Puiden parantavat voimat ovat jo matkalla apteekin hyllylle

Männyn yhdisteistä on löydetty uusia tulehdusta estäviä ominaisuuksia. Lisäksi näiden yhdisteiden havaittiin vaikuttavan edullisesti ihmisen rustokudokseen. Proviisori Mirka Laavolan farmakologian väitöskirja Immunomodulatory Properties of Wood Biochemicals – Effects on Inflammatory Gene Expression and Inflammatory Responses In Vivo tarkastetaan perjantaina 16.8.2019 Tampereen yliopistossa. Laavola uskoo, että hänen tutkimustuloksistaan voi olla hyötyä kehitettäessä lääkkeitä tulehdussairauksiin ja nivelrikkoon.

Tulehdusvaste on yleensä elimistölle hyödyllinen, mutta pitkittyessään tai kohdistuessaan väärin se voi aiheuttaa kudosvaurion ja/tai johtaa tulehdussairauksien kuten nivelrikon, nivelreuman tai astman kehittymiseen. Nykyiset tulehdussairauksien hoidot eivät ole riittäviä. Niillä voidaan lievittää sairauden oireita, mutta ne eivät paranna sairautta. Lisäksi nykyisillä tulehduslääkkeillä on usein haittavaikutuksia, jotka rajoittavat niiden käyttöä. Tehokkaiden tulehduslääkkeiden kehityksessä tavoitteena on löytää molekyylejä, jotka rauhoittavat tulehdusta mutta eivät häiritse immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa.

Lähde: Mirka Laavolan väitöskirja

Aspiriini on yksi maailman käytetyimmistä lääkkeistä. Se on kehitetty pajusta yli sata vuotta sitten. Salisyylihappo siis on laajalti tunnettu luonnon tehoaine, mutta muuten puun biokemikaaliset vaikutukset tunnetaan lääketieteessä vielä huonosti.

–Luonnossa on yhä paljon tutkimatonta potentiaalia, joka tulisi muistaa, etenkin kun uusien hyväksyttyjen lääkkeiden määrä on ollut laskussa jo pitkään, sanoo Laavola yliopiston tiedotteessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pine-cone-4315472_1280.jpg

Perinteisessä lääketieteessä puiden lääkinnällisellä käytöllä on pitkät perinteet. Hippokrates tunsi pajun kipua lievittävät ominaisuudet ja muinaiset suomalaiset ovat pureskelleet pajunkuorta kipuunsa. Tammenkuori mainitaan Kalevalassa. Terva ja pikiöljy kuuluivat veden ja suolan ohella vanhojen suomalaisten kansanparantajien rohdosvalikoimaan. Vanhan sanonnan mukaan pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki. Tervalla lääkittiin monenlaista, muun muassa yskää ja niukahduksia. Alvar Aallon suunnittelema kuuluisa Paimion parantola sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, koska mäntyjen tiedettiin luovuttavan ilmaan keuhkoille hyvää tekeviä ainesosia. Männyn, frankinsensin, kuusen ja katajan eteeriset öljyt ovat aivan ihania tuoksulampussa tai diffuuserissa flunssakaudella.

Havupuujuoma on hoitava valmiste, jolla on pitkä historia kansanlääkinnässä muun muassa ihon, reumatismin ja yskän hoidossa. Itse suosittelen tätä vahvaa antioksidanttia ravintolisäksi, kun yskä tai infektiokierteet vaivaavat. Keppisoppanakin tunnettua lientä voi valmistaa myös itse puun oksista. Kollegani kirjoittama keppisoppaohje on päässyt MTV3:n uutiseen saakka. Kollegallani on muuten upeat, vahvat kutrit. Lieneekö se keppisopan sisältämän piin ansiota?

Pihkasalvaa, vanhan kansan arvostamaa ihovoidetta, käytetään sairaaloissakin haavanhoidossa.

Duodecim-lehdessä ehdotettiin vuonna 2017 ”luontoaskeleen” ottamista keinona torjua tulehduksellisia tauteja: ”Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta.” Lue terveystieteiden dosentti Pauliina Aarvan Duodecim-artikkelin pohjalta laatima hieno blogikirjoitus Luonnon esiinmarssi terveydenhuollossa.

Ehkä jo pian voimme nauttia diversiteettipulveria matala-asteisen tulehduksen lievittämiseksi, tulehdussairauksien hoitamiseksi ja mielenterveytemme tueksi. Tampereen ja Helsingin yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on näetsen meneillään yhteishanke, jossa kehitetään terveyttä edistäviä, mikrobialtistukselle perustuvia tuotteita. Yliopistot havaitsivat tutkimuksessaan, että kun kaupunkilaiset hieroivat käsiään metsästä tuotuun maahan, heidän ihonsa ja suolistonsa mikrobisto monipuolistui. Vaikutus oli suurempi kuin probiooteilla.

Sitä odotellessa kannattaa mennä metsään ja suojella metsiä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä:

Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki

Kansanomainen lääkintätietous. Toim. Matti Hako.

Jane Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin. Kansanparannuksesta ja parantajista Suomessa.

 

Kun astangaguru on seksuaalinen hyväksikäyttäjä – mitä joogayhteisö voi tehdä?

Astangajoogan ympärillä kuohuu – viimein Suomessakin. Meillä astangajooga on tavattoman suosittua ja siihen nähden yhteisö on ollut merkillisen hiljaa sen piirissä paljastuneista väkivaltatapauksista. Suuri guru on viime vuosina paljastunut seksuaaliseksi hyväksikäyttäjäksi.

Tiistaina 16.7.2019 joogaopettaja Mia Jokiniva otti Suomi-astangien vaitiolon puheeksi Facebookin Jooga-sivustolla. Seuraavana päivänä astangajoogaopettajat Petri Räisänen ja Wambui Njuguna-Räisänen ottivat esimerkillisellä tavalla kantaa asiaan. Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen kuuntelemaan Maailmanpuu-podcastin jakson Gurujen rikokset ja Kathryn Bruni-Youngin podcastin jakson, jossa hän haastattelee Matthew Remskiä, joka on vastikään julkaissut kirjan Practice and All is Coming, Cult Dynamics, and Healing in Yoga and Beyond. Lisälukemista linkitän tekstini loppuun.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

fail2.jpg

Kuka on Guruji?

Intialainen K. Pattabhi Jois (1915–2009) perusti astangajoogakoulun Mysoreen vuonna 1948. Hän ammensi opetukseensa opettajaltaan ja gurultaan T. Krishnamacharyalta, pyhistä kirjoituksista, omasta harjoituksestaan sekä tuhansien oppilaiden opettamisesta. 1960-luvulta alkaen Intiaan alkoi virrata joogasta kiinnostuneita länsimaalaisia, ja seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana astangajooga valloitti maailman. Pattabhi Jois kiersi ympäri maailmaa opettamassa. Suomessa hän vieraili vuonna 2001. Astangajooga perustuu vanhan ajan guru–oppilas-opetusmetodiin. Astangasaleilla ja astangaa opettavilla joogakouluilla on tavallisesti Gurujin kuva kehyksissä jonkinlaisella alttarilla.

Astangajoogan piirissä tapahtuneet väärinkäytökset tulivat voimalla julkisuuteen vuonna 2018, vaikka ne olivat varsin yleisessä tiedossa ja jokainen 2000-luvulla aloittanut astangajoogi oli luultavasti kuullut aiheesta vähintään supinaa. Me Too -liike vaikutti siihen, että vääränlaisesta vallankäytöstä yhteisöissä alettiin puhua avoimemmin. Moni Pattabhi Joisin oppilas tuli julkisuuteen kertoen gurun harjoittamasta järjestelmällisestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänen avustusmetodinsa olivat räikeän seksuaalisia. Hän ei epäröinyt kosketella oppilaidensa intiimialueita. Näitä tilanteita on tallentunut myös valokuviin ja videoihin.

Pattabhi Jois teki varmasti paljon hyvää, astangajooga on parhaimmillaan hyvä harjoitus ja on kosolti astangaopettajia, joiden tunnit ovat erinomaisia ja sydän puhdasta kultaa. Valta-asemassa olevan ihmisen tuomittavasta käytöksestä pitää kuitenkin puhua.

Autstangajooga

Astangajooga on fyysisesti ja henkisesti vaativa joogasuuntaus, jossa liikutaan pontevasti voimakkaan ujjayi-hengityksen tahtiin bandhoja eli lihaslukkoja jännittäen. Tradition mukaan harjoitus tehdään kuudesti viikossa aamuviideltä ja asanat suoritetaan aina samassa järjestyksessä. Olen ymmärtänyt, että moni astangajoogan nykyopettaja on vienyt opetusta pehmeämpään suuntaan – oletan, että näin toimivat ainakin ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa yhtään alkeita pidemmälle opiskelleet opettajat. Perinteisesti astangajoogaa opettaakseen ei ole tarvinnut opiskella anatomiaa tai biomekaniikkaa, vaan opetuslupa on saatu gurulta tai joltakin hänen sertifioimaltaan opettajalta.

Harrastin itse astangajoogaa omistautuneesti vuodet 2002–2013. Tunnustan heti, että olin niin laiska, etten todellakaan joogannut aamuviideltä kuudesti viikossa! Jatkuvasti reuman kanssa flirttaileva kehoni ei olisi sitä kestänytkään. Opettajiani Tampereella olivat ihanat Maarit Saarinen ja Riina Ingalsuo. Olin tyypillinen länsimainen astangajoogi: hoikka, valkoihoinen nuori nainen, joka oli jo valmiiksi suhteellisen notkea ja jolle harjoitus tuntui palkitsevalta. Kaltaiseni koukuttui tähän dynaamiseen joogan muotoon helposti.

En koskaan itse kokenut mitään asiatonta astangajoogassa, mutta se ei ole syy vaieta. Ongelma koskettaa jokaista, joka on tai on ollut tekemisissä astangajoogan kanssa. Olemme kaikki osa yhteisöä, ja kontollamme on ottaa tapahtuneesta vastuu, antaa uhreille mahdollisuus tulla kuulluksi ja olla mukana korjaamassa tilannetta.

Moni joogaava toverini matkusti noina vuosina Intian Mysoreen harjoittelemaan ”Gurun” johdolla; näillä matkoilla oli pyhiinvaelluksen kaiku ja Mysoren-matkaa pidettiin varsin yleisesti astangajoogin polulle kuuluvana etappina. Itse en koskaan harkinnutkaan lähteväni Mysoreen. Jälkiviisauden turvin on helppo tulkita vastahakoisuuteni erinomaisen bullshit-tutkani ansioksi, mutta toisaalta olin silloin, parikymppisenä, myös köyhä yliopisto-opiskelija ja ekotietoinen lentolakkoilija…

2012 päädyin naapurin suosituksesta Piia Mäkisen vinyasa flow -joogatunnille, lumouduin, ja jäin sille tielle. Astangajooga oli aiheuttanut minulle jo pitkään sitkeitä alaselkäkipuja. Olin opiskellut kalevalaista jäsenkorjausta ja sitä myötä toiminnallista anatomiaa puolisentoista vuotta, ja aloin karttuneen tietoni valossa nähdä astangaharjoituksen ongelmallisena. Vinyasa flow tuntui omassa kehossani astangaa paremmalta, koska siinä tehtiin runsaasti lonkkien avauksia ja taaksetaivutuksia, jotka ovatkin keskivertosuomalaiselle huomattavasti hyödyllisempiä ja terveellisempiä kuin astangajoogan syvät, tiheästi toistuvat eteentaivutukset. Jäsenkorjauksen harjoitusasiakkaissani oli astangajoogeja, ja heitä näytti yhdistävän etenkin alaselän ja olkapään krooniset kivut. Astangajoogassa opetettiin minun aikanani, että kivut menevät ohitse, kun vain sinnikkäästi joogaa. Youtube-videoissa on nähtävissä Pattabhi Joisin avustusmenetelmiä, joissa hän asettuu makaamaan koko kunnioitettavalla painollaan selkä pyöreänä eteentaivutuksessa ähkivän oppilaan selkään (kiitotie vakaviin välilevynpullistumiin!) ja astuu oppilaansa polvilumpion tai reiden päälle saadakseen tämän syvemmälle venytykseen. Ei näin! Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat loukkaantuneet astangajoogatunnilla liian voimakkaan avustuksen seurauksena. Pelkät vinyasa-punnerrukset väärällä tekniikalla tai liian vähäisellä lihasvoimalla tehtyinä kuormittavat olkaniveltä ja kipeyttävät sen herkästi.

Oman, jo varsin laajan ihmiskehoon liittyvän koulutukseni pohjalta väitän, että kipu on varoitusmerkki, ja sen ilmestyessä minkä tahansa säännöllisen treenin yhteydessä tulee kivun viestiä kuunnella tarkoin. Onko kehossa kylliksi voimaa tehdä kyseistä treeniä, tai tarvitsisiko henkilö parempaa liikkuvuusharjoittelua? Onko tarpeeksi lepopäiviä? Syökö ihminen kylliksi, entä nukkuuko? Harjoitteleeko ihminen pätevän opettajan ohjauksessa? Huonoja opettajia on paljon.

Jooga on elämänprojekti eikä sen ole tarkoitus olla aina kivaa, helppoa tai kevyttä – eikä siinä missään nimessä ole kyse notkeudesta. Hyvä opettaja opettaa terveellistä ja turvallista joogaa osaten huomioida yksilöiden väliset eroavaisuudet ja tietäen, miten kehoa saa liikuttaa ja avustaa missäkin asanassa – ja mitä ei missään nimessä saa tehdä. Omassa joogaopettajakoulutuksessani asana-avustusten asiallisuuteen ja turvallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota.

Astangajooga oli ihana harjoitus ja nautin siitä aikoinaan valtavasti. Se sinetöi joogan osaksi elämääni. Joogapolkuni oli alkanut jo lukioiässä Vammalassa Sirkka Nylundin ihanilla hathajoogatunneilla. Viime vuosina olen harjoittanut itse eritoten restoratiivista joogaa vinyasa flow’n ohella ja pääharjoitukseni on meditaatio ja pranayama. Jooga sopii kaikille, kunhan itselle sopiva suuntaus ja opettaja löytyy. Myös astangajooga on ok, jos opettaja ottaa kantaa edustamansa tradition väärinkäytöksiin ja opettaa viisaasti. On hienoa, että väärinkäytöksiin puututaan yhä hanakammin eikä seksuaalista hyväksikäyttöä katsota läpi sormien edes niin sanottujen gurujen tekemänä. Tulevaisuudessa joogatunnit ovat toivottavasti yhä inklusiivisempia ja turvallisempia.

“Be careful, very careful about organisations.  Yoga cannot be organised, must not be organised.  Organisations kill work.  Love is everywhere, in everything, is everything.  But if your confine it, enclose it in a box or in a definite place, it disappears.”

Vanda Scaravelli

Lisälukemista:

Apua seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille

Seksuaaliväkivalta

Nollalinja

Sexual Assault in the Ashtanga Yoga Community: A Mea Culpa

Yoga’s Culture of Sexual Abuse: Nine Women Tell Their Stories

Miksi pitäisi taipua? – jooga ja loukkaantumiset

 

Hyvää Pride-viikkoa – vallitkoon moninaisuus myös joogan ja jäsenkorjauksen piirissä

Julkaisin eilen Instagramissa palvelulupauksen, jonka päivitän pian myös nettisivuilleni. Liitän tekstin myös tähän ja sen jälkeen pohdin asiaa lyhyesti jäsenkorjaajan ja joogaopettajan näkökulmasta.

Olet aina tervetullut asiakkaakseni juuri itsenäsi – sellaisena kuin olet. Otan sinut vastaan sensitiivisesti ja ammattitaitoisesti, asianmukaisesti ja syrjimättä. En koskaan esitä olettamuksia asiakkaideni seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolisuudesta tai ihmissuhteista. En milloinkaan käytä sukupuolittavaa, seksististä tai ableistista kieltä. Sinulla on itse oikeus rajata, mitä tuot omasta identiteetistäsi esille vastaanotollani tai joogatunnillani. Oletan ja ylistän moninaisuutta ja vastustan syrjintää. Kohtelen sinua kunnioittavasti. Noudatan Suomessa voimassaolevia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja, jotka on säädetty takaamaan jokaisen turvallisuus ja koskemattomuus riippumatta syntyperästä, etnisestä taustasta, iästä, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, terveydentilasta tai sairaudesta; poliittisesta, uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustasta; kansalaisuudesta, elämänkatsomuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta, kielestä, perhemuodosta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta tai muusta tekijästä.

Luodaan yhdessä turvallisempi tila kaikille!

Yhdenvertaisuuden toteutuminen alallani ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi jäsenkorjausseurani siirtyi vasta hiljattain sukupuolineutraaliin asiakaslomakkeeseen. Moni jäsenkorjaaja oli toki jo omin päin muokannut lomaketta ja poistanut siitä työmme kannalta täysin merkityksettömät ja vanhakantaiset kysymykset sukupuolesta. Seksistiset vitsit eivät kuulu tähän päivään, ei hoitajan eikä asiakkaan suusta. Hoitotilanne on herkkä ja siksi se on tärkeätä rakentaa sensitiiviseksi ja asiakasta kunnioittavaksi. Kohtaamalla asiakas avoimesti ja myötätunnolla, kuuntelevasti ja olettamatta, luodaan turvallinen tila ja hyvä hoitokokemus riippumatta siitä, mihin kohtaan sukupuolen ja seksuaalisuuden tai fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sairauden kirjoa asiakas kokee asettuvansa.

Joogamaailma on vielä ongelmallisempi, mitä yhdenvertaisuuteen tulee. Joogaopettajien suusta kuulee usein normittavaa kielenkäyttöä, kuten lääkevastaista puhetta tai puhetta miehisistä ja naisellisista ominaisuuksista. Maskuliini-feminiini-puhe ja kaikenlaiset jumalatarretriitit vahvistavat kaksinapaista sukupuolikäsitystä ja essentialistista käsitystä naiseudesta, mikä sulkee suuren joukon ihmisiä ulkopuolelle. Olisi tärkeätä, että esimerkiksi muunsukupuoliset, transihmiset, ei-heterot ja ei-terveet voisivat kokea olevansa tervetulleita joogan pariin. Queer-tantra olisi freesi yllätys.

Ihmisoikeuksien hyväksi työskentely ja toisten kunnioittaminen eivät ole keneltäkään pois, vaan lisäävät hyvää ja yhteisöllisyyttä koko yhteiskunnassa. Niinpä meidän kaikkien tulisi olla tiedostavia ja  avoimia uudelle tiedolle, kuten terminologian opettelemiselle. Omia ennakkoluulojaan pitää uskaltaa tarkastella kriittisesti, vaikka siitä tulisi epämukava olo.

fingerprint-649818_1280

Turvallisempi tila

Moni yhteisö on luonut omat turvallisemman tilan periaatteensa. Lainasin Utopia Helsingin sivustolta seuraavan erinomaisen kiteytyksen näistä periaatteista. Soisin niiden yleistyvän kaikkialla, missä ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Hoitoammateissa ja joogan ja liikunnan parissa työskentelevien on erityisen tärkeätä ottaa turvallisemman tilan prinsiipit haltuunsa.

  • Älä oleta. Et voi tietää toisen kokemusta, ajatuksia, elämäntilannetta etkä itsemääriteltyä identiteettiä hänen puolestaan. Koska teemme kuitenkin koko ajan oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi. Ole avoin ja kuuntele.
  • Ole kunnioittava! Älä kyseenalaista toisen erilaisuutta.
  • Älä häiritse ketään sanallisesti, koskemalla tai tuijottamalla. Ei:n sanominen tarkoittaa ei:tä. Lopeta tai muuta käytöstäsi jos toinen sitä pyytää.
  • Älä yleistä omaa kokemustasi muita koskevaksi: muiden kokemusta ei ole sopivaa määritellä heidän puolestaan.
  • Puhu niin että kaikki voivat ymmärtää: yritä käyttää kieltä joka on ymmärrettävää myös oman viiteryhmän ulkopuolisille.
  • Älä käytä hyökkääviä puheenvuoroja toisia ihmisiä kohtaan, ei paikalla olevia eikä poissaolevia kohtaan.

Lähteitä ja lisätietoa:

Sukupuolisen moninaisuuden osaamiskeskus

Radikaalia mielenterveyttä -blogi

Valtaa ja vapautta naisellisesta joogasta? Kriittinen analyysi joogasta feministisenä metodina. Ella Poutiaisen pro gradu -tutkielma.

Sote-ammattilainen, näillä ohjeilla onnistut kohtaamaan palvelunkäyttäjät yhdenvertaisesti ja sensitiivisesti

Sateenkaari-inklusiivisuus lisää hyvinvointia

Helsinki Pride -yhteisön sosiaali- ja nuorisotyön tiimin tuki- ja neuvontapalvelut

Ammatilliset valtakunnalliset tuki- ja neuvontapalvelut sateenkaari-ihmisille ja heidän läheisilleen

 

 

Yhä useammalla on niskassaan someluu: digiaika muuttaa jo luustoamme

Digiaikakausi muuttaa ihmistä nopeammin kuin arvaammekaan. Älypuhelinten käyttö näkyy jo luustossamme: nuorten pääkallosta on vastikään löytynyt uusi sarvimainen luu-uloke. Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi 218 18–30-vuotiaiden röntgenkuvaa. Uusi niskaluu esiintyi 41 prosentilla tutkittavista, miehillä useammin kuin naisilla.

Tutkijat ounastelevat elimistön kehittäneen kallonpohjan luusarven ylikuormituksen tuloksena, niskan ja pään huonoa ryhtiä kompensoidakseen. Nuorilla aikuisilla luu-uloke on säännönmukaisesti kookkaampi kuin vanhemmilla henkilöillä. Luumuutokset eivät kehity hetkessä, joten ulokkeen muodostuminen lienee seurausta diginatiivien jo lapsuusiässä alkaneesta älylaitteiden käytöstä. Ennen luut rappeutuivat ja muodostivat liikakasvua vasta ikääntyneemmillä ihmisillä.

Älypuhelimet houkuttelevat seireeninlaulullaan käyttäjänsä pään roikkumaan eteen ja alas. Kuka tahansa huomaa kaupungilla kulkiessaan, että monilla ihmisillä, myös lapsilla, niskan ja yläselän ryhti on muuttunut pysyvästi. Tämä ei ole esteettinen vaan terveydellinen kysymys.

Edessä roikkuva pää altistaa niskan välilevyt valtavalle kuormitukselle. Jo lapsilla esiintyy niskassa tämän vuoksi välilevynpullistumia. Niskan ja yläselän lihakset ja faskiat ylikuormittuvat ja kipeytyvät. Kaulan lihakset vastaavasti vetäytyvät kasaan. Tämä häiritsee vagushermon ja kilpirauhasen toimintaa ja blokkaa kaulavaltimoiden mahdollisuutta kuljettaa verta ja happea aivoihin: ei ihme, jos on kurja olo. Kun syvät niskalihakset jännittyvät, häiriintyy leukanivelen toiminta, mistä seuraa hampaiden narskuttelua, hammasvaurioita ja kipua ja puutumista kasvoihin. Migreenit ja jännityspäänsäryt ovat yleisiä, kun niska on heikko ja ylikuormittunut.

Elimistö yrittää usein huojentaa ylikuormittuneen kehon alueen tilaa kasvattamalla sinne uutta kudosta ikään kuin puskuriksi tai panssariksi. Näin muodostuu esimerkiksi känsä. Niskan luupiikkikin kasvaa jänteiden ja ligamenttien liitoskohtaan. Kyseessä on epämuodostuma, rasitusvamma, rappeuma. Miten kansanterveydessä näkyy muutaman vuosikymmenen kuluttua se, jos digiyhteiskunnassa jo lasten luusto rappeutuu näin?

kallo
Kuvan lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/joa.12466

Biomekaniikan dosentti Mark Sayers sanoo, että luusarvi itsessään ei ole ongelma. Huolissaan tulee olla ennen kaikkea siitä, mitä viestiä tämä epämuodostuma kantaa: jossain muualla kehossa on jotakin pielessä. Kalevalainen jäsenkorjaaja jakaa Sayersin huolen ja on kiinnostunut ennen kaikkea kehon kokonaisryhdistä ja nivelten asennoista. Jäsenkorjaushoidossa pyritään tasapainottamaan keho ja saattamaan nivelet paikoilleen, myös suhteessa toisiinsa. Pään tulisi seisoma-asennossa olla jotakuinkin suoraan lantion yläpuolella. Tämä lähtee aina nilkoista saakka.

Ei ole realistista ajatella, että älylaitteiden käyttö lopetettaisiin kokonaan: elämämme on niin monin tavoin sidoksissa siihen. Biomekaniikan tohtori David Shahar korostaa, että meidän tulee opetella elämään viisaammin digilaitteiden kanssa. Hän vertaa tarvitsemaamme muutosta hampaiden hoidossa aikoinaan tapahtuneeseen kehitysharppaukseen. Vasta 1970-luvulla alettiin puhua hampaiden harjaamisen ja hammaslangan käytön tärkeydestä. Nyt se on arkipäivää. Hampaiden hoitoa alettiin opettaa kouluissa. Näin voisi menetellä myös hyvän someryhdin kanssa.

Kuka vastaa pääsi asennosta ja niskasi ryhdistä? Sinä itse. Ensimmäiseksi olisi hyvä muistaa, että sinulla on kaksi kättä! Niillä voit nostaa älypuhelimen silmiesi tasolle. Mukavampaa tämä on, jos tuet kyynärpääsi kyllin korkealle esimerkiksi pöytää vasten. Nosta pääsi pystyyn aina, kun huomaat roikottavasi sitä edessä. Vahvista niskalihaksiasi, koska ne ovat todennäköisesti heikot. Vahvat lihakset kyllä pitävät pään siellä missä pitääkin. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samassa linjassa olkapään kanssa. Kaulan lihaksia kannattaa venytellä kallistamalla päätä taaksepäin – monta kertaa päivässä.

Hyvä niskanhoitoliike on liikuttaa päätään kuin pulu. Leuka liikkuu tällöin koko ajan samassa linjassa lattian kanssa – pää ei siis tee nyökyttelevää liikettä vaan liikkuu ikään kuin kiskoilla eteen ja taakse. Muodostat kaksoisleuan ja vastaliikkeeksi työnnät leukaa eteenpäin.

Suomenkielinen nimi uudelle luulöydökselle on vielä keksimättä! Englannin kielessä termiksi on esitetty ”head horn”, ”phone bone”, ”spike” tai ”weird bump”. Niskapiikki? Kallonpohjan sarvi? Kallokoukku? Someluu?

Ehkei kuitenkaan viisaudensarvi.

Lähteet:

Horns are growing on young people’s skulls. Phone use is to blame, research suggests.

A morphological adaptation? The prevalence of enlarged external occipital protuberance in young adults

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Miksi en käytä eteerisiä öljyjä työssäni?

Vastaus on yksinkertainen: en ole koulutettu aromaterapeutti tai -neuvoja. Mutta tosi moni käyttää eteerisiä öljyjä joogatunneilla ja manuaalisissa hoidoissa! Ovatko he koulutettuja ammattilaisia? Eivät välttämättä, ja juuri se on ongelma.

Aromaterapia on hieno ja tavattoman tehokas hoitomuoto, mutta juuri sen tehokkuudesta johtuen eteerisiä öljyjä käyttävän täytyy todella tietää, mitä hän tekee.  Öljyjä ei voi hölvätä fiilispohjalta. Itseensä ehkä voikin, mutta ei asiakkaisiin, lapsiin, raskaana oleviin, vanhuksiin, sairaisiin, eläimiin, ei suoraan iholle eikä varsinkaan sisäisesti. Se voi olla vaarallista. Siihen nähden öljyt yhdistetään joogaan tai hoitoihin hätkähdyttävän usein kyselemättä kontraindikaatioiden perään. Eteerisiä öljyjä ei tule käyttää kevyellä koulutuksella tai kokemuksella.

En uskaltaisi mennä Raindrop- tai Aromatouch-hoitoon, jossa eteerisiä öljyjä käytetään runsaasti suoraan iholle ja jossa hoitaja on käynyt vain edustamansa yhtiön oman kurssin. Näistä hoidoista tehdään paljon vahinkoraportteja. Itävallassa aromaterapian lääkäriliiton jäsenet varoittivat niistä jo 2009. Vahinkoraportit ovat julkisia ja edellä mainitut hoidot kehittäneet Young Living ja DoTerra esiintyvät näillä listoilla tiheästi. DoTerran On Guard ja Young Livingin Thieves ovat keränneet erityisen kovan potin haittavaikutusilmoituksissa vuonna 2016.

Myös luontoa on tuhottu matkan varrella.

Hyviä aromaterapiakoulutuksia Suomessa järjestää esimerkiksi Päivi Helena Blöchl. Hän on kokenut diplomiaromaterapeutti, joka kouluttaa Itävallassa aromaterapeutteja mukaan lukien lääkärit ja hoitohenkilökunta ja ottaa opetuksessaan huomioon myös ympäristöarvot: esimerkiksi uhanalaisia kasveja ja puita ei käytetä. ”Aromaterapia on kasvien lääketiedettä ja sitä pitää sellaisena käyttää”, Blöchl on sanonut. Myös Frantsila tekee Suomessa hyvää työtä aromaterapian eteen.

Blöchl on kehottanut ennen koulutukseen tai aromaterapiahoitoon hakeutumista kysymään seuraavia seikkoja: Onko koulutus puolueeton? Sitooko se sinut käyttämään vain tietyn firman öljyjä? Onko käytettäville tai myytäville öljyille olemassa puolueettoman laboratorion tekemät analyysit – onko analyyseja ollenkaan? Onko puolueettoman, virallisen sertifiointilaitoksen sertifikaatit? Käyttävätkö lääkärit ja terapeutit tämän valmistajan öljyjä niissä maissa, joissa ne kuuluvat lääkärien koulutukseen? Onko hinnoissa ilmaa? Miten kouluttaja on koulutettu? Entä jatkokoulutettu… vai onko?

Kyse on laajemmasta ilmiöstä.

Minne nykyään katsookin, näkee pikakursseja. Viikonloppukurssilla joogaopettajaksi, jäsenkorjaajaksi tai shamaaniksi! Kahdessa viikossa eroon vatsarasvasta! Noituus- starter pack nyt tarjouksessa! Erilaisia nimikkeitä, sertifikaatteja ja todistuksia on helppo haalia, kun vain jaksaa maksaa. Jokainen voi nimetä itse itsensä mestariksi tai brändätä oman metodinsa, hoitomuotonsa, opettajakoulutuksensa tai joogasuuntauksensa. Ymmärtäähän sen: koulutukset ovat tekijöilleen liiketoimintaa. Numeroiden pyörittelyn tuiskeessa vain menetetään joskus lapsi pesuveden mukana. Tehdyn työn tulee olla vankalla eettisellä ja ekologisella pohjalla. Asiakkaasta pitää kantaa vastuu: hänen pitää voida kokea olevansa turvallisissa käsissä. Auttamisen pitää olla tilinauhaa tärkeämpi johtotähti. Näitä hyveitä voi omalla kohdallaan kartuttaa loputtomasti.

Itse katson, että oppiminen vaatii pitkäjänteistä, syvää työskentelyä. Puhutaan vuosista ja vuosikymmenistä, ei tunneista tai viikonlopuista. Valmista ei tule. Uuden oppimiselle ja tietojensa päivittämiselle ja uudelleenorganisoinnille tulee olla ahne ja oma nöyryys säilyttää. Tyhjät kattilat kolisevat kovimmin, ja nyt kun äänestä tuli puhe, on hyvä muistaa, että hiljainen tieto ei ole some-mainoksissa tyrkyllä, vaan tulee hiipien sen luo, joka on sen ymmärtämiseen valmis. James Dean Bradfield sanoi taannoin, että nykyihminen osaa googlata kaiken, mutta ei ymmärrä mitään, ja valeuutisten aikakaudella lausuma on tullut vavisuttavan todeksi.

Muusikko A.W. Yrjänä sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa 8.6.2019 seuraavasti:

”Tänä päivänä monet ihmiset ovat varmaankin kyllästyneet perinteisen uskonnon harjoittamiseen, mutta kaipaavat silti hengellistä kokemusta. Sellainen tuntuu usein löytyvän traditioista, jotka ovat ohuita, uusia tai melkein keksittyjä. Näiden ympärillä pyöriviä markkinoita kutsutaan ihan osuvasti huuhaaksi.”

Itse pidän joogan joogana ja kalevalaisen jäsenkorjauksen kalevalaisena jäsenkorjauksena, enkä tule loppurentoutuksessa hieromaan niskaasi tai jalkapohjiisi eteerisiä öljyjä, jotka saattaisivat kyllä tuoksua ihanalta, mutta vaarantaa hyvinvointisi. Jooga toimii itsessään, ilman krumeluureja. Kalevalainen jäsenkorjaus toimii itsessään, ilman krumeluureja. Siksi ne ovat porskuttaneet vuosisatoja ja -tuhansia. Luotan siihen; luotan hitaaseen, syvään tietoon.

Lempi-ihmiseni JP Sears on tehnyt eteeristen öljyjen ”ongelmakäytöstä” tämän hienon videon. Joka sana on timanttia, suosittelen!

Lisää luettavaa:

Medical emergencies

Top 10 Worst Injuries from Essential Oils of 2014

Rosewood: Time to Take Heart

Zweifelhafte Anwendungen von ätherischen Ölen im Vormarsch

Ein wohltuender Duft liegt in der Luft

Essential Oils Company Sentenced for Lacey Act and Endangered Species Act Violations to Pay $760,000 in Fines, Forfeiture, and Community Service, and to Implement a Comprehensive Compliance Plan

”Ei se joogaa oo oikeaa
Ellei sielusi järkyty.”

CMX: Alkemisti

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

 

Rituaalit edistävät terveyttä ja hyvinvointia

Monille osa joogan viehätystä on sen rituaalinomaisuus: samojen liikesarjojen ja mantrojen toistaminen, matolle astuminen, selkeästi rajatun oman hetken ottaminen arjen keskellä.

Uskon, että ihmisessä on sisäänrakennettuna pyhyyden kaipuu.

Tapa, jolla ihmiset puhuvat itselleen merkityksellisistä rituaaleista – hymyillen, haltioituneena – on paljonpuhuva. Jollekin pyhä rituaali on kahvin tai teen valmistaminen, jollekin savusaunan lämmittäminen. Joku kokee luterilaisen kirkon rukoukset ja ehtoolliset kannattelevina, toinen hakeutuu lumoutumaan ortodoksisen kirkon sakramenttien äärelle, kolmas kokee kannuksen eli shamaanirummun paukkeen johdattavan sielunsa jonkin korkeamman äärelle. Yksi rullaa auki joogamaton, toinen sitoo tossunnauhat aina samalla tavalla.

Tällaiset vakiintuneet tavat ovat tutkitusti hyväksi ihmiselle. Rituaalien on tutkimuksissa osoitettu parantavan hyvinvointia ja vastustuskykyä. Rituaalien suorittaminen laskee kortisoli- eli stressihormonitasoja. Tämä laskee edelleen pulssia ja verenpainetta ja vahvistaa immuunipuolustusta. Rituaalit vähentävät ahdistuneisuutta, parantavat suoritusta ja kohentavat itsetuntoa. Hyödyt saa hänkin, joka ei usko suorittamiinsa rituaaleihin vaan ainoastaan toistaa ne kaavamaisesti, osoittaa Toronton yliopiston tutkimus.

Erään tutkimuksen mukaan meditaatio- ja joogatunneilla käytetyn om-tavun laulaminen rauhoittaa aivojen limbistä järjestelmää ja sitä kautta lievittää pelkoa, ahdistusta ja masennusta. Stressaantuneilla yliopisto-opiskelijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan sanskriitinkielisten mantrojen kuuntelun havaittiin kohentavan huomattavasti mielialaa ja selkeyttävän mieltä. Polven nivelrikosta kärsiviä ihmisiä mantrameditaatio auttoi polven kuntoutuksessa ja kivunhallinnassa ja paransi heidän mielialaansa ja untaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

madmenmantra.JPG
Muistatko, kun Mad Menin viidennen kauden 10. jaksossa Paul Kinsey houkutteli Harry Cranen Hare Krishna -kokoontumiseen, ja aluksi niin skeptisellä Cranella lähti mantramopo käsistä?

Liikuntapedagogiikan professorin, liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentin Jarmo Liukkosen mukaan rituaaleja käytetään nykyään tietoisesti huippu-urheilijoiden henkisessä valmennuksessa. Niillä on kyky johdattaa urheilija oikeaan mielentilaan.

Psykologi Nick Hobsonin mukaan rituaalit eivät ainoastaan ole hyödyksi mielenterveydelle vaan suorastaan mielen hyvinvoinnin edellytys. Hän pitää ihmistä syvästi sosiaalisena ja ritualistisena lajina. Kun joukko ihmisiä laulaa kansallislaulua, tanssii tai rukoilee yhdessä, kaikkien aivot ovat virittyneet suorittamaan samaa tehtävää. Se luo yhteyden kokemuksen. Yhteisöllisyys on yksi ihmisen perustarpeista. Autonomiseen hermostoon kohdistuvien vaikutusten kautta yhteisten rituaalien suorittaminen lievittää stressiä ja masennusta.

”Ihminen ei lopulta ole yksilö, vaan suhdelo – olemme kytköksissä toinen toisiimme olemuksemme juuria myöten”, on filosofi Frank Martela sanonut. Rituaalit ovat yhteisöjen liimaa.

Joogatunnilla yhdessä laulettu mantra tai porukalla tehty meditaatio voi olla hätkähdyttävästi voimallisempi kokemus kuin yksin kotona tehty harjoitus. Kirtanissa tai viikonloppuretriitillä voi kokea jonkin suuremman läsnäoloa tai vain suurta rauhaa. Ryhmän yhteinen intentio ja jaetussa tekemisessä muodostunut energia kohottavat arjen yläpuolelle. Juhla-ateriat perheen tai ystävien kanssa luovat läheisyyttä ja jatkuvuutta.

Kannustan sinua vaalimaan omia, tärkeiksi kokemiasi rituaaleja tai kehittämään uusia. Kotiin voi rakentaa oman, kauniin jooganurkkauksen tai tärkeillä esineillä koristellun alttarin, jonka äärellä rukoilla, mantrata tai meditoida. Voit kutsua ystäväsi kokoon joka vuosi sinulle tärkeänä päivänä tai elvyttää lapsuudesta tutun perinteen. Riitit ovat mahdollisuus vahvistaa merkityksen tuntua omassa elämässä ja edistää omaa ja yhteisön hyvinvointia.

smoke-802587_1280.jpg

Lähteet:

Why Rituals Are Good for Your Health

Moni urheilija luottaa taikauskoisiin tapoihin – partaa ei ajeta eikä sukkia vaihdeta

Mantras Help the General Psychological Well-Being of College Students: A Pilot Study

Effects of Mantra Meditation versus Music Listening on Knee Pain, Function, and Related Outcomes in Older Adults with Knee Osteoarthritis: An Exploratory Randomized Clinical Trial

Itseohjautuvuusteoria – Eli onnellisen elämän kolme keskeisintä tekijää

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan teksteihini aina asianmukaisesti lähteen mainiten.

Kipeää niskaa ei saa venyttää. Mikä siis neuvoksi?

Niska jumissa! Mitä tehdä?

Sääntö yksi: älä venyttele niskaa. Tämä on erityisen tärkeätä, jos olet istunut päivän tietokoneella tai tollottanut puhelinta alaviistoon ja saanut niskasi siitä juntturaan. Silloinhan olet jo ollut tuntikausia niskavenytyksessä eli niskan fleksiossa ja juuri se on aiheuttanut ongelman. Hätäiset ja liian kovalla voimalla tehdyt venytykset vain pahentavat tilannetta.

Jos niskasi on venähtänyt, älä varsinkaan silloin venytä sitä. Venähtänyttä lihasta ei tule koskaan venyttää.

Korjaa ryhtisi. Nosta pääsi paikoilleen niin että se ei enää roiku edessä. Tutki anatomian kirjoja, niin ymmärrät, miten selkäydin, suuret aivovaltimot, imusuonet ja hermotukset joutuvat kaikki pinnetilaan, kun kaularangan ryhti romahtaa. Tämä voi lievimmilläänkin oireilla käsien hermopinteinä, näköhäiriöinä tai tinnituksena. Niskan välilevyille se aiheuttaa kymmenien kilojen paineen. Jo lapsilla diagnosoidaan kaularangan välilevynpullistumia.

Liiku! Pyörittele olkapäitä suurella, rauhallisella liikkeellä. Lähde kävelylle. Tee syväkyykkyjä. Jumppaa kepin tai kuminauhan kanssa. Pompi. Tee aurinkotervehdyksiä. Roiku leuanvetotangosta. Aineenvaihdunta tulisi saada liikkeelle ja faskiat joustavammiksi. Tee päällä hyvin pientä nyökyttelyä, ei-liikettä ja kiertoa. Hengitä voimakkaasti. Hengittäminen auttaa kaikkeen. Lysyasennossa työskentelet apuhengityslihaksillasi eli rintakehän ja kaulan lihaksilla, mikä saa niskan ja hartiat kiristymään. Pane oikeat hengityslihakset, eli pallea ja kylkivälilihakset, hommiin.

Kaulaa saat venyttää! Suosittelen sitä lämpimästi. Huonossa ryhdissä pää valuu eteen. Avaa ja pidennä kaulan aluetta hallitulla niskan taaksetaivutuksella venyttämällä samalla rintakehän ihoa alaspäin. Hengitä voimakkaasti. Ole tarkkana: älä taita niskaa kasaan, vaan pidennä myös niskaa taivuttaessasi päätä taakse. Tätä liikettä ei pidä tehdä, mikäli se aiheuttaa kipua tai säteilee käsiin! Venytä kaulaa myös toispuoleisesti, venyttämällä ihoa toisen solisluun alta ja nostamalla katsetta samalle puolelle kohti kattoa. Venytysten tulee olla rauhallisia ja hallittuja.

Voit virkistää niskan verenkiertoa isometrisellä harjoituksella. Pidä pää ryhdikkäästi paikoillaan. Vie toisen käden sormet otsalle ja ala työntää otsaa kohti sormia. Sormet vastustavat liikettä, joten pään asento ei muutu. Pidä tämä staattinen lihastyö muutaman voimakkaan hengityksen ajan. Toista sama työ molemmille ohimoille ja takaraivolle eli yhteensä neljään suuntaan. Voit myös ottaa perinteisen niskanvenytysasennon, sormet ristiin takaraivolle ja leuka kohti rintaa, mutta älä venytä, vaan tee isometristä työtä: työnnä voimakkaasti takaraivoa kohti käsiä ja vastusta pään liikettä käsillä! Pari kierrosta isometristä lihastyötä tehtyäsi huomaat, miten niskan alue lämpenee ja vertyy.

Myös ”pululiike” auttaa akuutissa niskakivussa ja lisäksi torjuu niskaan C7-nikaman kohdalle kehittyvää kyhmyä suoristamalla niskan ryhtiä. Pidä leuka lattian tasossa eli neutraalissa asennossa ja vie päätä taaksepäin – eli tee kaksoisleuka. Rentouta pää takaisin paikoilleen ja toista useita kertoja. (Pulut liikuttavat päätään tällä tavalla.)

Niskakipu voi olla leukaperäistä: leukanivelen toimintahäiriöstä tai puremalihasten jännitystä johtuvaa. Hyvä kalevalainen jäsenkorjaaja osaa auttaa tässä asiassa ja voit itse harjoitella leukojen rentouttamista ja hieroa ohimoita ja poskia korvan edestä.

Pidemmällä tähtäimellä torjut niskakipuja pitämällä huolta ryhdistäsi. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samalla pystylinjalla kuin olkapään ja olkapään samalla pystylinjalla kuin lonkan. Nykyihmisellä lonkka ei yleensä ojennu suoraksi saakka ja olkapäät ja pääkin dippaavat eteenpäin. Venytä joka päivä lonkan etuosa ja etureisi, avaa rintakehää, venytä kaulaa – pidennä koko kehon etuketjua. Näe vaivaa ryhtisi eteen, sillä se on sinun vastuullasi. Kaikkien nivelten liikeradoista tulisi pitää huolta. Jäykkä nilkkakin altistaa niskakivuille, sillä kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Välillä niskat menevät jumiin siitä, että olet tehnyt jotain poikkeuksellista: maalannut kattoa, ripustanut verhoja, harjoitellut käsilläseisontaa. Silloin panosta palautumiseen.

Koko kehon ryhtiin, toimivuuteen ja terveyteen tähtääviä harjoituksia pääset tekemään ohjauksessani Motion keskiviikkoillan Ryhtiliike-kehonhuoltotunnilla – ja kaikilla ohjaamillani joogatunneilla. Jooga on ikivanha tiede, joka hoitaa kehoa ja parantaa ryhtiä.

Akuuttiin kipuun suosittelen lisäksi Frantsilan ayurvedista Kipu-hierontaöljyä ja Ojan isännän linimenttiä. Kasvien parantava voima on uutettu näihin hyväntuoksuisiin valmisteisiin.

IMG_2592.JPG
Hallittu kaulan venytys tekee hyvää niskalle ja korjaa pään ryhtiä. Pidennä niskaa, älä anna takaraivon lysähtää taakse.