Cocktail terveelle selälle: liikettä, vettä, rentoutumistaitoja, yinjoogaa ja hyviä ihmissuhteita (Selkäviikko 14.–20.10.2019)

Hyvää Maailman selkäpäivää! 16. lokakuuta vietettävällä kansainvälisellä teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota selän terveyteen ja selkäkipujen ehkäisyyn. Tämän vuoden teema on Get spine active, Käytä selkääsi. Tällä halutaan korostaa sitä, että pienikin rupeama, joka panee selkäsi töihin, kannattaa, on kyseessä sitten muutaman kymmenen sekunnin mittainen venyttely kesken Netflix-maratonin taikka kauppareissun tekeminen pyörällä auton sijaan.

Mitä selkäranka toivoisi, jos se osaisi puhua? Ensinnäkin se pyytäisi: liikuta rankaasi joka päivä joka suuntaan. Tämä tarkoittaa kiertoliikkeitä, eteen- ja taaksetaivutuksia ja sivutaivutuksia. Jooga ja liikkuvuusharjoittelu tarjoavat laajan kirjon vaihtoehtoja näiden liikkeiden tekemiseksi niin seisaalla, istualla kuin makuulla. Dynaamisessa joogaharjoittelussa kierrot tehdään aktiivisesti esimerkiksi erilaisissa seisoma-asennoissa, mikä vahvistaa selän lihaksistoa ja notkistaa faskioita eli lihaskalvoja. Ryhtiliike-kehonhuoltotunneillani puolestaan tehdään monenlaisia oivaltavia ja helppoja harjoitteita, jotka sekä vahvistavat lihaksia että parantavat nivelten liikeratoja faskian pehmentämisen myötä.

Toiseksi selkäsi haluaisi sinun harjoittavan rentoutumistaitoja. Kun ensimmäisen kerran kokee, miten tuskallinen selkäkipu sulaa pois lihasten rentouttamisen ja hengityksen myötä, on kuin ihmettä todistamassa. Kehon kyky korjata itse itseään ja valjastaa parasympaattisen hermoston cocktailit kivun päihittämiseksi on alikäytetty resurssi. Voi olla vaikea uskoa, miten paljon voi tapahtua, kun ”ei tee mitään” – kun vain antaa kehon rentoutua, mielen tyyntyä ja hengityksen tehdä työtään.

Yinjoogan ja restoratiivisen joogan lähestymistapa pohjautuu juuri tähän ihmisen luontaiseen kykyyn rentoutua. Kokemus on päinvastainen kuin dynaamisilla tunneilla: selän kireyksiä puretaan erilaisissa tyynyin ja viltein tuetuissa, miellyttävissä lepoasennoissa lihaksia rentouttamalla ja hengitykseen keskittymällä. Faskia vapautuu, tulehdustasot laskevat ja stressihormonitasot suorastaan romahtavat tehden tilaa mielihyvähormoneille.

Kolmanneksi selkäsi pyytäisi sinua huolehtimaan faskiastasi. Faskiaa, tuota kosteata, läpikuultavaa, hämähäkinseittimäistä rakennetta, on kaikkialla kehossasi, myös lihassolujen ja lihasten ympärillä. Terve faskia on joustavaa, se myötäilee kun liikutat kehoasi ja palaa sitten muotoonsa. Faskia ei tuota liikettä, mutta se sallii sen tai rajoittaa sitä. Jos treenaat lihaksiasi mutta unohdat faskiat, saatat olla voimakas, mutta hyvin jäykkä. Kalevalainen jäsenkorjaaja hoitaa faskioita kokonaisuuksina, eli pitkinä ketjuina: eräskin faskialinja ulottuu varpaankyntesi alta kulmakarvoihisi.

Voit tehdä hauskan faskiatestin kotona: kokeile, mihin asti saat sormenpääsi, kun taivut seisaalta eteenpäin. Rullaile sitten seisaalla kumpaakin jalkapohjaasi golf- tai tennispallolla (tai vaikka lasten superpallolla) pari minuuttia. Kokeile sitten uudelleen taipua eteenpäin. Ulottuvatko sormesi yhtäkkiä pidemmälle? Tuntuuko selkä joustavammalta ja takareidet vähemmän tiukilta? Niinpä!

Faskia mukautuu siihen, mitä eniten teet, mitä se sitten onkaan. Mieti eri ammattien edustajia ja heidän olemustaan ja ryhtiään tai erilaisten liikuntalajien harrastajia. Monesta näkee päällepäin, mihin he aikansa käyttävät. Jos istut kymmenen tuntia päivässä juustonaksuna selkä pyöreänä ja katse alaspäin suunnattuna, muokkautuu kehosi ja ryhtisi erilaiseksi kuin jos käytät saman tuntimäärän vaikkapa hevosenhoidollisiin töihin.

Faskia on kosteata. Se koppuroituu, jos et juo vettä ja siihen voi jopa muodostua mikrorepeämiä, jotka ovat kivuliaita. Runsas juominen on yksi parhaista tavoista pitää faskiansa ja sitä myötä koko kehonsa joustavana. Vain vähän vettä juovat ovat yliedustettuina kalevalaisen jäsenkorjaajan vastaanotolla, juomattomuus kun kangistaa ja kipeyttää kehon.

Faskialle tärkeätä on liike, ja nimenomaan monipuolinen liike. Jos istut töissä ja työmatkoilla (lonkka 90 asteen kulmassa) ja sen vastapainoksi käyt punttisalilla tekemässä vatsalihaksia ja hauistreeniä (siis vahvistamassa koukistajalihaksia), olet todennäköisesti kireä kehosi etuketjusta. Kun kesälomien jälkeen palaat jumppaan tai salille, saatat saada kroppasi tosi kipeäksi, koska et ole harjoittanut lihaksiasi ja faskioitasi kyseisellä tyylillä pitkään aikaan. Faskiakin voi jäykistyä tai tulehtua. Lisäksi siinä on valtavasti tuntohermoja, eli se voi tuntea kovaakin kipua. Tämän takia se reiden ulkosyrjän rullaaminenkin sattuu ja tulee aina sattumaan. Onneksi keho oppii ja tottuu ja kipu vähenee tai jopa kokonaan poistuu, kun jatkat harjoittelua. Näin on myös ilmajoogan laita: aloittelijat usein valittavat, että kangas painaa kipeästi, mutta keho tottuu ja kipu kaikkoaa, kun käyt säännöllisesti tunneilla.

Yinjooga on joogan moderni täsmäase faskian huoltamiseen. Se muun muassa lisää hyaluronihapon tuotantoa. Hyaluronihappo sitoo vettä kehon sidekudoksiin. Yinjooga onkin erinomainen tapa kosteuttaa faskiaa ja tehdä siitä joustavampaa. Moni havaitsee nivelten liikkuvuuden paranevan selvästi joskus jo lyhyenkin yin-taipaleen jälkeen.

Sivuhuomio: Vielä ehdit mukaan torstaiseen yinjoogaworkshopiini tai lauantaiseen Silkkitoukka-syvärentoutukseen!

Selkäkipujen hoitaminen on yhteinen asia

Selkä on anatomisesti vahva rakenne, joka rakastaa liikettä. Kipeä selkäkin tarvitsee liikettä. Liikkeelle lähteminen kipeän selän kanssa voi olla pelottavaa. Voi olla vaikea luottaa, että selkä kestää, mutta kuten sanottua, selkä on vahva ja sitä on hyvin vaikea saada ”rikki”. Kipu muuttaa liikkumisen varovaiseksi ja jäykäksi, mikä pahentaa selän tilannetta ja mistä on vaikea oppia pois.

Kipujen ennaltaehkäisemiseksi selän käyttäminen on ensiarvoisen tärkeätä. Jos siis selkäsi on tällä hetkellä kivuton, ole kiitollinen ja lupaa rakkaalle rangallesi pitää siitä vastaisuudessakin hyvää huolta.

Rangan monipuolinen liikuttaminen pitää pesusienimäiset välilevyt kauttaaltaan joustavina ja kosteina. Tähän tarvitaan myös sitä veden juontia! Tupakointi rappeuttaa välilevyjä dramaattisesti, joten nikotiinista on syytä luopua.

Psykososiaaliset tekijät aiheuttavat osan selkäkivuista tai pahentavat niitä. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi stressi, masennus, heikentynyt työtyytyväisyys, riitaisat tai muuten ongelmaiset ihmissuhteet, päihteidenkäyttö, ahdistus ja liiallinen sairaudentunto, kuten selkäterveyteen liittyvä katastrofiajattelu. Paljonpuhuvaa on se, että masennuslääkkeet ovat usein tulehduskipulääkkeitä tehokkaampia tiettyjen kipujen hoitamisessa. Lääkkeitä ja lääkkeellisen kivunhoidon ammattilaisia selän hoitoon ilman muuta tarvitaan meidän lääkkeettömien hoitomuotojen edustajien osaamista täydentämään.

Selän hoitaminen on siis kokonaisvaltaista ihmisyyden huomioimista. On hyviä aikoja ja huonoja aikoja, on kipeitä päiviä ja kivuttomia. Vain muutos on varmaa – ja liike on lääke.

Olin iloinen lukiessani, että paikallisessa terveyskeskuksessamme on alettu ohjata akuuttia selkäkipua potevat suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Tunnin mittainen fysioterapeuttiaika on totisesti hyödyllisempi selkäkipuiselle kuin lyhyt piipahdus yleislääkärin vastaanotolla. Näin myös yleislääkärin aikoja vapautuu niitä todella tarvitseville.

Fysioterapeuteilla ja erilaisissa manuaalihoidoissa käyminen on ehdottomasti kannattavaa, mutta oma aktiivisuus on tärkeätä. Pyri rakastamaan itseäsi niin, että aidosti haluat huolehtia hyvinvoinnistasi ja vaalia selkäsi terveyttä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä ja lisälukemista:

Liikettä ja lääkettä lonkille

Kaikki lähtee lantiosta

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

World Spine Day

Low Back Pain: Management of the Psychosocial Component

Sopivasti sairaudentuntoinen

Masennuslääkkeet usein kipulääkkeitä tehokkaampia kivun hoidossa 

Masennuslääke lievittää kipua

Terve selkä: mikä se oikein on ja mistä sellaisen saa? (Selkäviikko 15.–21.10.2018)

adult-2398561_1280.jpg

Kalifornian yliopiston uusi ystävällisyyttä tutkiva instituutti on paremman maailman asialla

Kumman kanssa lähtisit autiolle saarelle: kivan vai ystävällisen ihmisen kanssa? Miten kivuuden ja ystävällisyyden harjoittaminen vaikuttaa ihmiseen pitkällä tähtäimellä?

Käytän englannin kielen nice-sanan käännöksenä sanaa kiva. Kind-sanan suomennan ystävälliseksi. Psykiatri Marcia Sirota on erotellut termit kind ja nice seuraavasti:

Ystävällinen ihminen auttaa toisia, koska se on hänelle luonteenomaista. Kiva ihminen taas auttaa miellyttääkseen ja kiitosta saadakseen.

Ystävällisen ihmisen lämminsydämisyys kumpuaa myötätuntoisuudesta ja siitä, että hän on sinut itsensä kanssa. Kiltteyden juuret taas ovat riittämättömyyden tunteessa: tarpeessa saada jatkuvasti todisteita siitä, että minä kelpaan ja minut hyväksytään.

Ystävällinen ihminen on jämäkkä ja osaa asettaa terveet rajat. Hän ei haksahda hyväksikäyttäjiin.

Kiltti taas vääntyy vaikka mutkalle auttaakseen toista. Hän tulee usein hyväksikäytetyksi, koska on valmis tekemään hyväksynnän eteen mitä tahansa. Usein uhrautuva käytös johtaa kuitenkin torjutuksi tulemiseen. Kiltti ihminen ei halua loukata ketään eikä uskalla ilmaista kielteisiä tunteita. Konfliktiin joutuessaan kiltti alkaa lepytellä toista osapuolta, koska ei kestä, jos hänelle suututaan. Tukahdutetut tarpeet ja tunteet purkautuvat kuitenkin ennen pitkää esimerkiksi passiivisaggressiivisuutena, sarkasmina, pisteliäisyytenä tai jopa raivokohtauksina.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

passive-aggressive.jpg

Ystävällinen ihminen siis säteilee ympäristöönsä lämpöä ja valoa. Hän ei sano pahasti, vaikka olisi aihettakin, ja auttaa toisia pyyteettömästi. Ystävällinen ihminen on aidosti empaattinen ja näkee jokaisessa ihmisessä hyvää. Hän vie kadulta löytämänsä sadan euron setelin löytötavaratoimistoon, vaikka olisi itse rahan tarpeessa, ja pysyy rauhallisena jopa Prisman kassajonossa ja liikenneruuhkassa.

Kiva ihminen taas jupisee ravintolassa pöytäseurueelle, että pihvi on kuivaa, mutta kun tarjoilija tulee kysymään, onko kaikki hyvin, Kiva ihminen loihtii kasvoilleen mitä hurmaavimman hymyn ja kiekaisee, että kyllä juu, ruoka on aivan ihanaa! Hän on kiva kaveri, mutta puhuu selän takana pahaa.

 

Onko Kivalla ihmisellä toivoa? Jo toki! Joogaperinne tarjoaa lääkkeeksi jo aiemmin mainitsemani Rakastavan ystävällisyyden meditaation. Harjoituksessa kultivoidaan ensin rakkautta ja myötätuntoa itseä kohtaan ja aletaan sitten laajentaa tätä tunnetta kaikille olennoille. Tätä meditaatiomuotoa on tutkittu paljon ja sen on todettu edistävän yksilöjen ja yhteisöjen hyvinvointia. Tonglen-meditaatioharjoituksessa taas keskitytään hyväksymään negatiivisten tunteiden ja ilmiöiden olemassaolo ja lähettämään helpotusta ja hyvinvointia kärsiville. Tonglen on oiva metodi myös itsemyötätunnon vaalimiseen ja itsensä lohduttamiseen.

Joogaharjoitus voi myös auttaa olemaan hätääntymättä läsnä omien, vaikeiden tunteiden kanssa ja tunnistamaan ja hyväksymään ne. Jooga voi kehittää ymmärrystä oman hyvinvoinnin reunaehdoista ja rohkaista asettamaan jämäkästi terveet rajat.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girl-1186895_1280.jpg

Kalifornian yliopistoon (UCLA) perustettiin keskiviikkona 20 miljoonan dollarin alkupotilla ystävällisyysinstituutti. Monitieteisen opinahjon tavoite on tutkia ja levittää ystävällisyyttä ja edistää humaanimpaa maailmaa. Dekaani Darnell Hunt kertoo Los Angeles Timesin artikkelissa instituutin olevan vastine maailmanpoliittiselle tilanteelle ja vihan ja väkivallan ilmapiirille. Toiminnan muotoja tulevat olemaan muun muassa verkkovalmennukset ja yleisöluennot. UCLA Mindful -kännykkäsovellus on jo saatavilla.

Tutkimus on osoittanut, että tietoisuustaitojen ja ystävällisyyden harjoittaminen muuttaa geenien toimintaa: tulehdusta ylläpitävät geenit sammuvat, infektioilta suojaavat geenit aktivoituvat. Elimistön tulehdustasoilla on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin ja tiettyihin syöpiin. UCLA:n psykologian, psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori Michelle Craske puolestaan kertoo tutkimuksesta, jossa potilaiden masennus ja ahdistus väheni merkittävästi, kun heitä ohjattiin tuntemaan iloa, kiitollisuutta, rakastavaa ystävällisyyttä ja anteliaisuutta sekä tekemään ystävällisiä tekoja toisille. Potilaiden mielenterveys oli paremmalla tolalla koko kuuden kuukauden seurantajakson ajan.

–Ystävällisten ajatusten vaaliminen lisää ystävällisiä tekoja. Kummallakin, ajatuksilla ja teoilla, on positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, sanoo Daniel Fessler, UCLA:n antropologian professori. Hän muistuttaa, että ihminen on noussut maapallon hallitsijaksi muita lajeja parempien yhteistyötaitojensa takia. Siksi meillä on toivoa, vaikka nykyinen maailmantilanne on mitä on.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

31783239_630076344006254_1240483621345689600_n.jpg

Joogan ystävällisyysharjoituksia ei ole tarkoitettu vain meditaatiotyynyllä tapahtuviksi tempuiksi, vaan niiden on määrä muuttaa tunteitamme, reagointimallejamme ja käytöstämme parempaa päin myös joogamaton ulkopuolella. Arki on vaikein joogaharjoitus.

Kun Audi-kuski tekee riskiohituksen ja kiilaa eteesi autotiellä, saatat ajatella: ”Mikä urpo! Tyypillinen itsekäs Audi-kuski!” Ehkä painat tööttiä tai alat kostoksi roikkua puskurissa.

Jos taas harjoitat ystävällisyyttä, haluat uskoa, että kaahaajalla on käytökselleen hyvä syy ja ajattelet myötätuntoisesti: ”Oho, hänelläpä on kiire, toivottavasti mitään vakavaa ei ole sattunut. Ehkä hänellä on kiire puolisonsa synnytykseen tai on tapahtunut jokin onnettomuus. Kunpa hän ei ajaisi kolaria.”

Kuvittele, millaisia tuntemuksia nämä kaksi erilaista reagointitapaa herättäisivät hartialihaksissasi, hengityksessäsi, kasvojesi ilmeessä – tai sydämen sykkeessäsi ja sitä kautta verenpaineessa.

Ystävällisyys tarttuu. Tämäkin on jo vahvistettu Kalifornian yliopiston tutkimuksessa. Ystävällisiä tekoja tekemällä siis et ainoastaan tee hyvää omalle terveydellesi vaan todella lisäät ystävällisyyttä maailmassa.

Lisää luettavaa:

New UCLA institute will study — and spread — kindness

Why You Need to Stop Being Nice and Start Being Kind

The Difference Between Being Nice and Being Kind

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”

Kuka on kalevalainen jäsenkorjaaja ja mitä se ”kalevalainen” tarkoittaa?

Saan vastata näihin kysymyksiin jatkuvasti, joten kirjoitanpa vastaukset talteen blogiini!

Kansanparannuksen historiaa

Jäsenkorjaus on ikivanha suomalainen kansanparannusmuoto. Entisajan omavaraisissa yhteisöissä oli tärkeätä, että joku osasi panna raskaissa töissä sijoiltaan luiskahtaneet nivelet paikoilleen. Yhtä lailla porukassa paikkansa oli lapsenpäästäjillä, hevosenkengittäjillä ja muilla erityistaitoja osaavilla.

Mitään mystistä käsillä tapahtuvaan mobilisaatiokäsittelyyn ei liity. Kyse on tarkasta, pitkällisen harjoittelun tuloksena tulleesta anatomian tuntemuksesta. Hoitaja oppii käsillään aistimaan häiriöt kudoksen normaalitilassa ja tietyillä tekniikoilla hoitamaan niitä. Jäsenkorjaus ei voi olla uskomushoito, koska ei ole olemassa uskomusanatomiaa. Muutamassa sadassa vuodessa ihmiskeho ei ole muuttunut miksikään, joten savupirteissä muotoutuneet hoito-otteet toimivat vielä tänäkin päivänä. Taitoon ei ole oikotietä, vaan sen oppii vain tekemällä satoja ja tuhansia hoitoja.

Ennen jäsenkorjaustaito siirtyi mestarilta oppilaalle suorassa kontaktissa. 1980-luvulle tultaessa aika alkoi jättää vanhoista osaajista, joten perinteen säilyttämiseksi perustettiin koulutuksia tradition tallentamiseksi ja uusien taitajien kouluttamiseksi. Myös kalevalaisen jäsenkorjauksen oma järjestö Kansanlääkintäseura ry perustettiin 1986. Kansanlääkintäseuran lisäksi Suomessa on muutamia pienempiä jäsenkorjausseuroja, kuten Perinteinen jäsenkorjaus ry ja Suomen Kansanparantajaseura, jotka kouluttavat oman suuntauksensa mukaisia hoitajia. Eri jäsenkorjaussuuntauksissa on paljon samaa, mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Onkin järkevää ja rekisteröinnin ja nimisuojan kannalta välttämätöntä, että eri koulukunnilla on toisistaan erottuvat nimet.

Sana ”kalevalainen” on yleistermi, joka viittaa arkaaiseen muinaiseen suomalaisuuteen. Hoitomuotomme kohdalla nimityksellä viitataan kansanparannuskäytäntöjen kotoperäisyyteen. Kalevalainen jäsenkorjaus kun ei ole tuontitavaraa, vaan Suomen niemellä syntynyttä, satojen ja tuhansien lämpimien käsien kautta kulkenutta elävää perintöä esivanhemmiltamme.

Kaikki jäsenkorjaajat eivät ole kalevalaisia jäsenkorjaajia

Kalevalaisia jäsenkorjaajia siis kouluttaa Kansanlääkintäseura. Kalevalainen jäsenkorjaus on määrämuotoinen, tieteellisesti tutkittu ja nimisuojattu hoito. Nimikkeen ”kalevalainen jäsenkorjaaja” käyttöoikeuden saa vasta suoritettuaan hyväksyttävästi vaativan kolmivuotisen koulutuksen ja näyttökokeen. Opintovaatimuksiin kuuluu myös tenttejä, esitelmiä, päättötyö ja 300 dokumentoitua harjoitushoitoa.

Julkinen osaajarekisterimme on nähtävissä Kansanlääkintäseuran nettisivuilla. Sivustolla on listattu erikseen kolmatta opintovuotta suorittavat kisällivaiheen opiskelijat. He saavat tarjota kalevalaista jäsenkorjausta oppilastyönä ja tämä tulee ilmaista selkeästi. Alkuvaiheen opiskelijat eivät vielä saa mainostaa palvelujaan, vaan heidän tulee kerätä hoitokokemusta maksutta lähipiirinsä parista. Valmistunut kalevalainen jäsenkorjaaja voi menettää nimikkeen käyttöoikeuden ja nimensä rekisteristä, mikäli hän esimerkiksi luistaa velvollisuudestaan osallistua täydennyskoulutuksiin kahden vuoden välein.

Kalevalaisilla jäsenkorjaajilla on hyvä maine ja suuri medianäkyvyys. Tämä houkuttaa opportunisteja ja helppoheikkejä, joten väärinkäytöksiä esiintyy jonkin verran. Mikäli huomaat, että joku mainostaa olevansa kalevalainen jäsenkorjaaja, mutta hänen nimeään ei ole osaajarekisterissä, ilmoita asiasta puheenjohtajallemme Päiviö Vertaselle.

Liittyykö se jotenkin Kalevalaan?

Entä sitten Kalevala, liittyykö jäsenkorjaus jotenkin siihen? Elias Lönnrotin kokoama Kalevala esittelee suomalaista runoperinnettä, mutta Lönnrotin tulkintana ja 1800-luvun nationalismivirtauksen värittämänä. Kalevalaisella runoudella tarkoitetaan kalevalamittaista suomalaista muinaisrunoutta. Kalevalamittainen säe on nelijaksoinen trokee, jossa on tavallisesti kahdeksan tavua, kuten ”Vaka vanha Väinämöinen”, ”Vilu mulle virttä virkkoi”. Perinteentutkimuksen terminologiassa muistutetaan, että ”Termi ’kalevalainen’ on itse asiassa anakroninen: vanhalla suomalaisella runomitalla sepitetty laulusto on ollut olemassa vuosisatojen ajan ennen Lönnrotin Kalevalan (1835, 1849) ilmestymistä.”

Lönnrotin Kalevalan viidennessätoista runossa kyllä kuvataan jäsenkorjaushoitoa. Jo Gabriel Maxeniuksen väitöskirjassa vuonna 1733 kuvattiin perinteistä käsillä tekemistä. De Effectibus Naturalibus lienee ensimmäinen kokoomateos suomalaisesta muinaisrunoudesta. Aiheesta kiinnostuneelle nykyihmiselle suosittelen ensisijaisesti Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin perehtymistä. Siinä on todellinen aarreaitta ja kurkistusikkuna muinaisten esi-isiemme elämänmuotoon, mytologiaan ja ajatteluun!

Kiputyttö kinńröińe
Itköö hyhyttelöö:
Ei miulla kipuja tuuvva,
Vaivoja valiteta.
Tuonne mie kivut keriän,

Tuonne vaivat valitan
Kipuvuoren kukkulall’
Kivilöi kivistämäh,
Pajuloi pakottamaah.
Kuston liikkut lihasii,

Siitä liittele lihaset;
Kuston kalavut katennu,
Siih kalavu kasvattele;
Kusta on suoneti sordut,
Sim suonet solomii!

Ombele udusin ńiekloń,
Nahkańiekloń nauvuttele,
Tinańiekloń tiuvuttele
Suonet suonen piäh
Lihol’lah liikkumah,

Jäsenilläh järkkämäh,
Suońillah sorehtimah,
Ehommaks enńistäh,
Paremmaks muinostah!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lisälukemista:

Kalevalainen kansanparannus -säätiö

Avoin Kalevala -hanke

M012_KK3490_2226.jpg

Kaikki lähtee lantiosta

Työskentelen päivittäin ihmiskehojen parissa ja ilahdun aina, kun näen julkisuudessa ammattilaisia, jotka työskentelevät samaan filosofiaan tukeutuen kuin minä. Eräs tällainen ihminen on fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori. Hän työskenteli pitkään NBA:ssa ja huippukoripalloilija Kobe Bryantin fysiikkavalmentajana ja on valmentanut monia muitakin huippu- ja olympiaurheilijoita Kiira Korvesta Sergey Kovaleviin.

”Aloitan keskivartalon kontrollista, vaikka urheilijalla olisi olkapää kipeä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin ihmiskroppa vain toimii. Kun lantion kontrolli on huono, tulee vääriä liikeratoja ja se sattuu esimerkiksi olkapäässä”, Yrjövuori sanoo taannoisessa Helsingin Sanomien haastattelussa.  Kuulostaa aivan… kalevalaisen jäsenkorjaajan liturgialta! Hoitomuodossamme lantion virheasentojen korjaaminen ja sen liikerajoitteiden purkaminen on ensiarvoisen tärkeätä.

Jäsenkorjaustyössäni minä
* korjaan lantion virheasentoja
* poistan lantion alueen kipuja ja liikerajoitteita
* pehmennän lantiolle kiinnittyvien ja sen yli kulkevien lihastoimintaketjujen ja faskialinjojen liikerajoitteet, tukokset ja kireydet (eräskin lantion lihas kiinnittyy olkapäähän, faskioista puhumattakaan – olkapäävaivat johtuvat siksi usein lantiosta)
* autan ehkäisemään rasitusvammoja ja loukkaantumisia
* …ja teen tämän kaiken lujasti mutta pehmeästi omilla käsilläni, aiheuttamatta kipua asiakkaalleni tai väsyttämättä itseäni liiallisella voimankäytöllä, ja käyttämättä mitään tarpeettoman kovaa kudosta muokkaavia välineitä kuten faskiarautoja – ihmiskäden kosketus on korvaamaton, sillä se lisää oksitosiinin tuotantoa, mikä on tärkeä tekijä kivun ja kireyksien lievityksessä.

Toisessa haastattelussa Yrjövuori sanoi: ”Oma filosofiani on, että ensin pitää oppia kehon hallinta ja sen jälkeen voi ruveta parantamaan sen liikkuvuutta.” Tästäkin minun on helppo olla samaa mieltä. Jäsenkorjausasiakkaitteni keskuudessa näen jatkuvasti, miten yliliikkuvuus tuottaa jopa enemmän ongelmia kuin jäykkyys. Kehon löysyys esimerkiksi jalkaholvissa tai polvinivelissä aiheuttaa paljon kipuja ja ongelmia eri puolilla kehoa. Siksi ohjaamillani tunneilla tehdään paljon kehoa vahvistavia harjoitteita. Samoja harjoitteita neuvon jäsenkorjausasiakkailleni.

”Keskivartalo kontrolloi ala- ja ylävartaloa, mutta usein ne eivät synkkaa. Jopa aivan huippu-urheilijoilta löytyy käsittämättömiä puutteita. Kun lantionseutu saadaan kuntoon, saadaan keho toimimaan ihan uudella tavalla”, Yrjövuori sanoo.

Lantionseudun herättämiseen olen kehittänyt erityisesti Liikettä ja lääkettä lonkille -työpajani.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.yoga-day-4329901_1280.jpg

”Niin urheilijoilla kuin harrastajillakin esiintyy usein rasitusvammoja, jotka voivat johtua jostain ihan muualta kuin kipeytyneestä lihaksesta tai nivelestä. Yrjövuoren mukaan madaltuneen jalkaholvinkin perimmäinen syy voi löytyä lantiosta.
– Kun kuntoilijalle tulee polvi-, nilkka- tai selkäkipuja, ovat ne signaaleja siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Esimerkiksi lantion keikahtelu voi aiheuttaa painetta polveen ja polven kipeytyminen taas voi tuoda ongelmia polven alapuolelle. Ja jos polvi on kipeä, alkaa ontuminen ja yhtä äkkiä kehon toinen puoli saa tuplarasituksen ja ollaan kipukierteessä.
– Parin viikon lepo ja särkylääkekuuri voi viedä kivun, mutta se saattaa palata heti kun lähdetään taas lenkille. Liian usein hoidetaan seurausta, mutta ei etsitä sen aiheuttajaa, hän painottaa.” (Lähde: ESS)

Kivun syyn jäljittäminen on kalevalaisen jäsenkorjaajan työn johtotähti. Syy saattaa olla kaukanakin kipukohdasta ja sen taustalla voi olla vaikka lapsuuden tapaturma tai kolmen kuukauden takainen liukastuminen. Puolentoista tunnin kiireettömän jäsenkorjaushoidon aikana ehtii jutella, jolloin unholaan painuneet tapaturmatkin usein pulpahtavat muistin syvyyksistä pintaan.

”Yrjövuoren mukaan kaikki liike lähtee lantion ja keskivartalon hallinnasta ja lihasten tasapainosta. Jos se perusta ei ole kunnossa, liikkuja ei pysty tekemään parasta suoritustaan ja loukkaantuu helpommin”, samaisessa lehtijutussa kirjoitetaan.

Joogaopettajan työssäni ohjaan ihmisiä monin tavoin parempaan yhteyteen kehonsa kanssa. Opetan joogaajiani esimerkiksi
* vahvistamaan erityisesti keskivartalon jalkojen, lantion ja selän lihaksia
* lisäämään tervettä liikkuvuutta nivelissä, faskioissa ja lihaksissa – erityisesti lantion alueella
* kuuntelemaan oman kehon viestejä jo niistä heikoista signaaleista lähtien, jotka tulevat kauan ennen kuin itse kipu
* ehkäisemään rasitusvammoja
* parantamaan tasapainoaistia
* tukemaan yliliikkuvia niveliä ja lisäämään jäykkien nivelten liikkuvuutta
* hengittämään tavalla, joka moninkertaistaa liikkuvuusharjoitteiden hyödyt
* rentoutumaan, mikä edistää palautumista.

”Moni ihminen ei itse asiassa edes tiedä, mihin pystyisi ja mitä oikeasti jaksaisi. Koska he eivät tiedä, millaista on olla, kun on kunnolla palautunut.” (Marko Yrjövuori, HS)

Yrjövuori on puhunut siitä, miten Suomessa on katkos kuntoutusketjussa. Loukkaantunut kuntoilija jää akuuttihoidon jälkeen tyhjän päälle. Tämä on aivan totta. Biomekaniikan ammattilaisia pitäisi ujuttaa juuri tähän väliin auttamaan siinä, että kuntoilija oppisi pois kivun aikaansaamista haitallisista liikemalleista, jotta vaiva ei uusiutuisi, ja kehon ja kudosten terveen liikkuvuuden saavuttamisessa. Emoseurani Kansanlääkintäseura onkin toistuvasti ehdottanut, että terveyskeskuksiin olisi syytä saada kalevalaisia jäsenkorjaajia hoitamaan akuutteja kiputapauksia. Tämä vähentäisi potilaiden kärsimystä, kipulääkityksen määrää ja sairauslomia.

Joogaharrastuksen kyvystä ennaltaehkäistä ja hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia on kosolti tutkimusdataa.

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Liikettä ja lääkettä lonkille

Jäykät lonkat? Kireät takareidet? Piriformis-syndrooma? Turvonneet nilkat? Etureidet tukossa? Uinahtaneet pakarat? Kipuilevat polvet, nilkat tai jalkaterät?

Suositun Liikettä ja lääkettä lonkille -työpajani (Lentävässä Matossa paja kulkee nimellä Happy Hips) jälkeen lonkkasi liikkuvat letkeämmin. Työpajassa lähestytään lantion alueen liikkuvuutta monenlaisin joogaharjoittein. Aktivoidaan, vahvistetaan ja venytetään lantion alueen lihastoimintaketjuja ja faskioita. Luvassa on voitelevaa liikettä, nautinnollisia venytyksiä ja makeankipeitä tuntemuksia. Samalla stressikin lievittyy.

Isot reisivaltimot ja -laskimot sekä imusolmukekeskukset sijaitsevat nivusissa, joten paljon istuvalla ja ”kankealonkkaisella” jalkojen verenkierto ja imunestekierto heikkenevät. Se johtaa koko kehon jäykistymiseen, jalkojen turpoamiseen ja iskiasvaivoihin. Lisäksi jalkojen ja lonkkien liikkumattomuus aiheuttaa alaselkäkipuja ja niska-hartiajumeja.

Lantion alue on myös ihmisen tunnekeskus, johon stressi, kiukku ynnä muu tunnekuona helposti jässähtää. Lantionsulatuspaja tuulettaakin korvien väliä tehokkaasti.

Monet ajattelevat yksinkertaistaen, että ryhtiä parannetaan heikkoja lihaksia vahvistamalla ja kireitä lihaksia venyttämällä. Kyse on kuitenkin syvemmästä ilmiöstä – hermostosta. Lihaskireys on korvien välissä: kun joogan hyväksyvän läsnäolon ja hengityksen avulla pysähdyt ”kireyksiesi” äärelle, tulet huomaamaan, miten kehoosi aukeaa uutta tilaa ja nivelten liikeradat paranevat. Stressitön keho on joustava ja kivuton.

Työpajassani opit,
🍑mikä on jalkapohjiesi merkitys ja vaikutus muualle kehoosi (äänihuuliin ja otsaan asti!)
🍑miksi vahva ja notkea nilkka on niin ikään tärkeä (tutkimme nilkkojemme liikeratoja huolellisesti)
🍑miksi en suosittele reiden ulkosyrjän kalvon rullaamista – sen sijaan kerron muita tapoja päästä ko. alueen vaivoista eroon
🍑että peffaa kannattaa treenata JA venytellä, jotta ryhti pysyy hyvänä ja selkä terveenä
🍑miksi etureiden avaaminen hoitaa takareidessä tuntuvaa kireyttä paremmin kuin 1000 tuntia takareisivenytyksiä
🍑miten TODELLA venytetään lonkankoukistajat eikä vain löysytetä lonkan nivelkapselia
🍑että notkeus on aivan liian usein löysyyttä, ja sitä emme halua
🍑että leuoistasi on hermoyhteys lantionpohjaasi ja tällä todella on merkitystä
🍑mikä yhteys on tunteilla ja lantion alueen kivuilla ja jumeilla
🍑mitä piriformiskrempalle voi tehdä
🍑mitkä jooga-asennot ja -liikesarjat ovat mannaa lonkkien liikkuvuudelle, lantion oikealle asennolle ja vahvoille jalkalihaksille

…ja niin edelleen. Näissä workshopeissa puhutaan, ihmetellään ja nauretaan paljon, jos kohta välillä irvistelläänkin…

Työpajan jälkeen selkääsi tuntuu kasvaneen uutta tilaa, aineenvaihdunta pelaa jaloissa ja koko kehossa. Olo on virkeä, rento ja joustava.

Tervetuloa mukaan! Katso nettisivuiltani, koska seuraava lantiopaja järjestetään. Voit myös tilata minut joogakoulullesi opettamaan.

standingsplits

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Yrittäjän päivä: Uuden työn lippu salkoon, kärsimyspuhe romukoppaan.

Sovitaanko näin Yrittäjän päivänä, että (yksin)yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen liittyvä kärsimyspuhe jää nyt historiaan?

Kiire ei ole kunniamerkki. Raatamisesta ei saa sädekehää. Viimeisellä tuomiolla ei sinua kenkään kiitä tekemistäsi työtunneista. Kyvyttömyys hallita omaa arkea ja ajankäyttöä ei ole aplodien paikka. Omien lasten, parisuhteen ja ystävien sysääminen tärkeysjärjestyksen hännille on yksinomaan surullista.

Itse en millään muotoa samaistu perinteiseen kuvaan yrittäjyydestä. Liityin jo 2012 osuuskunta Lilithiin, jossa olen omistaja ja palkansaaja. Olen tyypillinen uuden työn tekijä: minulla on monen alan koulutuksia, tehtäviä ja ammatteja, eikä työni ole paikkaan sidottua. Tällaiseen työntekoon osuuskuntamuotoinen yrittäminen sopii erinomaisesti.

Vapaus on työelämäni suurimpia ilonaiheita: vapaus tehdä sitä työtä kuin haluan silloin kun haluan – ja pitää vapaata ja lomaa silloin kun haluan. On aika puhua kaikesta hyvästä, mitä itsensä työllistäminen voi elämään tuoda. Torpataan siis ne kuluneet väittämät.

Väärin: ”Yrittäjä on aina töissä.”

Oikeammin: All work and no play makes Jack a dull boy. Vapaalle ja levolle on oltava aikansa. Yrittäjän täytyy oppia asettamaan rajoja. Työajan ja vapaa-ajan välillä oleva raja on se tärkein linjattava. Yrittäjän uran alussa täytyy usein venyä ja paukkua joka suuntaan, mutta kun toiminta vakiintuu, on aika rajata vahvemmin, enemmän ja tarkemmin, mihin suostuu ja koska. ”Ei” on hyvä sana olla sanavarastossa. Helppoa rajojen asettaminen ei ole. Siinä sinua voivat auttaa paitsi vertaiset myös ammattilaiset. Hyvän työnohjaajan etsiminen on suuri palvelus itselle. Taitava mentori tai työnohjaaja auttaa sinua rakentamaan toimivan lukujärjestyksen päiviisi ja viikkoihisi. Stressinhallinnassa ja rentoutustaidoissa voivat auttaa joogaopettajat.

Kukaan ei tee hyvää ja tehokasta työtä määrättömästi. Työn laatu on parempaa, kun olet levännyt.

Nettiaikakausi on luonut illuusion, että kaikkien täytyisi olla koko ajan tavoitettavissa jokaisen kanavan kautta. Ei tarvitse! Ei tarvitse reagoida heti. Ei täydy olla aktiivinen somessa. Saa sulkea puhelimen. Työviestinnän voi hoitaa työaikana ja muiksi ajoiksi asettaa kanaviinsa automaattiset ”palaan asiaan” -vastaukset. Työpäivien silppuuntumista voi ehkäistä esimerkiksi automaattisella sähköpostivastauksella, kuten ”Kiitos yhteydenotostasi. Luen sähköpostit joka tiistai ja perjantai. Palaan sitten asiaan.” Työ ei lopu tekemällä, siis opi rajaamaan sitä.

Väärin: Yrittäjä ei voi pitää lomia.

Oikeammin: Yrittäjä ei ainoastaan voi lomailla. Hänen täytyy lomailla. Lomia pystyy pitämään, kun suunnittelee vuodenkiertonsa viisaasti. Jos suunnittelu on sinulle vaikeata, hae siihen apua.

Pelkästä työstä täyttyvä elämä päätyy ennenaikaiseen hautaan. Palautumiselle tulee jättää tilaa. Joka päivä on hyvä pitää miniretriitti, joka viikko päivä–pari vapaata ja joka vuosi ainakin yksi pidempi loma. Jos et palaudu, kerrytät jatkuvasti kuormaa, joka alkaa ennemmin tai myöhemmin näkyä terveydessäsi: mielialassa, veri- ja rasva-arvoissa, infektioalttiudessa. Kun järjestät elämääsi vapaa-aikaa, sinulla on aikaa läheisille ihmisille, omalle hyvinvoinnille, harrastuksille ja elämän ihmettelylle. Joutoaika on luovuuden ehto ja näin ollen erityisen tärkeätä luovalla alalla työskentelevälle.

Väärin: Mutta mä rakastan työtäni, en edes tarvitse lomaa!

Oikeammin: Hmm… pidätkö itsesi kiireisenä, koska pelkäät pysähtyä oman itsesi ja omien ajatustesi äärelle? Jos näin on, siihenkin on saatavilla apua – esimerkiksi joogaopettajilta, rosenterapeuteilta ja psykoterapeuteilta.

Väärin: Yrittäjä on yksin.

Oikeammin: Itsensä työllistäjän ei tarvitse olla yksin! Työhuoneyhteisö, työnohjausyhteisö ja erilaiset ryhmät ja kokoontumiset auttavat jaksamaan.

Itse olen hakeutunut suureen, vakaaseen osuuskuntaan, joka tarjoaa minulle yhteisön ja synergiaedut, jotka säästävät rahaa ja ennen kaikkea vaivaa, kun kaikkea ei tarvitse tehdä alusta alkaen yksin. Nautin monista palkansaajaeduista ja työttömyysturvaankin olisin oikeutettu tarvittaessa. Lilith sallii minun olla villi ja vapaa, mutta suo minulle samaan aikaan eettiselle pohjalle perustuvan turvan ja selustan. En ole yksin. Yritän, mutta en yksin. Itse asiassa: teen, en yritä. Osuuskunta vapauttaa energiaa itse tekemiseen.

Työn ilo on elämän iloa

Yrittäjän päivänä muistakaamme myös, että työkykyä ja terveyttä ei voi ostaa kaupasta, vaan ne ovat lahja ja etuoikeus. Jos voit tehdä töitä, kiitä siitä joka päivä.

Työ tai tienestin muhkeus eivät ole ihmisen arvon mittareita, eikä menestys yksinomaan omaa ansiota tai omasta uutteruudesta kiinni, vaikka hyvätuloisimmat niin inttävät. Elämä on niin sattumanvaraista, että ”jokainen on oman onnensa seppä” -ajatus joutaa jorpakkoon. Sen tilalle versotkoon myötätuntoinen, vähemmän ableistinen puhetapa.

Työn iloa ja vapaa-ajan autuutta kaikille, jotka voivat ja saavat tehdä töitä!

action-2277292_1280.jpg

Lisälukemista:

Osuuskunta asemoi työn uudella tavalla

Työttömyyden häpeä?

Onko menestys itse ansaittua, laiskistaako Suomen sosiaaliturva?

Kerrankin rikkaat menivät ja puhuivat ilman viestintästrategiaa – Siitä tuli ikävä kuva, joten talousherrat syyttivät tutkijoita

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Puiden parantavat voimat ovat jo matkalla apteekin hyllylle

Männyn yhdisteistä on löydetty uusia tulehdusta estäviä ominaisuuksia. Lisäksi näiden yhdisteiden havaittiin vaikuttavan edullisesti ihmisen rustokudokseen. Proviisori Mirka Laavolan farmakologian väitöskirja Immunomodulatory Properties of Wood Biochemicals – Effects on Inflammatory Gene Expression and Inflammatory Responses In Vivo tarkastetaan perjantaina 16.8.2019 Tampereen yliopistossa. Laavola uskoo, että hänen tutkimustuloksistaan voi olla hyötyä kehitettäessä lääkkeitä tulehdussairauksiin ja nivelrikkoon.

Tulehdusvaste on yleensä elimistölle hyödyllinen, mutta pitkittyessään tai kohdistuessaan väärin se voi aiheuttaa kudosvaurion ja/tai johtaa tulehdussairauksien kuten nivelrikon, nivelreuman tai astman kehittymiseen. Nykyiset tulehdussairauksien hoidot eivät ole riittäviä. Niillä voidaan lievittää sairauden oireita, mutta ne eivät paranna sairautta. Lisäksi nykyisillä tulehduslääkkeillä on usein haittavaikutuksia, jotka rajoittavat niiden käyttöä. Tehokkaiden tulehduslääkkeiden kehityksessä tavoitteena on löytää molekyylejä, jotka rauhoittavat tulehdusta mutta eivät häiritse immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa.

Lähde: Mirka Laavolan väitöskirja

Aspiriini on yksi maailman käytetyimmistä lääkkeistä. Se on kehitetty pajusta yli sata vuotta sitten. Salisyylihappo siis on laajalti tunnettu luonnon tehoaine, mutta muuten puun biokemikaaliset vaikutukset tunnetaan lääketieteessä vielä huonosti.

–Luonnossa on yhä paljon tutkimatonta potentiaalia, joka tulisi muistaa, etenkin kun uusien hyväksyttyjen lääkkeiden määrä on ollut laskussa jo pitkään, sanoo Laavola yliopiston tiedotteessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pine-cone-4315472_1280.jpg

Perinteisessä lääketieteessä puiden lääkinnällisellä käytöllä on pitkät perinteet. Hippokrates tunsi pajun kipua lievittävät ominaisuudet ja muinaiset suomalaiset ovat pureskelleet pajunkuorta kipuunsa. Tammenkuori mainitaan Kalevalassa. Terva ja pikiöljy kuuluivat veden ja suolan ohella vanhojen suomalaisten kansanparantajien rohdosvalikoimaan. Vanhan sanonnan mukaan pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki. Tervalla lääkittiin monenlaista, muun muassa yskää ja niukahduksia. Alvar Aallon suunnittelema kuuluisa Paimion parantola sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, koska mäntyjen tiedettiin luovuttavan ilmaan keuhkoille hyvää tekeviä ainesosia. Männyn, frankinsensin, kuusen ja katajan eteeriset öljyt ovat aivan ihania tuoksulampussa tai diffuuserissa flunssakaudella.

Havupuujuoma on hoitava valmiste, jolla on pitkä historia kansanlääkinnässä muun muassa ihon, reumatismin ja yskän hoidossa. Itse suosittelen tätä vahvaa antioksidanttia ravintolisäksi, kun yskä tai infektiokierteet vaivaavat. Keppisoppanakin tunnettua lientä voi valmistaa myös itse puun oksista. Kollegani kirjoittama keppisoppaohje on päässyt MTV3:n uutiseen saakka. Kollegallani on muuten upeat, vahvat kutrit. Lieneekö se keppisopan sisältämän piin ansiota?

Pihkasalvaa, vanhan kansan arvostamaa ihovoidetta, käytetään sairaaloissakin haavanhoidossa.

Duodecim-lehdessä ehdotettiin vuonna 2017 ”luontoaskeleen” ottamista keinona torjua tulehduksellisia tauteja: ”Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta.” Lue terveystieteiden dosentti Pauliina Aarvan Duodecim-artikkelin pohjalta laatima hieno blogikirjoitus Luonnon esiinmarssi terveydenhuollossa.

Ehkä jo pian voimme nauttia diversiteettipulveria matala-asteisen tulehduksen lievittämiseksi, tulehdussairauksien hoitamiseksi ja mielenterveytemme tueksi. Tampereen ja Helsingin yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on näetsen meneillään yhteishanke, jossa kehitetään terveyttä edistäviä, mikrobialtistukselle perustuvia tuotteita. Yliopistot havaitsivat tutkimuksessaan, että kun kaupunkilaiset hieroivat käsiään metsästä tuotuun maahan, heidän ihonsa ja suolistonsa mikrobisto monipuolistui. Vaikutus oli suurempi kuin probiooteilla.

Sitä odotellessa kannattaa mennä metsään ja suojella metsiä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä:

Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki

Kansanomainen lääkintätietous. Toim. Matti Hako.

Jane Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin. Kansanparannuksesta ja parantajista Suomessa.