Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

2010-luvulla varttuvat lapset kärsivät yhä useammin vaivoista, jotka ennen miellettiin keski-ikäisten, stressaantuneiden, liikaa juovien työmyyrien ongelmiksi. Ikävä kyllä syy on pitkälti siinä, että nykylasten elämäntavat ovat yhä yhtenevämmät entisaikain konttorirottien kanssa. (Pyydän myyriltä ja rotilta anteeksi, että liitän heihin negatiivisia konnotaatioita!)

Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan tänään 15.12.2017 Anu Vierolan fysiologian ja hammaslääketieteen väitöskirja, jonka aiheena on alakouluikäisten lasten kivut. Tutkimus tehtiin osana Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta. Tutkimustulos on koruttomuudessaan seuraava: huonokuntoiset lapset ovat kivuliaampia kuin hyväkuntoiset. Joka toisella 6–8-vuotiaalla on kipuja viikoittain. Kipu häiritsee lasten elämää ja kaverisuhteita. Liikkumattomuus, huono unenlaatu ja epäsäännöllinen ruokailurytmi lisäävät lapsen kipuja.

Viime sunnuntaina, 10.12.2017 lääkäri Riitta Piilo luennoi kalevalaisen jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa Hirvikoskella ravinnon ja terveyden suhteesta meille jäsenkorjaajille. Lapsista Piilo sanoi jotakin hätkähdyttävää:

”Nyt varttuva sukupolvi tulee kuolemaan ennen vanhempiaan.”

Piilo puhui siitä, miten Suomessa on havaittu kakkostyypin diabetesta jo 15-vuotiailla. Metabolinen oireyhtymä yleistyy lapsilla ja nuorilla kovaa vauhtia. Kolmessakymmenessä vuodessa ylipainoisten lasten määrä on tuplaantunut. Keskivartalolihavuus on lisääntynyt alakouluikäisten keskuudessa silminnähden. Kun on keskivartalorasvaa, on rasvaa aina sisäelinten ympärillä. Viskeraalinen rasva on yksi suurimmista terveysriskeistä: se häiritsee hormonitoimintaa ja sitä kautta muun muassa heikentää vastustuskykyä; myöhemmän iän muistihäiriö- ja dementiariskin vyötärölihavuus kolmin- tai jopa nelinkertaistaa, ja diabetesriskiä se lisää 60 prosenttia. Keskivartalostaan pullistuneilla on aina kehossa hiljainen tulehdus, joka johtaa sekä kehossa että psyykessä monenlaisiin ikäviin seurauksiin: se muun muassa heikentää mielihyvän ja motivaation tuntemista ja saa olon väsyneeksi. Syntyy kierre, jossa ei enää tee edes mieli liikkua.

food-2940558_1280.jpg

Liiallinen sokerinsaanti altistaa lapset rasvamaksalle. Suomessa rasvamaksoja on diagnosoitu jopa alle kouluikäisillä lapsilla.

Vierolan mukaan lapsia vaivaa useimmiten päänsärky, selkäkipu ja jalkasäryt. Moni kokee myös niskan ja hartiaseudun kipua. Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat yleisiä jo alakouluikäisillä lapsilla. Ne aiheuttavat suoraan niskan ja hartioiden kipuja ja päänsärkyä. Purentaelimistöllä tarkoitetaan leukaniveliä, puremalihaksia, hampaistoa ja niihin läheisesti liittyviä kudoksia.

Kalevalainen jäsenkorjaus on erinomainen keino lasten kipujen hoitamiseen. Tein jäsenkorjauksen lopputyöni vuonna 2013 purentaelimistön toimintahäiriöiden hoitamisesta kalevalaisella jäsenkorjauksella. Tutkimustulokseni olivat hyviä. Minulla käy yhä jatkuvasti asiakkaita, joita leuat vaivaavat: on hajoavia hampaita, korvakipua, neurologisia oireita, niskakipua, näköhäiriöitä, migreeneitä, kasvokipuja, naksuvia ja pois sijoiltaan meneviä leukoja… Kalevalaisen jäsenkorjauksen kasvojen ja pään alueen hoito-otteet ovat lempeitä ja tehokkaita ja niitä voi soveltaa myös lapsille.

Myös kasvukipuja hoidetaan kalevalaisella jäsenkorjauksella. Kasvukipujen takana voi olla esimerkiksi nilkan virheasento, kuten Vierolakin toteaa. Nivelten virheasentojen hoitaminen on kalevalaisessa jäsenkorjauksessa peruskauraa. Olen hoitanut lukuisia kasvukipuisia lapsia, joita on vaivannut etenkin säären alueen kivut. Lapsen skolioosi saattaa jäsenkorjauksella suoristua, mikä vähentää akuutin kivun lisäksi myös aikuisiän kipuja, sairauslomia ja välilevynpullistumia.

diving-200396_1280.jpg

Lasten ruokailu- ja liikuntatottumuksia ei jäsenkorjauksella korjata, joten siinä kohtaa pallo jää lasten perheille. Syödäänkö yhteisiä aterioita? Pilkotaanko keittiössä porkkanoita ja lanttuja ravitsevaan soppaan vai auotaanko harva se ehtoo eineshampurilaisten kääreitä? Kuljetetaanko lapsi autolla harrastuksiin niin että vanhempi kököttää autossa odottamassa koko tunnin, vai hyppääkö koko perhe fillarin selkään? Tehdäänkö ruokaostokset automarketissa vai käveleekö koko perhe kauppareissut? Ostetaanko kotiin karkkia kuusi kiloa vai kuusisataa grammaa kuukaudessa? Onko välipalana sokerimuroja vai jääkaappiin valmiiksi pilkottuja vihanneksia? Mikä on perheen psykologisen hyvinvoinnin laita?

Saa nähdä, jääkö tämä tyhjien kalorien mättämisen ja liikkumattomuuden aikakausi historiankirjoissa vain lyhyeksi hairahdukseksi. Olisiko meidän lastemme lapsilla taas herkemmät vaistot omaa hyvinvointia tukevien valintojen tekemiseen? Kyse on myös yhteiskunnallisista päätöksistä ja rakenteista. Yksilön vastuulle ei koko vastuuta voi tietenkään vierittää.

Lapsille soisi kivuttoman lapsuuden. Lapsen kipua pitää hoitaa, mutta elimistöä ja luontoa kuormittavan Panadolin soisi olevan vasta viimeinen vaihtoehto: kipulääke hoitaa vain oiretta, ei syntysyytä, jota me kalevalaiset jäsenkorjaajat työssämme jahtaamme.

cereal-1444495_1280.jpg

Nojaa kolme minuuttia seinään, niin kipu kaikkoaa

Liike on lääke, kuulee usein sanottavan, ja se on pitkälti totta, mutta yhtä totta on joidenkin ihmisten taipumus tulla treenistä kipeämmäksi – jopa siinä määrin, että vaikuttaa kuin he olisivat allergisia liikunnalle. Onkin tärkeätä selvittää, millainen treeni kenelläkin lisää hyvinvointia ja voimavaroja ja millainen vähentää niitä. Treenin jälkeen ei kuulu voida huonosti.

Kivun hoitaminen on äärettömän monisyinen kysymys. Aina välillä julkaistaan tutkimuksia, jotka lisäävät ymmärrystä kivun mekaniikasta ja selittävät, miksi toiset ovat kipeämpiä kuin toiset.

Huhtikuussa 2017 julkaistu tutkimus osoittaa kiinnostavan yhteyden staattisen lihastreenin ja kivuttomuuden välillä.

Tutkimukseen osallistui 21 ihmistä, jotka kärsivät kroonisesta kivusta niskan piiskaniskuvamman takia. Piiskaniskuvamma (”whiplash”), niskan pehmytkudosvaurio syntyy, kun pää retkahtaa äkillisesti taakse, kuten esimerkiksi peräänajokolareissa käy. Porukka jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen pyöräili 30 minuuttia ja toinen kannatteli kehoaan kyykkyasennossa polvet 90 asteen koukussa selkä vasten seinää kolmen minuutin ajan. Liikuntasuorituksen jälkeen kokelaiden kiputuntemukset testattiin.

Pyöräily ei parantanut, joskaan ei pahentanutkaan kipua. Lyhyt seinää vasten kyykkäys sen sijaan helpotti kipua sekä niskassa mutta myös kaikkialla muualla kehossa. Uskomatonta!

Pyöräily on aerobista liikuntaa, kehon kannattelu kyykkyasennossa taas isometristä harjoittelua. Isometrinen lihastyö tarkoittaa staattista pitoa, jossa lihaksen pituus tai kuorma ei muutu. Lankku ja kyykkypito seinää vasten ovat tyypillisiä isometrisen harjoittelun muotoja. Se vahvistaa lihasta, mutta kehittää myös keskittymiskykyä ja tahdonvoimaa. Isometrinen harjoittelu lisää maksimivoimaa ja lihasmassaa. Vahvaksi tullakseen ei siis tarvitse ähkiä punttisalilla levytanko niskassa. Huomaa, että tutkimuksessa ainoastaan kolmen minuutin isometrinen harjoitus riitti tulokseen!

Flow-joogassa, jota itsekin ohjaan ja joka on oma pääasiallinen lihaskuntoharjoitteeni, tehdään kosolti isometristä työtä. Jos olet ollut flow-joogassa – minun tai jonkun muun tunnilla – tiedät, että utkatasanassa (kyykkypitoa vastaava asento) pysyminen vaatii sisua ja nostaa hikikarpalot otsalle. Seuraavan kerran, kun joogaopettajasi kehottaa sinua kannattelemaan kehoasi high lungessa tai soturi kakkosessa ”vielä muutaman hengityksen ajan”, vaikka et enää yhtään jaksaisi ja reidet ja pakarat huutavat hoosiannaa, tunne ärsyynnyksen sijaan kiitollisuutta: pohjimmiltaan joogaopettajasi tahtoo sinun tuntevan vähemmän kipua kehossasi!

193px-A_style_of_Utkatasana
Utkatasana
220px-Rocket-yoga-06-1200px
Soturi 2

Jäsenkorjaajana suosittelen reisien ja pakaroiden lihasten vahvistamista lähes kaikille ja eritoten selkäkivuista kärsiville. Kun alaraajoissa on potkua, niiden aineenvaihdunta pelaa paremmin, ja kun lantion alueen verenkierto ja lymfakierto toimii kohisemalla, myös niska ja hartiat pysyvät kivuttomampina ja rennompina. Kyykkyjen tekemistä suosittelen etenkin polvivaivaisille: vahva etureisi on yhteydessä kivuttomampiin polviin, ja lisäksi polven nivelrusto saa ravintoa ainoastaan diffuusion kautta ympäröivistä kudoksista, joten aineenvaihdunnan lietsominen polvea ympäröivissä lihaksissa on terveiden polvien tae ja kyykkääminen siihen ylivoimaisesti paras keino. Tämän uuden tutkimuksen valossa minulla on jälleen uusi syy suositella jalkalihasten vahvistamista!

Tutkijat suosittelevat isometristä harjoittelua lääkkeeksi niskakipuun ja yleistyneeseen kipuherkkyyteen. Olisiko menetelmästä apua myös kroonista kipuoireyhtymää poteville?

96px-Muscles_and_tendons_of_the_thigh._Red_chalk_and_pencil_drawi_Wellcome_V0008264

Veden ja suolan alkemia

Kun villieläin loukkaa itsensä, se hoitaa itseään lepäämällä tai hakeutumalla veden äärelle. Isak Dinesenin kuuluisa sanonta puolestaan kuuluu, että suolavesi on parannuskeino kaikkeen: hiki, kyyneleet tai meri hoitavat vaivan kuin vaivan.

Nämä viisaudet on hyvä pitää mielessä. Lepo, vesi ja suola auttavat pitkälle.

Suomalaisessa kansanperinteessä kipua, turvotusta ja tulehdusta on hoidettu suolakääreillä. Suolakääreessä ei ole mitään mystistä, vaan se perustuu osmoosiin.

 

Suolakääreen valmistusohje

Liuota 3 ruokalusikallista merisuolaa litraan vettä. Kasta liuokseen esimerkiksi pieni pyyhe ja aseta se kipukohtaan 45 minuutiksi. Tee kääre tarpeen mukaan 1–3 kertaa päivässä vaikka kolmenakin päivänä putkeen.

Kun kyseessä on noidannuoli, voit asettaa pyyhkeen kipukohtaan, suojata ympäristön kosteudelta esimerkiksi villahuivilla ja levätä sohvalla vaikutusajan. Jalkapohjan kantakalvon tulehdusta eli plantaarifaskiittia voit hoitaa suolaliuoksella kostutetulla sukalla, ranteiden ja sormien kipua sormikkaan avulla. Kokeile suolakäärettä myös niska-hartiajumiin, venähtäneeseen ja turvonneeseen nilkkaan jne.