Jäykät valtimot ja jäykät jäsenet kulkevat käsi kädessä – mikä neuvoksi?

Kesällä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan passiiviset, pitkät venytykset parantavat sydän- ja verisuoniterveyttä.

Tutkimuksessa venytettiin lonkankoukistajat, etureidet, pohkeet ja takareidet. Venytyksessä oltiin 45 sekuntia, sitten pidettiin 15 sekunnin tauko. Sama toistettiin viidesti. Venyttely suoritettiin viitenä päivänä viikossa 12 viikon ajan. Tuloksena oli verenpaineen lasku, valtimoiden jäykkyyden vähentyminen ja verenkierron parantuminen. Tilanne kohentui yhtä lailla venytellyillä alueilla kuin koko kehossa. Toisella koeryhmällä, joka ei venytellyt, näitä suotuisia muutoksia ei tapahtunut. Muutokset venyteltävien kehon alueiden valtimoissa olivat havaittavissa vielä kuusi viikkoa venyttelyjen jälkeen.

Tutkimuksen laatijat suosittelevat staattista, passiivista venyttelyä lääkkeettömäksi hoitokeinoksi sydän- ja verisuonisairauksille sekä edistämään sydän- ja verisuoniterveyttä. Tämä koskee etenkin ihmisiä, joiden liikkuminen on rajoitettua. Suomessa sydän- ja verisuonisairaudet ovat kansantauteja. Jäykät valtimot ja jäykät jäsenet näyttävät kulkevan käsi kädessä.

Kehon joustavuutta voi parantaa myös tietoisen läsnäolon harjoittelulla. Kiinnostavan, kahdeksan vuoden takaisen tutkimuksen mukaan se voi parantaa liikkuvuutta enemmän kuin venyttely.

Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen (lähde: mieli.fi). Näitä taitoja on käytetty joogan perinteessä tuhansien vuosien ajan.

Tutkimukseen osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: yksi ryhmä harjoitti tietoisuustaitoja, toinen venytteli ohjatusti ja kolmas ei muuttanut tapojaan. Ensimmäisen ryhmän liikkuvuus parani selvästi enemmän kuin kontrolliryhmien.

Neuvon usein yksittäisiä rentoutusharjoituksia kireyksistä, vinouksista ja kivuista kärsiville jäsenkorjausasiakkailleni, koska ne auttavat. Ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla tietoisen läsnäolon harjoittaminen on olennainen osa harjoittelua.

Yinjooga, restoratiivinen jooga, hengitysharjoitukset ja meditaatio ovat omiaan pehmentämään ihmisen koko olemusta. Yinjoogaa olen ohjannut säännöllisesti jo niin monta vuotta, että moni tunneillani käyvä on ehtinyt raportoida minulle niveltensä liikeratojen kasvaneen. Ovatpa muutosta hämmästelleet asiakkaideni ortopeditkin.

Restoratiivinen jooga, joka omassa opetusrepertuaarissani on aavistuksen yinjoogaa uudempi tulokas, on osoittautunut tuiki tärkeäksi välineeksi kehonhuollossa ja terveen liikkuvuuden ylläpitämisessä.

Kun ensimmäistä kertaa kokee sitkeiden kireyksien sulavan pois vain tietoisen läsnäolon siivittämänä, ymmärtää oman kehon piilevät voimavarat ihan uudella tavalla.

Sanomattakin on selvää, että tietoisen läsnäolon äärelle pysähtyminen on myös tärkeä mielenterveysteko. Mieli ja tunteet vaikuttavat suoraan kehon joustavuuteen. Ahdistus nostaa lihastonusta, vaikka se olisikin piilevää. Niinpä psykoterapia tai ikävän elämäntilanteen taakse jääminen voivat lisätä kehon liikkuvuutta ja joustavuutta huomattavasti, vaikka kehonhuoltorutiinit eivät muuttuisi.

Nämä tutkimustulokset ovat jälleen yksi syy siirtää liikunnan harrastamisen fokusta ulkonäköseikoista kohti sisäistä kauneutta ja terveyttä.

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.