Kalifornian yliopiston uusi ystävällisyyttä tutkiva instituutti on paremman maailman asialla

Kumman kanssa lähtisit autiolle saarelle: kivan vai ystävällisen ihmisen kanssa? Miten kivuuden ja ystävällisyyden harjoittaminen vaikuttaa ihmiseen pitkällä tähtäimellä?

Käytän englannin kielen nice-sanan käännöksenä sanaa kiva. Kind-sanan suomennan ystävälliseksi. Psykiatri Marcia Sirota on erotellut termit kind ja nice seuraavasti:

Ystävällinen ihminen auttaa toisia, koska se on hänelle luonteenomaista. Kiva ihminen taas auttaa miellyttääkseen ja kiitosta saadakseen.

Ystävällisen ihmisen lämminsydämisyys kumpuaa myötätuntoisuudesta ja siitä, että hän on sinut itsensä kanssa. Kiltteyden juuret taas ovat riittämättömyyden tunteessa: tarpeessa saada jatkuvasti todisteita siitä, että minä kelpaan ja minut hyväksytään.

Ystävällinen ihminen on jämäkkä ja osaa asettaa terveet rajat. Hän ei haksahda hyväksikäyttäjiin.

Kiltti taas vääntyy vaikka mutkalle auttaakseen toista. Hän tulee usein hyväksikäytetyksi, koska on valmis tekemään hyväksynnän eteen mitä tahansa. Usein uhrautuva käytös johtaa kuitenkin torjutuksi tulemiseen. Kiltti ihminen ei halua loukata ketään eikä uskalla ilmaista kielteisiä tunteita. Konfliktiin joutuessaan kiltti alkaa lepytellä toista osapuolta, koska ei kestä, jos hänelle suututaan. Tukahdutetut tarpeet ja tunteet purkautuvat kuitenkin ennen pitkää esimerkiksi passiivisaggressiivisuutena, sarkasmina, pisteliäisyytenä tai jopa raivokohtauksina.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

passive-aggressive.jpg

Ystävällinen ihminen siis säteilee ympäristöönsä lämpöä ja valoa. Hän ei sano pahasti, vaikka olisi aihettakin, ja auttaa toisia pyyteettömästi. Ystävällinen ihminen on aidosti empaattinen ja näkee jokaisessa ihmisessä hyvää. Hän vie kadulta löytämänsä sadan euron setelin löytötavaratoimistoon, vaikka olisi itse rahan tarpeessa, ja pysyy rauhallisena jopa Prisman kassajonossa ja liikenneruuhkassa.

Kiva ihminen taas jupisee ravintolassa pöytäseurueelle, että pihvi on kuivaa, mutta kun tarjoilija tulee kysymään, onko kaikki hyvin, Kiva ihminen loihtii kasvoilleen mitä hurmaavimman hymyn ja kiekaisee, että kyllä juu, ruoka on aivan ihanaa! Hän on kiva kaveri, mutta puhuu selän takana pahaa.

 

Onko Kivalla ihmisellä toivoa? Jo toki! Joogaperinne tarjoaa lääkkeeksi jo aiemmin mainitsemani Rakastavan ystävällisyyden meditaation. Harjoituksessa kultivoidaan ensin rakkautta ja myötätuntoa itseä kohtaan ja aletaan sitten laajentaa tätä tunnetta kaikille olennoille. Tätä meditaatiomuotoa on tutkittu paljon ja sen on todettu edistävän yksilöjen ja yhteisöjen hyvinvointia. Tonglen-meditaatioharjoituksessa taas keskitytään hyväksymään negatiivisten tunteiden ja ilmiöiden olemassaolo ja lähettämään helpotusta ja hyvinvointia kärsiville. Tonglen on oiva metodi myös itsemyötätunnon vaalimiseen ja itsensä lohduttamiseen.

Joogaharjoitus voi myös auttaa olemaan hätääntymättä läsnä omien, vaikeiden tunteiden kanssa ja tunnistamaan ja hyväksymään ne. Jooga voi kehittää ymmärrystä oman hyvinvoinnin reunaehdoista ja rohkaista asettamaan jämäkästi terveet rajat.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girl-1186895_1280.jpg

Kalifornian yliopistoon (UCLA) perustettiin keskiviikkona 20 miljoonan dollarin alkupotilla ystävällisyysinstituutti. Monitieteisen opinahjon tavoite on tutkia ja levittää ystävällisyyttä ja edistää humaanimpaa maailmaa. Dekaani Darnell Hunt kertoo Los Angeles Timesin artikkelissa instituutin olevan vastine maailmanpoliittiselle tilanteelle ja vihan ja väkivallan ilmapiirille. Toiminnan muotoja tulevat olemaan muun muassa verkkovalmennukset ja yleisöluennot. UCLA Mindful -kännykkäsovellus on jo saatavilla.

Tutkimus on osoittanut, että tietoisuustaitojen ja ystävällisyyden harjoittaminen muuttaa geenien toimintaa: tulehdusta ylläpitävät geenit sammuvat, infektioilta suojaavat geenit aktivoituvat. Elimistön tulehdustasoilla on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin ja tiettyihin syöpiin. UCLA:n psykologian, psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori Michelle Craske puolestaan kertoo tutkimuksesta, jossa potilaiden masennus ja ahdistus väheni merkittävästi, kun heitä ohjattiin tuntemaan iloa, kiitollisuutta, rakastavaa ystävällisyyttä ja anteliaisuutta sekä tekemään ystävällisiä tekoja toisille. Potilaiden mielenterveys oli paremmalla tolalla koko kuuden kuukauden seurantajakson ajan.

–Ystävällisten ajatusten vaaliminen lisää ystävällisiä tekoja. Kummallakin, ajatuksilla ja teoilla, on positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, sanoo Daniel Fessler, UCLA:n antropologian professori. Hän muistuttaa, että ihminen on noussut maapallon hallitsijaksi muita lajeja parempien yhteistyötaitojensa takia. Siksi meillä on toivoa, vaikka nykyinen maailmantilanne on mitä on.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

31783239_630076344006254_1240483621345689600_n.jpg

Joogan ystävällisyysharjoituksia ei ole tarkoitettu vain meditaatiotyynyllä tapahtuviksi tempuiksi, vaan niiden on määrä muuttaa tunteitamme, reagointimallejamme ja käytöstämme parempaa päin myös joogamaton ulkopuolella. Arki on vaikein joogaharjoitus.

Kun Audi-kuski tekee riskiohituksen ja kiilaa eteesi autotiellä, saatat ajatella: ”Mikä urpo! Tyypillinen itsekäs Audi-kuski!” Ehkä painat tööttiä tai alat kostoksi roikkua puskurissa.

Jos taas harjoitat ystävällisyyttä, haluat uskoa, että kaahaajalla on käytökselleen hyvä syy ja ajattelet myötätuntoisesti: ”Oho, hänelläpä on kiire, toivottavasti mitään vakavaa ei ole sattunut. Ehkä hänellä on kiire puolisonsa synnytykseen tai on tapahtunut jokin onnettomuus. Kunpa hän ei ajaisi kolaria.”

Kuvittele, millaisia tuntemuksia nämä kaksi erilaista reagointitapaa herättäisivät hartialihaksissasi, hengityksessäsi, kasvojesi ilmeessä – tai sydämen sykkeessäsi ja sitä kautta verenpaineessa.

Ystävällisyys tarttuu. Tämäkin on jo vahvistettu Kalifornian yliopiston tutkimuksessa. Ystävällisiä tekoja tekemällä siis et ainoastaan tee hyvää omalle terveydellesi vaan todella lisäät ystävällisyyttä maailmassa.

Lisää luettavaa:

New UCLA institute will study — and spread — kindness

Why You Need to Stop Being Nice and Start Being Kind

The Difference Between Being Nice and Being Kind

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”

Puiden parantavat voimat ovat jo matkalla apteekin hyllylle

Männyn yhdisteistä on löydetty uusia tulehdusta estäviä ominaisuuksia. Lisäksi näiden yhdisteiden havaittiin vaikuttavan edullisesti ihmisen rustokudokseen. Proviisori Mirka Laavolan farmakologian väitöskirja Immunomodulatory Properties of Wood Biochemicals – Effects on Inflammatory Gene Expression and Inflammatory Responses In Vivo tarkastetaan perjantaina 16.8.2019 Tampereen yliopistossa. Laavola uskoo, että hänen tutkimustuloksistaan voi olla hyötyä kehitettäessä lääkkeitä tulehdussairauksiin ja nivelrikkoon.

Tulehdusvaste on yleensä elimistölle hyödyllinen, mutta pitkittyessään tai kohdistuessaan väärin se voi aiheuttaa kudosvaurion ja/tai johtaa tulehdussairauksien kuten nivelrikon, nivelreuman tai astman kehittymiseen. Nykyiset tulehdussairauksien hoidot eivät ole riittäviä. Niillä voidaan lievittää sairauden oireita, mutta ne eivät paranna sairautta. Lisäksi nykyisillä tulehduslääkkeillä on usein haittavaikutuksia, jotka rajoittavat niiden käyttöä. Tehokkaiden tulehduslääkkeiden kehityksessä tavoitteena on löytää molekyylejä, jotka rauhoittavat tulehdusta mutta eivät häiritse immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa.

Lähde: Mirka Laavolan väitöskirja

Aspiriini on yksi maailman käytetyimmistä lääkkeistä. Se on kehitetty pajusta yli sata vuotta sitten. Salisyylihappo siis on laajalti tunnettu luonnon tehoaine, mutta muuten puun biokemikaaliset vaikutukset tunnetaan lääketieteessä vielä huonosti.

–Luonnossa on yhä paljon tutkimatonta potentiaalia, joka tulisi muistaa, etenkin kun uusien hyväksyttyjen lääkkeiden määrä on ollut laskussa jo pitkään, sanoo Laavola yliopiston tiedotteessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pine-cone-4315472_1280.jpg

Perinteisessä lääketieteessä puiden lääkinnällisellä käytöllä on pitkät perinteet. Hippokrates tunsi pajun kipua lievittävät ominaisuudet ja muinaiset suomalaiset ovat pureskelleet pajunkuorta kipuunsa. Tammenkuori mainitaan Kalevalassa. Terva ja pikiöljy kuuluivat veden ja suolan ohella vanhojen suomalaisten kansanparantajien rohdosvalikoimaan. Vanhan sanonnan mukaan pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki. Tervalla lääkittiin monenlaista, muun muassa yskää ja niukahduksia. Alvar Aallon suunnittelema kuuluisa Paimion parantola sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, koska mäntyjen tiedettiin luovuttavan ilmaan keuhkoille hyvää tekeviä ainesosia. Männyn, frankinsensin, kuusen ja katajan eteeriset öljyt ovat aivan ihania tuoksulampussa tai diffuuserissa flunssakaudella.

Havupuujuoma on hoitava valmiste, jolla on pitkä historia kansanlääkinnässä muun muassa ihon, reumatismin ja yskän hoidossa. Itse suosittelen tätä vahvaa antioksidanttia ravintolisäksi, kun yskä tai infektiokierteet vaivaavat. Keppisoppanakin tunnettua lientä voi valmistaa myös itse puun oksista. Kollegani kirjoittama keppisoppaohje on päässyt MTV3:n uutiseen saakka. Kollegallani on muuten upeat, vahvat kutrit. Lieneekö se keppisopan sisältämän piin ansiota?

Pihkasalvaa, vanhan kansan arvostamaa ihovoidetta, käytetään sairaaloissakin haavanhoidossa.

Duodecim-lehdessä ehdotettiin vuonna 2017 ”luontoaskeleen” ottamista keinona torjua tulehduksellisia tauteja: ”Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta.” Lue terveystieteiden dosentti Pauliina Aarvan Duodecim-artikkelin pohjalta laatima hieno blogikirjoitus Luonnon esiinmarssi terveydenhuollossa.

Ehkä jo pian voimme nauttia diversiteettipulveria matala-asteisen tulehduksen lievittämiseksi, tulehdussairauksien hoitamiseksi ja mielenterveytemme tueksi. Tampereen ja Helsingin yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on näetsen meneillään yhteishanke, jossa kehitetään terveyttä edistäviä, mikrobialtistukselle perustuvia tuotteita. Yliopistot havaitsivat tutkimuksessaan, että kun kaupunkilaiset hieroivat käsiään metsästä tuotuun maahan, heidän ihonsa ja suolistonsa mikrobisto monipuolistui. Vaikutus oli suurempi kuin probiooteilla.

Sitä odotellessa kannattaa mennä metsään ja suojella metsiä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä:

Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki

Kansanomainen lääkintätietous. Toim. Matti Hako.

Jane Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin. Kansanparannuksesta ja parantajista Suomessa.

 

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Ei, ne kolme euroa päivässä maksavat verkostomarkkinointifirman kapselit eivät nimittäin auta. Mitkään vatsalihasliikkeet tai lankutukset eivät pullottavaa vyötärönseutua litistä. Iän karttuminen ei itsessään aiheuta vatsan kasvamista, joten aineenvaihdunnan hidastumiseen on kolmi-nelikymppisen turha vedota. Mikään luontaistuote tai erikoishoito ei saa rasvaa mystisesti palamaan juuri navan ympäriltä etkä sinä tarvitse niitä litistäviä sadan euron aluspöksyjä.

Jos pullottavasta vatsanseudusta ja tursuavasta jenkkakahvastosta tahtoo eroon, ei tarvitse tehdä sen kummempaa kuin ymmärtää perusfysiologiaa. Kiloja kertyy, kun energiansaanti ylittää energiankulutuksen – lukuun ottamatta sitä, jos on dieetannut aineenvaihduntansa säästöliekille.

”Jos sinulla on viisi kiloa ylimääräistä, joudut heinäkuussa syömään muun ruuan lisäksi 22 grillimakkaraa vain pitääksesi läskisi tyytyväisinä. Jos syöt yhdenkin vähemmän, alat laihtua”, kirjoitti Saska Saarikoski taannoin Hesarissa – lukemisen arvoinen juttu, muuten.

Stressi ja ennen kaikkea kehnot stressinhallintataidot saattavat lisätä rasvan kertymistä nimenomaan navan ympärille. Liikunta ei olennaisesti lisää energiankulutusta, joten vatsakkuus ei ole myöskään jumpan puutetta. Hiljattain synnyttäneillä naisilla vatsalihasten erkauma voi panna mahan pömpöttämään, mutta rasvakertymää erkauma ei selitä. (Erkauma kannattaa hoidattaa pois asiaan perehtyneellä ammattilaisella!)

Avain vyötärönympärykseen piilee – tylsää kyllä – siinä, mitä suuhusi panet.

Miksi pömppövatsasta pitäisi puhua? Minä en puhu siitä esteettisistä syistä, vaikka ne ymmärrettävästi monia linkkien klikkailijoita kiinnostavat – ja kyllähän oma ulkonäkö saa kiinnostaa. Lituskavatsaa saa tavoitella, jos haluaa.

Perustan kirjoitukseni ihmisen fysiologiaan ja tutkimustietoon. Osin lainaan Riitta Piiloa, joka luennoi meille ravinnon ja jaksamisen yhteydestä joulukuisessa jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-1867743_1280.jpg

Pömppövatsa on terveysriski, vaikka paino olisi normaalin rajoissa. Näennäisen laihallakin ihmisellä voi olla vaarallisen paljon vatsarasvaa.

Vyötärölihavuus lisää seuraavien sairauksien riskiä:

  • Aikuistyypin (tyypin 2) diabetes
  • Verenpaineen kohoaminen
  • Unihäiriöt, hengityskatkot nukkuessa
  • Veren rasvahäiriöt
  • Sydänsairaudet
  • Naisilla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus ja hedelmällisyyden aleneminen
  • Kihti
  • Eräät syöpäsairaudet, esimerkiksi kohtusyöpä ja vaihdevuosien jälkeinen rintasyöpä
    (Lähde: Terveyskirjasto)

Vyötärölihavuus lisää myöhemmän iän muistihäiriön ja dementian riskin kolmin-nelinkertaiseksi. Neljäsosalla suomalaisista on rasvamaksa, ja sen aiheuttaja on yhä useammin ylipaino. (Suosittelen lämpimästi ravitsemustieteen maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruutin kirjaa Terve maksa ihan kaikille!)

Keskivartalolihavuuden takana on aina hiljainen tulehdus. Tulehdus on kehon reaktio mitä tahansa kehon terveyttä uhkaavaa tekijää vastaan. Krooninen tulehdus johtaa insuliini- ja leptiiniresistenssiin. Myös pitkän istumisen on todettu heikentävän insuliinireseptoreita.

Elintärkeä hormonitoiminta siis pimahtaa kahta reittiä pitkin: kehno ruokavalio sekoittaa sen, ja kehnon ruokavalion kerryttämä vatsarasva sekoittaa sitä entisestään. Rasvakudos toimii kehossamme ikään kuin ylimääräisenä umpirauhasena.

Tulehdus alkaa vähitellen hajottaa lihaskudosta ja heikentää unenlaatua. Motivaatio ja yleinen innostuneisuus heikkenevät. Ihminen väsyy ja tuntee olonsa heikoksi. Mielihyvän tuntemukset vähenevät.

Ravinto on mielenterveyden peruspilari.

Suolisto ja keskushermosto ovat jatkuvassa keskusteluyhteydessä ja suoliston kunto on suorassa yhteydessä mielenterveyteen. Monilla on tänä päivänä kehno bakteerikanta suolistossaan esimerkiksi epäterveellisen ruokavalion ja toistuvien antibioottikuurien takia. Suolisto esimerkiksi erittää 95 % ihmisen ”onnellisuushormoni” serotoniinista.

Rasvan kertymistä vatsaonteloon lisää vielä erityisesti tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Myös riittämätön uni vaikuttaa epäsuotuisasti.

No, ryhdynkö kaalisoppadieetille?

Älä. Syömisen yhtäkkinen rajoittaminen on haitaksi kahdella tavalla: ensinnäkin se ajaa aineenvaihdunnan säästöliekille. Keho tulkitsee olevansa nälänhädässä ja muuttaa jokaisen ravinnon hippusen varastorasvaksi. Toiseksi dieetit eivät koskaan ole kestävä ratkaisu. Mitä tiukempi dieetti, sitä nopeammin ja sitä totaalisempana repsahdus tulee.

Pitää syödä, että aineenvaihdunta toimii.

Yksinomaan aivosi kuluttavat neljäsosan päivittäin syömistäsi kaloreista. Tarvitset toimivia aivoja, älä siis nälkiinnytä niitä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

food-2096657_1280.jpg

Koko syöminen kannattaa miettiä uusiksi, eikä kyseessä ole rakettitiede tai suuria omaisuuksia vaativa elämänmuutos, vaan perusasioihin palaaminen. Mitään yksittäisiä ruoka-aineita ei esimerkiksi ole syytä välttää. Hiilihydraatteja ei pidä kammoksua, varsinkaan, jos harrastat liikuntaa, teet fyysistä työtä tai olet masentuneisuuteen tai unettomuuteen taipuvainen. Rasvoja ei pidä välttää, koska yksikään solumme ei toimi ilman rasvoja. Yhden päivän tai yhden viikon herkuttelu ei vaikuta mihinkään, jos sen jälkeen jatkat elämää järkevästi: syö siis jouluna, juhlissa ja ulkomaanlomalla ihan mitä mielit, äläkä kiusaa itseäsi pahaa mieltä tuottavilla rajoitteilla. Hedelmät eivät lihota, joten syö niitäkin monipuolisesti: ne ovat maukkaita ja sisältävät paljon vitamiineja ja hivenaineita. Muista kuitenkin, että esimerkiksi paprikassa on neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.

Esittelen muutaman idean, joiden mukaan toimiessa ei voi mennä pahasti pieleen!

1. Syö jopa 10–15 annosta kasviksia päivässä.

Suomalainen ravintosuositus on 5 kourallista ”tuoreksia” (vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja) päivässä. Väitän, että se ei riitä. Kun vähintään tuplaat tämän määrän, et enää jaksa syödä ylettömästi ravintoarvoiltaan huonompia ruokia ja saat valtavasti arvokkaita hivenaineita, jotka tukevat hormonitoimintaasi ja ehkäisevät kaikkia kansansairauksiamme. Energiatasosi ja vastustuskykysi pöpöjä vastaan kohenevat varmasti havaittavasti, jos tuorepuoli on aiemmin jäänyt vähiin.

Olkoon blogit, Instagram, kansalaisopiston kurssit ja kirjaston keittokirjahylly apunasi, kun opettelet uusia tapoja kokata vihanneksia maukkaasti. Suosittelen myös plant based whole food dietiin tutustumista: se on nerokas tapa syödä! Tutustu kaikenlaisiin vihanneksiin, juureksiin ja hedelmiin, joita et ole aiemmin maistanut. Saatat löytää uusia suosikkeja.

Tuoreiden vihannesten ja hedelmien syöminen kannattaa tehdä itselleen helpoksi. Esimerkiksi itse menettelen seuraavasti: ostan kerralla ison satsin kaikkea – kuten kesäkurpitsaa, vesimelonia, päärynää, kukkakaalia, parsakaalia, kurkkua, lehtikaalia, omenaa ja porkkanaa. Lidlistä saa hevi-tuotteet erityisen edullisesti. Kotona huuhtelen heti kaiken minkä voin ja pilkon oitis osan kasviksista annospaloiksi lasisiin säilytysrasioihin. Hyvät valmistelut ja esillepano tekevät vihanneksiin ja hedelmiin tarttumisesta mutkatonta ja säästävät aikaa ruokaa laittaessa. Hakusanalla #mealprep voit etsiä inspiraatiota! Lapsiinkin saa uppoamaan merkittäviä määriä vihanneksia, kun asettelee niitä pikku käsien ulottuville valmiiksi pilkottuina.

Ota inspiraatiota jääkaappisi sisältöön vaikka Instagram-käyttäjä @herkkutrikoissa :lta! (Minulla on samoja Ikean lasirasioita ja jääkaappini näyttää usein aika lailla tältä.)

IMG_5570.jpg

2. Syö vähemmän kerralla.

Moni on tottunut ahmimaan itsensä ähkyyn saakka, vaikka se harvoin lisää hyvinvointia. Kahdessadas karkki, kuudes kalja tai toinen pussi sipsejä peräkanaa nautittuna ei vaan maistu niin hyvältä kuin ekat puraisut. Lopeta ajoissa. Sinun ei tarvitse luopua lempikermamunkistasi, mutta älä syö sellaista joka päivä, vaan vaikkapa kerran viikossa.

Naiivin kuuloinen, mutta oikeasti toimiva kikka on ottaa ruoka pienemmälle lautaselle. Ranskalainen tapa käyttää tuntikausia monen ruokalajin ilta-ateriaan päivällisvieraiden kanssa seurustellen on nerokas siksi, koska hitaasti syömällä aivot ehtivät rekisteröidä, milloin maha on täynnä – ja hyvässä seurassa syöminen parantaa ruuansulatusta ja mielialaa. Jos hotkit sapuskasi kyyryssä internetin tai telkkarin kelmeässä valossa, tulet syöneeksi vielä kauan sen jälkeen kun mahalaukkusi on saanut kyllikseen.

Janoisuus tulkitaan usein näläksi. Huolehdi, että juot tarpeeksi vettä.

3. Tiedosta makrot.

Hanki perustiedot pääravintoaineista eli makroista, joita ovat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Tiedosta, mitkä ruuat ovat hurjan energiatiheitä ja mitkä taas keveitä. Esimerkiksi pähkinöitä ei kannata syödä montaa kourallista joka päivä ja salaatinkastikkeista, avokadosta, kuivahedelmistä ja myslistä kertyy helposti turhan reilusti energiaa – syö niitä, mutta pienempinä annoksina. Sitä vastoin esimerkiksi vesimeloni ja kesäkurpitsa eivät sisällä energiaa nimeksikään, joten niitä voi mutustella reilumminkin.

Seuraava kaava on erinomainen. Olen pöllinyt sen Instagram-hahmolta nimeltä @syattfitness , jonka takana on jenkkivalmentaja Jordan Syatt:

  • Syö viisi ateriaa päivässä siten, että
  • Aterioista 2 on lämpimiä ruokia, jotka koostat seuraavasti yhdelle lautaselle:
    • Puolet lautasesta vihanneksia ja juureksia.
    • Neljäsosa lautasesta proteiinia: tofua, papuja, nyhtökauraa, kananamunaa, kalaa jne.
    • Kahdeksasosa lautasesta hiilihydraattia, kuten täysjyväspagettia tai riisiä.
    • Kahdeksasosa lautasesta rasvaa, kuten avokadoa, pähkinöitä, neitsytoliiviöljyä…
  • Aterioista 3 on välipaloja, jotka koostat seuraavasti:
    • Välipala on kämmenen kokoinen.
    • Välipala koostuu hedelmästä, proteiinista ja kasviksista.
  • Älä juo kaloreita. Kaikki mehut sisältävät tavattomasti energiaa, eivätkä limonadit ole tietenkään parempi vaihtoehto. Myös alkoholijuomat ovat hyvin energiapitoisia ja näkyvät herkästi vyötäröllä. Jos juot enemmän kuin 1–2 annosta alkoholia viikossa, pelkkä alkoholinkäytön vähentäminen tulee nopeasti näkymään habituksessasi.

4. Rentoutustaidot jaada-jaada-jaada.

Kaikki blogitekstini tuntuvat palaavan aina tähän, mutta sille on syynsä! Viittaan jälleen tutkimukseen, jossa restoratiivisen joogan todettiin auttavan painonpudotuksessa, hoikkana pysymisessä ja etenkin ihonalaisrasvan katoamisessa. Stressi kerryttää vararenkaan vyötärölle. Stressinhallinta on ylivoimaisesti parasta kehon- ja myös mielenterveyden huoltoa, mitä elämässään voi opetella. Satsaa siihen ja karsi ylimääräiset hömpötykset. Jooga herkistää kuuntelemaan oman kehon viestit myös sen suhteen, millä ravita itseään. Meditaatio taas opettaa ottamaan etäisyyttä impulsiiviseen käytökseen ja hetkellisten nautintojen jahtaamiseen. Tyyni mieli ei kaipaa härpäkkeitä eikä naposteltavaa viihdykkeekseen.

IMG_5569.jpg

Lue myös:

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

 

 

 

Veden ja suolan alkemia

Kun villieläin loukkaa itsensä, se hoitaa itseään lepäämällä tai hakeutumalla veden äärelle. Isak Dinesenin kuuluisa sanonta puolestaan kuuluu, että suolavesi on parannuskeino kaikkeen: hiki, kyyneleet tai meri hoitavat vaivan kuin vaivan.

Nämä viisaudet on hyvä pitää mielessä. Lepo, vesi ja suola auttavat pitkälle.

Suomalaisessa kansanperinteessä kipua, turvotusta ja tulehdusta on hoidettu suolakääreillä. Suolakääreessä ei ole mitään mystistä, vaan se perustuu osmoosiin.

 

Suolakääreen valmistusohje

Liuota 3 ruokalusikallista merisuolaa litraan vettä. Kasta liuokseen esimerkiksi pieni pyyhe ja aseta se kipukohtaan 45 minuutiksi. Tee kääre tarpeen mukaan 1–3 kertaa päivässä vaikka kolmenakin päivänä putkeen.

Kun kyseessä on noidannuoli, voit asettaa pyyhkeen kipukohtaan, suojata ympäristön kosteudelta esimerkiksi villahuivilla ja levätä sohvalla vaikutusajan. Jalkapohjan kantakalvon tulehdusta eli plantaarifaskiittia voit hoitaa suolaliuoksella kostutetulla sukalla, ranteiden ja sormien kipua sormikkaan avulla. Kokeile suolakäärettä myös niska-hartiajumiin, venähtäneeseen ja turvonneeseen nilkkaan jne.