Suositukset puhuvat yhä monipuolisemman liikunnan puolesta

UKK-instituutti julkaisi maanantaina 21.10.2019 uudet liikuntasuositukset, jotka tekevät liikkumisesta yhä helpommin lähestyttävää. Liikunta linjataan nyt osaksi hyvää elämää sen sijaan, että se erotettaisiin muusta arjesta erillään tapahtuviksi suoritteiksi. Uusi liikuntasuositus perustuu tuoreimpiin tieteellisiin tutkimuksiin ja kuuluu pähkinänkuoressa seuraavasti:

Lyhyetkin pyrähdykset lasketaan.

Ennen liikunnaksi luettiin vain yli 10 minuutin yhtäjaksoiset suoritukset. Nyt muutamankin minuutin liikuntarupeamien tärkeys tunnustetaan. Tämä toivottavasti kannustaa yhä useampia ihmisiä esimerkiksi nousemaan bussista jo pysäkkiä tai paria aiemmin, pitämään tuumaustauon työpaikan portaikossa tallustellen tai pysäköimään auton vähän kauemmas kohteesta kuin tavallisesti. (Jopa kotikaupungissani, jossa kaikki auton mittaa pidemmät matkat pruukataan tehdä autolla!)

Kevytkin liikkuminen kannattaa.

Vaikka hiki ei kihoaisi pintaan, kaikki kehon liikuttaminen on hyväksi: rasva-arvot ja verensokeri laskevat, verenkierto vilkastuu ja lihakset ja nivelet vetreytyvät. Jokaisesta liikuntaminuutista on hyötyä etenkin vähiten liikkuville. Ei siis ole tarvis vetää teknisiä treenivaatteita niskaan aina aikoessaan liikuttaa kehoaan.

Pitkiä paikallaanolojaksoja tulee tauottaa.

Jos esimerkiksi teet istumatyötä, nouse käyskentelemään muutaman kerran tunnissa. Älä jämähdä.

Enää liikunnalliseksi ihmiseksi ei määritellä sitä, joka istuu 10 tuntia töissä ja työmatkoilla ja käy sen vastapainoksi illalla juoksemassa tai jumpassa. Yksittäinen liikuntasuoritus ei riitä kumoamaan runsaan paikoillaanolon haittoja.

Nuku riittävästi.

Palautumisesta puhutaan nykyään paljon. Uni on tärkeintä, mitä voit tehdä saadaksesi keho-mielesi palautumaan tasapainoon. Kun hyvin nukkuminen yhdistetään liikuntaan, saavutetaan merkittäviä terveysvaikutuksia.

Lihaskunto ja liikehallinta haltuun.

Näitä taitoja tulisi harjoittaa ainakin kahdesti viikossa.

Reippaan ja rasittavan liikunnan suositukset pysyvät ennallaan.

Reipasta liikuntaa suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, rasittavaa 1 tunti 15 minuuttia.

Mitä muuta uutta tiedämme liikunnasta?

Nykytiedon mukaan ihmiset ovat liikaa paikoillaan ja liikuntatuokioita tulisi ripotella pitkin päivää. Tämä voi tuntua oudolta, jos on tottunut liikkumaan vaikkapa vain juoksupolulla tai kuntosalilla, mutta uusia tapoja on mahdollista opetella koko elämänsä ajan. Hyvässä ammattilaisohjauksessa opit mielekkäitä tapoja liikuttaa kehoasi pitkin päivää. Uusia lajeja kannattaa aina rohkaistua kokeilemaan!

Itse opetan yritysluennoilla aivojen ja keho-mielen terveyttä edistäviä helppoja pikkujippoja ja Ryhtiliike-viikkotunneilla ja -workshopeissa koko kehon voimaa ja joustavuutta ylläpitäviä mukavia harjoitteita. Niitä voi todella tehdä pitkin päivää aivan minimittaisissakin pätkissä.

Parkouria ja sirkusta kaikelle kansalle!

Aivoterveyden kannalta parasta liikuntaa on uusien taitojen opettelu – varsinkin ikääntyvillä ihmisillä. Se tihentää harmaata ainetta ikääntyvien aivoissa vielä tehokkaammin kuin vanhojen tuttujen liikuntaharjoitusten suorittaminen. Harmaan aineen tiheys on yhteydessä muun muassa pitkäkestoiseen muistiin ja opintomenestykseen ja se harvenee älyllisen suorituskyvyn nuupahtaessa.

Liikepankin kasvattaminen lisää harmaan aineen tiheyttä aivoissa. Lajit, joissa opetellaan runsaasti uusia liikkeitä – esimerkiksi kamppailulajit, sirkusharrastus, parkour ja lasten suosima skuuttaus eli temppupotkulautailu – kerryttävät mieleen mittavan kokoelman erilaisia liikesuorituksia. Uusien liikkeiden oppiminen panee monta eri aivoaluetta töihin yhtä aikaa. Tämä edellyttää keskittymiskykyä, monien erilaisten aistitietojen ja havaintojen prosessointia, päätöksentekoa ja muistin aktivointia.

Kolmen pallon jonglööraus muutti aivojen harmaata ainetta parempaan jo viikossa, vaikka koehenkilöt eivät harjoittaneet lainkaan kestävyysliikuntaa. Viiden viikon jälkeen ero oli huomattava.

Tutkijat ounastelevat, että motoriikkaa haastavilla monipuolisilla ja vaihtelevilla harjoitusohjelmilla voisi tulevaisuudessa olla sija Alzheimer- ja Parkinson-potilaiden hoidossa.

Parkouria aikuisille järjestää esimerkiksi Motio ja se voi näyttää esimerkiksi tältä:

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Modernia liikkuvuusharjoittelua

Staattisten venytysten tiedetään heikentävän voimantuottoa ja nopeutta, joten ne eivät sovi varsinkaan ennen treeniä tehtäviksi. Nykyään keho lämmitetään liikuntasuoritusta varten – tai muuten vain hyvän olon saavuttamiseksi – erilaisilla faskiaa herättävillä harjoituksilla, koordinaatiota kehittävillä liikesarjoilla ja niveliä voitelevilla moninivelliikkeillä. Tavoitteena on herättää koko hermosto ja lihaksisto pelaamaan samaan pussiin. Tämä vähentää myös loukkaantumisriskiä. Liikkuvuutta ei ajatella enää saavutettavan passiivisella venyttelyllä, vaan aivoja, niveliä, faskioita ja lihaksia monipuolisesti haastavilla harjoitteilla. Dynaaminen jooga on kehon liikkuvuutta ja voimaa yhtä aikaa parantavaa sekä faskioita voitelevaa liikuntaa parhaimmillaan. Naistenlehdissä nähtävät ”uudet ja mullistavat” faskiaharjoitteet ovat yleensä joogaan pohjautuvia liikesarjoja.

Kävele edes 4000 askelta, kunhan kävelet

Tätä nykyä tiedetään myös, että 10 000 askeleen päivittäissuositukselle ei ole tieteellisiä perusteita. Se ei kuitenkaan ole syy olla tavoittelematta kymmentätuhatta askelta joka päivä! Kävely kannattaa. Tutkimukset kertovat, että kävelyn määrällä ja kuolleisuudella on yhteys. Vähiten liikkuvat hyötyvät vähäisestäkin askellisästä. Keskimäärin 4400 askelta päivässä kävelevän naisen kuolemanriski vähenee 41 prosenttia. Riski laskee aina 7500 askeleeseen saakka.

Kävely on hyväksi kaikille. Matalasykkeisenä liikuntana se luo pohjan kovemmille lajeille. Se parantaa veriarvoja, hidastaa fysiologista vanhenemista, vähentää syöpäriskiä ja parantaa unen laatua.

Kävelylle siis – vaikka vain minuutiksi!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lisälukemista:

Liikkumisen suositukset

Tutkittua tietoa: Meditaatio ja uni puhdistavat virtsan päästäsi

 

 

Kaikki lähtee lantiosta

Työskentelen päivittäin ihmiskehojen parissa ja ilahdun aina, kun näen julkisuudessa ammattilaisia, jotka työskentelevät samaan filosofiaan tukeutuen kuin minä. Eräs tällainen ihminen on fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori. Hän työskenteli pitkään NBA:ssa ja huippukoripalloilija Kobe Bryantin fysiikkavalmentajana ja on valmentanut monia muitakin huippu- ja olympiaurheilijoita Kiira Korvesta Sergey Kovaleviin.

”Aloitan keskivartalon kontrollista, vaikka urheilijalla olisi olkapää kipeä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin ihmiskroppa vain toimii. Kun lantion kontrolli on huono, tulee vääriä liikeratoja ja se sattuu esimerkiksi olkapäässä”, Yrjövuori sanoo taannoisessa Helsingin Sanomien haastattelussa.  Kuulostaa aivan… kalevalaisen jäsenkorjaajan liturgialta! Hoitomuodossamme lantion virheasentojen korjaaminen ja sen liikerajoitteiden purkaminen on ensiarvoisen tärkeätä.

Jäsenkorjaustyössäni minä
* korjaan lantion virheasentoja
* poistan lantion alueen kipuja ja liikerajoitteita
* pehmennän lantiolle kiinnittyvien ja sen yli kulkevien lihastoimintaketjujen ja faskialinjojen liikerajoitteet, tukokset ja kireydet (eräskin lantion lihas kiinnittyy olkapäähän, faskioista puhumattakaan – olkapäävaivat johtuvat siksi usein lantiosta)
* autan ehkäisemään rasitusvammoja ja loukkaantumisia
* …ja teen tämän kaiken lujasti mutta pehmeästi omilla käsilläni, aiheuttamatta kipua asiakkaalleni tai väsyttämättä itseäni liiallisella voimankäytöllä, ja käyttämättä mitään tarpeettoman kovaa kudosta muokkaavia välineitä kuten faskiarautoja – ihmiskäden kosketus on korvaamaton, sillä se lisää oksitosiinin tuotantoa, mikä on tärkeä tekijä kivun ja kireyksien lievityksessä.

Toisessa haastattelussa Yrjövuori sanoi: ”Oma filosofiani on, että ensin pitää oppia kehon hallinta ja sen jälkeen voi ruveta parantamaan sen liikkuvuutta.” Tästäkin minun on helppo olla samaa mieltä. Jäsenkorjausasiakkaitteni keskuudessa näen jatkuvasti, miten yliliikkuvuus tuottaa jopa enemmän ongelmia kuin jäykkyys. Kehon löysyys esimerkiksi jalkaholvissa tai polvinivelissä aiheuttaa paljon kipuja ja ongelmia eri puolilla kehoa. Siksi ohjaamillani tunneilla tehdään paljon kehoa vahvistavia harjoitteita. Samoja harjoitteita neuvon jäsenkorjausasiakkailleni.

”Keskivartalo kontrolloi ala- ja ylävartaloa, mutta usein ne eivät synkkaa. Jopa aivan huippu-urheilijoilta löytyy käsittämättömiä puutteita. Kun lantionseutu saadaan kuntoon, saadaan keho toimimaan ihan uudella tavalla”, Yrjövuori sanoo.

Lantionseudun herättämiseen olen kehittänyt erityisesti Liikettä ja lääkettä lonkille -työpajani.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.yoga-day-4329901_1280.jpg

”Niin urheilijoilla kuin harrastajillakin esiintyy usein rasitusvammoja, jotka voivat johtua jostain ihan muualta kuin kipeytyneestä lihaksesta tai nivelestä. Yrjövuoren mukaan madaltuneen jalkaholvinkin perimmäinen syy voi löytyä lantiosta.
– Kun kuntoilijalle tulee polvi-, nilkka- tai selkäkipuja, ovat ne signaaleja siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Esimerkiksi lantion keikahtelu voi aiheuttaa painetta polveen ja polven kipeytyminen taas voi tuoda ongelmia polven alapuolelle. Ja jos polvi on kipeä, alkaa ontuminen ja yhtä äkkiä kehon toinen puoli saa tuplarasituksen ja ollaan kipukierteessä.
– Parin viikon lepo ja särkylääkekuuri voi viedä kivun, mutta se saattaa palata heti kun lähdetään taas lenkille. Liian usein hoidetaan seurausta, mutta ei etsitä sen aiheuttajaa, hän painottaa.” (Lähde: ESS)

Kivun syyn jäljittäminen on kalevalaisen jäsenkorjaajan työn johtotähti. Syy saattaa olla kaukanakin kipukohdasta ja sen taustalla voi olla vaikka lapsuuden tapaturma tai kolmen kuukauden takainen liukastuminen. Puolentoista tunnin kiireettömän jäsenkorjaushoidon aikana ehtii jutella, jolloin unholaan painuneet tapaturmatkin usein pulpahtavat muistin syvyyksistä pintaan.

”Yrjövuoren mukaan kaikki liike lähtee lantion ja keskivartalon hallinnasta ja lihasten tasapainosta. Jos se perusta ei ole kunnossa, liikkuja ei pysty tekemään parasta suoritustaan ja loukkaantuu helpommin”, samaisessa lehtijutussa kirjoitetaan.

Joogaopettajan työssäni ohjaan ihmisiä monin tavoin parempaan yhteyteen kehonsa kanssa. Opetan joogaajiani esimerkiksi
* vahvistamaan erityisesti keskivartalon jalkojen, lantion ja selän lihaksia
* lisäämään tervettä liikkuvuutta nivelissä, faskioissa ja lihaksissa – erityisesti lantion alueella
* kuuntelemaan oman kehon viestejä jo niistä heikoista signaaleista lähtien, jotka tulevat kauan ennen kuin itse kipu
* ehkäisemään rasitusvammoja
* parantamaan tasapainoaistia
* tukemaan yliliikkuvia niveliä ja lisäämään jäykkien nivelten liikkuvuutta
* hengittämään tavalla, joka moninkertaistaa liikkuvuusharjoitteiden hyödyt
* rentoutumaan, mikä edistää palautumista.

”Moni ihminen ei itse asiassa edes tiedä, mihin pystyisi ja mitä oikeasti jaksaisi. Koska he eivät tiedä, millaista on olla, kun on kunnolla palautunut.” (Marko Yrjövuori, HS)

Yrjövuori on puhunut siitä, miten Suomessa on katkos kuntoutusketjussa. Loukkaantunut kuntoilija jää akuuttihoidon jälkeen tyhjän päälle. Tämä on aivan totta. Biomekaniikan ammattilaisia pitäisi ujuttaa juuri tähän väliin auttamaan siinä, että kuntoilija oppisi pois kivun aikaansaamista haitallisista liikemalleista, jotta vaiva ei uusiutuisi, ja kehon ja kudosten terveen liikkuvuuden saavuttamisessa. Emoseurani Kansanlääkintäseura onkin toistuvasti ehdottanut, että terveyskeskuksiin olisi syytä saada kalevalaisia jäsenkorjaajia hoitamaan akuutteja kiputapauksia. Tämä vähentäisi potilaiden kärsimystä, kipulääkityksen määrää ja sairauslomia.

Joogaharrastuksen kyvystä ennaltaehkäistä ja hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia on kosolti tutkimusdataa.

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Kipeää niskaa ei saa venyttää. Mikä siis neuvoksi?

Niska jumissa! Mitä tehdä?

Sääntö yksi: älä venyttele niskaa. Tämä on erityisen tärkeätä, jos olet istunut päivän tietokoneella tai tollottanut puhelinta alaviistoon ja saanut niskasi siitä juntturaan. Silloinhan olet jo ollut tuntikausia niskavenytyksessä eli niskan fleksiossa ja juuri se on aiheuttanut ongelman. Hätäiset ja liian kovalla voimalla tehdyt venytykset vain pahentavat tilannetta.

Jos niskasi on venähtänyt, älä varsinkaan silloin venytä sitä. Venähtänyttä lihasta ei tule koskaan venyttää.

Korjaa ryhtisi. Nosta pääsi paikoilleen niin että se ei enää roiku edessä. Tutki anatomian kirjoja, niin ymmärrät, miten selkäydin, suuret aivovaltimot, imusuonet ja hermotukset joutuvat kaikki pinnetilaan, kun kaularangan ryhti romahtaa. Tämä voi lievimmilläänkin oireilla käsien hermopinteinä, näköhäiriöinä tai tinnituksena. Niskan välilevyille se aiheuttaa kymmenien kilojen paineen. Jo lapsilla diagnosoidaan kaularangan välilevynpullistumia.

Liiku! Pyörittele olkapäitä suurella, rauhallisella liikkeellä. Lähde kävelylle. Tee syväkyykkyjä. Jumppaa kepin tai kuminauhan kanssa. Pompi. Tee aurinkotervehdyksiä. Roiku leuanvetotangosta. Aineenvaihdunta tulisi saada liikkeelle ja faskiat joustavammiksi. Tee päällä hyvin pientä nyökyttelyä, ei-liikettä ja kiertoa. Hengitä voimakkaasti. Hengittäminen auttaa kaikkeen. Lysyasennossa työskentelet apuhengityslihaksillasi eli rintakehän ja kaulan lihaksilla, mikä saa niskan ja hartiat kiristymään. Pane oikeat hengityslihakset, eli pallea ja kylkivälilihakset, hommiin.

Kaulaa saat venyttää! Suosittelen sitä lämpimästi. Huonossa ryhdissä pää valuu eteen. Avaa ja pidennä kaulan aluetta hallitulla niskan taaksetaivutuksella venyttämällä samalla rintakehän ihoa alaspäin. Hengitä voimakkaasti. Ole tarkkana: älä taita niskaa kasaan, vaan pidennä myös niskaa taivuttaessasi päätä taakse. Tätä liikettä ei pidä tehdä, mikäli se aiheuttaa kipua tai säteilee käsiin! Venytä kaulaa myös toispuoleisesti, venyttämällä ihoa toisen solisluun alta ja nostamalla katsetta samalle puolelle kohti kattoa. Venytysten tulee olla rauhallisia ja hallittuja.

Voit virkistää niskan verenkiertoa isometrisellä harjoituksella. Pidä pää ryhdikkäästi paikoillaan. Vie toisen käden sormet otsalle ja ala työntää otsaa kohti sormia. Sormet vastustavat liikettä, joten pään asento ei muutu. Pidä tämä staattinen lihastyö muutaman voimakkaan hengityksen ajan. Toista sama työ molemmille ohimoille ja takaraivolle eli yhteensä neljään suuntaan. Voit myös ottaa perinteisen niskanvenytysasennon, sormet ristiin takaraivolle ja leuka kohti rintaa, mutta älä venytä, vaan tee isometristä työtä: työnnä voimakkaasti takaraivoa kohti käsiä ja vastusta pään liikettä käsillä! Pari kierrosta isometristä lihastyötä tehtyäsi huomaat, miten niskan alue lämpenee ja vertyy.

Myös ”pululiike” auttaa akuutissa niskakivussa ja lisäksi torjuu niskaan C7-nikaman kohdalle kehittyvää kyhmyä suoristamalla niskan ryhtiä. Pidä leuka lattian tasossa eli neutraalissa asennossa ja vie päätä taaksepäin – eli tee kaksoisleuka. Rentouta pää takaisin paikoilleen ja toista useita kertoja. (Pulut liikuttavat päätään tällä tavalla.)

Niskakipu voi olla leukaperäistä: leukanivelen toimintahäiriöstä tai puremalihasten jännitystä johtuvaa. Hyvä kalevalainen jäsenkorjaaja osaa auttaa tässä asiassa ja voit itse harjoitella leukojen rentouttamista ja hieroa ohimoita ja poskia korvan edestä.

Pidemmällä tähtäimellä torjut niskakipuja pitämällä huolta ryhdistäsi. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samalla pystylinjalla kuin olkapään ja olkapään samalla pystylinjalla kuin lonkan. Nykyihmisellä lonkka ei yleensä ojennu suoraksi saakka ja olkapäät ja pääkin dippaavat eteenpäin. Venytä joka päivä lonkan etuosa ja etureisi, avaa rintakehää, venytä kaulaa – pidennä koko kehon etuketjua. Näe vaivaa ryhtisi eteen, sillä se on sinun vastuullasi. Kaikkien nivelten liikeradoista tulisi pitää huolta. Jäykkä nilkkakin altistaa niskakivuille, sillä kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Välillä niskat menevät jumiin siitä, että olet tehnyt jotain poikkeuksellista: maalannut kattoa, ripustanut verhoja, harjoitellut käsilläseisontaa. Silloin panosta palautumiseen.

Koko kehon ryhtiin, toimivuuteen ja terveyteen tähtääviä harjoituksia pääset tekemään ohjauksessani Motion keskiviikkoillan Ryhtiliike-kehonhuoltotunnilla – ja kaikilla ohjaamillani joogatunneilla. Jooga on ikivanha tiede, joka hoitaa kehoa ja parantaa ryhtiä.

Akuuttiin kipuun suosittelen lisäksi Frantsilan ayurvedista Kipu-hierontaöljyä ja Ojan isännän linimenttiä. Kasvien parantava voima on uutettu näihin hyväntuoksuisiin valmisteisiin.

IMG_2592.JPG
Hallittu kaulan venytys tekee hyvää niskalle ja korjaa pään ryhtiä. Pidennä niskaa, älä anna takaraivon lysähtää taakse.