Kipua reiden ulkosyrjällä tai jalkapohjassa? Rauhoita kiukkuinen IT-kalvo ja plantaarifaskia.

”Ihmiset treenaavat kuntosalilla kaikkia lihaksia paitsi jalkateriä, jotka ovat tärkein osa kehossa!” Näin sanoi Berliinin faskiatutkimuskongressissa marraskuussa 2018 puhunut paleoantropologian professori Daniel E. Lieberman. Tämän Harvardin yliopiston professorin esitelmä käsitteli IT-kalvoa ja plantaarifaskiittia ihmiskehon evoluution näkökulmasta: hän korosti, että faskian ymmärtämiseksi meidän täytyy tietää, mistä ja miten nykyihmisen faskia on vuosimiljoonien kuluessa kehittynyt.

Omien asiakkaitteni keskuudessa näiden kyseisten rakenteiden ongelmat ovat erittäin tavallisia. Reiden ulkosyrjä ja sen lihaskalvo eli IT-kalvo vaivaa monia, ja jalkapohjan kalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti, jota joskus luupiikiksi tai kantakalvon tulehdukseksi kutsutaan, on tavallinen ongelma. Kalevalaisella jäsenkorjauksella ja ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla oireita on helppo lievittää ja jopa poistaa kokonaan, mutta miten pureutua vaivan syntysyihin, jotta häiriötila ei uusiutuisi? Daniel E. Lieberman vastasi tähän kysymykseen esitelmässään upeasti ihmisen kehityshistorian kautta. Lopulta hän päätyi samoihin vastauksiin, joita itse jäsenkorjaajana ja joogaopettajana opetan eteenpäin:

  • Vahvista jalkaterän lihaksia
  • Liiku paljon ja monipuolisesti
  • Valitse kenkäsi viisaasti

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

feet-2358333_1280.jpg

Tiede-lehti uutisoi perjantaina tutkimuksesta, jonka mukaan vaimentavat juoksukengät lisäävät rasitusvammoja. Kalevalaiselle jäsenkorjaajalle tämä ei ole uutinen. Me suosittelemme asiakkaillemme aina avojaloin kävelyä, paljasjalkakenkiä ja ylipäänsä mahdollisimman joustavapohjaisia jalkineita, jotta jalkaterän lihakset vahvistuisivat ja jokainen varvaskin olisi aktiivinen toimija. Näin estetään myös varpaiden nivelrikon ja vasaravarpaiden kehittyminen.

Liian tukevat jalkineet estävät jalkaa toimimasta niin kuin sen olisi määrä toimia. Husin liikelaboratorion tutkijan Juha-Pekka Kulmalan toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin erittäin vaimennetun kengän lisäävän jalkaan kohdistuvaa iskukuormitusta 12 prosenttia. Jalan jousto kärsii vaimennetusta kengästä. Näin jalka osuu juostessa maahan kovempaa ja jäykempänä, Tiede-lehti tiivistää.

Yksi faskian tehtävistä on varastoida energiaa väliaikaisesti. Siten esimerkiksi juoksemisessa faskia osallistuu liikkeen tuottamiseen uudelleenponnistusvaiheessa. ”Jalkaa voi ajatella jousena, joka painuu kasaan laskeutumisvaiheessa ja vapautuu sieltä ponnistuksessa takaisin alkutilanteeseen. Jousen toiminta mukautuu käänteisesti jalkineen vaimennukseen, eli jos kengän jousto on suurta niin jalan jousto on vastaavasti pienempi”, Juha-Pekka Kulmala sanoo Tiede-lehden haastattelussa. Vuoden 2009 faskiatutkimuskongressissa Amsterdamissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan lihakset supistuvat tässä jousimaisessa työskentelyssä vain vähän, jänteet ja faskia sitäkin enemmän.

Mikäli ihminen istuu paljon, liikkuu vähän ja lihakset eivät ole kunnossa, sidekudokset joutuvat ylitöihin: ne rasittuvat ja jopa tulehtuvat. Jäykkäpohjaisten kenkien ja asfaltilla kävelyn laiskistamat jalat ovat alttiita rasitusvammoille. Näin ollen sekä jalkapohjan kalvot (joita on siellä kuusi kerrosta) ja IT-kalvo reiden ulkosyrjällä voivat sitä paremmin, mitä parempi lihaskunto niiden kantajalla on. Paljain jaloin kävely, metsässä liikkuminen ja joogan yhdellä jalalla tehtävät tasapainoliikkeet ovat mannaa jaloille. Hyviä jalkaholvia ja nilkkaa vahvistavia jumppaliikkeitä saa aiheeseen perehtyneiltä liikuntaohjaajilta ja fysioterapeuteilta. Lihaksilla on väliä. Lihakset vahvistuvat, kun käytät niitä. Heimoilla, jotka eivät käytä kenkiä lainkaan, on vahvemmat lihakset jalkapohjassa. Suomen olosuhteissa elävän kaksijalkaisen on hyvä valita kenkänsä joustava- ja ohutpohjaisina ja nakata nekin nurkkaan aina kun mahdollista.

Lieberman huomautti, että juoksijan on syytä huolehtia hyvästä juoksutekniikasta: sääriluun tulisi pysyä askeltaessa aina pystysuorassa, eli polvi ei saa yliojentua. Yliojentuminen kuormittaa IT-kalvoa voimakkaasti.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

achieve-1822503_1280.jpg

Mikään määrä liikuntaa taas ei nykytiedon mukaan ole kylliksi, jos istut paljon. Tuorein tutkimus on osoittanut, että jo kymmenen minuutin yhtäjaksoiset istumisjaksot ovat itsenäinen riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. Jumppatunti istumatyöpäivän jälkeen ei siis riitä mihinkään. Toisaalta jos vähennät istumista 20 minuutilla per päivä, onnistut jo kohentamaan terveyttäsi ja lihasmassaasi.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa kiinnitetään huomiota myös kehon virheasentoihin, esimerkiksi siihen, onko lantiokori vinossa vaikkapa vuosia sitten tapahtuneen nilkan nyrjähdyksen seurauksena. Kehon ketju tasapainotetaan kalevalaisella jäsenkorjaushoidolla niin, että keho suoristuu, nivelet pääsevät liikkumaan oikealla liikeradalla ja faskiat ja lihakset vapautuvat toimimaan koko pituudeltaan.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen koulutuksissa puhutaan paljon laadukkaan ruokavalion merkityksestä ihmiskehon rakenteille. Sokerin katsotaan haurastuttavan kalvoja. Myös paleoantropologi Liebermanin mukaan heikkolaatuinen ravinto on yksi taustatekijä plantaarifaskiitille ja IT-kalvon ongelmille. Vihanneksia ja täysjyväviljoja nassuun ja pikaruoka, alkoholi ja sokeri vähemmälle, niin rakenteesi voivat paremmin!

IT-kalvon ja plantaarifaskian hyvinvoinnista huolehtimiseksi ei siis tarvita kikkakolmosia (jotka yleensä keskittyvätkin pelkkään oireeseen syntysyiden sijaan), vaan omaa aktiivisuutta ja hyvää, jokapäiväistä huoltoa:

  • monipuolisesti viisasta liikettä
  • lihasten vahvistamista
  • nivelten liikkuvuudesta huolehtimista
  • solujen ravinnoksi terveellistä ruokaa

Akuutit kiputilat kannattaa käydä hoidattamassa kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Erityisen hyviä itsehoitovinkkejä löydät Fatima Witickin Facebookista ja Instagramista.

ballet-835757_1280.jpg

 

3D-valoverkko sisälläsi: oppitunti faskiasta

”Muistatko Barbapapan? Mieti, millainen ihminen on Barbapapaan verrattuna. Ihmisellä on faskiaa, barbapapoilla ei. Faskia pitää ihmisen koossa ja tekee meistä ihmisen muotoisia.” Näin selitin lapselleni, mitä faskia on.

Ihminen tuntee faskian vasta hyvin rajallisesti. Kirjoitan tämän tekstin tästä rajallisesta tiedosta ja omista tähän saakka kertyneistä havainnoistani käsin.

Faskia kattaa koko kehomme kulkien lukuisina faskialinjoina ristiin rastiin, syvällä ja pinnassa, spiraalimaisesti ja suoraan. Se on kuin kolmiulotteista hämähäkinverkkoa. Faskia pitää sisäelimemme, verisuonemme, jänteemme ja muut rakenneosamme paikoillaan sitoen ne yhteen solutasolta alkaen. Se yhdistää lihaksia toimintaketjuiksi ja rajaa lihasten toimintatilaa. Niinpä ihminen ei näytä sisäpuolelta lainkaan siltä kuin anatomiankirjoissa, joissa ihminen on pilkottu  erillisiksi osiksi: luiksi, lihaksiksi ja hermoiksi. Todellisuudessa faskia kietoo tämän kaiken yhteen; sitä ei ole erottaminen mistään mikä sijaitsee ihomme alla. Faskia todistaa sen, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen – eikä ainoastaan kehossamme, vaan koko keho-mieli-sielun puitteissa. Faskiaa pitkin kulkee informaatiota, eli se on myös yksi kehomme viestintäjärjestelmistä.

Kuvittele, että liimaat paitasi kylkiluiden kohdalla ihoon kiinni ja yrität sitten taivuttaa vartaloasi sivulle. Kiristää, ei taivu! Näin käy, kun faskian toiminta häiriintyy. Faskia on kosteaa ja liimamaista. Sitä on kehossamme useina päällekkäisinä ja ristikkäisinä kerroksina ja kerrosten välissä on liivatehyytelömäistä ainetta. Faskiakerrosten tulisi liukua kitkattomasti toistensa lomassa. Faskian vapaan liikkeen estyminen aiheuttaa kipuja, ryhtiongelmia, puutumista, rasitusvammoja, ”kuonan” kertymistä kehoon – kaikenlaisia kehon toiminnan häiriöitä. Esimerkiksi leikkausarpi tekee aina faskiaketjuun katkoksen, ikään kuin solmun lankaan, mikä heijastuu ketjua pitkin muualle kehoon ja häiritsee sen normaalia toimintaa: esimerkiksi hartiassa oleva luomenleikkausarpi voi aiheuttaa säteilykipua käteen. Kehoa liikuttaessa tuntuva kipu ja kankeus voi olla faskiaperäistä. Penikkataudissa säären lihaskalvot ovat kireinä eivätkä jousta, kun säären lihakset turpoavat, mikä blokkaa verenkiertoa ja nestekiertoa ja aikaansaa kivun. Jäsenkorjaajat tietävät senkin, että astmaatikoilla rintakehän faskiat ovat aina hyvin tiukkoina ja astmaoireet voivat helpottaa kyseistä aluetta hoitamalla.

Jäsenkorjaustyössäni ajattelen aina hyvin paljon faskiaa ja sen toimintaketjuja. Suhtaudun itse varauksella ihmiskehon osien eristämiseen, esimerkiksi sellaiseen väitteeseen, että ”olkapääkipusi johtuu ylemmän lapalihaksen kireydestä ja nytpäs löysään tämän ylemmän lapalihaksen kireyden”. Kyse ei minun mielestäni milloinkaan ole yksittäisestä lihaksesta, vaan lihaksen ja faskian kokonaisuudesta, lihas- ja faskiatoimintaketjujen kokonaisuudesta, ihmisen koko senhetkisestä elämäntilanteesta, loukkaantumishistoriasta ja niin edelleen. Jollain on olkapää kipeä ojankaivuusta, jollain siksi että hän kaatui ja löi lonkkansa kolme kuukautta sitten, jollain avioeron tunnekuohujen takia… syyt ovat yksilöllisiä. Faskian voi kiristää mikä tahansa näistä syistä, eikä syyllä ole merkitystä, kun vaivaa hoidetaan.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa jumiutunut faskia vapautetaan aina koko kehon alueelta hyvin pehmeällä ja myötäävällä liikkeellä. Näin kudospaine laukeaa ja verenkierto ja lymfakierto pääsevät toimimaan normaalisti, samoin lihakset saavat tarvitsemansa tilan, ja tämä kaikki tapahtuu koko kehon mittakaavassa. Vapautuneeseen, pehmitettyyn, liikkuvaan kudokseen ei enää satu. Ryhtivirheet, kuten lantiokorin vinoudet ja skolioosit pääsevät suoristumaan, kun pingottunut faskia ei enää ylläpidä virheasentoa. Terveen, toimivan faskian ylläpito on kuitenkin aina työtä, joka jokaisen täytyy tehdä itse, vaikka manuaaliterapioiden keinoin ongelmatilanteita voidaankin hoitaa menestyksellä. Omaa hyvinvointiaan ei kokonaan voi ulkoistaa – edes jäsenkorjaajalle, vaikka kalevalainen jäsenkorjaus niin hyvin toimiikin!

Videokuvassa faskia näyttää valoa hohtavalta, läpikuultavalta verkolta. Faskia onkin luonteeltaan valoa ja henkeä. Puhun usein siitä, miten etenkin psoas, pallea ja scalenukset ovat ”psyykkisiä lihaksia”, eli ne reagoivat välittömästi mielentiloihimme, stressiin ja shokkiin. Myös faskia on hyvin psyykkistä materiaalia. Se määrittää pitkälti ryhtimme ja ryhtimme taas kertoo sen, kuka olemme, mitä elämässämme teemme, miten elämäämme elämme. Jo lapsi osaa imitoida kehollaan ja kasvojen ilmeillä vihaista, surullista, iloista, pelokasta ja innostunutta ihmistä. Tunnetiloilla on vastaavuutensa kehomme asennoissa. Stressi ei muodostu siitä, mitä teemme, vaan siitä, miten reagoimme tapahtumiin. Vain sinä voit vaikuttaa omiin reaktioihisi, oli asia mikä hyvänsä. Mitä proaktiivisempi elämänasenne, sitä rauhallisempi ja tyytyväisempi ihminen. Vanhan joogaviisauden mukaan ihmisen selkäranka on yhtä joustava kuin hänen asenteensa. Käyttäisin samaa vertausta faskiaan. Mitä joustavampi mieli, sitä notkeampi faskia. Samaten jo lapsi osaa esittää eri ammattien edustajia pantomiimina, kehollisesti. 30 vuotta näyttöpäätteen edessä selkä kumarassa istuneen faskiat saattavat olla mukautuneet hyvin erilaiseen asentoon kuin 30 vuotta tanssineen tai jooganneen.

Miten voit huolehtia omasta hienosta 3D-valoverkostasi? Huolehdi ryhdistäsi, kun istut, teet töitä ja liikut: jos röhnötät aina juustonaksuna, faskiasi mukautuvat siihen ajan oloon. Opettele stressinhallintamenetelmiä. Uskalla kurkata sisääsi ja kuunnella, mitä sisäisellä viisaudellasi on sinulle kerrottavanaan. Tunne tunteesi, ota niistä vastuu ja sitten päästä niistä irti. Liiku paljon, vapaasti, rennosti ja luovasti. Dynaaminen jooga on erityisen hyvä faskian liikkuvuuden ylläpitäjä ja yin-joogalla taas on kyky pehmentää liian tiukkoja faskioita ja vapauttaa myös niihin lukittuneita tunteita. Venyttele. Helli kehoasi. Käy asiaan vihkiytyneillä manuaaliterapeuteilla muistaen, että faskian käsittelemisen ei kuulu sattua eikä sitä missään nimessä pidä ”repiä” auki, ellet halua lisää arpikudosta kehoosi. Juo paljon vettä pitääksesi faskiasi kosteana ja liikkuvana. Huolehdi kivennäisaineiden saannista. Vaali unta.

© Tiina Ahokas. Ethän lainaa tekstiäni ja kuviani luvatta ja lisääthän lainauksesi yhteyteen aina linkin sivustolleni.