Nojaa kolme minuuttia seinään, niin kipu kaikkoaa

Liike on lääke, kuulee usein sanottavan, ja se on pitkälti totta, mutta yhtä totta on joidenkin ihmisten taipumus tulla treenistä kipeämmäksi – jopa siinä määrin, että vaikuttaa kuin he olisivat allergisia liikunnalle. Onkin tärkeätä selvittää, millainen treeni kenelläkin lisää hyvinvointia ja voimavaroja ja millainen vähentää niitä. Treenin jälkeen ei kuulu voida huonosti.

Kivun hoitaminen on äärettömän monisyinen kysymys. Aina välillä julkaistaan tutkimuksia, jotka lisäävät ymmärrystä kivun mekaniikasta ja selittävät, miksi toiset ovat kipeämpiä kuin toiset.

Huhtikuussa 2017 julkaistu tutkimus osoittaa kiinnostavan yhteyden staattisen lihastreenin ja kivuttomuuden välillä.

Tutkimukseen osallistui 21 ihmistä, jotka kärsivät kroonisesta kivusta niskan piiskaniskuvamman takia. Piiskaniskuvamma (”whiplash”), niskan pehmytkudosvaurio syntyy, kun pää retkahtaa äkillisesti taakse, kuten esimerkiksi peräänajokolareissa käy. Porukka jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen pyöräili 30 minuuttia ja toinen kannatteli kehoaan kyykkyasennossa polvet 90 asteen koukussa selkä vasten seinää kolmen minuutin ajan. Liikuntasuorituksen jälkeen kokelaiden kiputuntemukset testattiin.

Pyöräily ei parantanut, joskaan ei pahentanutkaan kipua. Lyhyt seinää vasten kyykkäys sen sijaan helpotti kipua sekä niskassa mutta myös kaikkialla muualla kehossa. Uskomatonta!

Pyöräily on aerobista liikuntaa, kehon kannattelu kyykkyasennossa taas isometristä harjoittelua. Isometrinen lihastyö tarkoittaa staattista pitoa, jossa lihaksen pituus tai kuorma ei muutu. Lankku ja kyykkypito seinää vasten ovat tyypillisiä isometrisen harjoittelun muotoja. Se vahvistaa lihasta, mutta kehittää myös keskittymiskykyä ja tahdonvoimaa. Isometrinen harjoittelu lisää maksimivoimaa ja lihasmassaa. Vahvaksi tullakseen ei siis tarvitse ähkiä punttisalilla levytanko niskassa. Huomaa, että tutkimuksessa ainoastaan kolmen minuutin isometrinen harjoitus riitti tulokseen!

Flow-joogassa, jota itsekin ohjaan ja joka on oma pääasiallinen lihaskuntoharjoitteeni, tehdään kosolti isometristä työtä. Jos olet ollut flow-joogassa – minun tai jonkun muun tunnilla – tiedät, että utkatasanassa (kyykkypitoa vastaava asento) pysyminen vaatii sisua ja nostaa hikikarpalot otsalle. Seuraavan kerran, kun joogaopettajasi kehottaa sinua kannattelemaan kehoasi high lungessa tai soturi kakkosessa ”vielä muutaman hengityksen ajan”, vaikka et enää yhtään jaksaisi ja reidet ja pakarat huutavat hoosiannaa, tunne ärsyynnyksen sijaan kiitollisuutta: pohjimmiltaan joogaopettajasi tahtoo sinun tuntevan vähemmän kipua kehossasi!

Jäsenkorjaajana suosittelen reisien ja pakaroiden lihasten vahvistamista lähes kaikille ja eritoten selkäkivuista kärsiville. Kun alaraajoissa on potkua, niiden aineenvaihdunta pelaa paremmin, ja kun lantion alueen verenkierto ja lymfakierto toimii kohisemalla, myös niska ja hartiat pysyvät kivuttomampina ja rennompina. Kyykkyjen tekemistä suosittelen etenkin polvivaivaisille: vahva etureisi on yhteydessä kivuttomampiin polviin, ja lisäksi polven nivelrusto saa ravintoa ainoastaan diffuusion kautta ympäröivistä kudoksista, joten aineenvaihdunnan lietsominen polvea ympäröivissä lihaksissa on terveiden polvien tae ja kyykkääminen siihen ylivoimaisesti paras keino. Tämän uuden tutkimuksen valossa minulla on jälleen uusi syy suositella jalkalihasten vahvistamista!

Tutkijat suosittelevat isometristä harjoittelua lääkkeeksi niskakipuun ja yleistyneeseen kipuherkkyyteen. Olisiko menetelmästä apua myös kroonista kipuoireyhtymää poteville?