Yhä useammalla on niskassaan someluu: digiaika muuttaa jo luustoamme

Digiaikakausi muuttaa ihmistä nopeammin kuin arvaammekaan. Älypuhelinten käyttö näkyy jo luustossamme: nuorten pääkallosta on vastikään löytynyt uusi sarvimainen luu-uloke. Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi 218 18–30-vuotiaiden röntgenkuvaa. Uusi niskaluu esiintyi 41 prosentilla tutkittavista, miehillä useammin kuin naisilla.

Tutkijat ounastelevat elimistön kehittäneen kallonpohjan luusarven ylikuormituksen tuloksena, niskan ja pään huonoa ryhtiä kompensoidakseen. Nuorilla aikuisilla luu-uloke on säännönmukaisesti kookkaampi kuin vanhemmilla henkilöillä. Luumuutokset eivät kehity hetkessä, joten ulokkeen muodostuminen lienee seurausta diginatiivien jo lapsuusiässä alkaneesta älylaitteiden käytöstä. Ennen luut rappeutuivat ja muodostivat liikakasvua vasta ikääntyneemmillä ihmisillä.

Älypuhelimet houkuttelevat seireeninlaulullaan käyttäjänsä pään roikkumaan eteen ja alas. Kuka tahansa huomaa kaupungilla kulkiessaan, että monilla ihmisillä, myös lapsilla, niskan ja yläselän ryhti on muuttunut pysyvästi. Tämä ei ole esteettinen vaan terveydellinen kysymys.

Edessä roikkuva pää altistaa niskan välilevyt valtavalle kuormitukselle. Jo lapsilla esiintyy niskassa tämän vuoksi välilevynpullistumia. Niskan ja yläselän lihakset ja faskiat ylikuormittuvat ja kipeytyvät. Kaulan lihakset vastaavasti vetäytyvät kasaan. Tämä häiritsee vagushermon ja kilpirauhasen toimintaa ja blokkaa kaulavaltimoiden mahdollisuutta kuljettaa verta ja happea aivoihin: ei ihme, jos on kurja olo. Kun syvät niskalihakset jännittyvät, häiriintyy leukanivelen toiminta, mistä seuraa hampaiden narskuttelua, hammasvaurioita ja kipua ja puutumista kasvoihin. Migreenit ja jännityspäänsäryt ovat yleisiä, kun niska on heikko ja ylikuormittunut.

Elimistö yrittää usein huojentaa ylikuormittuneen kehon alueen tilaa kasvattamalla sinne uutta kudosta ikään kuin puskuriksi tai panssariksi. Näin muodostuu esimerkiksi känsä. Niskan luupiikkikin kasvaa jänteiden ja ligamenttien liitoskohtaan. Kyseessä on epämuodostuma, rasitusvamma, rappeuma. Miten kansanterveydessä näkyy muutaman vuosikymmenen kuluttua se, jos digiyhteiskunnassa jo lasten luusto rappeutuu näin?

kallo
Kuvan lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/joa.12466

Biomekaniikan dosentti Mark Sayers sanoo, että luusarvi itsessään ei ole ongelma. Huolissaan tulee olla ennen kaikkea siitä, mitä viestiä tämä epämuodostuma kantaa: jossain muualla kehossa on jotakin pielessä. Kalevalainen jäsenkorjaaja jakaa Sayersin huolen ja on kiinnostunut ennen kaikkea kehon kokonaisryhdistä ja nivelten asennoista. Jäsenkorjaushoidossa pyritään tasapainottamaan keho ja saattamaan nivelet paikoilleen, myös suhteessa toisiinsa. Pään tulisi seisoma-asennossa olla jotakuinkin suoraan lantion yläpuolella. Tämä lähtee aina nilkoista saakka.

Ei ole realistista ajatella, että älylaitteiden käyttö lopetettaisiin kokonaan: elämämme on niin monin tavoin sidoksissa siihen. Biomekaniikan tohtori David Shahar korostaa, että meidän tulee opetella elämään viisaammin digilaitteiden kanssa. Hän vertaa tarvitsemaamme muutosta hampaiden hoidossa aikoinaan tapahtuneeseen kehitysharppaukseen. Vasta 1970-luvulla alettiin puhua hampaiden harjaamisen ja hammaslangan käytön tärkeydestä. Nyt se on arkipäivää. Hampaiden hoitoa alettiin opettaa kouluissa. Näin voisi menetellä myös hyvän someryhdin kanssa.

Kuka vastaa pääsi asennosta ja niskasi ryhdistä? Sinä itse. Ensimmäiseksi olisi hyvä muistaa, että sinulla on kaksi kättä! Niillä voit nostaa älypuhelimen silmiesi tasolle. Mukavampaa tämä on, jos tuet kyynärpääsi kyllin korkealle esimerkiksi pöytää vasten. Nosta pääsi pystyyn aina, kun huomaat roikottavasi sitä edessä. Vahvista niskalihaksiasi, koska ne ovat todennäköisesti heikot. Vahvat lihakset kyllä pitävät pään siellä missä pitääkin. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samassa linjassa olkapään kanssa. Kaulan lihaksia kannattaa venytellä kallistamalla päätä taaksepäin – monta kertaa päivässä.

Hyvä niskanhoitoliike on liikuttaa päätään kuin pulu. Leuka liikkuu tällöin koko ajan samassa linjassa lattian kanssa – pää ei siis tee nyökyttelevää liikettä vaan liikkuu ikään kuin kiskoilla eteen ja taakse. Muodostat kaksoisleuan ja vastaliikkeeksi työnnät leukaa eteenpäin.

Suomenkielinen nimi uudelle luulöydökselle on vielä keksimättä! Englannin kielessä termiksi on esitetty ”head horn”, ”phone bone”, ”spike” tai ”weird bump”. Niskapiikki? Kallonpohjan sarvi? Kallokoukku? Someluu?

Ehkei kuitenkaan viisaudensarvi.

Lähteet:

Horns are growing on young people’s skulls. Phone use is to blame, research suggests.

A morphological adaptation? The prevalence of enlarged external occipital protuberance in young adults

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Kipeää niskaa ei saa venyttää. Mikä siis neuvoksi?

Niska jumissa! Mitä tehdä?

Sääntö yksi: älä venyttele niskaa. Tämä on erityisen tärkeätä, jos olet istunut päivän tietokoneella tai tollottanut puhelinta alaviistoon ja saanut niskasi siitä juntturaan. Silloinhan olet jo ollut tuntikausia niskavenytyksessä eli niskan fleksiossa ja juuri se on aiheuttanut ongelman. Hätäiset ja liian kovalla voimalla tehdyt venytykset vain pahentavat tilannetta.

Jos niskasi on venähtänyt, älä varsinkaan silloin venytä sitä. Venähtänyttä lihasta ei tule koskaan venyttää.

Korjaa ryhtisi. Nosta pääsi paikoilleen niin että se ei enää roiku edessä. Tutki anatomian kirjoja, niin ymmärrät, miten selkäydin, suuret aivovaltimot, imusuonet ja hermotukset joutuvat kaikki pinnetilaan, kun kaularangan ryhti romahtaa. Tämä voi lievimmilläänkin oireilla käsien hermopinteinä, näköhäiriöinä tai tinnituksena. Niskan välilevyille se aiheuttaa kymmenien kilojen paineen. Jo lapsilla diagnosoidaan kaularangan välilevynpullistumia.

Liiku! Pyörittele olkapäitä suurella, rauhallisella liikkeellä. Lähde kävelylle. Tee syväkyykkyjä. Jumppaa kepin tai kuminauhan kanssa. Pompi. Tee aurinkotervehdyksiä. Roiku leuanvetotangosta. Aineenvaihdunta tulisi saada liikkeelle ja faskiat joustavammiksi. Tee päällä hyvin pientä nyökyttelyä, ei-liikettä ja kiertoa. Hengitä voimakkaasti. Hengittäminen auttaa kaikkeen. Lysyasennossa työskentelet apuhengityslihaksillasi eli rintakehän ja kaulan lihaksilla, mikä saa niskan ja hartiat kiristymään. Pane oikeat hengityslihakset, eli pallea ja kylkivälilihakset, hommiin.

Kaulaa saat venyttää! Suosittelen sitä lämpimästi. Huonossa ryhdissä pää valuu eteen. Avaa ja pidennä kaulan aluetta hallitulla niskan taaksetaivutuksella venyttämällä samalla rintakehän ihoa alaspäin. Hengitä voimakkaasti. Ole tarkkana: älä taita niskaa kasaan, vaan pidennä myös niskaa taivuttaessasi päätä taakse. Tätä liikettä ei pidä tehdä, mikäli se aiheuttaa kipua tai säteilee käsiin! Venytä kaulaa myös toispuoleisesti, venyttämällä ihoa toisen solisluun alta ja nostamalla katsetta samalle puolelle kohti kattoa. Venytysten tulee olla rauhallisia ja hallittuja.

Voit virkistää niskan verenkiertoa isometrisellä harjoituksella. Pidä pää ryhdikkäästi paikoillaan. Vie toisen käden sormet otsalle ja ala työntää otsaa kohti sormia. Sormet vastustavat liikettä, joten pään asento ei muutu. Pidä tämä staattinen lihastyö muutaman voimakkaan hengityksen ajan. Toista sama työ molemmille ohimoille ja takaraivolle eli yhteensä neljään suuntaan. Voit myös ottaa perinteisen niskanvenytysasennon, sormet ristiin takaraivolle ja leuka kohti rintaa, mutta älä venytä, vaan tee isometristä työtä: työnnä voimakkaasti takaraivoa kohti käsiä ja vastusta pään liikettä käsillä! Pari kierrosta isometristä lihastyötä tehtyäsi huomaat, miten niskan alue lämpenee ja vertyy.

Myös ”pululiike” auttaa akuutissa niskakivussa ja lisäksi torjuu niskaan C7-nikaman kohdalle kehittyvää kyhmyä suoristamalla niskan ryhtiä. Pidä leuka lattian tasossa eli neutraalissa asennossa ja vie päätä taaksepäin – eli tee kaksoisleuka. Rentouta pää takaisin paikoilleen ja toista useita kertoja. (Pulut liikuttavat päätään tällä tavalla.)

Niskakipu voi olla leukaperäistä: leukanivelen toimintahäiriöstä tai puremalihasten jännitystä johtuvaa. Hyvä kalevalainen jäsenkorjaaja osaa auttaa tässä asiassa ja voit itse harjoitella leukojen rentouttamista ja hieroa ohimoita ja poskia korvan edestä.

Pidemmällä tähtäimellä torjut niskakipuja pitämällä huolta ryhdistäsi. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samalla pystylinjalla kuin olkapään ja olkapään samalla pystylinjalla kuin lonkan. Nykyihmisellä lonkka ei yleensä ojennu suoraksi saakka ja olkapäät ja pääkin dippaavat eteenpäin. Venytä joka päivä lonkan etuosa ja etureisi, avaa rintakehää, venytä kaulaa – pidennä koko kehon etuketjua. Näe vaivaa ryhtisi eteen, sillä se on sinun vastuullasi. Kaikkien nivelten liikeradoista tulisi pitää huolta. Jäykkä nilkkakin altistaa niskakivuille, sillä kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Välillä niskat menevät jumiin siitä, että olet tehnyt jotain poikkeuksellista: maalannut kattoa, ripustanut verhoja, harjoitellut käsilläseisontaa. Silloin panosta palautumiseen.

Koko kehon ryhtiin, toimivuuteen ja terveyteen tähtääviä harjoituksia pääset tekemään ohjauksessani Motion keskiviikkoillan Ryhtiliike-kehonhuoltotunnilla – ja kaikilla ohjaamillani joogatunneilla. Jooga on ikivanha tiede, joka hoitaa kehoa ja parantaa ryhtiä.

Akuuttiin kipuun suosittelen lisäksi Frantsilan ayurvedista Kipu-hierontaöljyä ja Ojan isännän linimenttiä. Kasvien parantava voima on uutettu näihin hyväntuoksuisiin valmisteisiin.

IMG_2592.JPG
Hallittu kaulan venytys tekee hyvää niskalle ja korjaa pään ryhtiä. Pidennä niskaa, älä anna takaraivon lysähtää taakse.