Onnelliset olkapäät

Olkapäävaivat ovat yleisiä. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan olkapäät olivat viimeksi kuluneen kuukauden aikana aiheuttaneet ongelmia neljäsosalle naisista ja kuudesosalle miehistä.

Miksi olkapäät vaivaavat?

  1. Olkapää on ihmiskehon liikkuvin nivel. Monimutkainen rakenne ja suuri liikkuvuus altistavat sen toimintahäiriöille.
  2. Länsimaisen ihmisen elämäntyyli ei edistä olkapään terveyttä. Liian vähäinen tai yksipuolinen liikkuminen eivät riitä pitämään niveliä, lihaksia ja sidekudoksia kunnossa ja aiheuttavat epätasapainoista kuormitusta rakenteille.
  3. Suurimmalla osalla ihmisillä on puutteita sekä olkapään voimassa että sen liikkuvuudessa. Rintarangan liikkuvuus vaikuttaa olennaisesti olkanivelen toimintaan ja siinäkin on monilla puutteita. Lihashallinta, kuten lapatuki, on tavallisesti heikoissa kantimissa. Lapaluu ja olkanivel toimivat yhdessä.

Kun olkapäähän tai yläraajaan ilmaantuu kipua, puutumista, pistelyä tai liikerajoitteita, moni olettaa pahinta: jokin on rikki! Nyt pitää leikata! Tämä ei enää koskaan tule kuntoon!

Kehosi on kuitenkin todella vahva, kestävä ja uusiutumiskykyinen kokonaisuus. Ei ole syytä olettaa, etteikö olkapääsikin voisi parantua. Aika parantaa, mutta mitä aktiivisemmin ja viisaammin huollat olkapäitäsi, sitä nopeammin toivut ja sitä puolustuskykyisempi kehosi on tulevia kolhuja vastaan. Sidekudos tarvitsee jatkuvaa rasitusta, joka lisää kollageenin tuotantoa ja pitää löyhän sidekudoksen elastisena. Liika rasitus kuitenkin kuluttaa rakenteita enemmän, mitä lepo ehtii korjata. Siksi harjoituksen ja levon tasapaino tulee löytää.

Joskus tarvitaan auttavaa kättä

Asiantuntevan terapeutin pakeille hakeutumisesta on usein hyötyä. Mobilisoiva pehmytkudostekniikka, jota itse käytän ja jota kalevalaiseksi jäsenkorjaukseksi kutsutaan, auttaa joskus jopa yhdellä hoitokerralla. Kipualueen paikallinen käsittely harvoin riittää, vaan tilannetta täytyy tarkastella laajasti huomioiden ihmiskehon biomekaniikka. Missä kipu tuntuu ja koska? Milloin vaiva on alkanut? Mitkä tapahtumat sitä ovat edeltäneet? Mikä on henkilön loukkaantumishistoria? Mitä hän harrastaa ja millaista työtä tekee? Millainen on kehon ryhti?

Faskiaan kohdistuvan manuaalisen hoidon uskotaan vaikuttavan endokannabioidijärjestelmään, joka on ihmisellä yhteydessä esimerkiksi kipuun, syömiseen, uneen ja tunnetiloihin. Endokannabioidireseptoreja on myös syvässä faskiassa, mikä saattaa selittää faskian toimintahäiriöiden yhteyttä kipuun. Kalevalaisena jäsenkorjaajana keskityn nimenomaan faskian vapauttamiseen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Olkapäävaivat voivat juontaa juurensa kauaskin itse olkanivelestä, kiinnittyyhän esimerkiksi leveä selkälihas lantiolle. Olkapään alueelta kipu voi myös säteillä muualle, kuten niskaan, leukoihin, ranteeseen tai vastakkaiseen lonkkaan.

Olkapään alueen kireydet voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia, puukoniskumaista kipua rintakehän läpi ja jopa sydänkohtausmaista kipua.

Naisten on syytä huomioida, että menopaussin alkaminen voi oireilla sitkeänä olkapääkipuna. Gynekologiltaan voi myös tarkistaa, voisiko hormonaalinen ehkäisy tai endometrioosi olla olkapääkivun taustalla.

Mikä kumman kiertäjäkalvosin?

Kiertäjäkalvosimesta puhutaan usein, mutta mitä se tarkoittaa? Kyse on neljän lihaksen – lavanaluslihas, ylempi lapalihas, alempi lapalihas ja pieni liereälihas – yhteenliittymästä, jonka tehtävä on vakauttaa olkapäätä ja liittää olkaluu olkaniveleen. Lihasnelikko osallistuu nivelen liikuttamiseen ja samalla varmistaa olkaluun pään pysymisen nivelkuopassa painaen olkaluun päätä lapaluun nivelpintaa vasten. Käytät kiertäjäkalvosimen lihaksia aina kun liikutat kättäsi.

Kiertäjäkalvosimen oireyhtymässä esiintyy yleensä liikekipua olkapään ja olkavarren ulkoreunassa. Olkavarren liikuttaminen varsinkin sivusuuntaan on kivuliasta ja rajoittunutta. Kyljellä nukkuminen voi olla mahdotonta, kipu herättää öisin. Kyseessä on yleisin olkapään sairaus, jonka esiintyvyys lisääntyy 40 ikävuoden jälkeen ja on huipussaan 60–80-vuotiaana.

Liikerajoitus olkanivelessäkin johtuu siitä, että nivelen koko liikerataa ei ole käytetty aikoihin. Liikerajoitusten syntymistä estää liike: nimenomaan koko nivelen liikeradalla päivittäin suoritettu liike.

Olkapääsi on yhteydessä myös sydämeesi

Eräs kiinnostava yksityiskohta olkapään merkityksestä koko ihmiskeholle on se, että käden puristusvoima korreloi kiertäjäkalvosimen vakauden kanssa. Puristusvoima ennustaa valtimosairauksien ja hengityselinsairauksien ilmaantumista ja on parempi kuolleisuuden ennustaja kuin systolinen verenpaine.

Onnelliset olkapäät -työpaja

Seuraava Onnelliset olkapäät -työpajani on verkossa 30.1.2021 klo 11.00–12.30. Työpajani verkkokaupastani ostaneet saavat käyttöönsä nauhoitteen viikon ajaksi. Ei siis haittaa, ellet pääse h-hetkellä paikalle Zoomiin.

Onnelliset olkapäät -työpaja on suunniteltu hoitamaan olkaniveliäsi ja antamaan sinulle vinkkejä olkapäiden jokapäiväiseen huoltoon. Teemme lihaksistoa vahvistavia liikkeitä, liikkuvuusharjoittelua, faskian vapautusta ja venytyksiä. Lisäksi tutkimme, miten tennispallolla voi huoltaa tätä palloniveltä ja millaisista rentoutusasennoista on hyötyä. Työpajasta hyötyy niin istumatyöläinen kuin voimanostoa harrastava, yhtä lailla tankotanssija kuin tuotantotyöntekijä.

Liikkuvuusharjoittelulla vaikutetaan sekä kudosten rakenteellisiin ominaisuuksiin että hermoston toimintaan. Esimerkiksi näin: kudos tottuu venytykseen, jolloin hermoston reaktiivisuus vähenee, jolloin koko kehon lihastonus alenee, jolloin liikerata lisääntyy. Sidekudos vahvistuu venytyksestä. Säännöllinen liike pitää kudokset elastisina, mikä on tärkeää varsinkin ikääntyessä. Yksi liikkuvuuden tärkeimmistä edellytyksistä on rentous: harjoitteet tehdään huolellisesti ja keskittyneesti, mutta rennosti. Tekeminen ei saa tuottaa kipua, sillä kipu saa kudoksen kiristymään ja hengityksen salpautumaan. Se saa aivot erittämään stressihormoneita, mikä nostaa kiputasoja ja lihastonusta entisestään.

Psyykkinen stressi pahentaa ja pitkittää kiputiloja. Kivun hoito tulee aloittaa ajoissa, jotta se ei ehtisi aiheuttaa muutoksia keskushermostoon. Jännevaivojen riskiä lisäävät diabetes, lihavuus ja tupakointi.

Monipuolinen liikunta lapsuusiässä takaa kudosten kehittymisen vahvoiksi ja viivästyttää iän myötä tapahtumaa heikentymistä.

Lähteet:

Käypähoito.fi

Liikkuvuusharjoittelu – hallittua voimaa ja liikkuvuutta. VK-Kustannus Oy 2020.

Faskia vapaaksi – keho tasapainoon. VK-Kustannus Oy 2013.

Terveyskirjasto.fi

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Syyslomaviikon 2020 workshopit

Syyslomaviikolla liikutaan ja rentoudutaan! Motion viikkotunnit ovat kyseisen viikon tauolla. Niiden sijaan studion täyttävät toinen toistaan häikäisevämmät työpajat. Itse opetan syyslomaviikolla neljä työpajaa. Valitse niistä houkuttelevin tai tule vaikka kaikkiin!

Liikkuvuus ja kehonhuolto maanantaina 12.10.2020 klo 18.00–19.30
Tässä workshopissa käymme läpi koko kehon erilaisin harjoittein. Teemme dynaamista liikkuvuusharjoittelua ja pyrimme parantamaan ennen kaikkea aktiivista liikkuvuutta. Teemme myös syvävenytyksiä ja huollamme faskiaa. Erityistä huomiota kiinnitämme selkärangan ja olkapäiden hyvinvointiin. Tavoitteena on hyvä ryhti ja kivuton, joustava keho, jossa kaikki nivelet liikkuvat niin kuin pitää ja joka palautuu työn ja vapaa-ajan rasituksista hyvin.
Tunti sopii kaikille, kunhan polvesi taipuvat ja pystyt olemaan polviesi varassa. Raskaana oleville emme suosittele tätä työpajaa.
Ota mukaasi vesipullo, joustavat vaatteet, oma alusta (jos on), oma golfpallo (jos on), oma tennispallo (jos on) ja joogavyö / kylpytakin vyö / vastaava (jos on). Studiolla on lainavälineitä, joita saa myös käyttöön.


Tunti silkkitoukkana – syvärentoutus ilmajoogakankaissa maanantaina 12.10.2020 klo 19.45–20.45

Oletko aina halunnut leijailla tunnin ilmassa ilmajoogakankaassa? Tällä tunnilla ei tehdä jooga-asentoja, ainoastaan rentoudutaan. Olet koko tunnin makuulla kankaan kannateltavana. Syvärentoutusharjoitus laukaisee jännityksiä sekä lihaksista että mielestä, lievittää kipuja, parantaa immuunipuolustusta, auttaa uniongelmiin, piristää mielialaa ja parantaa keskittymiskykyä.
Huom. Pukeudu tunnille lämpimästi joustaviin ja mukaviin vaatteisiin, joissa ei ole vetoketjuja tai ihoa painavia solkia. Korut tulee riisua tunnilla.


101 tapaa käyttää joogabolsteria -yinjoogaworkshop tiistaina 13.10.2020 klo 18.00–20.00

Yinjooga on rauhoittava ja tasapainoittava joogamuoto. Erityisesti se palvelee kankeita, paljon treenaavia ja stressaantuneita. Tässä työpajassa teemme asennot bolsterin eli putkityynyn tuella. Opit hyviä käytäntöjä myös kotiharjoitteluun bolsterin kanssa. Motiolla käytössäsi on kotimaiset laadukkaat Sarwayogan bolsterit. Otathan mukaasi pyyhkeen bolsterin suojaksi. Voit ottaa myös oman bolsterisi mukaan. Lisäksi käytämme kahta joogatiiltä, jotka saat myös studiolta lainaksi, jos sinulla ei ole omia. Ota mukaasi myös yksi suuri, lämmin viltti tai saali ja pukeudu lämpimästi joustaviin vaatteisiin. Vesipullo on hyvä olla.
Yinjooga edistää syvien sidekudosten aineenvaihduntaa ja liikkuvuutta ja hoitaa ja avaa etenkin alaselkää ja lonkkia. Asennoissa viivytään pitkään, 2-10 minuuttia, mikä opettaa myös läsnäolon taitoa. Yinjooga rauhoittaa hermostoa, joten sen jälkeen uni maittaa erityisen hyvin.

Edellä mainittuihin työpajoihin varataan paikka Motion varausjärjestelmän kautta. Katso myös muiden opettajien huikeat workshopit!

Viikon kruunaa paljon toivottu työpaja:

Liikettä ja lääkettä lonkille sunnuntaina 18.10.2020 klo 13.00–15.15

Lähestymme lantion alueen liikkuvuutta monipuolisin harjoittein. Hikitakuu! Opit takuuvarmasti uusia niksejä lonkkiesi hyvinvoinnin parantamiseen. Workshopissa puhutaan muun muassa siitä,

🍑mikä on jalkapohjiesi merkitys ja vaikutus muualle kehoosi (äänihuuliin ja otsaan asti!)
🍑miksi vahva ja notkea nilkka on niin ikään tärkeä
🍑mitä faskiat eli lihaskalvot ovat
🍑mitä eroa on aktiivisella ja passiivisella liikkuvuudella
🍑miksi en suosittele reiden ulkosyrjän kalvon rullaamista – sen sijaan kerron muita tapoja päästä ko. alueen vaivoista eroon
🍑että peffaa kannattaa vahvistaa JA venytellä, jotta ryhti pysyy hyvänä ja selkä terveenä
🍑miksi etureiden avaaminen hoitaa takareidessä tuntuvaa kireyttä paremmin kuin 1000 tuntia takareisivenytyksiä
🍑miten TODELLA venytetään lonkankoukistajat
🍑että leuoistasi on hermoyhteys lantionpohjaasi
🍑mitä piriformiskrempalle voi tehdä
🍑mitkä jooga-asennot ja liikesarjat ovat mannaa lonkkien liikkuvuudelle, lantion oikealle asennolle ja vahvoille jalkalihaksille

Ota mukaasi vesipullo, joustavat vaatteet, viltti, ja mikäli sinulla on, myös oma joogamatto sekä kaksi joogatiiltä (salissa on välineitä, joita voi myös käyttää).

Lämpimästi tervetuloa työpajoihin nauttimaan liikkumisen ilosta ja pysähtymisen rauhasta!

Jäykät valtimot ja jäykät jäsenet kulkevat käsi kädessä – mikä neuvoksi?

Kesällä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan passiiviset, pitkät venytykset parantavat sydän- ja verisuoniterveyttä.

Tutkimuksessa venytettiin lonkankoukistajat, etureidet, pohkeet ja takareidet. Venytyksessä oltiin 45 sekuntia, sitten pidettiin 15 sekunnin tauko. Sama toistettiin viidesti. Venyttely suoritettiin viitenä päivänä viikossa 12 viikon ajan. Tuloksena oli verenpaineen lasku, valtimoiden jäykkyyden vähentyminen ja verenkierron parantuminen. Tilanne kohentui yhtä lailla venytellyillä alueilla kuin koko kehossa. Toisella koeryhmällä, joka ei venytellyt, näitä suotuisia muutoksia ei tapahtunut. Muutokset venyteltävien kehon alueiden valtimoissa olivat havaittavissa vielä kuusi viikkoa venyttelyjen jälkeen.

Tutkimuksen laatijat suosittelevat staattista, passiivista venyttelyä lääkkeettömäksi hoitokeinoksi sydän- ja verisuonisairauksille sekä edistämään sydän- ja verisuoniterveyttä. Tämä koskee etenkin ihmisiä, joiden liikkuminen on rajoitettua. Suomessa sydän- ja verisuonisairaudet ovat kansantauteja. Jäykät valtimot ja jäykät jäsenet näyttävät kulkevan käsi kädessä.

Kehon joustavuutta voi parantaa myös tietoisen läsnäolon harjoittelulla. Kiinnostavan, kahdeksan vuoden takaisen tutkimuksen mukaan se voi parantaa liikkuvuutta enemmän kuin venyttely.

Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen (lähde: mieli.fi). Näitä taitoja on käytetty joogan perinteessä tuhansien vuosien ajan.

Tutkimukseen osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: yksi ryhmä harjoitti tietoisuustaitoja, toinen venytteli ohjatusti ja kolmas ei muuttanut tapojaan. Ensimmäisen ryhmän liikkuvuus parani selvästi enemmän kuin kontrolliryhmien.

Neuvon usein yksittäisiä rentoutusharjoituksia kireyksistä, vinouksista ja kivuista kärsiville jäsenkorjausasiakkailleni, koska ne auttavat. Ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla tietoisen läsnäolon harjoittaminen on olennainen osa harjoittelua.

Yinjooga, restoratiivinen jooga, hengitysharjoitukset ja meditaatio ovat omiaan pehmentämään ihmisen koko olemusta. Yinjoogaa olen ohjannut säännöllisesti jo niin monta vuotta, että moni tunneillani käyvä on ehtinyt raportoida minulle niveltensä liikeratojen kasvaneen. Ovatpa muutosta hämmästelleet asiakkaideni ortopeditkin.

Restoratiivinen jooga, joka omassa opetusrepertuaarissani on aavistuksen yinjoogaa uudempi tulokas, on osoittautunut tuiki tärkeäksi välineeksi kehonhuollossa ja terveen liikkuvuuden ylläpitämisessä.

Kun ensimmäistä kertaa kokee sitkeiden kireyksien sulavan pois vain tietoisen läsnäolon siivittämänä, ymmärtää oman kehon piilevät voimavarat ihan uudella tavalla.

Sanomattakin on selvää, että tietoisen läsnäolon äärelle pysähtyminen on myös tärkeä mielenterveysteko. Mieli ja tunteet vaikuttavat suoraan kehon joustavuuteen. Ahdistus nostaa lihastonusta, vaikka se olisikin piilevää. Niinpä psykoterapia tai ikävän elämäntilanteen taakse jääminen voivat lisätä kehon liikkuvuutta ja joustavuutta huomattavasti, vaikka kehonhuoltorutiinit eivät muuttuisi.

Nämä tutkimustulokset ovat jälleen yksi syy siirtää liikunnan harrastamisen fokusta ulkonäköseikoista kohti sisäistä kauneutta ja terveyttä.

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Kuva Irina L Pixabaystä