitomuotojen käyttäminen jonkinlaisen minäprojektin edistäjänä ja työkyvyn maksimoijana on vain marginaalinen ilmiö. Suurin osa hänen haastatelluistaan kertoo aivan toisenlaista tarinaa: he vain yrittävät selviytyä joten kuten. ”Vaihtoehtoterapioita ei käytetty niinkään oravanpyörässä tarpomiseen vaan pikemminkin tämän pyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen tai hylkäämiseen”, Salmenniemi kirjoittaa.

Salmenniemi on havainnut haastateltaviensa käyttäneen työelämästä väkivaltaisia termejä: töissä ”piiskataan”, ”ruoskitaan” ja ”ollaan veitsenterällä”. Tahti on armoton ja pakotettu eikä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työn määrään ole. Moni oli yrittänyt vaikuttaa asioihin korkeammilla tasoilla ja ottanut epäkohdat puheeksi, mutta yksi ihminen ei useinkaan voi muuttaa suuren firman kurssia – eikä sitä voi keneltäkään vaatia. Oma hyvinvointi on joskus pantava työn sankaruuden edelle. Joogatunnille osallistuminen ei tarkoita, että sokeana hyväksyisi työelämän armottomuuden. Se voi olla keino jaksaa seuraavaan päivään.

”Moni etsiytyi vaihtoehtoisten terapioiden pariin ottaakseen etäisyyttä palkkatyöhön ja löytääkseen vaihtoehtoja työelämän kilpailun, taloudellisen hyödyn ja suorittamisen logiikalle. – – Vaihtoehtoterapioiden avulla ei pyritty optimoimaan itseä entistä tehokkaammaksi työntekijäksi ja kapuamaan takaisin oravanpyörän vietäväksi. Sen sijaan niiden avulla pyrittiin selviytymään ja tekemään ymmärrettäväksi kokemusta maailmasta, joka uhkasi näyttäytyä kylmänä ja mykkänä ja jossa toivo paremmasta oli välillä etsittävä hyvinkin pienistä ja arkisista palasista. Monille vaihtoehtoiset terapeuttiset käytännöt toimivat ikään kuin ’pelastusrenkaana’, joiden avulla kiskottiin itseä takaisin pinnalle uupumisen mustista vesistä. Ne tarjosivat mahdollisuutta siihen, minkä työelämän koettiin kieltävän: mahdollisuuden pysähtyä, hellittää, rauhoittua ja hidastaa.”

Suvi Salmenniemi

Täydentävät hoitomuodot auttavat ihmisiä pitämään toivoa yllä. Ne tarjoavat uusia suuntaviittoja ja terapeuttisia työkaluja umpikujaan päätyneille. Ne tarjoavat rauhan tilan, jossa voi hahmottaa, miksi uupumukseen päädyttiin, millä tavoilla voisi elämänsä ja työnsä jatkossa järjestää, ja millaisia yhteiskunnallisia arvoja itse tahtoo kannattaa.

.

Lähteet:

https://blogit.utu.fi/laaketiedekriittisyys/2018/10/25/tuore-julkaisu-analysoi-suomalaista-cam-tutkimusta/

https://ilmiomedia.fi/yleinen/vaihtoehtoterapiat-tyoelamassa-uupuneiden-selviytymiskeinona/

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mielenterveyden-hairiot-vievat-yha-useamman-nuoren-tyokyvyn/

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/masennus-vie-joka-paiva-yhdeksan-henkiloa-elakkeelle/

 

Kipua reiden ulkosyrjällä tai jalkapohjassa? Rauhoita kiukkuinen IT-kalvo ja plantaarifaskia.

”Ihmiset treenaavat kuntosalilla kaikkia lihaksia paitsi jalkateriä, jotka ovat tärkein osa kehossa!” Näin sanoi Berliinin faskiatutkimuskongressissa marraskuussa 2018 puhunut paleoantropologian professori Daniel E. Lieberman. Tämän Harvardin yliopiston professorin esitelmä käsitteli IT-kalvoa ja plantaarifaskiittia ihmiskehon evoluution näkökulmasta: hän korosti, että faskian ymmärtämiseksi meidän täytyy tietää, mistä ja miten nykyihmisen faskia on vuosimiljoonien kuluessa kehittynyt.

Omien asiakkaitteni keskuudessa näiden kyseisten rakenteiden ongelmat ovat erittäin tavallisia. Reiden ulkosyrjä ja sen lihaskalvo eli IT-kalvo vaivaa monia, ja jalkapohjan kalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti, jota joskus luupiikiksi tai kantakalvon tulehdukseksi kutsutaan, on tavallinen ongelma. Kalevalaisella jäsenkorjauksella ja ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla oireita on helppo lievittää ja jopa poistaa kokonaan, mutta miten pureutua vaivan syntysyihin, jotta häiriötila ei uusiutuisi? Daniel E. Lieberman vastasi tähän kysymykseen esitelmässään upeasti ihmisen kehityshistorian kautta. Lopulta hän päätyi samoihin vastauksiin, joita itse jäsenkorjaajana ja joogaopettajana opetan eteenpäin:

  • Vahvista jalkaterän lihaksia
  • Liiku paljon ja monipuolisesti
  • Valitse kenkäsi viisaasti

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

feet-2358333_1280.jpg

Tiede-lehti uutisoi perjantaina tutkimuksesta, jonka mukaan vaimentavat juoksukengät lisäävät rasitusvammoja. Kalevalaiselle jäsenkorjaajalle tämä ei ole uutinen. Me suosittelemme asiakkaillemme aina avojaloin kävelyä, paljasjalkakenkiä ja ylipäänsä mahdollisimman joustavapohjaisia jalkineita, jotta jalkaterän lihakset vahvistuisivat ja jokainen varvaskin olisi aktiivinen toimija. Näin estetään myös varpaiden nivelrikon ja vasaravarpaiden kehittyminen.

Liian tukevat jalkineet estävät jalkaa toimimasta niin kuin sen olisi määrä toimia. Husin liikelaboratorion tutkijan Juha-Pekka Kulmalan toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin erittäin vaimennetun kengän lisäävän jalkaan kohdistuvaa iskukuormitusta 12 prosenttia. Jalan jousto kärsii vaimennetusta kengästä. Näin jalka osuu juostessa maahan kovempaa ja jäykempänä, Tiede-lehti tiivistää.

Yksi faskian tehtävistä on varastoida energiaa väliaikaisesti. Siten esimerkiksi juoksemisessa faskia osallistuu liikkeen tuottamiseen uudelleenponnistusvaiheessa. ”Jalkaa voi ajatella jousena, joka painuu kasaan laskeutumisvaiheessa ja vapautuu sieltä ponnistuksessa takaisin alkutilanteeseen. Jousen toiminta mukautuu käänteisesti jalkineen vaimennukseen, eli jos kengän jousto on suurta niin jalan jousto on vastaavasti pienempi”, Juha-Pekka Kulmala sanoo Tiede-lehden haastattelussa. Vuoden 2009 faskiatutkimuskongressissa Amsterdamissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan lihakset supistuvat tässä jousimaisessa työskentelyssä vain vähän, jänteet ja faskia sitäkin enemmän.

Mikäli ihminen istuu paljon, liikkuu vähän ja lihakset eivät ole kunnossa, sidekudokset joutuvat ylitöihin: ne rasittuvat ja jopa tulehtuvat. Jäykkäpohjaisten kenkien ja asfaltilla kävelyn laiskistamat jalat ovat alttiita rasitusvammoille. Näin ollen sekä jalkapohjan kalvot (joita on siellä kuusi kerrosta) ja IT-kalvo reiden ulkosyrjällä voivat sitä paremmin, mitä parempi lihaskunto niiden kantajalla on. Paljain jaloin kävely, metsässä liikkuminen ja joogan yhdellä jalalla tehtävät tasapainoliikkeet ovat mannaa jaloille. Hyviä jalkaholvia ja nilkkaa vahvistavia jumppaliikkeitä saa aiheeseen perehtyneiltä liikuntaohjaajilta ja fysioterapeuteilta. Lihaksilla on väliä. Lihakset vahvistuvat, kun käytät niitä. Heimoilla, jotka eivät käytä kenkiä lainkaan, on vahvemmat lihakset jalkapohjassa. Suomen olosuhteissa elävän kaksijalkaisen on hyvä valita kenkänsä joustava- ja ohutpohjaisina ja nakata nekin nurkkaan aina kun mahdollista.

Lieberman huomautti, että juoksijan on syytä huolehtia hyvästä juoksutekniikasta: sääriluun tulisi pysyä askeltaessa aina pystysuorassa, eli polvi ei saa yliojentua. Yliojentuminen kuormittaa IT-kalvoa voimakkaasti.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

achieve-1822503_1280.jpg

Mikään määrä liikuntaa taas ei nykytiedon mukaan ole kylliksi, jos istut paljon. Tuorein tutkimus on osoittanut, että jo kymmenen minuutin yhtäjaksoiset istumisjaksot ovat itsenäinen riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. Jumppatunti istumatyöpäivän jälkeen ei siis riitä mihinkään. Toisaalta jos vähennät istumista 20 minuutilla per päivä, onnistut jo kohentamaan terveyttäsi ja lihasmassaasi.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa kiinnitetään huomiota myös kehon virheasentoihin, esimerkiksi siihen, onko lantiokori vinossa vaikkapa vuosia sitten tapahtuneen nilkan nyrjähdyksen seurauksena. Kehon ketju tasapainotetaan kalevalaisella jäsenkorjaushoidolla niin, että keho suoristuu, nivelet pääsevät liikkumaan oikealla liikeradalla ja faskiat ja lihakset vapautuvat toimimaan koko pituudeltaan.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen koulutuksissa puhutaan paljon laadukkaan ruokavalion merkityksestä ihmiskehon rakenteille. Sokerin katsotaan haurastuttavan kalvoja. Myös paleoantropologi Liebermanin mukaan heikkolaatuinen ravinto on yksi taustatekijä plantaarifaskiitille ja IT-kalvon ongelmille. Vihanneksia ja täysjyväviljoja nassuun ja pikaruoka, alkoholi ja sokeri vähemmälle, niin rakenteesi voivat paremmin!

IT-kalvon ja plantaarifaskian hyvinvoinnista huolehtimiseksi ei siis tarvita kikkakolmosia (jotka yleensä keskittyvätkin pelkkään oireeseen syntysyiden sijaan), vaan omaa aktiivisuutta ja hyvää, jokapäiväistä huoltoa:

  • monipuolisesti viisasta liikettä
  • lihasten vahvistamista
  • nivelten liikkuvuudesta huolehtimista
  • solujen ravinnoksi terveellistä ruokaa

Akuutit kiputilat kannattaa käydä hoidattamassa kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Erityisen hyviä itsehoitovinkkejä löydät Fatima Witickin Facebookista ja Instagramista.

ballet-835757_1280.jpg

 

Syö suolaa, kunhan kyytipoikana on kasviksia. Uusi tutkimus hämmentää suolasuosituksia.

Suomi potee suolakammoa. Pohjois-Karjala-projekti iskosti suomalaisten mieleen suolattomuuden ihanteen. Suolan käytön hillitsemisen uskotaan vähentävän sydän- ja verisuonitauteja ja -kuolleisuutta – näin sanoo Sydänliitto, näin sanovat Käypä hoito -suositukset, näin olemme tottuneet ajattelemaan.

Elokuussa 2018 julkaistu tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa suolan terveysvaarat.

Arvostetussa lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistussa McMasterin yliopiston tutkimuksessa kyllä löydettiin yhteys suolan saannin ja sydän- ja verisuonitautien sekä suolan saannin ja aivohalvausten välillä – mutta vain erittäin suurilla päivittäisillä suola-annoksilla.

Professori Andrew Menten luotsaama tutkimus kattoi miltei 100 000 ihmistä paristakymmenestä eri maasta. Yli 12,5 grammaa eli 2,5 teelusikallista suolaa (5 g natriumia) päivässä saavilla havaittiin enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja aivohalvauksia. Tutkimusryhmä suosittelee heille suolan käytön vähentämistä. Esimerkiksi kiinalaisessa keittiössä suolan annostelu on tällaisella hyvin korkealla tasolla. Ei ihme, soijakastike on hyvää!

Toisaalta vähiten suolaa käyttävillä ihmisillä todettiin pienen suolalisän vähentävän sydän- ja verisuonisairastavuutta.

Mente tulkitsee tutkimustuloksen siten, että kohtuullinen natriumin saanti on optimaalisinta sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.

Menten aiemmat tutkimukset ovat kohdanneet vastustusta tiedeyhteisössä. Myös elokuussa julkaistut tulokset ovat jo poikineet soraääniä. Monissa maissa väestön verenpaine kun todella on laskenut ja aivohalvausten määrä kutistunut samaa tahtia kuin suolankulutus.

Suomalaiset suositukset kehottavat korkeintaan viiden gramman eli teelusikallisen päivittäiseen suolankäyttöön, mutta yleensä se ylittyy: Suomessa naiset käyttävät keskimäärin lähes seitsemän, miehet lähes kymmenen grammaa suolaa päivässä. 80 prosenttia tästä määrästä tulee piilosuolana, eli leivän, makkaran, leikkeleiden, juuston ja naposteltavien mukana.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

herbs-2427845_1280.jpg

Hieman perustietoa natriumista: Natrium esiintyy suurimmaksi osaksi klooriin sitoutuneena natriumkloridina eli ruokasuolana. Ravintoainetaulukoissa elintarvikkeesta ilmoitetaan natrium- ja suolapitoisuus. Elintarvikkeen suolapitoisuus saadaan kertomalla natriumin määrä 2,548:lla. Jokaisessa ihmiskehon solussa on natriumia. Natrium pitää aineenvaihdunnan käynnissä, säätelee nestetasapainoa ja kuljettaa hermoimpulsseja. Kehomme tarvitsee sitä toimiakseen, mutta suuri määrä toimii myrkkynä. Tämä pätee mihin tahansa aineeseen, veteenkin.

Mainostauko: Menten tutkimuksen todellinen löytö taitaakin olla aivan muualla kuin suolassa. Kääntäkäämme katse kaliumiin.

Kaliumista Suomessa puhutaan kovin vähän, vaikka WHO antoi jo 2013 suosituksen kaliumin saannin lisäämisestä sydäntautien ja aivoinfarktien vähentämiseksi. WHO:n suosituksissa todetaan kaliumin saannin vähäisyyden yhdessä natriumin runsaan saannin kanssa olevan riski sydän- ja verisuoniterveydelle. WHO:n minimisaantisuositus kaliumille on 3,5 grammaa päivässä. Kalium on elimistössä natriumin vastavaikuttaja (jokaisessa solussasi on natrium-kaliumpumppu) ja elintärkeä muun muassa sydämen toiminnalle, hermoimpulssien kulkemiselle ja lihaksiston toiminnalle. Lisäksi se huolehtii kehon nestetasapainosta.

Myös Menten tutkimus ottaa kantaa kaliuminsaantiin, mikä oli natriumsaannin ohella toinen tutkimuskysymyksistä. Korkeamman kaliuminsaannin todettiin uudessa tutkimuksessa olevan yhteydessä vähäisempään määrään aivohalvauksia, sydänsairauksia ja kuolemia. Runsas kaliuminsaanti neutraloi natriumin haittoja. Lancetiin Menten tutkimukseen kommentin kirjoittaneet Franz Messerli ja Louis Hofstetter totesivat kommentaarissaan, jota The Guardian siteeraa:

”Ehkä suolattomuusevankelistit ja suolalibertaristit voisivat laskea aseensa ja ryhtyä puhumaan kaliuminsaannin puolesta. Kaliumin saannin lisäämisellä kun on enemmän terveyshyötyjä kuin suolan käytön vähentämisellä.”

Suomalaiset saavat kaliumia ruokavaliostaan kolmisen grammaa päivässä. Runsas kaliumin saanti vähentää runsaan natriuminsaannin aiheuttamia haittoja. Kaliumlisää käytetään laskemaan korkeata verenpainetta. Vihannekset ovat tärkein kaliuminlähde, joten kasvisvoittoinen ruokavalio (plant-based diet) pitää huolen kaliuminsaannista.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

runner-beans-1835646_1280.jpg

Erityisen kaliumpitoisia ruoka-aineita ovat

  • valkoiset pavut
  • linssit
  • peruna (etenkin kuoriperuna)
  • bataatti
  • punajuuri
  • palsternakka
  • pinaatti
  • mangoldi
  • tomaatti (etenkin tomaattipyree)
  • appelsiini ja appelsiinimehu
  • banaani
  • avokado
  • kookosvesi

Kaliumia saa myös purkissa ja jotkut terapeutit ohjeistavat sen käyttöön lisäravinteena. Kaliumvalmisteiden käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, sillä suuri annos voi jopa viedä hengen.

Ristiriitaiset tutkimustulokset hämmentävät. Mitä tästä uudesta suolatutkimuksestakin tulisi ajatella? Vaikutussuhteet ovat hyvin monimutkaisia, emmekä ymmärrä niistä tai ihmiselimistön toiminnasta paljoakaan. Pieni muutos voi saada aikaan perhosefektin. Itse pohdiskelisin näin: edelleenkään ei kannata alkaa ahmia meetvurstia tai perunalastuja. Ei myöskään pidä pelätä porkkanaa sen natriumpitoisuuden* takia ja karsia sitä kokonaan ruokavaliostaan.

Runsaan suolansaannin ja sairauksien yhteys voi selittyä ruokavalion kokonaiskuvalla: sipsit ja meetvursti ovat erittäin prosessoituja, huonoja rasvoja sisältäviä ruokia, ja niitä paljon kuluttavan ruokavalio lienee kokonaisuudessaan epäterveellisempi. Porkkana taas kuuluu terveelliseen, runsaasti vihanneksia sisältävään ruokavalioon, josta saa monipuolisesti ja sopusuhtaisesti elimistön toimintaa tukevia kivennäisaineita ja vitamiineja.

Meetvursti-sipsiruokavalio altistaa matala-asteiselle tulehdukselle, porkkananpurijat taas suojelevat itseään kyseiseltä terveysriskiltä. Kasvipohjaista (plant-based) ruokavaliota noudattavat ihmiset saavat lisäksi ruokavaliostaan yllin kyllin kaliumia, joka neutraloi natriumin haittavaikutuksia.

Älä siis kammoksu suolaa, ja syö paljon kasviksia, hedelmiä ja papuja.

* 19 mg per 100 g, eli keskikokoisessa porkkanassa on 12,35 mg natriumia, hui!

vegetables-1085063_1280.jpg

Guardianin juttu po. tutkimuksesta: Salt not as damaging to health as previously thought, says study

Science Dailyn uutisointi: Pass the salt: Study finds average consumption safe for heart health

 

Lue lisää ruokavalioaiheesta:

Retiisirottaa ei masenna: kasvisten syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä

Kasvispohjainen ruokavalio säästää munuaisiasi – silti suomalaiset syövät kasviksia yhä vähemmän

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

 

Neljän päivän työviikko on sivistyneen yhteiskunnan ratkaisu

New York Times uutisoi pari päivää sitten kiinnostavasta kokeesta. Uusiseelantilainen firma (Perpetual Guardian, joka hallinnoi rahastoja, testamentteja ja kiinteistöjä) päätti antaa työntekijöidensä tehdä nelipäiväistä työviikkoa täydellä palkalla. Neljänkymmenen tunnin sijaan siis työskenneltiin 32 tuntia viikossa. Koe kesti maalis-huhtikuun 2018 ajan. Sen jälkeen yhtiö pyysi kahta tutkijaa kartoittamaan kokeilun tulokset haastatteluin. Työntekijät ja pomot raportoivat seuraavanlaisia vaikutuksia:

  • Työntekijät tekivät tuottavampaa työtä: he olivat luovempia, osallistuivat aktiivisemmin, tulivat paikalle ajoissa eivätkä liuenneet töistä etuajassa tai pitäneet pitkiä taukoja.
  • He kokivat saavansa enemmän aikaan, mikä tuotti mielihyvää.
  • He viettivät enemmän aikaa perheensä kanssa ja urheilivat, laittoivat ruokaa, treenasivat ja tekivät puutarhatöitä enemmän.
  • He tulivat töihin energisempinä kuin ennen.
  • Työssäkäyvät äidit hyötyivät muutoksesta eniten. Aiemmin he olivat tehneet osa-aikatyötä: se kuitenkin tarkoitti käytännössä sitä, että he tekivät saman määrän työtä kuin muutkin, mutta tungettuna lyhyempään työaikaan.
  • Yhtiön sähkönkulutus kutistui 20 prosentilla.

Muutos kannusti työntekijöitä miettimään, miten he saisivat tehtyä työnsä taloudellisemmin. Palaverien määrää supistettiin kahdesta tunnista puoleen tuntiin ja työntekijöille järjestettiin mahdollisuus työskennellä keskeytyksittä. Moni kertoo alkaneensa tehdä yhden asian kerrallaan aiemman multitaskaamisen sijasta.

Yhtiön johtaja kertoo saaneensa idean kokeiluun tutustuttuaan kahteen tutkimukseen. Toinen osoitti, että kahdeksantuntisesta työpäivästä tehdään aidosti tuottavaa työtä vain alle kolme tuntia. Toisessa saatiin selville, että jatkuvat keskeytykset työssä voivat heikentää työn laatua yhtä paljon kuin marihuanan polttelu tai yhden yön valvominen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-2449725_1280.jpg

Samanlaisia kokeiluja on tehty muuallakin maailmassa. Kuusituntiseen työviikkoon vuonna 2015 siirtyneet ruotsalaisen hoitokodin työntekijät saivat tehtyä saman määrän töitä kuin ennen – jopa enemmän. Lisäksi he olivat tyytyväisiä saadessaan viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Heidänkään ansiotasoaan ei leikattu. Hoitokodin asukkaat raportoivat saavansa parempaa hoitoa. Ruotsi onkin edelläkävijämaa mitä tulee työn ja vapaa-ajan tasapainon parantamiseen. Esimerkiksi osa-aikatyötä tehdään Ruotsissa laajalti. Pienten lasten vanhemmat tekevät lähes poikkeuksetta osa-aikatyötä hoitaakseen arjen palapelin paremmin. Helsingin Sanomien tammikuisessa haastattelussa sosiaalivirastossa työskentelevä Kajsa Heinberg toteaa: ”Ilman tätä järjestelyä yhteinen aika lapsen kanssa olisi paljon ikävämpää. Koko ajan täytyisi stressata aikataulusta. Olisin varmaan yksinkertaisesti huonompi vanhempi.”

Kuten Perpetual Guardianin toimitusjohtaja sanoo: työntekijöiden palkkauksen tulisi perustua heidän työpanokseensa, ei toimistolla kökötettyihin tunteihin. Muu on työnantajan laiskuutta. Miksi leikata työntekijän palkkaa, jos hän saa sovitut työt tehtyä nopeammin kuin tuntiperustaisessa työsopimuksessa on määritelty? Yhtiö kaavailee tekevänsä kokeilusta pysyvän käytännön.

Entä mikä vaikutus ilmastonmuutokseen olisi, jos työkulttuuri siirtyisi laajemminkin tähän suuntaan? Työmatkaliikenne vähenisi 20 prosenttia, samaten sen tuottamat saasteet; tarvittaisiin vähemmän meluisia moottoriteitä, pienemmät toimistorakennukset riittäisivät…

Uuden-Seelannin työministeri Iain Lees-Galloway on kehunut PG:n kokeilua ja toteaa liian monen kansalaisen tekevän ylipitkää työviikkoa. Nelipäiväinen työviikko olisi askel kohti fiksumpaa työelämää.

Milloin mahdamme kuulla tällaisia puheenvuoroja Suomessa? Mikä vaikutus lyhyemmällä työviikolla olisikaan

  • …suomalaisten sairauslomakustannuksiin, jotka ovat 3,4 miljardia euroa vuodessa? Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä sairauslomien syitä. Depressio kattaa 30–50 prosenttia sairauslomadiagnooseista; kenties siksi, että Kansaneläkelaitos ei hyväksy uupumusta diagnoosiksi. Luvattomien sairauspoissaolojen kustannukseksi kaavaillaan 1,4 miljardia euroa vuodessa: vuonna 2007 jopa 53 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että terveenä saa olla poissa töistä esimerkiksi perhestressin, työpaikan ongelmien, väsymyksen tai harrastusten vuoksi.
  • suomalaisten vanhemmuuteen, parisuhdetyytyväisyyteen ja muihin perhesuhteisiin?
  • suomalaisten kipuun?
  • suomalaisten hyvinvointiin?

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamista yli kolmen miljardin euron kustannuksista 2,5 miljardia on työpanosmenetyksiä ja 0,6 miljardia hoidon ja kuntoutuksen kustannuksia. Emoseurani Kansanlääkintäseuran laskelmien mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen saaminen terveydenhuollon piiriin toisi jopa 3–4 miljardin säästöt vuosittain.

Retiisirottaa ei masenna: kasvisten syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä

Retiisi on tuoreissa rottakokeissa osoittautunut diatsepaamin veroiseksi ahdistuslääkkeeksi. Bentsoilla on kosolti haittavaikutuksia ja ne aiheuttavat riippuvuutta, joten on mahtavaa, jos retiisistä saadaan aikanaan jalostettua ihmismielenkin hoitoon sopiva uute.

Kaiken kaikkiaan runsas kasvisten syönti on mielenterveydelle hyväksi. Niin ikään tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin, että raakojen vihannesten ja hedelmien syöminen on yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun, korkeampaan mielialaan ja omaa elämää kohtaan tunnettuun tyytyväisyyteen. Vaikutus luokiteltiin merkittäväksi. Prosessoidut vihannekset ja hedelmät ainoastaan kohottavat mielialaa – raakaruuan tasolle niiden vaikutukset eivät yllä.

Raakana syödyistä kasvikunnan tuotteista tehokkaimpaan kymmenikköön luetaan porkkana, banaani, omena, viinirypäle, salaatti, sitrushedelmät, marjat, kurkku ja kiivi sekä tummanvihreät lehtivihannekset kuten pinaatti.

Tutkimusryhmä suosittelee tuoreiden hedelmien ja vihannesten syömistä mielenterveyden optimoimiseksi.

Kolmannessa tutkimuksessa hedelmien ja vihannesten syömisen todettiin suojaavan masennukselta. Jokainen 100 gramman vihanneslisä ruokavaliossa vähentää masennusriskiä 3–5 prosenttia.

”Ruokavaliolla ei kyllä masennusta hoideta”, sanoi tosin Turun yli­opiston lääke­tieteen professori Juhani Knuuti Helsingin Sanomissa viime viikolla. Uuden tutkimusdatan valossa Knuutin lausahdus on mielenkiintoinen.

Ei välitetä hänestä! Hoidetaan mielenterveyttämme ja nautitaan värikkäistä vihanneksista ja hedelmistä! Ilmastonmuutoksen huomioon ottaen kyseessä on sivistynyt valinta, ja vihannesten mutustelun muista terveyshyödyistä kaikki lienevätkin tietoisia.

Vinkiksi: Lidlistä ja kauppahalleista saa ison kangaskassillisen vihanneksia ja hedelmiä pilkkahintaan. Suosin luomua, mutta syön mieluummin ei-luomun vihanneksen kuin jätän vihanneksen syömättä.

Toinen vinkki, lounassellainen: höylää juustohöylällä kesäkurpitsasta spagettia, joka paistuu pannulla oliiviöljyssä muutamassa minuutissa. Kaveriksi nyhtöhernettä tai nyhtökauraa!

Olen aiemmin kirjoittanut plant-based eli kasvipohjaisesta ruokavaliosta:

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Kasvispohjainen ruokavalio säästää munuaisiasi – silti suomalaiset syövät kasviksia yhä vähemmän

sekä ahdistuksesta ja sen hoidosta:

Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

ja lääkkeettömistä hoitosuosituksista:

Lääkkeettömien hoitosuositusten aamunsarastus

Kysy minulta lisätietoja, jos olet kiinnostunut ahdistuksen hoitoon keskittyneestä joogaworkshopistani, rentoutusohjauksestani tai stressinhallintapalveluistani!

radish-761591_1280.jpg

Yskä voi kieliä elämänhallinnan ongelmista: uutta tutkimustietoa keho-mieli-sielusta

Vastikään julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista potee psyykkisten tekijöiden aiheuttamia hengitystieongelmia, kuten yskää, limaisuutta tai hengenahdistusta.

Arvostetussa kansainvälisessä psykologian lehdessä Psychological Medicinessä julkaistussa tutkimuksessa kartoitetut psykologiset oireet olivat

  • aleksitymia, eli kyvyttömyys tunnistaa tunteita ja niihin liittyviä kehoreaktioita
  • omaa terveyttä kohtaan tunnettu ahdistus, eli huoli sairaudesta ja
  • elämänhallinnan eli koherenssin ongelmat.

Koherenssin tunteella tarkoitetaan ihmisen kokemusta siitä, miten hyvin hän ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, kokee vaikeudet haasteina sen sijaan, että luovuttaisi ja masentuisi. Vahva koherenssin tunne on tärkeä työkalu stressinhallinnassa.

Tutkittavilla henkilöillä oli terveiksi todetut keuhkot.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

woman-698995_1280.jpg

Tutkimusprofessori Tiina Paunio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin yliopistosta toteaa: ”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista. Tämä tulisi huomioida potilaiden hoidossa ja hoitopolkuja rakennettaessa”

Tämä tutkimustulos voisi olla askel kokonaisvaltaisemman terveydenhoidon suuntaan konventionaalisen lääketieteen puolella. Perinteisissä ja täydentävissä hoitomuodoissa ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen, eli sen sijaan, että tarkasteltaisiin fyysisiä vaivoja psyykestä riippumattomina, katsotaan ihmistä ja hänen elämäntilannettaan kokonaisuutena. Usein puhutaan keho-mielestä tai keho-mieli-sielusta. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, sanoo moni jäsenkorjausasiakkaani havaittuaan itse, että ylityöt lyövät selän jumiin tai että sydänoireille ei koskaan löytynyt muuta selitystä kuin aviokriisin tuottama stressi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pharmacy-1729445_1280.png

Hengitystieoireilua koskeneessa tutkimuksessa havaittiin myös, että psykologisia oireita potevat ihmiset käyttivät huomattavasti enemmän terveyspalveluita. On ymmärrettävää, että selittämättömät oireet huolestuttavat ja niiden herättämiin kysymyksiin tahdotaan saada vastauksia. Kun konventionaalisen lääketieteen mittarit eivät osoita poikkeavuuksia, potilas jää epätietoisuuden valtaan, koska oireet ovat yhtä kaikki totta. Tällöin on tärkeätä, että potilas kohdataan empaattisesti – ja että hoitavalla taholla on tarjota muitakin keinoja kuin Burana.

Kenties jonain päivänä ihminen voidaan hoitopalvelusta kuin hoitopalvelusta ohjata avarakatseisesti eteenpäin sellaiselle osaajalle, joka voisi osata auttaa paremmin, edustaa tämä sitten konventionaalista tai täydentävää lääketiedettä. Me kalevalaiset jäsenkorjaajat viittilöimme asiakkaamme lääkärin pakeille herkästi, jos näemme tarvetta lisätutkimuksiin. Eettiset ohjeemme velvoittavat siihen. Itse ohjaan mielelläni asiakkaitani myös luotettujen kollegojeni, kuten ersdalilaisten vyöhyketerapeuttien pakeille, mikäli koen, että heidän työkalunsa sopisivat vaivaan omiani paremmin. Minun vastaanotolleni on tullut asiakkaita, joille psykiatri on suositellut jäsenkorjaushoitoani, ja myös ortopedit ja hammaslääkärit ovat ohjanneet asiakkaitaan minulle ja kollegoilleni. Euroopan unionin kansalaisista puolet käyttää CAM-hoitoja eli täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja, ja niitä käytetään yleensä – sananmukaisesti – täydentämään konventionaalisia menetelmiä.

Voi olla, että rosenterapeutti osaa yskivän asiakkaansa yläselän jännityksiä pehmentäessään kysyä juuri sen oikean kysymyksen, joka johtaa oivallukseen ja helpotuksen kyyneliin. Kenties kundaliinijoogatunnilla tehty ohjattu meditaatio ohjaa ihmisen kohtaamaan ikävän tosiasian, jota kohti hän on vältellyt katsomasta. Kiinalaisen lääketieteen terapeutin Qitä vapauttavat akupunktioneulat voivat koontaa koherenssin paremmin kuin kuusikaan kodeiinikuuria.

The Academic Consortium for Integrative Medicine & Health on yhteenliittymä, joka painottaa yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa potilashuollon erilaisten koulukuntien ammatinharjoittajien keskuudessa ja kannustaa harjoittamaan sellaista konventionaalista, täydentävää ja vaihtoehtoista terveydenhuoltoa, joka on näyttöön perustuvaa.

Yhteenliittymän jäsenenä on tällä hetkellä yli 60 arvostettua akateemista lääketieteen keskusta USA:ssa, kuten Harvardin lääketieteellinen koulu, Yalen yliopisto, Stanfordin yliopisto, Mayo-klinikka, Johns Hopkinsin yliopisto jne.

Yhteenliittymän mukaan jokaisella yksilöllä on oikeus terveydenhoitoon joka:

  • tarjotaan arvokkaasti ja asiakasta kunnioittaen
  • sisältää hoivaavan/välittävän hoitosuhteen (a caring relationship)
  • pitää arvossa koko persoonaa – mieltä, kehoa ja henkeä (spirit)
  • tiedostaa sisäisen parantamiskyvyn
  • tarjoaa valinnan mahdollisuuksia täydentävistä ja konventionaalisista hoidoista.

Lähde: liinanblogi.com

 

Lähteet:

thl.fi

Laill. lääk. Esko Poppiuksen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja The Sense of Coherence and Health (Koherenssin tunne ja terveys) uta.fi

liinanblogi.com

 

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

”Yrittäjän pitää olla tavoitettavissa 24/7”, ”Lisää kahvia koneeseen niin jaksaa, vaikka yöunet jäi taas neljään tuntiin”, ”Ei yrittäjä voi lomia pitää”. Tuttu puhetapa suomalaisessa työelämässä. Ennustan, että tällainen pahoinvoinnilla pröystäily on jäämässä historiaan orjuuden, talidomidin ja muiden epäonnistuneiden keksintöjen joukkoon. Rentoutustaidot ovat nyt nousussa. Ehkä jo pian kilvoittelemme kyvyllämme palautua, yöuniemme syvyydellä ja lihaksistomme rentoudella!

Aamulehden sunnuntaisessa haastattelussa työterveyspsykologi Marjo Pennonen uumoilee, että tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat levätä – eivät ne, jotka tekevät eniten.

”Oma hyvinvointi, terveys ja jaksaminen pitäisi mielestäni laittaa aina ykköseksi. Silloin olet todennäköisesti myös parempi työntekijä, puoliso ja vanhempi”, sanoo Pennonen. Harva huokaa kuolinvuoteellaan, että olisinpa tehnyt enemmän töitä kun lapset olivat pieniä. Stressin yhteys sairastavuuteen on tiedetty aina, joten korvien välistä höllääminen hyödyttää koko kehoa.

Myös työtään rakastavat tarvitsevat vapaa-aikaa. Kukaan ei tee tehokasta työtä kahdeksaakymmentä tuntia viikossa. Toisaalta esimerkiksi monille herkille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille neljäkymmentä tuntiakin viikossa on liikaa. Työmäärä ei ole ihmisarvon mitta. Oman jaksamisensa rajat hahmottava ja niiden mukaan elävä ihminen on viisas ja kokonainen.

Jo toissa syksynä Helsingin Sanomien jutussa kävi ilmi, että nykyisiä huippujohtajia yhdistää muutama piirre: he kaikki nukkuvat kunnon yöunia, erottelevat vapaa-aikansa työstä – ja lukevat kirjoja. He ovat luopuneet puhelimessa puhumisesta, koska se on aikasyöppö. Huippujohtajat keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan, kotona lapsiin, töissä työntekijöihin, ja puhuvat läsnäolon, meditaation ja mindfulnessin puolesta.

Huippu-urheilijatkin tietävät, että lepo on tärkeätä. Iivo Niskasen harjoituskauden treenistäkin vain 4,8 % on kovatehoista treeniä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

sleep-2542662_1280.jpg

”Kysy neuvot eläimiltä / Kysy suunnat tuulilta”

Joogaopettajana ja jäsenkorjaajana olen havainnut tendenssin: ihmiset ovat kyllästyneitä voimaan huonosti. Moni kokee romahduksen kolmi-nelikymppisenä ja oivaltaa, että omasta hyvinvoinnistaan täytyy ottaa vastuu ihan eri tavalla kuin nuorempana. Vaikka terveydentila ei pakottaisi pysähtymään, paremmin voiminen kiinnostaa silti yhä useampaa. Entisaikain kulttuureissa ihminen lepäsi talvisin ja pimeään vuorokauden aikaan. Joogan sisartiede ayurveda muistuttaa tänä päivänäkin levon tarpeesta ja kehottaa elämään talviaikaan rauhallisemmin, voimia kevääseen keräten – kuten luonto ikään. Eläimet osaavat levätä: voit ottaa oppia myös niiltä.

Ajaako sohvalla makaaminen asian? Ei. ”Jos stressi jatkuu ja joka ilta koettaa rentouttaa itsensä television ääressä, elämä on vaarassa kaventua. Pian elämässä ei enää ole muita keinoja, joista saisi aidosti voimavaroja elämäänsä”, Marjo Pennonen sanoo Aamulehdessä. (Sama pätee surukseni myös Netflix-sarjoihin.) Aivot narikkaan -rentoutuminen ei rentouta aidosti, vaikka se onkin joskus mukavaa ja tarpeellista. Tietoiset rentoutumistaidot mindfulnessista meditaatioon ja joogaan sen sijaan toimivat tutkitusti.

Ihmisen aivot ovat neuroplastiset, eli kun rentoutumisen taitoa tai meditaatiota harjoittaa, se helpottuu ja helpottuu. Aivoihin: muodostuu uusia hermoratoja: stressikaavojen sijaan oppii käyttämään pääkoppansa hyvinvointilatuja, negatiivisen ajatusgeneraattorin käynnistämisen sijaan oppii starttaamaan positiivisten ajatusten moottorin. Esimerkiksi yin-jooga pitkine pysähdyksineen on monille alkuun vaikeata, mutta helpottuu harjoituksen myötä. Hitaan ajattelun ja suurten kokonaisuuksien hahmottamisen sekä empatian taitoja kehittää kirjallisuuden harrastaminen. Makaa siis sohvalla, mutta kirja kädessä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

fox-1284512_1280.jpg

Kireä pipo lihottaa

”Psyyken kannalta liikunta voi olla hyvä keino palautua kuormituksesta. Sitä ei voi kuitenkaan pitää lepona samalla tavalla kuin rentoutumista”, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää samaisessa Aamulehden haastattelussa. Tämä on tyypillinen sudenkuoppa: luullaan, että stressaavan työn tai kiireisen arjen vastapainoksi tulisi vetää hillitön hiit-treeni, vaikka asia on juuri päinvastoin. Kovasykkeisillä pumppitunneilla käyvät ovat tuttu asiakasryhmä jäsenkorjaajille ja osteopaateille kipeine, pinkeine kehoineen. 

Kova treeni on keholle stressori, ja yhä useampi oivaltaa jo tämänkin. Joogan ja rentoutusohjauksen suosion kasvu kertoo omaa kieltään ihmisten muuttuneista tarpeista. Jooga ja meditaatio ovat yksi parhaista keinoista stressihormonitasojen laskemiseen. Restoratiivisen joogan on tutkimuksissa todettu auttavan painonpudotuksessa ja eritoten ihonalaisrasvan karistamisessa. Restoratiivista joogaa tehneellä ryhmällä paino myös pysyi kurissa pidempään kuin vain venyttelyä harjoittaneella verrokkiryhmällä.

Ja meidät kun on totutettu ajattelemaan, että rasva palaa vain pitkällä aerobisella treenillä tyhjällä vatsalla (miten masentava ajatus) tai kovalla voimatreenillä!

Tämä on mielettömän hieno uutinen, sillä restoratiivinen jooga on yksi helpoimmin lähestyttävistä joogan muodoista: se ei vaadi tekijältään juuri mitään. Restoratiivisessa joogassa ei edes venytellä, siellä vain rentoudutaan erilaisissa tuetuissa asennoissa. Moni rakastuu restoratiiviseen joogaan ensimmäisellä kerralla. Stressihormonitasot putoavat niin että humahtaa.

Restoratiivista joogaa voit kokeilla ohjaamissani avoimissa joogaryhmissä, joista ilmoitan erikseen nettisivuillani, ja yksityisvastaanotollani 1–2 hengen ryhmissä. Tilaustunteja järjestän mielelläni esimerkiksi työporukoille. Lue lisää täältä.

Lepääminen on ekologista

Suo siellä, vetelä täällä. Kun puhutaan oman hyvinvoinnin vaalimisesta, on mahdollista astua toiseen ansaan: liiallisen yksilön korostamisen allikkoon. Omasta itsestään huolehtimisen ei tulisi lipsahtaa hedonismin puolelle. Oman hyvinvoinnin ei tule olla perustelu kerskakulutukselle tai itsekkyydelle. Pitäisi lanseerata jonkinlainen eettisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvointipuheen muoto… ai niin, joogassa ja monissa muissa henkisissä perinteissä sellainen keksittiin jo satoja ellei tuhansia vuosia sitten! Kyllä: hyvinvointisi on tärkeätä, mutta ei muiden – luonnon, läheistesi tai bangladeshilaisten tehdastyöläislasten kustannuksella.

Rentoutumistaidot eivät kuormita kukkaroasi tai luontoa. Et välttämättä tarvitse niihin minkäänlaisia välineitä. Luonnossa liikkuminen, nukkuminen ja meditaatio ovat kaikkien saatavilla. Joogaa on tarjolla nettipalveluissa ja Youtubessa ja yhä useammissa pikkukaupungeissakin vähintään kansalaisopistoilla. Myös kirjasto tai podcastit voivat auttaa löytämään itselle sopivan tavan, metodin tai perinteen, jonka tuella alkaa vahvistaa omaa rentoutumistaidon lihastaan. Kirjallisuudesta suosittelen sellaisia helmiä kuten Buddhan aivot (Rick Hanson ja Richard Mendius) ja Jooga ja elämän voima (Donna Farhi).

Lue myös: Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

portrait-2870659_1280.jpg