”Ihmiset treenaavat kuntosalilla kaikkia lihaksia paitsi jalkateriä, jotka ovat tärkein osa kehossa!” Näin sanoi Berliinin faskiatutkimuskongressissa marraskuussa 2018 puhunut paleoantropologian professori Daniel E. Lieberman. Tämän Harvardin yliopiston professorin esitelmä käsitteli IT-kalvoa ja plantaarifaskiittia ihmiskehon evoluution näkökulmasta: hän korosti, että faskian ymmärtämiseksi meidän täytyy tietää, mistä ja miten nykyihmisen faskia on vuosimiljoonien kuluessa kehittynyt.
Omien asiakkaitteni keskuudessa näiden kyseisten rakenteiden ongelmat ovat erittäin tavallisia. Reiden ulkosyrjä ja sen lihaskalvo eli IT-kalvo vaivaa monia, ja jalkapohjan kalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti, jota joskus luupiikiksi tai kantakalvon tulehdukseksi kutsutaan, on tavallinen ongelma. Kalevalaisella jäsenkorjauksella ja ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla oireita on helppo lievittää ja jopa poistaa kokonaan, mutta miten pureutua vaivan syntysyihin, jotta häiriötila ei uusiutuisi? Daniel E. Lieberman vastasi tähän kysymykseen esitelmässään upeasti ihmisen kehityshistorian kautta. Lopulta hän päätyi samoihin vastauksiin, joita itse jäsenkorjaajana ja joogaopettajana opetan eteenpäin:
- Vahvista jalkaterän lihaksia
- Liiku paljon ja monipuolisesti
- Valitse kenkäsi viisaasti
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Tiede-lehti uutisoi perjantaina tutkimuksesta, jonka mukaan vaimentavat juoksukengät lisäävät rasitusvammoja. Kalevalaiselle jäsenkorjaajalle tämä ei ole uutinen. Me suosittelemme asiakkaillemme aina avojaloin kävelyä, paljasjalkakenkiä ja ylipäänsä mahdollisimman joustavapohjaisia jalkineita, jotta jalkaterän lihakset vahvistuisivat ja jokainen varvaskin olisi aktiivinen toimija. Näin estetään myös varpaiden nivelrikon ja vasaravarpaiden kehittyminen.
Liian tukevat jalkineet estävät jalkaa toimimasta niin kuin sen olisi määrä toimia. Husin liikelaboratorion tutkijan Juha-Pekka Kulmalan toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin erittäin vaimennetun kengän lisäävän jalkaan kohdistuvaa iskukuormitusta 12 prosenttia. Jalan jousto kärsii vaimennetusta kengästä. Näin jalka osuu juostessa maahan kovempaa ja jäykempänä, Tiede-lehti tiivistää.
Yksi faskian tehtävistä on varastoida energiaa väliaikaisesti. Siten esimerkiksi juoksemisessa faskia osallistuu liikkeen tuottamiseen uudelleenponnistusvaiheessa. ”Jalkaa voi ajatella jousena, joka painuu kasaan laskeutumisvaiheessa ja vapautuu sieltä ponnistuksessa takaisin alkutilanteeseen. Jousen toiminta mukautuu käänteisesti jalkineen vaimennukseen, eli jos kengän jousto on suurta niin jalan jousto on vastaavasti pienempi”, Juha-Pekka Kulmala sanoo Tiede-lehden haastattelussa. Vuoden 2009 faskiatutkimuskongressissa Amsterdamissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan lihakset supistuvat tässä jousimaisessa työskentelyssä vain vähän, jänteet ja faskia sitäkin enemmän.
Mikäli ihminen istuu paljon, liikkuu vähän ja lihakset eivät ole kunnossa, sidekudokset joutuvat ylitöihin: ne rasittuvat ja jopa tulehtuvat. Jäykkäpohjaisten kenkien ja asfaltilla kävelyn laiskistamat jalat ovat alttiita rasitusvammoille. Näin ollen sekä jalkapohjan kalvot (joita on siellä kuusi kerrosta) ja IT-kalvo reiden ulkosyrjällä voivat sitä paremmin, mitä parempi lihaskunto niiden kantajalla on. Paljain jaloin kävely, metsässä liikkuminen ja joogan yhdellä jalalla tehtävät tasapainoliikkeet ovat mannaa jaloille. Hyviä jalkaholvia ja nilkkaa vahvistavia jumppaliikkeitä saa aiheeseen perehtyneiltä liikuntaohjaajilta ja fysioterapeuteilta. Lihaksilla on väliä. Lihakset vahvistuvat, kun käytät niitä. Heimoilla, jotka eivät käytä kenkiä lainkaan, on vahvemmat lihakset jalkapohjassa. Suomen olosuhteissa elävän kaksijalkaisen on hyvä valita kenkänsä joustava- ja ohutpohjaisina ja nakata nekin nurkkaan aina kun mahdollista.
Lieberman huomautti, että juoksijan on syytä huolehtia hyvästä juoksutekniikasta: sääriluun tulisi pysyä askeltaessa aina pystysuorassa, eli polvi ei saa yliojentua. Yliojentuminen kuormittaa IT-kalvoa voimakkaasti.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Mikään määrä liikuntaa taas ei nykytiedon mukaan ole kylliksi, jos istut paljon. Tuorein tutkimus on osoittanut, että jo kymmenen minuutin yhtäjaksoiset istumisjaksot ovat itsenäinen riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. Jumppatunti istumatyöpäivän jälkeen ei siis riitä. Toisaalta jos vähennät istumista 20 minuutilla per päivä, onnistut jo kohentamaan terveyttäsi ja lihasmassaasi.
IT-kalvon ja plantaarifaskian hyvinvoinnista huolehtimiseksi ei siis tarvita kikkakolmosia, vaan omaa aktiivisuutta ja hyvää, jokapäiväistä huoltoa:
- monipuolisesti viisasta liikettä
- lihasten vahvistamista
- nivelten liikkuvuudesta huolehtimista
- solujen ravinnoksi terveellistä ruokaa
Akuutit kiputilat kannattaa käydä hoidattamassa kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Erityisen hyviä itsehoitovinkkejä löydät Fatima Witickin Facebookista ja Instagramista.
tiinaahokas.fi 