Höyhensaaret ja joogamatto: ylirasittuneen suosikkikohteet

Media, etenkin Helsingin Sanomat, on nostanut viime aikoina hanakasti esille urheilun ääriesimerkkejä: triathlonisteja, maailmanympäripurjehtijoita ja ”juoksin vuoden ajan joka päivä maratonin” -suorittajia. Äärisuorituksiin keskittyvä tapa liikkua ei välttämättä kerro terveestä suhteesta liikuntaan taikka itseen, eikä sovi kuin poikkeusyksilöille – jos heillekään. Suomessa harva liikkuu edes minimisuositusten mukaisesti, ja ”hiihdin 666 kilometriä yhteen menoon” -tarinat eivät ole omiaan kenenkään liikuntaintoa kasvattamaan. Itse en ole halunnut nostaa tällaisia tarinoita esille – paitsi tänään, 31. lokakuuta, Helsingin Sanomien uutisoidessa Annarita Kolista.

Koli, 43, on tutkija ja työhyvinvoinnin asiantuntija, ja – kas vain, ultrajuoksija, joka ajoi itsensä loppuun kuormittavalla elämäntavallaan: tekemällä 50-tuntista työviikkoa, remontoimalla taloa ja juoksemalla kuin mieletön. Uuvuttuaan Koli oppi palautumaan nukkumisen ja yinjoogan avulla.

Palautumista voi verrata akkujen lataamiseen. Tyhjällä akulla ei pitkälle pötkitä. Tärkein palauttavista asioista on uni. Leppoisa oleskelu, joutoaika, sosiaalinen elämä, iloa tuottavat harrastukset ja liikunta ovat tärkeitä paloja palautumisen palapelissä.

Stressi koskettaa tätä nykyä kaikkia. Sen liitännäisoireet unettomuudesta vatsavaivoihin ja infektiokierteistä päänsärkyihin ovat kahvipöytäkeskustelujen peruskauraa. Ääriesimerkki-erkeiltä tavallinen stressaajakin voi oppia palautumisen tärkeydestä, josta tarkasteluni kohteena oleva Hesarin artikkelikin kertoo pätevästi:

”’Palautumisen tarpeen voi tunnistaa subjektiivisesti ja objektiivisesti’, sanoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hänninen. Palautumisen mittaamista helpottavia teknisiä laitteita, kelloja, sovelluksia ja sormuksia on markkinoilla paljon.  – –
’Oma mieliala, ärtyneisyys, väsymys ja lihasarkuudet korreloivat urheilijoilla suoraan laitteilla tehtyihin mittauksiin. Huippu-urheilijat huomaavat merkit itsekin, koska he tuntevat kehonsa. Harrastajilla korrelaatio ei ole yhtä suora, koska kaikki eivät osaa kuunnella kehoaan’, Hänninen sanoo.”

Jooga ja kalevalainen jäsenkorjaus opettavat interoseptiota eli tietoisuutta oman elimistön sisäisestä tilasta. Kun on oppinut kuuntelemaan kehoaan, huomaa jo aamulla sängystä noustessaan, missä mennään. Jos olo on raskas, pulssi koholla ja kaikki nyppii, illaksi suunniteltu salitreeni on syytä skipata ja suunnata mieluummin kävelylle tai rauhalliseen joogaan.

Interoseption avulla keho myös ilmoittaa jo kauan ennen kivun syntymistä, että jotakin on meneillään; että jokin osa kehosta kaipaa lisähuomiota, huoltoa tai lepoa. Kipu tai rasitusvamma on vasta kehon viimeinen keino saada hätähuuto kuuluville.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girl-1733352_1280.jpg

Timo Hänninen muistuttaa Hesarin jutussa, että ylikunto ei ole vain kovaa liikkuvien ongelma. Mikäli peruskuntoa ei ole maltettu rakentaa, vähempikin liikunta uuvuttaa. Kokonaiskuormituskin tulee huomioida: jos joka elämän alueella on meneillään muutos, haastava tilanne tai kriisi, kannattaa liikunta pitää lempeämpänä. Tämä ei monien ajatusmaailmaan sovi. Kolikin kertoo luulleensa, että väsyneenä himmaaminen olisi urheilutavoitteelle haitaksi. Asia on juuri päinvastoin: lepo ja palautuminen parantavat suorituskykyä.

”’Palautuminen on osa kehittymistä’, Timo Hänninen sanoo.

Palautumista voi myös vauhdittaa. Kehoa voi rauhoittaa asteittain, kevyellä liikunnalla, verryttelyllä ja liikkeessä tapahtuvalla venyttelyllä, jotka edistävät verenkiertoa ja huoltavat kudoksia.”

Hyvä lämmittely ennen liikuntasuoritusta ja jäähdyttely sen jälkeen jää monelta väliin, mikä on lyhytnäköistä.

Dynaaminen jooga, kuten vinyasa flow, on Hännisen peräämää liikkeessä tapahtuvaa venyttelyä parhaimmillaan. Yinjooga taas huoltaa sidekudoksia ja niveliä parantaen niiden aineenvaihduntaa ja ehkäisten rasitusvammoja sekä edistää palautumista jo yltiörauhallisella tahdillaan.

Jo uupuneelle ja ”ylikuntoon” eli ylirasitustilaan itsensä ajaneelle restoratiivinen jooga on taivaan lahja, sillä se edistää palautumista parhaiten. ”Väsyneiden joogaan” eli restoratiiviseen joogaani osallistuneet ovat kertoneet jaksamisensa arjessa ja urheilussa kohentuneen huimasti tämän palauttavan joogamuodon myötä.

Hänninen kehottaa varaamaan levolle ja kevyelle liikunnalle ajan almanakasta. Näin se tulee tehtyä. Suorittajaluonnekin suhtautuu lepoon vakavammin, kun se lukee kalenterissa.

Pelkkien oireiden hoitaminen ei kannata kehon kiputiloissa, tietää jäsenkorjaaja, eikä se toimi myöskään palautumisen ongelmissa. Pitää pureutua juurisyyhyn, eli muuttaa elämäntapoja, jotka ylikuormitukseen johtivat.

”Tehokkainta on antaa tarpeeksi aikaa palautumiselle, nukkua pitkiä yöunia sekä syödä riittävän energiapitoisesti ennen ja jälkeen harjoituksen”, Hänninen listaa.

Kolin uupumustilaa alettiin hoitaa unilääkärin pakeilla. Hän kertoo nolostuneensa, kun lääkäri antoi neuvon, joka olisi kenties pitänyt itsekin ymmärtää: pitää mennä nukkumaan, kun väsyttää.

”Koli päätti muuttaa harjoitte­luaan. Mindfulnessin lisäksi hän korvaa osan treeneistään yin-joogalla, jossa keskitytään rentoutumaan ja rauhoittamaan sykettä”

jutun lopussa kerrotaan.

Olit himourheilija tai et, on hyvä opetella interoseptiota ja harjoittaa palautumista säännöllisesti – varsinkin Höyhensaarilla ja joogamatolla.

Lisää aiheesta:

Joogan viikkotuntini

Tulevat joogaworkshopini

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

Täydentävät terapiamuodot tarjoavat pelastusrenkaan työelämän nujertamille

Palautuminen on tärkeä osa elämäntapamuutosta

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

Yskä voi kieliä elämänhallinnan ongelmista: uutta tutkimustietoa keho-mieli-sielusta

Vastikään julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista potee psyykkisten tekijöiden aiheuttamia hengitystieongelmia, kuten yskää, limaisuutta tai hengenahdistusta.

Arvostetussa kansainvälisessä psykologian lehdessä Psychological Medicinessä julkaistussa tutkimuksessa kartoitetut psykologiset oireet olivat

  • aleksitymia, eli kyvyttömyys tunnistaa tunteita ja niihin liittyviä kehoreaktioita
  • omaa terveyttä kohtaan tunnettu ahdistus, eli huoli sairaudesta ja
  • elämänhallinnan eli koherenssin ongelmat.

Koherenssin tunteella tarkoitetaan ihmisen kokemusta siitä, miten hyvin hän ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, kokee vaikeudet haasteina sen sijaan, että luovuttaisi ja masentuisi. Vahva koherenssin tunne on tärkeä työkalu stressinhallinnassa.

Tutkittavilla henkilöillä oli terveiksi todetut keuhkot.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

woman-698995_1280.jpg

Tutkimusprofessori Tiina Paunio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin yliopistosta toteaa: ”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista. Tämä tulisi huomioida potilaiden hoidossa ja hoitopolkuja rakennettaessa”

Tämä tutkimustulos voisi olla askel kokonaisvaltaisemman terveydenhoidon suuntaan konventionaalisen lääketieteen puolella. Perinteisissä ja täydentävissä hoitomuodoissa ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen, eli sen sijaan, että tarkasteltaisiin fyysisiä vaivoja psyykestä riippumattomina, katsotaan ihmistä ja hänen elämäntilannettaan kokonaisuutena. Usein puhutaan keho-mielestä tai keho-mieli-sielusta. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, sanoo moni jäsenkorjausasiakkaani havaittuaan itse, että ylityöt lyövät selän jumiin tai että sydänoireille ei koskaan löytynyt muuta selitystä kuin aviokriisin tuottama stressi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pharmacy-1729445_1280.png

Hengitystieoireilua koskeneessa tutkimuksessa havaittiin myös, että psykologisia oireita potevat ihmiset käyttivät huomattavasti enemmän terveyspalveluita. On ymmärrettävää, että selittämättömät oireet huolestuttavat ja niiden herättämiin kysymyksiin tahdotaan saada vastauksia. Kun konventionaalisen lääketieteen mittarit eivät osoita poikkeavuuksia, potilas jää epätietoisuuden valtaan, koska oireet ovat yhtä kaikki totta. Tällöin on tärkeätä, että potilas kohdataan empaattisesti – ja että hoitavalla taholla on tarjota muitakin keinoja kuin Burana.

Kenties jonain päivänä ihminen voidaan hoitopalvelusta kuin hoitopalvelusta ohjata avarakatseisesti eteenpäin sellaiselle osaajalle, joka voisi osata auttaa paremmin, edustaa tämä sitten konventionaalista tai täydentävää lääketiedettä. Me kalevalaiset jäsenkorjaajat viittilöimme asiakkaamme lääkärin pakeille herkästi, jos näemme tarvetta lisätutkimuksiin. Eettiset ohjeemme velvoittavat siihen. Itse ohjaan mielelläni asiakkaitani myös luotettujen kollegojeni, kuten ersdalilaisten vyöhyketerapeuttien pakeille, mikäli koen, että heidän työkalunsa sopisivat vaivaan omiani paremmin. Minun vastaanotolleni on tullut asiakkaita, joille psykiatri on suositellut jäsenkorjaushoitoani, ja myös ortopedit ja hammaslääkärit ovat ohjanneet asiakkaitaan minulle ja kollegoilleni. Euroopan unionin kansalaisista puolet käyttää CAM-hoitoja eli täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja, ja niitä käytetään yleensä – sananmukaisesti – täydentämään konventionaalisia menetelmiä.

Voi olla, että rosenterapeutti osaa yskivän asiakkaansa yläselän jännityksiä pehmentäessään kysyä juuri sen oikean kysymyksen, joka johtaa oivallukseen ja helpotuksen kyyneliin. Kenties kundaliinijoogatunnilla tehty ohjattu meditaatio ohjaa ihmisen kohtaamaan ikävän tosiasian, jota kohti hän on vältellyt katsomasta. Kiinalaisen lääketieteen terapeutin Qitä vapauttavat akupunktioneulat voivat koontaa koherenssin paremmin kuin kuusikaan kodeiinikuuria.

The Academic Consortium for Integrative Medicine & Health on yhteenliittymä, joka painottaa yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa potilashuollon erilaisten koulukuntien ammatinharjoittajien keskuudessa ja kannustaa harjoittamaan sellaista konventionaalista, täydentävää ja vaihtoehtoista terveydenhuoltoa, joka on näyttöön perustuvaa.

Yhteenliittymän jäsenenä on tällä hetkellä yli 60 arvostettua akateemista lääketieteen keskusta USA:ssa, kuten Harvardin lääketieteellinen koulu, Yalen yliopisto, Stanfordin yliopisto, Mayo-klinikka, Johns Hopkinsin yliopisto jne.

Yhteenliittymän mukaan jokaisella yksilöllä on oikeus terveydenhoitoon joka:

  • tarjotaan arvokkaasti ja asiakasta kunnioittaen
  • sisältää hoivaavan/välittävän hoitosuhteen (a caring relationship)
  • pitää arvossa koko persoonaa – mieltä, kehoa ja henkeä (spirit)
  • tiedostaa sisäisen parantamiskyvyn
  • tarjoaa valinnan mahdollisuuksia täydentävistä ja konventionaalisista hoidoista.

Lähde: liinanblogi.com

 

Lähteet:

thl.fi

Laill. lääk. Esko Poppiuksen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja The Sense of Coherence and Health (Koherenssin tunne ja terveys) uta.fi

liinanblogi.com