Opiston syyskaudesta 2018 eli tervetuloa joogakursseilleni!

Joogatuntini Sastamalan opistolla alkavat tällä viikolla. Muutama seikka siihen liittyen.

  • Minulla on tänä syksynä opistolla vain kaksi kurssia: slow flow -jooga perjantaisin 9.00 ja yinjooga perjantaisin 10.00. Kumpikin kurssi täyttyi saman tien ja kummallekin on jonottajia. Peruutuspaikkoja voi kysyä opistolta.
  • Kumpikin kurssi on Oivapajalla, jonka käytännöt ovat muuttuneet viime lukuvuodesta: opiskelijat eivät enää saa ovikoodia tekstiviestinä, vaan opettaja avaa oven ja asettaa ovistopparin pitämään oven raollaan.
  • Käynti Oivapajalle tapahtuu takakautta, Liekolankadulta, rakennuksen takapihan lastauslaiturin kautta. Ovessa on Sastamalan opiston logo. Jotakuinkin vastapäätä tätä sisäpihaa ovat esim. Liekolankadulla sijaitsevat Kaukolan Marjan vastaanotto ja jalkahoitola Elisanhovi. Sama kartalla:
  • Slow flow -joogalaiset: Tulen ekana aamuna 8.45 paikalle, jatkossa 8.50.
  • Yinjooga alkaa välittömästi slow flow’n perään. Jos osallistut vain yintunnille, huomioithan, että aiempi ryhmä on saapuessasi loppurentoutuksessa: suodaan heille rauhaa ja hiljaisuutta.
  • Oivapajalla on toimintaa kurssiaikoinamme, joten meillä on siellä elämää ja ääntä ympärillämme. Näin on hyvä, joogan on tarkoitus tulla tavallisen elämän keskelle ja opettaa keskittymään niin, että ulkoiset häiriötekijät ei hetkauta tasapainoamme!
  • Perustiedot kummastakin kurssista on luettavissa opiston sivuilta Lisätietoa-napin takaa. Varsinkin yinjoogalaisten on hyvä lukaista, mitä kannattaa tuoda tunnille mukanaan. Suosittelen pitämään omaa joogamattoa mukana, jos omistat sellaisen.
  • Lähetä minulle viestiä, jos sinulla on vielä muuta kysyttävää!

Sydäntäni lämmittää, kun kurssini ovat olleet niin suosittuja. Lämpimästi tervetuloa tunneilleni! Vietetään ihanat, avaavat ja hyvinvointia monin tavoin lisäävät perjantaiaamupäivät joogamatolla.

Tervetuloa myös Motion tunneille, mikäli et saanut paikkaa opiston kurssille tai jos kaipaat lisää joogatunteja viikkoosi. Myös Motion torstai-illan kehonhuoltotunnit ovat kokeilemisen arvoisia, siellä tehdään jooga-asentojen lisäksi muitakin harjoitteita.

stretchen-1634784_1280.jpg

Syö suolaa, kunhan kyytipoikana on kasviksia. Uusi tutkimus hämmentää suolasuosituksia.

Suomi potee suolakammoa. Pohjois-Karjala-projekti iskosti suomalaisten mieleen suolattomuuden ihanteen. Suolan käytön hillitsemisen uskotaan vähentävän sydän- ja verisuonitauteja ja -kuolleisuutta – näin sanoo Sydänliitto, näin sanovat Käypä hoito -suositukset, näin olemme tottuneet ajattelemaan.

Elokuussa 2018 julkaistu tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa suolan terveysvaarat.

Arvostetussa lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistussa McMasterin yliopiston tutkimuksessa kyllä löydettiin yhteys suolan saannin ja sydän- ja verisuonitautien sekä suolan saannin ja aivohalvausten välillä – mutta vain erittäin suurilla päivittäisillä suola-annoksilla.

Professori Andrew Menten luotsaama tutkimus kattoi miltei 100 000 ihmistä paristakymmenestä eri maasta. Yli 12,5 grammaa eli 2,5 teelusikallista suolaa (5 g natriumia) päivässä saavilla havaittiin enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja aivohalvauksia. Tutkimusryhmä suosittelee heille suolan käytön vähentämistä. Esimerkiksi kiinalaisessa keittiössä suolan annostelu on tällaisella hyvin korkealla tasolla. Ei ihme, soijakastike on hyvää!

Toisaalta vähiten suolaa käyttävillä ihmisillä todettiin pienen suolalisän vähentävän sydän- ja verisuonisairastavuutta.

Mente tulkitsee tutkimustuloksen siten, että kohtuullinen natriumin saanti on optimaalisinta sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.

Menten aiemmat tutkimukset ovat kohdanneet vastustusta tiedeyhteisössä. Myös elokuussa julkaistut tulokset ovat jo poikineet soraääniä. Monissa maissa väestön verenpaine kun todella on laskenut ja aivohalvausten määrä kutistunut samaa tahtia kuin suolankulutus.

Suomalaiset suositukset kehottavat korkeintaan viiden gramman eli teelusikallisen päivittäiseen suolankäyttöön, mutta yleensä se ylittyy: Suomessa naiset käyttävät keskimäärin lähes seitsemän, miehet lähes kymmenen grammaa suolaa päivässä. 80 prosenttia tästä määrästä tulee piilosuolana, eli leivän, makkaran, leikkeleiden, juuston ja naposteltavien mukana.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

herbs-2427845_1280.jpg

Hieman perustietoa natriumista: Natrium esiintyy suurimmaksi osaksi klooriin sitoutuneena natriumkloridina eli ruokasuolana. Ravintoainetaulukoissa elintarvikkeesta ilmoitetaan natrium- ja suolapitoisuus. Elintarvikkeen suolapitoisuus saadaan kertomalla natriumin määrä 2,548:lla. Jokaisessa ihmiskehon solussa on natriumia. Natrium pitää aineenvaihdunnan käynnissä, säätelee nestetasapainoa ja kuljettaa hermoimpulsseja. Kehomme tarvitsee sitä toimiakseen, mutta suuri määrä toimii myrkkynä. Tämä pätee mihin tahansa aineeseen, veteenkin.

Mainostauko: Menten tutkimuksen todellinen löytö taitaakin olla aivan muualla kuin suolassa. Kääntäkäämme katse kaliumiin.

Kaliumista Suomessa puhutaan kovin vähän, vaikka WHO antoi jo 2013 suosituksen kaliumin saannin lisäämisestä sydäntautien ja aivoinfarktien vähentämiseksi. WHO:n suosituksissa todetaan kaliumin saannin vähäisyyden yhdessä natriumin runsaan saannin kanssa olevan riski sydän- ja verisuoniterveydelle. WHO:n minimisaantisuositus kaliumille on 3,5 grammaa päivässä. Kalium on elimistössä natriumin vastavaikuttaja (jokaisessa solussasi on natrium-kaliumpumppu) ja elintärkeä muun muassa sydämen toiminnalle, hermoimpulssien kulkemiselle ja lihaksiston toiminnalle. Lisäksi se huolehtii kehon nestetasapainosta.

Myös Menten tutkimus ottaa kantaa kaliuminsaantiin, mikä oli natriumsaannin ohella toinen tutkimuskysymyksistä. Korkeamman kaliuminsaannin todettiin uudessa tutkimuksessa olevan yhteydessä vähäisempään määrään aivohalvauksia, sydänsairauksia ja kuolemia. Runsas kaliuminsaanti neutraloi natriumin haittoja. Lancetiin Menten tutkimukseen kommentin kirjoittaneet Franz Messerli ja Louis Hofstetter totesivat kommentaarissaan, jota The Guardian siteeraa:

”Ehkä suolattomuusevankelistit ja suolalibertaristit voisivat laskea aseensa ja ryhtyä puhumaan kaliuminsaannin puolesta. Kaliumin saannin lisäämisellä kun on enemmän terveyshyötyjä kuin suolan käytön vähentämisellä.”

Suomalaiset saavat kaliumia ruokavaliostaan kolmisen grammaa päivässä. Runsas kaliumin saanti vähentää runsaan natriuminsaannin aiheuttamia haittoja. Kaliumlisää käytetään laskemaan korkeata verenpainetta. Vihannekset ovat tärkein kaliuminlähde, joten kasvisvoittoinen ruokavalio (plant-based diet) pitää huolen kaliuminsaannista.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

runner-beans-1835646_1280.jpg

Erityisen kaliumpitoisia ruoka-aineita ovat

  • valkoiset pavut
  • linssit
  • peruna (etenkin kuoriperuna)
  • bataatti
  • punajuuri
  • palsternakka
  • pinaatti
  • mangoldi
  • tomaatti (etenkin tomaattipyree)
  • appelsiini ja appelsiinimehu
  • banaani
  • avokado
  • kookosvesi

Kaliumia saa myös purkissa ja jotkut terapeutit ohjeistavat sen käyttöön lisäravinteena. Kaliumvalmisteiden käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, sillä suuri annos voi jopa viedä hengen.

Ristiriitaiset tutkimustulokset hämmentävät. Mitä tästä uudesta suolatutkimuksestakin tulisi ajatella? Vaikutussuhteet ovat hyvin monimutkaisia, emmekä ymmärrä niistä tai ihmiselimistön toiminnasta paljoakaan. Pieni muutos voi saada aikaan perhosefektin. Itse pohdiskelisin näin: edelleenkään ei kannata alkaa ahmia meetvurstia tai perunalastuja. Ei myöskään pidä pelätä porkkanaa sen natriumpitoisuuden* takia ja karsia sitä kokonaan ruokavaliostaan.

Runsaan suolansaannin ja sairauksien yhteys voi selittyä ruokavalion kokonaiskuvalla: sipsit ja meetvursti ovat erittäin prosessoituja, huonoja rasvoja sisältäviä ruokia, ja niitä paljon kuluttavan ruokavalio lienee kokonaisuudessaan epäterveellisempi. Porkkana taas kuuluu terveelliseen, runsaasti vihanneksia sisältävään ruokavalioon, josta saa monipuolisesti ja sopusuhtaisesti elimistön toimintaa tukevia kivennäisaineita ja vitamiineja.

Meetvursti-sipsiruokavalio altistaa matala-asteiselle tulehdukselle, porkkananpurijat taas suojelevat itseään kyseiseltä terveysriskiltä. Kasvipohjaista (plant-based) ruokavaliota noudattavat ihmiset saavat lisäksi ruokavaliostaan yllin kyllin kaliumia, joka neutraloi natriumin haittavaikutuksia.

Älä siis kammoksu suolaa, ja syö paljon kasviksia, hedelmiä ja papuja.

* 19 mg per 100 g, eli keskikokoisessa porkkanassa on 12,35 mg natriumia, hui!

vegetables-1085063_1280.jpg

Guardianin juttu po. tutkimuksesta: Salt not as damaging to health as previously thought, says study

Science Dailyn uutisointi: Pass the salt: Study finds average consumption safe for heart health

 

Lue lisää ruokavalioaiheesta:

Retiisirottaa ei masenna: kasvisten syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä

Kasvispohjainen ruokavalio säästää munuaisiasi – silti suomalaiset syövät kasviksia yhä vähemmän

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

 

Tiinan syksyn 2018 joogatunnit

Syksy tuo muassaan hieman muutoksia opetusaikatauluihini, mutta paljon ihania tunteja on yhtä kaikki luvassa – lämpimästi tervetuloa joogaamaan kanssani! Viikkoaikataulu tulee olemaan seuraavanlainen:

YINJOOGA maanantaisin 20.00
ILMAJOOGA tiistaisin 17.00
VINYASA FLOW torstaisin 19.00
KEHONHUOLTO, VENYTTELY JA FASCIAT torstaisin 20.00
SLOW FLOW perjantaisin 9.00
YINJOOGA perjantaisin 10.00

Sastamalan opiston kursseille ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 15.8.2018 klo 12.30. Joogaryhmäni ovat usein täyttyneet haipakkaan, joten kannattaa olla sormi napilla aika lailla h-hetkellä. Opetan syyslukukaudella opistolla vain kaksi kurssia, jotka ovat slow flow ja yin, kummatkin perjantaiaamussa. Slow flow (60 minuuttia) alkaa klo 9.00 ja yin (75 minuuttia) klo 10.00. Suunnittelen nämä tunnit siten, että ne sopivat peräjälkeen tehtäviksi ja toisiaan täydentämään: mikäli siis mahdollista, tule kumpaankin ryhmään! Suora linkki opiston kursseihini on tässä.

Mikäli kaipaat

  • lisää joogaa,
  • iltatunteja tai
  • tunteja, joille ei tarvitse sitoutua koko lukukaudeksi,

tule Motiolle! Loput viikkotuntini ovat siellä. Yinjooga jatkaa tuttuun tapaan maanantai-illoissa. Tiistaisin sijaistan ilmajoogan ohjaajana ainakin syyskauden ajan. Torstaisin ohjaan kaksi tuntia putkeen: ensin vinyasa flow’n, sitten monipuolisen kehonhuoltotunnin. Jos kaipaat opiston torstai-iltojen yinjoogaa Oivapajalla, tule Motion torstaitunnille: teemme siellä paljon yin-liikkeitä! Motion tuntien maksuvaihtoehdot näet täältä. Liikuntasetelit kelpaavat maksuvälineenä. Tunneille tulee varata paikka etukäteen varausjärjestelmän kautta.

Opiston tunnit alkavat 14.9.2018 ja Motion syyskausi 27.8.2018. Motion kesätunnit pyörivät siis vielä puolitoista viikkoa. Lisätietoa tuntisisällöistä edempänä!

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pilates-1669674_1280.jpg

Viikkotuntien lisäksi järjestän aika ajoin workshopeja Puistokadun salilla ja Motiolla. Workshopit ovat viikkotuntia pidempiä sessioita, joissa syvennytään usein johonkin teemaan, kuten stressinhallintaan, vuodenaikaan tai niskan hyvinvointiin. Workshopeista ilmoittelen nettisivuillani ja Facebookissa. Voit aina esittää minulle toiveita teemaworkshopeista!

Noin kerran kuussa opetan Tampereella Lentävässä Matossa erilaisia workshopeja, ilmajoogaa ja yinjoogaa. Teen myös vierailuja eri kaupunkien joogastudioille. Jos haluat minut kaupunkiisi opettamaan, ota yhteyttä!

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

yoga-2137288_1280.jpg

Lisätietoa syksyn joogatunneista

Ohjaustyylini on sellainen, että kaikki joogatuntini sopivat sekä ensikertalaisille että konkareille. Minut on koulutettu huomioimaan jokaisen joogaajan anatomian yksilöllisyys, joten minun tunneillani ei jahdata muotoa, vaan tarjoan erilaisia vaihtoehtoja liikkeiden suorittamiseen: tavoitteena on omaa kehoa palveleva harjoitus ja hyvä olo.

Yinjooga

Yinjoogassa huljutellaan faskiat vapaaksi. Se on staattinen joogatyyli, jossa asennoissa viivytään 2–10 minuuttia. Yinjooga edistää syvien sidekudosalueiden aineenvaihduntaa ja liikkuvuutta ja tekee hyvää etenkin alaselälle ja lonkille. Yinjoogalla on erittäin voimakas hermostoa rauhoittava ja stressiä purkava vaikutus. Asentoihin rauhoittuminen monen minuutin ajaksi opettaa hyväksyvää läsnäoloa. Hyvä joogamuoto tosi jumissa oleville.

Vinyasa flow ja slow flow

Dynaaminen joogan muoto, jossa liikkeet tehdään virtaavina sarjoina hengityksen tahdissa. Se kehittää voiman ohella kestävyyttä ja kehon koordinaatiota, tasapainoa ja liikkuvuutta. Olo tunnin jälkeen on yleensä vapautunut ja energinen. Slow flow on kuten vinyasa flow, mutta hitaammalla tahdilla ja yksinkertaisemmin. Slow flow on erityisen sopiva aloittelijoille, hieman rapakuntoisemmille tai rauhallista harjoitusta kaipaavalle, joskin harjoituksesta voi rakentaa myös erittäin vahvan ja vahvistavan! Flow-tunnit huolehtivat hyvästä ryhdistä ja notkistavat oloa.

Kehonhuolto, venyttely ja fasciat

Tällä rauhallisella tunnilla huollamme koko kehon perusteellisesti sormenpäistä olkapäihin ja varpaista kallonpohjaan. Teemme erilaisia venytyksiä ja faskiaan kohdistuvia harjoitteita. Yhdistän joogan, jäsenkorjausoppien ja uusimman faskiatutkimuksen parhaat palat tällä tunnilla, jonka sisältö vaihtelee kerrasta toiseen. Tavoitteena on lisää liikkuvuutta, kivuttomampi keho, immuniteetti rasitusvammoille, rentoutuneempi lihaksisto, joustava faskia ja levollinen mieli.

Ilmajooga

Ilmajooga on joogaa höystettynä katosta riippuvalla kankaalla. Tiistaitunti on vuoroviikoin lempeä ja vahvistava: lempeällä tunnilla teemme osan tunnista yinjoogaa ilmassa leijuen ja liikumme rauhallisemmalla tahdilla, vahvistavalla tunnilla teemme sananmukaisesti hieman voimakkaamman harjoituksen. Ilmajoogakangas tuo joogaharjoitukseen ihanaa painottomuuden tunnetta. Kangas tukee asentoja ja sen paine toimii faskioita avaavasti. Kankaan varassa riippuminen avaa selkärankaa upeasti. Loppurentoutus liinan kätköissä on suloinen kokemus. Vastaukset yleisimpiin ilmajoogakysymyksiin:

  • Kangas kattokiinnityksineen kestää henkilöauton painon, joten se kestää sinutkin!
  • Pää alaspäin ei ole pakko mennä, jos ei halua!

yoga-1507398_1280.jpg

Kungfu, kalifornialainen autotalli ja alkemia – kaikki ovat osa yinjoogan historiaa

Yinjoogan suosio Suomessa kasvaa jatkuvasti. Se tuntuu puhuttelevan yhä useampia ihmisiä mieltä rauhoittavan, kehon jännityksiä purkavan ja unettomuutta hoitavan vaikutuksensa vuoksi. Yinjooga ei ole venyttelyä. Se ei kohdistu lihaksiin. Sen sijaan harjoituksessa stimuloidaan faskioita ja sidekudoksia pitkillä, monen minuutin mittaisilla pidoilla erilaisissa asennoissa. Kehosta tulee harjoituksen myötä joustavampi ja kivuttomampi ja nivelten liikeradat saattavat laajentua. Yinjooga hoitaa yhtä lailla mieltä kuin kehoa. Paikoilleen pysähtyminen sallii ihmisen kääntyä sisäänpäin, kuulla oman sydämensä äänen meluisassa maailmassa.

Kirjoitan nyt yinjoogan historiasta joogaopettaja Bernie Clarkin ansiokkaan kirjan The Complete Guide to Yin Yoga pohjalta. Sivuan samalla lyhyesti omaa polkuani yinjoogan adeptiksi.

Indus-jokilaakson meditoija

Ensimmäinen tunnettu kuva yinjooga-asennossa istuvasta hahmosta on neljäntuhannen vuoden takaa. Meditaatioasennossa istuva käppänä on kuvattu sinetissä, joka löydettiin Indusjoen kainalossa sijaitsevan Mohenjo-Daron muinaiskaupungin arkeologisista kaivauksista, nykyisen Pakistanin alueelta. Sinetin kaivertaja ei tietenkään ollut koskaan kuullutkaan yinjoogasta, mutta jokin vastaava harjoitus oli hänelle tuttu. Siddhasanassa tai lootusasennossa pitkään ja hartaasti istuminen on yinjoogan ja monien tuhansia vuosia sitten harjoitettujen joogaperinteiden ydintä. Joogalla valmistettiin keho kestämään pitkiä meditaatiossa istumisen jaksoja.

Dynaaminen jooga, jonka visuaalinen kuvasto on nykysuomalaisellekin tutuinta, on paljon nuorempi tuote: yang-tyylistä, lihaksia vahvistavaa joogaa lienee harjoitettu vasta pari sataa vuotta. Vanhimmat joogatekstit hädin tuskin mainitsevat asanoita, koska jooga oli ensisijaisesti työkalu itse- tai jumaloivalluksen saavuttamiseksi ja keho joissain koulukunnissa jopa hidaste tämän johtotähden yhyttämisessä.

Dynaamisen joogan suosio kasvoi kasvamistaan, kun sen mahdollisuudet voiman ja terveyden vaalimisessa oivallettiin länsimaissa 1900-luvulla. Yin-tyylinen harjoittelu marginalisoitui pitkäksi aikaa – noustakseen uuteen kukoistukseen 2000-luvulla. On hyvä muistaa, että molempia joogan muotoja tarvitaan ja ne täydentävät upeasti toisiaan.

Sisäinen alkemia

Samaan aikaan kun intialaiset joogit etsivät avainta sielun kuolemattomuuteen, tutkivat taolaisen alkemian harjoittajat Kiinassa mahdollisuuksia saavuttaa fyysinen kuolemattomuus. Taolaisen sisäisen alkemian pohjalta kehittyi sittemmin kiinalainen lääketiede. Termit prana ja chi olivat jo muodostuneet. Molemmat tarkoittavat elämänenergiaa. Edellistä termiä käytetään joogassa, jälkimmäistä kiinalaisessa lääketieteessä. Kumpikin perinne pyrkii ohjailemaan ja ravitsemaan tätä voimaa tietyin harjoittein terveyden ja jopa kuolemattomuuden saavuttamiseksi.

Taiji ja qikong ovat monille suomalaisillekin tuttuja harjoituksia. Hitailla liikesarjoilla pyritään pitämään kehon energiakanavat auki ja energia liikkeessä. Taolaisiin harjoituksiin kuuluu myös ”Luuytimen pesu” (ei tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti), joka on hyvin lähellä yinjoogan tapaa työstää kehon sidekudoksia. Muinaisiin taolaisiin liikesarjoihin otettiin vaikutteita tavoista, joilla eri eläimet liikkuivat. Eläin, joka meitä yinjoogan historiakatsauksessa kiinnostaa, on – apina.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girl-1246238_1280.jpg

Vankilasta Kaliforniaan

Kerrotaan, että mies nimeltä Kou Si kehitti apina-kungfun vankila-aikanaan 1900-luvun alussa havainnoituaan kaltereiden raosta apinoiden liikkumista. Apina-kungfuhun eli Tai Shin Muniin kuuluu esimerkiksi taistelutekniikoita ja hengitysharjoituksia. 1970-luvulla kyseisen taistelulajin taitaja Cho Chat Ling muutti Kaliforniaan. Hän otti pian yksityisoppilaakseen lupaavan opiskelijan nimeltä Paulie Zink, joka oli löytänyt sekä joogan että kungfun teini-iässä. Cho opetti Zinkille vuosien ajan taolaista joogaa ja sisäistä alkemiaa sekä taistelutekniikoita. Zink ryhtyi oma-aloitteisesti tutkimaan etenkin pitkien, staattisten pitojen hyötyjä – juuri tällaisia asentoja teemme yinjoogatunneilla. Zink opettaa tänä päivänäkin. Hänen opetuksensa on yhdistelmä yinjoogaa, dynaamista joogaa, taolaista joogaa, taolaista alkemiaa ja qikongia.

Yinjoogaa autotallin lattialla

Vuonna 1987 joogaopettaja Paul Grilley surffasi tv-kanavilla ja sattui näkemään Paulie Zinkin liikehdintää tämän haastattelun yhteydessä. Kannattaa katsoa Youtubesta video tai pari – Zinkin liikehdintä on uskomattoman sulavaa! Grilley raivasi oikopäätä tiensä automekaanikkona työskennelleen Zinkin autotalliin tämän pitkäaikaiseksi oppilaaksi.

Grilley oli erityisen kiinnostunut taolaisen joogan pitkistä pidoista, yin-tyylisistä asennoista. Hän on opiskellut laajalti anatomiaa muun muassa Kalifornian yliopistossa ja harjoittanut astanga- ja bikram-joogaa, jotka ovat dynaamisia joogan muotoja. Kiinalaiseen lääketieteeseen Grilley tutustui japanilaisen shintopapin Hiroshi Motoyaman opissa. Motoyama teki elämäntyönsä länsimaisen ja itämaisen lääketieteen dialogin parissa. Grilleylle Motoyama opetti ennen kaikkea sen, miksi joogaharjoituksesta on niin suurta hyötyä ihmisen energiajärjestelmälle. Meridiaaniteoriassaan Motoyama kuvaa, miten chakrajärjestelmä yhdistää ihmisen fyysisen kehon ja energiakehon.

Ilmiö saa nimen

Grilley kirjoitti 2001 kirjan nimeltä Taoist Yoga, jonka myöhemmät painokset on julkaistu nimellä Yin Yoga. Kyseessä lienee maailman myydyin yinjoogakirja. Myös Grilley opettaa ja kouluttaa yhä aktiivisesti. Hänen finesseihinsä kuuluu ihmisen anatomian syvällinen ymmärtäminen. Grilley on tutkinut eritoten sitä, miten jokaisen ihmisen yksilöllinen luusto on otettava joogassa huomioon.

Mutta mistä nimi ”yinjooga” putkahti? Vastaus on: Paul Grilleyn oppilaan Sarah Powersin pääkopasta. Powers on psykologian maisteri, joka eksyi kerran astangajoogatunnin jälkeen Grilleyn tunnille. Havaittuaan yin-tyyppisen harjoittelun hyödyt hyvinvoinnilleen hän oli myyty. Powers keksi kutsua dynaamista joogaa yang-joogaksi ja pitkiin pitoihin perustuvaa rauhallista joogaa yin-joogaksi. Grilley omaksui oppilaaltaan tämän nimityksen. Myös Powers kuuluu maailman johtavien yinjoogaopettajien kaartiin. Hän yhdistää opetukseensa buddhalaisuutta ja psykologiaa.

Oma polkuni yinjoogan pariin

Löysin joogan meditaatioharjoitusten kautta teini-iässä, 1990-luvulla. Ensimmäisiä tekemiäni joogisia harjoituksia olivat kynttilämeditaatio (trataka) ja vuorosierainhengitys (nadi shodhana)! Lukioiässä kokeilin asanajoogaa Vammalan opistolla; opettaja Sirkka Nylund ammensi oppinsa Suomen Joogaliitolta. 18-vuotiaana muutin Tampereelle ja ensimmäinen astangajoogatunti Maarit Saarisen johdolla sai minut lopullisesti joogakoukkuun. Veivasin astangajoogaa yli kaksitoista vuotta. 2010-luvun alussa kalevalaisen jäsenkorjauksen opintojen myötä karttunut anatomian tuntemus alkoi ohjata mielenkiintoani astangaboksin ulkopuolelle. Kuopusta odottaessani 2009 olin löytänyt kundaliinijoogan ja sitä myötä tien takaisin meditaation pariin. Vuonna 2012 löysin Piia Mäkisen yin & yang- ja vinyasa flow -tunnit ja tiesin osuneeni kultasuoneen. Yin ja vinyasa flow tekivät ihmeitä vuosien varrella kovia kokeneelle keholleni ja yinissä oli mukana myös kaipaamani meditatiivinen aspekti. Halusin joogan myös omaan työkalupakkiini aloittelevana anatomiavelhona ja hain pitkän harkinnan jälkeen Hima Happinessin RYT200-joogaopettajakoulutukseen vuonna 2015. Siellä ennen kaikkea upea Saara Rönnholm muokkasi minusta opettajan ja jakoi laajaa tietämystään kanssani. Vuosien varrella aloin kaivata vielä lisää syvyyttä yin-puolen osaamiseeni ja hakeuduin 2018 ihanan Clare Gates-Sjöblomin 50 tunnin yinjoogaopettajakoulutukseen omaksumaan faskiataikuutta sekä Grilleyn oppia ihmisluustosta ja sen yksilöllisyydestä joogeilla.

Oma polkuni yinjoogan parissa on siis vielä alussa, mutta olen jo päässyt opiskelemaan Grilleyn ja Powersin oppilaiden kanssa! Työni kalevalaisena jäsenkorjaajana, kirjaimellisesti näpit ihmisten faskioissa, tuo valtavasti substanssia joogaopettajan työhöni (ja päinvastoin), samaten oman harjoituksen kautta karttunut tieto ja jo varsin runsas joogeiltani tullut palaute.

Faskian mysteeri

Faskiasta vasta aletaan tietää jotakin. Odotan mielenkiinnolla esimerkiksi ensisyksyistä kansainvälistä faskiakongressia, joka on viides laatuaan. Ensimmäinen pidettiin niinkin myöhään kuin 2007 Harvardin lääkiksellä. Se mullisti lääketieteen ja ihmiskehon ammattilaisten maailman. Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa muuten käsitellään joka hoitokerta nimenomaan faskioita. Hoitomuotomme teho perustuu juuri tähän seikkaan.

Aina vuoteen 2003 saakka faskiaa pidettiin vain kummallisena täyteaineena kehossamme. Kuvantamismenetelmät kehittyvät ja paljastavat vähitellen uutta tietoa tästä kiehtovasta, uskomattoman moneen prosessiin osallistuvasta valoverkosta sisällämme. Vuoden 2015 faskiakongressissa Washingtonissa Paul Grilley ja Bernie Clark kumpainenkin esitelmöivät yinjoogasta. On selvää, että yinjooga on yksi parhaista työkaluista faskian työstämiseen ja sitä kautta stressin ja kivun hoitoon.

If we were to give a general health tip on how to grow old, happy, healthy and active, we would recommend:

“A good passive yin training, a good active yang training and a healthy mind set.”

Markus Henning Giess & Karin Michelle Sang

One way to do this would be to practise a combination of Yin Yoga, yang yoga and meditation. (Lähde)

© Tiina Ahokas 2018. Ethän lainaa tekstiäni ilman lupaa.

Lue myös:

3D-valoverkko sisälläsi: oppitunti faskiasta

Höyhenenkevyestä kehonhuollosta ja putkirullalla runttaamisen vaaroista

 

Neljän päivän työviikko on sivistyneen yhteiskunnan ratkaisu

New York Times uutisoi pari päivää sitten kiinnostavasta kokeesta. Uusiseelantilainen firma (Perpetual Guardian, joka hallinnoi rahastoja, testamentteja ja kiinteistöjä) päätti antaa työntekijöidensä tehdä nelipäiväistä työviikkoa täydellä palkalla. Neljänkymmenen tunnin sijaan siis työskenneltiin 32 tuntia viikossa. Koe kesti maalis-huhtikuun 2018 ajan. Sen jälkeen yhtiö pyysi kahta tutkijaa kartoittamaan kokeilun tulokset haastatteluin. Työntekijät ja pomot raportoivat seuraavanlaisia vaikutuksia:

  • Työntekijät tekivät tuottavampaa työtä: he olivat luovempia, osallistuivat aktiivisemmin, tulivat paikalle ajoissa eivätkä liuenneet töistä etuajassa tai pitäneet pitkiä taukoja.
  • He kokivat saavansa enemmän aikaan, mikä tuotti mielihyvää.
  • He viettivät enemmän aikaa perheensä kanssa ja urheilivat, laittoivat ruokaa, treenasivat ja tekivät puutarhatöitä enemmän.
  • He tulivat töihin energisempinä kuin ennen.
  • Työssäkäyvät äidit hyötyivät muutoksesta eniten. Aiemmin he olivat tehneet osa-aikatyötä: se kuitenkin tarkoitti käytännössä sitä, että he tekivät saman määrän työtä kuin muutkin, mutta tungettuna lyhyempään työaikaan.
  • Yhtiön sähkönkulutus kutistui 20 prosentilla.

Muutos kannusti työntekijöitä miettimään, miten he saisivat tehtyä työnsä taloudellisemmin. Palaverien määrää supistettiin kahdesta tunnista puoleen tuntiin ja työntekijöille järjestettiin mahdollisuus työskennellä keskeytyksittä. Moni kertoo alkaneensa tehdä yhden asian kerrallaan aiemman multitaskaamisen sijasta.

Yhtiön johtaja kertoo saaneensa idean kokeiluun tutustuttuaan kahteen tutkimukseen. Toinen osoitti, että kahdeksantuntisesta työpäivästä tehdään aidosti tuottavaa työtä vain alle kolme tuntia. Toisessa saatiin selville, että jatkuvat keskeytykset työssä voivat heikentää työn laatua yhtä paljon kuin marihuanan polttelu tai yhden yön valvominen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-2449725_1280.jpg

Samanlaisia kokeiluja on tehty muuallakin maailmassa. Kuusituntiseen työviikkoon vuonna 2015 siirtyneet ruotsalaisen hoitokodin työntekijät saivat tehtyä saman määrän töitä kuin ennen – jopa enemmän. Lisäksi he olivat tyytyväisiä saadessaan viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Heidänkään ansiotasoaan ei leikattu. Hoitokodin asukkaat raportoivat saavansa parempaa hoitoa. Ruotsi onkin edelläkävijämaa mitä tulee työn ja vapaa-ajan tasapainon parantamiseen. Esimerkiksi osa-aikatyötä tehdään Ruotsissa laajalti. Pienten lasten vanhemmat tekevät lähes poikkeuksetta osa-aikatyötä hoitaakseen arjen palapelin paremmin. Helsingin Sanomien tammikuisessa haastattelussa sosiaalivirastossa työskentelevä Kajsa Heinberg toteaa: ”Ilman tätä järjestelyä yhteinen aika lapsen kanssa olisi paljon ikävämpää. Koko ajan täytyisi stressata aikataulusta. Olisin varmaan yksinkertaisesti huonompi vanhempi.”

Kuten Perpetual Guardianin toimitusjohtaja sanoo: työntekijöiden palkkauksen tulisi perustua heidän työpanokseensa, ei toimistolla kökötettyihin tunteihin. Muu on työnantajan laiskuutta. Miksi leikata työntekijän palkkaa, jos hän saa sovitut työt tehtyä nopeammin kuin tuntiperustaisessa työsopimuksessa on määritelty? Yhtiö kaavailee tekevänsä kokeilusta pysyvän käytännön.

Entä mikä vaikutus ilmastonmuutokseen olisi, jos työkulttuuri siirtyisi laajemminkin tähän suuntaan? Työmatkaliikenne vähenisi 20 prosenttia, samaten sen tuottamat saasteet; tarvittaisiin vähemmän meluisia moottoriteitä, pienemmät toimistorakennukset riittäisivät…

Uuden-Seelannin työministeri Iain Lees-Galloway on kehunut PG:n kokeilua ja toteaa liian monen kansalaisen tekevän ylipitkää työviikkoa. Nelipäiväinen työviikko olisi askel kohti fiksumpaa työelämää.

Milloin mahdamme kuulla tällaisia puheenvuoroja Suomessa? Mikä vaikutus lyhyemmällä työviikolla olisikaan

  • …suomalaisten sairauslomakustannuksiin, jotka ovat 3,4 miljardia euroa vuodessa? Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä sairauslomien syitä. Depressio kattaa 30–50 prosenttia sairauslomadiagnooseista; kenties siksi, että Kansaneläkelaitos ei hyväksy uupumusta diagnoosiksi. Luvattomien sairauspoissaolojen kustannukseksi kaavaillaan 1,4 miljardia euroa vuodessa: vuonna 2007 jopa 53 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että terveenä saa olla poissa töistä esimerkiksi perhestressin, työpaikan ongelmien, väsymyksen tai harrastusten vuoksi.
  • suomalaisten vanhemmuuteen, parisuhdetyytyväisyyteen ja muihin perhesuhteisiin?
  • suomalaisten kipuun?
  • suomalaisten hyvinvointiin?

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamista yli kolmen miljardin euron kustannuksista 2,5 miljardia on työpanosmenetyksiä ja 0,6 miljardia hoidon ja kuntoutuksen kustannuksia. Emoseurani Kansanlääkintäseuran laskelmien mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen saaminen terveydenhuollon piiriin toisi jopa 3–4 miljardin säästöt vuosittain.

Buddhalainen meditaatio auttoi Thaimaan luolalapsia

Heinäkuun alussa maailma seurasi henkeään pidätellen Thaimaassa luolaan loukkuun jääneiden lasten pelastusoperaatiota. Trillerimäisen tapahtumasarjan taustalta paljastui kiinnostava yksityiskohta: poikajoukko meditoi pysyäkseen rauhallisena luolassa.

Vox-nettijulkaisu kertoi tiistaina jalkapallojoukkueen 25-vuotiaan valmentajan taustoista.

Ekapol Chanthawong jäi 12-vuotiaana orvoksi ja muutti buddhalaiseen luostariin munkkikokelaaksi. Hän kuitenkin jätti luostarin kymmenen vuotta myöhemmin huolehtiakseen sairaasta isoäidistään. Pian hänet palkattiin Wild Boars -jalkapallojoukkueen valmentajaksi.

Sekä Ekapolin täti että luostarin apotti kertovat nuoren miehen harjoittavan edelleen meditaatiota säännöllisesti. Täti uskoo Ekapolin meditaatiokokemuksen auttaneen tämän luolavankeuden yli ja antaneen tälle työkalun 12-päisen poikalauman rauhoittamiseen.

Kun pojat löydettiin luolastosta, he olivat parhaillaan meditoimassa. Ekapol oli opettanut iältään 11–16-vuotiaat lapset meditoimaan, jotta he pysyisivät rauhallisena ja säästäisivät voimiaan.

Meditaation voima paljastuu kriisitilanteissa. Buddhan kerrotaan antaneen meditaation ihmisille työkaluksi mielenrauhan saavuttamiseen ja kärsimyksestä vapautumiseen. Perinteestä riippumatta meditaatiota aktiivisesti harjoittajat kokevat samanlaisia hyötyjä. Säännöllinen meditaatioharjoitus pehmentää arjen kulmia. Se kirkastaa ja rauhoittaa mielen. Se tasaa kierrokset ja suitsii stressin. Se auttaa surujen ja hankaluuksien yli.

Voxin jutussa muistutetaan lukuisista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet meditaation tehon muun muassa ahdistuksen, masennuksen ja kivun hoidossa. Lasten kohdalla meditaatiota ei ole vielä liiemmin tutkittu, mutta mindfulnessin ja meditaation suosio kouluissa on lisääntymään päin. Folkhälsan ja Helsingin yliopisto ovat yhteisessä Terve Oppiva Mieli -hankkeessaan kartoittaneet tietoisuustaitojen vaikuttavuutta 12–15-vuotiaiden koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon. He kehittävät tutkimuksen pohjalta hyvinvointiohjelmaa suomalaisiin kouluihin.

Juttunsa päätteeksi Voxin toimittaja viittaa zenbuddhalaisen munkin Phap Dungin kanssa käymäänsä keskusteluun kahta vuotta aikaisemmin. Phap Dung sanoi haastattelussa:

Meditoidessasi viljelet rauhaa, ystävällisyyttä ja tyyneyttä voidaksesi jakaa sitä toisille. Kun istut rauhallisen ihmisen kanssa, sinustakin tulee rauhallinen. Kun istut kiihtyneen ja vihamielisen ihmisen kanssa, sinustakin tulee kiihtynyt ja vihamielinen.

Voi kuvitella, että luolan vankeudessa kauhu, paniikki ja tappiomieliala leviävät herkästi. Lohdullista on, että myös rauha ja tyyneys ovat tartutettavissa toisiin. Meditaatio vahvistaa kykyä tuntea tyyneyttä vaikeissakin tilanteissa. Tyyneys tekee elämästä miellyttävämpää – tai ainakin siedettävämpää – niin kriisitilanteissa kuin tavallisen arjen keskellä.

Omat meditaatiokurssini ovat tauolla syksyn 2018 ajan. Yksityisohjauksessa voin opettaa myös meditaatiota. Ota yhteyttä, mikäli aihe kiinnostaa!

Retiisirottaa ei masenna: kasvisten syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä

Retiisi on tuoreissa rottakokeissa osoittautunut diatsepaamin veroiseksi ahdistuslääkkeeksi. Bentsoilla on kosolti haittavaikutuksia ja ne aiheuttavat riippuvuutta, joten on mahtavaa, jos retiisistä saadaan aikanaan jalostettua ihmismielenkin hoitoon sopiva uute.

Kaiken kaikkiaan runsas kasvisten syönti on mielenterveydelle hyväksi. Niin ikään tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin, että raakojen vihannesten ja hedelmien syöminen on yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun, korkeampaan mielialaan ja omaa elämää kohtaan tunnettuun tyytyväisyyteen. Vaikutus luokiteltiin merkittäväksi. Prosessoidut vihannekset ja hedelmät ainoastaan kohottavat mielialaa – raakaruuan tasolle niiden vaikutukset eivät yllä.

Raakana syödyistä kasvikunnan tuotteista tehokkaimpaan kymmenikköön luetaan porkkana, banaani, omena, viinirypäle, salaatti, sitrushedelmät, marjat, kurkku ja kiivi sekä tummanvihreät lehtivihannekset kuten pinaatti.

Tutkimusryhmä suosittelee tuoreiden hedelmien ja vihannesten syömistä mielenterveyden optimoimiseksi.

Kolmannessa tutkimuksessa hedelmien ja vihannesten syömisen todettiin suojaavan masennukselta. Jokainen 100 gramman vihanneslisä ruokavaliossa vähentää masennusriskiä 3–5 prosenttia.

”Ruokavaliolla ei kyllä masennusta hoideta”, sanoi tosin Turun yli­opiston lääke­tieteen professori Juhani Knuuti Helsingin Sanomissa viime viikolla. Uuden tutkimusdatan valossa Knuutin lausahdus on mielenkiintoinen.

Ei välitetä hänestä! Hoidetaan mielenterveyttämme ja nautitaan värikkäistä vihanneksista ja hedelmistä! Ilmastonmuutoksen huomioon ottaen kyseessä on sivistynyt valinta, ja vihannesten mutustelun muista terveyshyödyistä kaikki lienevätkin tietoisia.

Vinkiksi: Lidlistä ja kauppahalleista saa ison kangaskassillisen vihanneksia ja hedelmiä pilkkahintaan. Suosin luomua, mutta syön mieluummin ei-luomun vihanneksen kuin jätän vihanneksen syömättä.

Toinen vinkki, lounassellainen: höylää juustohöylällä kesäkurpitsasta spagettia, joka paistuu pannulla oliiviöljyssä muutamassa minuutissa. Kaveriksi nyhtöhernettä tai nyhtökauraa!

Olen aiemmin kirjoittanut plant-based eli kasvipohjaisesta ruokavaliosta:

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Kasvispohjainen ruokavalio säästää munuaisiasi – silti suomalaiset syövät kasviksia yhä vähemmän

sekä ahdistuksesta ja sen hoidosta:

Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

ja lääkkeettömistä hoitosuosituksista:

Lääkkeettömien hoitosuositusten aamunsarastus

Kysy minulta lisätietoja, jos olet kiinnostunut ahdistuksen hoitoon keskittyneestä joogaworkshopistani, rentoutusohjauksestani tai stressinhallintapalveluistani!

radish-761591_1280.jpg