Lihaksistosi on apteekki, ja Kelly McGonigal tietää, miten lääkekaapin oven saa auki.

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat Suomessa jyrkässä kasvussa. Mielenterveyshäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä järkyttävät 43 prosenttia. Vuonna 2018 mielenterveyden häiriöt kiilasivat tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien edelle sairauspäivärahakustannuksissa.

Liike on lääke niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Silti vain viidesosa suomalaisista liikkuu edes suositusten mukaisesti. Harvemmin puhutaan siitä, että liikkuminen hyödyttää myös yhteisöjä. Koko liikuntakäsitys kaipaa kipeästi uudelleenajattelua. Ankeasta kalorien laskemisesta ja kehonmuokkausmentaliteetista on päästävä eroon. Liikkua voi ilon ja inspiraation kautta – ja se on taito, joka on opeteltavissa. Se, miltä ihmiskeho näyttää, on täysin epäolennaista sen rinnalla, mihin kaikkeen ihmeelliseen ihmiskeho pystyy. Vielä suuremmat ihmeet piilevät kuitenkin meissä molekyylitasolla.

42-vuotias yhdysvaltalaispsykologi Kelly McGonigal on juuri julkaissut kirjan The Joy of Movement: How exercise helps us find happiness, hope, connection, and courage. Kuuntelin podcastin, jossa psykologi Rick Hanson – joka muuten on toinen ikisuosikkini, Buddhan aivot -kirjan kirjoittajista – haastattelee McGonigalia hänen uuden kirjansa tiimoilta. Haastattelu oli inspiroiva ja yllättävä. Kirjoitan siitä – sopivasti tänään, Kelan julkaistua tiedotteen suomalaisten työikäisten mielenterveyden alamäestä. McGonigal perkaa kuluneen termin ”liikkumisen ilo” perusteellisesti.

Yhteinen liike luo yhteisöllisyyttä

Samassa rytmissä muiden kanssa liikkuminen muuttaa tapaa, jolla ihminen havaitsee itsensä. Kun jaettu, yhteinen liike hahmotetaan yhtä aikaa näköaistin ja liikeaistin kautta, luo se aivoissa kokemuksen: olemme kaikki yhtä. Minäkuva laajenee yhteisölliseksi ja yksilö kokee olevansa osa jotakin suurempaa. McGonigal kutsuu tätä kollektiiviseksi iloksi. Yksilön korostamiseen sairastuneessa ajassamme on arvokasta voida irroittautua minän kahleista ja sulautua osaksi jotakin suurempaa.

Samantahtisella liikkumisella ja kollektiivisella ilolla on ilmeisesti biologinen pohja. Jo edellisessä blogikirjoituksessani binauraalisesta musiikista kirjoitin, miten homo sapiensin voittokulun Telluksella arvellaan liittyvän lajimme kykyyn valjastaa taide ja musiikki yhteisöä koossapitäväksi voimaksi.

McGonigal on alusta asti ohjannut psykologintyönsä ohessa ryhmäliikuntatunteja ja pitää niitä tärkeimpänä osana psykologin työtään. Yhdessä liikkuminen on hänen mielestään paras yksittäinen asia, minkä ihminen voi tehdä mielenterveytensä hyväksi.

Tutkimuksissa on osoitettu, että sosiaalinen yhteenkuuluvuus vähentää tehokkaasti stressiä ja masennusta, pidentää elinikää, lisää terveitä elinvuosia ja ehkäisee dementoitumista ja Alzheimerin tautia. Se on myös yhteydessä parempaan mielenterveyteen.

Lihakset resilienssitehtaina

Liikunnan kyky parantaa resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä toimii McGonigalin mukaan kahta kautta.

Ensimmäinen tapa sukeltaa molekyylitasolle. Hiljattain tutkijat saivat selville, että lihakset toimivat eräänlaisina umpirauhasina eli ne erittävät supistuessaan proteiineja ja kemiallisia välittäjäaineita verenkiertoon. Tällä on merkittäviä terveysvaikutuksia. Liikkuminen, siis lihasten käyttäminen, on ainoa keino saada nämä prosessit käyntiin kehossa.

”Lihaksistosi on apteekki! Lihaksesi pumppaavat verenkiertoosi molekyylejä, jotka muokkaavat aivojasi vastustuskykyisemmiksi stressiä vastaan”, McGonigal riemuitsee ja korostaa eritoten liikunnan kykyä torjua ja hoitaa masennusta. Tutkimuksissa näitä lihasten erittämiä välittäjäaineita on nimitetty ”toivon molekyyleiksi”, koska ne osallistuvat merkittävällä tavalla traumasta ja masennuksesta toipumiseen.

Toinen tapa liittyy tarinoihin, joita ihmiset kertovat itsestään. Sosiaalisissa tieteissä ajatellaan elämänkulkujen hahmottamisen tarinana olevan ihmisen perustavanlaatuinen ominaisuus. Kertoessa yksilölliset kokemukset ja tapahtumat muokataan muiden korville ymmärrettäväksi. McGonigal kertoo kuulleensa asiakkailtaan lukemattomia kertomuksia, joissa puhuja on jonkin liikunnallisen harrastuksen tai saavutuksen myötä ymmärtänyt pystyvänsä paljon enempään kuin mitä on pitänyt mahdollisena. Tällainen virstanpylväs on saattanut auttaa surusta, tapaturmasta, vammautumisesta tai masennuksesta toipuvan ihmisen jaloilleen.

Liikkuessaan ihminen voi kokea olevansa enemmän: vahvempi, ylväämpi, nopeampi tai vapaampi. Kun tämän muutoksen kokee kehossaan, näkee peilissä tai havaitsee ihailuna katsojien silmissä, voi se auttaa eheyttämään kolhuista minäkuvaa. Tarina, jota itsestämme kerromme, voi näin muuttua eheämmäksi ja positiivisemmaksi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

ballet-1376250_1280.jpg

Kuusi viikkoa riittää

McGonigalin mielestä on valitettavaa, että länsimaissa liikunta mielletään niin usein vain välineeksi polttaa kaloreita ja muokata kehosta hyväksyttävämmän näköinen. Liikunta on niin paljon enemmän: sosiaalista liimaa, toivonluoja, masennuslääke. Fyysinen aktiivisuus muuttaa aivojesi rakennetta ja toimintaa: se saa sinut nauttimaan liikunnasta, janoamaan liikettä, ja tekee liikunnasta palkitsevampaa. Liikkuminen myös terävöittää aivojesi tapaa havaita maailma: ruoka maistuu paremmalta, auringonlaskut näyttävät kauniimmilta, ilo on syvempää.

Liikuntaharrastuksen aloittaminen ja rutiinin ylläpitäminen voi olla vaikeata, minkä McGonigal myöntää. Hän ei kuitenkaan kannata nopeina ja helppoina markkinoituja pikatreenejä, vaikka kynnys niiden tekemiseen olisikin matalampi. Kuormittavan, sykettä kunnolla nostavan liikunnan edut kun ovat kiistattomat.

Mikä siis neuvoksi? Jos aivosi ovat unohtaneet liikunnan ilon tai eivät ole sitä milloinkaan oppineetkaan, vaatii kuusi viikkoa, jotta aivot mukautuvat liikkuvaan elämäntapaan. Tiedät varmasti, että jos nostat punttia kuusi viikkoa, lihaksissasi tapahtuu muutoksia. On tärkeätä ymmärtää, että aivotkin muuttuvat sinä aikana. Kuuden viikon jälkeen tanko nousee kevyemmin kuin aluksi ja tunnet suurempaa mielihyvää salilla tekemästäsi työstä. On siis aina sääli, jos harrastus nuupahtaa alkuunsa. Palkinnot ropisevat aivojen mielihyväkeskukselle vasta kuuden viikon jälkeen.

Jos liikunta kytkeytyy mielessäsi itseinhoon tai arvostelluksi tulemiseen, tai jos liikut piireissä, joissa käytetään syyllistävää tai kehokriittistä kieltä, ei ole ihme, jos liikunnan ilo on kateissa.

Leikki ja inspiraatio motivaattoreina

McGonigal kehottaakin etsimään aktiviteetin, joka todella motivoi. Millainen liikuntasuoritus inspiroi sinua ja saa sinut huokaisemaan ”vau”? Onko se seiväshyppy, jännittävä tankotanssiliike, häikäisevä jooga-asento tai maaliviivan ylittäminen juoksukisassa? McGonigal suosittelee, että etsit tästä inspiraatiojyväsestä itsellesi ja elämäntilanteeseesi sopivan version ja alat harjoitella sitä. Tämä menetelmä toimii takuulla paremmin kuin se, että teet nettivalmentajan tai naistenlehden markkinoiman, nopeita tuloksia lupaavan, ilottoman pikatreenin.

Tutkimus on osoittanut, että mikäli tahdot muuttaa käyttäytymistäsi, sinun pitää määritellä itsellesi kirkas tavoite. Selkeä, itsemyötätunnolla viritetty tavoite auttaa sinut liikkeelle silloinkin, kun ei huvittaisi. Se voi kuulua esimerkiksi ”Käyn kävelyllä kolmasti viikossa, koska uskon sen antavan minulle lisää energiaa, jota tarvitsen jaksaakseni yhdistää omaishoitajuuden ja työni”. Kristallinkirkkaan tavoitelauseen ajatteleminen auttaa tavoitteen saavuttamisessa silloinkin, kun koet väsymystä tai turhautumista – ja vaikka välillä lipsuisit lupauksestasi, et heitä koko hommaa lekkeriksi, vaan jatkat hyvällä mielellä seuraavana päivänä.

McGonigal puhuu paljon meditaatiosta ja mindfulnessista. Olen aiemmin kirjoittanut tonglenista, perinteisestä meditaatiotekniikasta, jossa keskitytään ajattelemaan hyvää kaikista – niin itsestä, ystävästä, tuntemattomasta kuin vihamiehestä – ja toivomaan jokaiselle hyvää. McGonigal pitää yhdessä liikkumista tärkeänä siksikin, koska se antaa mahdollisuuden ihailla kanssatreenaajien taitoja ja suoritusta. Toisten saavutuksille taputtaminen ja toisten kehuminen muuttaa mielenlaatusi valoisammaksi – siis tekee sinulle itsellesi hyvää.

Liikkumisen ilon saavuttamisessa auttaa leikillisyyden lisääminen, ehdottaa McGonigal. Lapset osaavat monipuolisen, luovan liikkeen luonnostaan. Miksi aikuisen täytyisi luopua siitä ja muuttua jähmeäksi tosikoksi? Jooga-asennon tekeminen veden kiehumista odotellessa, yhdellä jalalla hyppiminen puistossa, päälläseisonta hetken mielijohteesta, eri eläinten liikkumisen jäljittely treenin alkulämmittelyssä, puuhun kiipeäminen – luovan liikkumisen mahdollisuudet ovat rajattomat. McGonigal korostaa, että mikä tahansa pienikin liike pitkän paikoillaan olon jälkeen kohottaa välittömästi energiatasoja ja mielialaa. Kun apeus, velttous ja synkkien ajatusten kierre saavat vallan, voit ikään kuin resetoida itsesi, nollata tilanteen, tekemällä mitä tahansa liikettä kehollasi. Toivon molekyylit pitävät huolen, että olosi muuttuu parempaan.

Lähteet:

Mielenterveyden häiriöstä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä

Being Well Podcast: The Joy of Movement

Kelly McGonigal

Tutkimuksia, kokemuksia ja ajatuksia yhteisöllisyyden terveysvaikutuksista

Terveyttä ja elinvoimaa yhteisöllisyydestä

Urheilijan pitkäaikaisen ylikuormitustilan vaikutus sytokiiniaineenvaihduntaan rasituksessa 

Is There a Hope Molecyle?

Elämäkerrat ja tarinat tutkimuksessa

”Kehut kolme päivää kaikkea mikä liikkuu ja elämäsi muuttuu!” – Näin väitti psykologi ja toimittaja testasi – molemmat yllättyivät 

Lisälukemista:

Suositukset puhuvat yhä monipuolisemman liikunnan puolesta

Cocktail terveelle selälle: liikettä, vettä, rentoutumistaitoja, yinjoogaa ja hyviä ihmissuhteita (Selkäviikko 14.–20.10.2019)

Rituaalit edistävät terveyttä ja hyvinvointia

Täydentävät terapiamuodot tarjoavat pelastusrenkaan työelämän nujertamille

Jalkapäivä huoltaa pyllysi ja pääsi: uusi tutkimus osoittaa jalkatreenin hoitavan aivoja ja hermostoa

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

Tiinan kevään 2020 tunnit

Tervetuloa tunneilleni myös uudella vuosikymmenellä! Tuntini alkavat 13. tammikuuta 2020. Tunteja ei ole 4.2.–12.2.2020 välisenä aikana eikä talvilomaviikolla (viikko 9). Workshopeista ilmoitan erikseen. Tarjonta on kevätkaudella seuraavanlainen:

Vinyasa flow -jooga maanantaisin klo 18.50
Yinjooga maanantaisin klo 20.00
Väsyneiden jooga keskiviikkoisin klo 9.00
Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu 16.1. ja sen jälkeen parillisten viikkojen torstaina klo 18.45
Herättelevä aamujooga perjantaisin klo 9.00
Restoratiivinen jooga joka kuun kolmantena perjantaina klo 19.30

Tuntikuvaukset voit lukea täältä ja Motion ajanvarausjärjestelmästä infopallukan kohdalta. Infonapin takaa näet myös mitä sinun pitää huomioida tunnille pukeutumisesta.

Opetan Motiolla ja paikka tunneilleni varataan aina erikseen Motion varausjärjestelmästä. Tunneille on rajoitettu määrä paikkoja, joten varauksen tekeminen on hyvä muistaa ajoissa. Käytäntö hyödyttää myös sinua: varausjärjestelmästä näet tuntitarjonnan viikkokohtaisesti, eikä sinun tarvitse muistaa poikkeuksia ulkoa. Varaamalla ajan sitoudut omasta hyvinvoinnistasi huolehtimiseen ja motivoit itsesi lähtemään joogamatolle. Loppupäivä ja -viikko on helpompi suunnitella, kun oma aikasi on sitovasti buukattu kalenteriin. Käytännöstä on iloa myös minulle: Kun tiedän etukäteen, ketä ja kuinka monta osallistujaa tunnilleni on tulossa, suunnittelutyöni helpottuu.

Mikä tunneistani kutsuu sinua, vai tuletko kokeilemaan kaikkia? Tunneillani ei ole tasoryhmiä, vaan ohjaan aina siten, että ensikertalainen pysyy mukana mutta kokenutkin kävijä saa pureskeltavaa. Olet siis mitä lämpimimmin tervetullut, olit sitten vanha tuttuni tai uusi kasvo! Motiolla sinua odottavat myös laadukkaat joogavälineet, joten et tarvitse esimerkiksi omaa joogamattoa.

Etkö osaa valita tuntia? Voit käyttää apunasi seuraavaa listaustani.

Kaipaatko harrastukseltasi…
  • Mielenrauhaa?
    Kaikki joogalajit rauhoittavat villinä laukkaavaa mieltä ja parantavat mielialaa, koska kaikissa kehitetään keskittymiskykyä. Yinjooga ja Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga ovat erityisen rauhoittavia joogan muotoja.
  • Rentoutumistaitoa?
    Kaikki joogatuntini päättyvät loppurentoutukseen, jossa tätä taitoa harjoitellaan. Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga tähtää ennen kaikkea hermoston rauhoittamiseen ja on tutkitustikin erittäin rentouttava. Myös yinjooga rauhoittaa, koska siinäkin tavoitteena on rentouttaa lihakset. Jokaisella tunnillani tähdätään laadukkaaseen hengitykseen ja ylimääräisistä jäkityksistä luopumiseen.
  • Stressin lievitystä?
    Kaikki tuntini toimivat tässä tavoitteessa! Jooga lievittää tutkitustikin stressiä ja stressioireita.
  • Parempaa liikkuvuutta?
    Jokaisella tunnillani lähestytään tätä tavoitetta eri näkökulmasta. Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunti keskittyy aivan erityisesti liikkuvuuden lisäämiseen nivelissä ja faskioissa. Siksi se tukee upeasti esimerkiksi voimailuharrastusta.
  • Faskioiden huoltoa?
    Jokainen tuntini palvelee faskioiden asiaa. Faskiat reagoivat stressiin, joten restoratiivinen jooga eli Väsyneiden joogakin vapauttaa faskioiden liikerajoituksia syvän rentoutumisvasteen kautta. Vinyasa flow’ssa, Herättelevässä aamujoogassa ja Kehonhuollossa ja liikkuvuusharjoittelussa tehdään faskioita avaavia liikesarjoja. Yinjooga vapauttaa faskioita aivan erityisellä tavalla: sekä pitkäkestoisten, kevyellä intensiteetillä tehtyjen asentojen että fysiologisen rauhoittumisen kautta.
  • Lihasjännitysten vapauttamista?
    Kaikilla tunneillani puretaan turhia lihasjännityksiä. Jos olet stressierkki, etenkin Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga ja yinjooga vapauttavat jännitysperäisiä jumeja. Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunti tähtää ryhdikkääseen, joustavaan ja vahvaan kehoon. Vinyasa flow ja Herättelevä aamujooga avaavat lihaksistoa virtaavien, hengityksen tahdissa tehtyjen liikesarjojen kautta.
  • Voimaa lihaksiin?
    Vinyasa flow’ssa ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunnilla kehitämme voimaa lihaksiin. Myös Herättelevässä aamujoogassa tehdään osa tunnista helppoja, vahvistavia liikkeitä.
  • Tukea yliliikkuville nivelille?
    Voimaa kehittävillä Vinyasa flow- ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunneilla tehdään tukea niveliin. (Vastoin yleistä luuloa kuitenkin myös yinjooga sopii yliliikkuville ammattitaitoisen ohjaajan siipien suojassa. Yliliikkuvakin kun voi olla jumissa!)
  • Helpotusta uniongelmiin?
    Tutkimusten mukaan jooga yleisesti ottaen parantaa unen laatua ja hoitaa unettomuutta. Yinjoogaajat ja Väsyneiden joogassa eli restoratiivisessa joogassa kävijät raportoivat minulle useimmin yöuniensa kohenemisesta.
  • Apua palautumiseen?
    Restoratiivinen jooga eli Väsyneiden jooga auttaa tutkitusti palautumisessa. Koska kaikki ohjaamani tunnit aktivoivat parasympaattista hermostoa ja laskevat stressihormonitasoja, kaikki toimivat tässä tarkoituksessa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ohjaan tunneillani hengittämään syvään ja hyvin.
  • Tieteellistä pohjaa?
    Etenkin Väsyneiden joogassa eli restoratiivisessa joogassa ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunnilla käytän avukseni uusinta tutkimustietoa ihmiskehosta. Höpöhöpö-mystiikkaan tai liikuntamyytteihin et tunneillani törmää.
  • Kehopositiivisuutta?
    Jokaisella tunnillani ylistetään ihmeellistä ihmiskehoa, tutkitaan kehon liikkeen yksilöllisiä ulottuvuuksia ja opetellaan näkemään oman kehon upeus. Ei se, miltä näytät, vaan se, mitä teet ja mihin pystyt!
  • Rempseää liikettä ja hikeä
    Vinyasa flow! Osin myös Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu!
  • Nivelterveyttä
    Erityisesti Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu keskittyy nivelien hyvinvointiin. Yinjooga lisää myös usein nivelten liikelaajuutta ja parantaa aineenvaihduntaa nivelissä. Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga taas on erityisen hyödyllinen kivuissa ja rasitusvammoissa.
  • Rauhallista olemista
    Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga ja yinjooga ovat tahdiltaan äärimmäisen rauhallisia.
  • Meditatiivisuutta
    Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga ja yinjooga opastavat sinua meditatiiviseen mielentilaan. Moni kokee myös vinyasa flow’n ja Herättelevän aamujoogan liikesarjat meditatiivisiksi.
  • Turvallisuutta
    Haluan, että sinulla on aina turvallinen olo ohjauksessani. Olen koulutettu anatomian ammattilainen, joten tuntini ovat turvallisia ja osaan ottaa ohjauksessani huomioon erilaiset rajoitteet. Joogaakaan en ohjaa ”niin kuin on aina tehty”, vaan opetan vain viisaita ja turvalliseksi katsomiani käytäntöjä. Kiinnitän myös paljon huomiota sanalliseen ohjaukseeni pyrkien lempeään ja inklusiiviseen puhetapaan. Kouluttaudun jatkuvasti lisää ollakseni jatkuvasti parempi ope.

 

Sydämellisesti tervetuloa tunneilleni! Lähetä viestiä, jos haluat kysyä lisää!

yoga-153436_1280.png

Tiina Ahokas Yoga / Osuuskunta Lilith ja Motio pidättävät oikeuden muutoksiin.

Vaatii kanttia luottaa kipuilevaan kehoon

Helsingin Sanomat julkaisi 2.12.2019 artikkelin siitä, miten magneettikuvat ovat liiankin tarkkoja: ne aiheuttavat potilaissa turhaa pelkoa ja ovat lääkäreille vaikeita tulkita.

Jäsenkorjaajan ja joogaopettajan on helppo yhtyä artikkelin sanomaan. Liikkumisen vähäisyys ja pelko aiheuttavat enemmän haittaa kuin rappeumat, kulumat, pullistumat ja repeämät konsanaan. Suurimpaan osaan tuki- ja liikuntaelimistön kolotuksia paras lääke on liike. Esimerkiksi alaselkäkipuihin auttaa usein pakaralihasten vahvistaminen ja nilkan ja lonkan liikelaajuuksien parantaminen. Nykysuosituksen mukaan selkäkipuisen ei tule jäädä laakereilleen lepäämään vaan pysyä lempeässä liikkeessä. Pelkkä mekaaninen voimatreeni ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu, vaan huomiota kaipaa koko hermo-lihasjärjestelmä. Rento, luonteva liike hoitaa kehoa ja mieltä.

Liikkeelle lähtö voi kivun herättämän huolen takia olla vaikeata. Kipu myös muuttaa liikkumista jäykemmäksi ja varovaisemmaksi, mikä lisää lihasjännityksiä. Rentoutumistaitoa tarvitaan tämän takia. Siitä on nykyihmisillä laajasti puutetta ja siksi meitä syvärentoutuksen, restoratiivisen joogan ja yinjoogan ohjaajia tarvitaan.

Jo aiemmin on puhuttu paljon siitä, miten oireilla ja kuvissa todetuilla muutoksilla ei useinkaan ole mitään yhteyttä keskenään. Oireettomalta ihmiseltä voi löytyä liuta rappeumia ja kulumia kehosta, kivuliaan kuvat olla täysin puhtaat.

Kuvantaminen lisää herkästi pelkoa ja sairaudentuntoa. Siksi se ei kannata kuin silloin, kun halutaan sulkea pois vakavan sairauden, kuten syöpäkasvaimen tai leikkausta vaativan hermopinteen mahdollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeliin on haastateltu mm. Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppista:

”Se, että välttää käyttämästä kipeää ruumiinosaa, ei paranna sitä. Päin vastoin. Vaiva pahenee, kun lihaksisto heikkenee ja kudokset alkavat sopeutua liikkumattomuuteen tai virheasentoihin.

Karppisen mukaan liikkuminen ei paranna selkäkipuja ensisijaisesti siksi, että se kasvattaa lihaskuntoa ja voimaa. Liikkumisesta on hyötyä, koska se vähentää liikkeen pelkoa.

’Se ehdollistaa pois kivun uhasta.’”

Karppinenkin mainitsee pelot ja rentoutumisvaikeudet:

”’Potilas saattaa esimerkiksi uskoa ja pelätä, että selkä vahingoittuu, jos sitä yrittää käyttää. Häneen pitää luoda luottamusta, että hän voi liikkua.’

Käsitykset ja uskomukset vaikuttavat voimakkaasti paranemiseen. Virheellisiä käsityksiä on Karppisen mukaan myös terveydenhuollon ammattilaisilla. 

Joissakin tapauksissa tärkeintä on opettaa potilas rentoutumaan ja rentouttamaan lihaksensa. Kivun iskiessä lihakset usein jäykistyvät suojaamaan kipeä kohtaa.
Tämä jännitystila voi jäädä päälle. Karppinen arvelee, että nykyajan jatkuvat suorituspaineet voivat aiheuttaa sitä myös itsessään.

Jos selkäpotilasta tässä tilanteessa neuvotaan vahvistamaan korsettia eli treenaamaan keskivartalon lihaksia, tuloksena voi olla ongelman paheneminen.”

Eräs syy siihen, miksi kalevalainen jäsenkorjaus ja jooga toimivat niin hyvin, on niiden kyky kehittää rentoutumisvastetta. Lantion alueen kivut voivat hellittää, kun ihminen oppii rentouttamaan lantionpohjan lihakset ja selkäkipu kadota, kun etureidet ja lonkankoukistajat saadaan löysättyä. Sekä joogamatolla että jäsenkorjaajan pakeilla ihminen oppii kuuntelemaan oman kehonsa viestejä herkemmällä korvalla. Joku huomaa ontuvansa polvikivun pelossa niin että lantio kiertyy vinoon, joku havaitsee työkiireen kiristävän kasvojen lihakset, mikä saa päänsäryn leimahtamaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

mri-2813894_1280

Helsingin yliopiston Ficebo-tutkimusryhmä on perustettu edistämään näyttöön perustuvia hoitomuotoja tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa ja se on jo osoittanut monia yleisiä leikkaushoitoja turhiksi. Tällaisia humpuukileikkauksia ovat olleet esimerkiksi magneettikuvissa todetun polvikierukan repeämän leikkaukset ja olkalisäkkeen avartamisleikkaukset. Näiden leikkausten määrät ovat Suomessa uuden tutkimustiedon myötä vähentyneet kolmannekseen.

”Revenneistä kierukoista yli 60 prosenttia oli oireettomia yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa kuvattiin polvet lähes tuhannelta satunnaisesti valitulta yli 50-vuotiaalta.”

”Kun Oulussa syntyneiltä 21-vuotiailta kuvattiin lannerangat, havaittiin että jo siinä iässä puolella oli vähintään yksi rappeutunut välilevy. Joka neljännellä jokin välilevy pullotti.
Viisikymppisistä valtaosalla näkyy magneettikuvissa nivelrikkoon viittaavia muutoksia. Olkapään kiertäjäkalvosin on seitsemänkympin ikään tullessa rikki yli puolella väestöstä

Tällainen osien kuluminen on normaalia.”

”Ihmiskeho vilisee poikkeamia, joista ei välttämättä koidu mitään vaivaa.”

Joogan avulla voi myös saavuttaa ystävällisemmän, rakastavamman ja luottavaisemman suhteen omaan kehoon ja sen kaikkiin omituisuuksiin ja erityispiirteisiin.

Siispä kaikille lisää: luottamusta omaan kehoon, liikkumisen vapautta, lempilajin tuottamaa mielihyvää, iloa uuden oppimisesta ja elinikäisestä mahdollisuudesta kehittyä!

Lähde:

Tarkat magneettikuvat säikyttelevät potilaita turhaan, sanovat tutkijat – joka neljännellä 21-vuotiaalla näkyy jo pullottava välilevy

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lue myös:

Terve selkä: mikä se oikein on ja mistä sellaisen saa? (Selkäviikko 15.–21.10.2018)

Cocktail terveelle selälle: liikettä, vettä, rentoutumistaitoja, yinjoogaa ja hyviä ihmissuhteita (Selkäviikko 14.–20.10.2019)

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.