Rakenna myötätunnon harjoittamisella sitä, mitä masennus ja internet nakertaa

Myötätunnon harjoittaminen on some-aikana vaikeampaa kuin koskaan. Se voi kuitenkin pelastaa masennukselta.

Myötätuntoisen asennoitumisen opetteleminen itseään kohtaan voi suojata masennuksen kehittymiseltä ja masennukseen liittyvältä toimintakyvyn heikkenemiseltä. Myötätuntoiset ajatukset itsestä vähentävät itsekriittisyyttä, joka on yksittäisistä masennusoireista vakavin. Itsekriittisyys heikentää toimintakykyä ja pahentaa muita masennusoireita. Itsekriittisyyden ja masennuksen yhteys on voimakkaimmillaan keski-ikäisillä verrattuna nuoriin tai iäkkäisiin.

Tämä havainto on yksi psykologi Regina García Velásquezin tuoreen väitöskirjan tutkimustuloksista. Helsingin yliopistossa lokakuussa tarkastetun väitöskirjan aihe on Symptom-level analysis of depression and functional impairment: Evidence from population-based studies ja sen aineisto koostettiin kahdesta laajasta yhdysvaltalaisesta väestötutkimuksesta.

Miten vapautua itsekriittisyyden ikeestä ja kehittää myötätuntoa itseään kohtaan? Missä sellaista opetetaan? Jos omassa perheessä ei ole koskaan oppinut sivistynyttä, kunnioittavaa puhetapaa, tai tänä päivänä on arjessaan negatiivisten ja tuomitsevien ihmisten ympäröimä, mistä ammentaa?

Buddhalaisuuteen pohjautuvassa Rakastavan ystävällisyyden meditaatiossa, Metta Bhavanassa, keskitytään ensimmäisenä tuntemaan myötätuntoa, rakkautta ja ystävällisyyttä itseä kohtaan. Tämä voi tuntua radikaalilta tai falskilta, jos on taipuvainen itsekritiikkiin ja itsensä soimaamiseen. Siitä on kuitenkin hyvä aloittaa. Hiljalleen voit laajentaa tämän tunteen kohdistamista muihin ihmisiin: läheisiin, tuttaviin, niihin joiden kanssa on sukset ristissä ja lopulta tuntemattomiin ihmisiin ja yhteisöihin. Tällaisessa harjoittelussa pyritään pääsemään ajatusten, ideoiden, tarinoiden, draamojen, kuvitelmien ja arvioiden taakse – näkemään ihmisen pohjimmainen hyvyys.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girlfriends-2213259_1280.jpg

Patañjalin brahmaviharat

Joogafilosofiassa on käsitelty paljon kärsimystä, koska se mielletään elimelliseksi osaksi ihmiselämää. Eräs klassinen teksti, joka ottaa aiheeseen kantaa, on 300-luvulla julkaistu Joogasutra, jonka (oletettavasti) kirjoitti intialainen oppinut nimeltä Patañjali. Hänen mukaansa olemme kuin hukkumaisillamme, ja opimme uimaan vasta kun oivallamme, ettemme ole kaikesta erillään oleva saari, vaan yhtä kaiken ja kaikkien kanssa. Yhdeksi masennuksen aiheuttajaksi onkin esitetty nykyajan individualismia ja heikentyneitä sosiaalisia siteitä (ks. myös tämä).

Selkeän mielen saavuttamiseksi Patañjali suosittelee Joogasutrissa ensimmäiseksi askeleeksi – ei suinkaan rivakkaa asanaharjoitusta tai edes meditaatiorutiinia, vaan neljän arkisen, käytännönläheisen hyveen eli brahmaviharan toteuttamista. Nämä hyveet ovat 1. ystävällisyys iloitsevia kohtaan, 2. myötätunto kärsiviä kohtaan, 3. toisten hyvien ominaisuuksien tunnistaminen ja 4. puolueeton suhtautuminen toisten virheisiin ja puutteisiin.

Brahmaviharat parantavat ihmissuhteitamme, auttavat meitä päihittämään mielen häiriötekijät ja estävät uusien ahdistavien tunteiden syntymistä. Ihmissuhde itseenkin on ihmissuhde. Hyveitä voi ja kannattaa soveltaa myös ja joskus ennen kaikkea itseensä.

1. Ystävällisyys iloitsevia kohtaan

Voit listata kiitollisuuden aiheita omasta elämästäsi. Tutkimus antaa osviittaa, että se on hyväksi masentuneelle. Seuraavaksi voit tuntea iloa niiden puolesta, joilla on asiat hyvin. Tämä virittää mielesi näkemään hyvän, mikä helpottuu harjoituksen myötä. Masennus virittää aivot tulkitsemaan kanssaihmisten kasvojen ilmeet negatiivisempina kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Masentunut ei myöskään havaitse muutoksia kasvojen ilmeissä yhtä hyvin kuin ei-masentunut. Negatiivinen vääristymä kasvojen havainnoinnissa voi osaltaan aiheuttaa masennuksen uusiutumisen. Myötätunnon harjoittaminen parantaa sosiaalisia suhteita ja yhteisön hyvinvointia. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

2. Myötätunto kärsiviä kohtaan

Myötätunnon harjoittamisessa tunnustetaan kaikkien ihmisten perustavanlaatuinen samanlaisuus: emme ole kärsimyksessämme uniikkeja, vaan jaamme samanlaiset tuskan tunteet. Myötätuntoharjoituksessa voit keskittyä tuntemaan oman pahan olosi joka solullasi. Et pyri painamaan sitä pois tietoisuudestasi tai selittämään sitä puhki. Tunnet sen vain mitään siinä muuttamatta. Voit ajatella syitä, jotka tähän pahaan oloon ovat omassa elämässäsi johtaneet. Tunnet itseäsi kohtaan lempeää myötätuntoa. Sitten kuvittelet kaikki ne muut ihmiset, joista tuntuu samalta kuin sinusta nyt – heitä on varmasti viljalti – ja lähetät heille myötätuntoa. Olette samassa veneessä. Tämän tiedostaminen lohduttaa.

3. Toisten hyvien ominaisuuksien tunnistaminen

Kolmannen ja neljännen brahmaviharan harjoittaminen itseä kohtaan voi olla vaikeata. On helppo nähdä hyvä omassa ystävässä, mutta katseen kääntyessä peilikuvaan huomio ohjautuu herkemmin puutteisiin. Matalan mielialan vallitessa on myös vaikeampi nähdä hyvä toisissa, aivan kuten parisuhderiidan aikana on vaikea muistaa, mihin ihmeeseen tuossa epatossa aikanaan ihastui. Masennus myös tosiaan virittää aivot havaitsemaan maailman synkempänä kuin se on.

Hyvän ajatteleminen toisista ihmisistä hiljentää sisäisen kriitikon, joka on usein äänessä kaiket päivät. Kun motkottaja vaimenee, mieleen viriää yhä pidemmiksi ajanjaksoiksi tyyneys, puhdas myötätunnon tila. ”Jooga hiljentää aivomölyn”, eräs ystäväni luonnehti. Baba Hari Dass on neuvonut: ”Jos haluat oppia jotain rauhasta, vietä aikaa rauhallisten ihmisten kanssa.” Masennuksesta toipumisessakin voi auttaa erityisen lempeiden, ymmärtäväisten ihmisten seuraan hakeutuminen. Sen myötä terve itsekehukin irtoaa kerkeämmin.

4. Puolueeton suhtautuminen toisten virheisiin ja puutteisiin

Ylimitoitettu itsekriittisyys johtaa siihen, että ihminen suomii itseään alati ja turhan kovin sanakääntein. Kaikki kuitenkin tekevät virheitä ja jokaisessa ihmisessä on puutteensa. Myös sinulla on oikeus erehtyä ja toimia joskus vähemmän ihanteellisesti. Se on inhimillistä.

Haastavampaa voi olla neljännen brahmaviran kohdistaminen omiin arkkivihollisiin, mutta se kannattaa, koska vihan hautominen on vanhan sanonnan mukaan kuin joisi itse myrkkyä ja odottaisi toisen kuolevan siitä. On vaikea päästää irti katkeruudesta, jos joku on toiminut väärin sinua kohtaan, mutta tapahtuneen kelaaminen yhä uudelleen omassa mielessä kuluttaa vain omia voimiasi. Myötätuntomeditaatioiden tradition mukaisesti voit pohtia, mitkä kaikki tekijät tämän vaikean ihmisen elämässä ovat johtaneet siihen, että hän on sellainen kuin on ja käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Tämä kylvää myötätunnon siemenen. Vähitellen opit suhtautumaan hyväksyvämmin ihmisten vikoihin myös arkisissa, ohimenevissä kohtaamisissa. Se tuntuu vapauttavalta.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

thumb_are-you-coming-to-bed-i-cant-this-is-important-16451021.png

Internet, itsekriittisyys ja masennus

Koska tänään, 29. lokakuuta, vietetään internetin päivää, luokaamme vielä lopuksi katsaus mielenterveyttä tukevaan tapaan käyttää tätä mullistavaa keksintöä. Internetin ja sosiaalisen median käyttöä on jo ehditty tutkia paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että selfieiden jakaminen somessa heikentää psyykkistä hyvinvointia ja että Facebook ruokkii ahdistuneisuutta, heikentää elämänlaatua ja vaikeuttaa rentoutumista ja nukahtamista. Runsaasti tykkäyksiä Facebookissa napsuttelevat voivat fyysisesti ja henkisesti huonommin kuin verrokkiryhmä ja pelkästään runsaampi Facebookissa vietetty aika korreloi huonovointisuuden kanssa. Tähän ei vaikuta se, kuluttaako Facebookissa harmitonta vai negatiivissävyistä sisältöä. Myös masennuksen ja sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan määrällä on havaittu korrelaatio.

New Yorkerin toimittaja Jia Tolentino kirjoittaa erinomaisessa esseekokoelmassaan Trick Mirror siitä, miten internet lietsoo ihmisiä mustavalkoiseen ajatteluun. Mustavalkoinen ajattelu on ominaista masentuneille.

Internet elää ihmisten närkästyksestä. Olet sitä, mitä vastustat, ja some saa meidät uskomaan, että tämä olisi tärkeätä. Näin internet myös murentaa solidaarisuuden tunnettamme, kykyä tuntea myötätuntoa. Tolentinon mukaan internet on kohottanut mielipiteet itseisarvoksi sen sijaan, että ne olisivat aktiiviseen toimijuuteen kannustava lähtölaukaisu. Some pelkistää ihmisen mielipiteistä koostetuksi paperinukeksi, joka vain istuu kalpeana näytön sinivalossa lukemassa ja kirjoittamassa sen sijaan, että toimisi.

Varsinkin kriittinen luonne tempautuu internetin mustavalkoisuuteen herkästi mukaan ajautuen väittelyihin ja some-kohujen aitiopaikoille oman verenpaineensa ja mielialansa kustannuksella. Samalla näihin kiistoihin osallistuminen, kuten Tolentino alleviivaa, vain antaa vastapuolelle lisää näkyvyyttä.

Joku on varmasti nytkin väärässä internetissä, mutta sinun ei tarvitse kantaa siitä huolta. Voit asettaa oman hyvinvointisi etusijalle. Tämä edellyttää rajojen asettamista. Voit valita netistä kohtuullisen määrän sellaisia sisältöjä, jotka ravitsevat sieluasi ja sydäntäsi ja jotka auttavat sinua vahvistamaan uskoasi ihmisen – myös itsesi – hyvyyteen.

Lähteet:

Donna Farhi: Jooga ja elämän voima
Jia Tolentino: Trick Mirror

Lisää luettavaa:

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”

Kalifornian yliopiston uusi ystävällisyyttä tutkiva instituutti on paremman maailman asialla

Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

 

Kalifornian yliopiston uusi ystävällisyyttä tutkiva instituutti on paremman maailman asialla

Kumman kanssa lähtisit autiolle saarelle: kivan vai ystävällisen ihmisen kanssa? Miten kivuuden ja ystävällisyyden harjoittaminen vaikuttaa ihmiseen pitkällä tähtäimellä?

Käytän englannin kielen nice-sanan käännöksenä sanaa kiva. Kind-sanan suomennan ystävälliseksi. Psykiatri Marcia Sirota on erotellut termit kind ja nice seuraavasti:

Ystävällinen ihminen auttaa toisia, koska se on hänelle luonteenomaista. Kiva ihminen taas auttaa miellyttääkseen ja kiitosta saadakseen.

Ystävällisen ihmisen lämminsydämisyys kumpuaa myötätuntoisuudesta ja siitä, että hän on sinut itsensä kanssa. Kiltteyden juuret taas ovat riittämättömyyden tunteessa: tarpeessa saada jatkuvasti todisteita siitä, että minä kelpaan ja minut hyväksytään.

Ystävällinen ihminen on jämäkkä ja osaa asettaa terveet rajat. Hän ei haksahda hyväksikäyttäjiin.

Kiltti taas vääntyy vaikka mutkalle auttaakseen toista. Hän tulee usein hyväksikäytetyksi, koska on valmis tekemään hyväksynnän eteen mitä tahansa. Usein uhrautuva käytös johtaa kuitenkin torjutuksi tulemiseen. Kiltti ihminen ei halua loukata ketään eikä uskalla ilmaista kielteisiä tunteita. Konfliktiin joutuessaan kiltti alkaa lepytellä toista osapuolta, koska ei kestä, jos hänelle suututaan. Tukahdutetut tarpeet ja tunteet purkautuvat kuitenkin ennen pitkää esimerkiksi passiivisaggressiivisuutena, sarkasmina, pisteliäisyytenä tai jopa raivokohtauksina.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

passive-aggressive.jpg

Ystävällinen ihminen siis säteilee ympäristöönsä lämpöä ja valoa. Hän ei sano pahasti, vaikka olisi aihettakin, ja auttaa toisia pyyteettömästi. Ystävällinen ihminen on aidosti empaattinen ja näkee jokaisessa ihmisessä hyvää. Hän vie kadulta löytämänsä sadan euron setelin löytötavaratoimistoon, vaikka olisi itse rahan tarpeessa, ja pysyy rauhallisena jopa Prisman kassajonossa ja liikenneruuhkassa.

Kiva ihminen taas jupisee ravintolassa pöytäseurueelle, että pihvi on kuivaa, mutta kun tarjoilija tulee kysymään, onko kaikki hyvin, Kiva ihminen loihtii kasvoilleen mitä hurmaavimman hymyn ja kiekaisee, että kyllä juu, ruoka on aivan ihanaa! Hän on kiva kaveri, mutta puhuu selän takana pahaa.

 

Onko Kivalla ihmisellä toivoa? Jo toki! Joogaperinne tarjoaa lääkkeeksi jo aiemmin mainitsemani Rakastavan ystävällisyyden meditaation. Harjoituksessa kultivoidaan ensin rakkautta ja myötätuntoa itseä kohtaan ja aletaan sitten laajentaa tätä tunnetta kaikille olennoille. Tätä meditaatiomuotoa on tutkittu paljon ja sen on todettu edistävän yksilöjen ja yhteisöjen hyvinvointia. Tonglen-meditaatioharjoituksessa taas keskitytään hyväksymään negatiivisten tunteiden ja ilmiöiden olemassaolo ja lähettämään helpotusta ja hyvinvointia kärsiville. Tonglen on oiva metodi myös itsemyötätunnon vaalimiseen ja itsensä lohduttamiseen.

Joogaharjoitus voi myös auttaa olemaan hätääntymättä läsnä omien, vaikeiden tunteiden kanssa ja tunnistamaan ja hyväksymään ne. Jooga voi kehittää ymmärrystä oman hyvinvoinnin reunaehdoista ja rohkaista asettamaan jämäkästi terveet rajat.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girl-1186895_1280.jpg

Kalifornian yliopistoon (UCLA) perustettiin keskiviikkona 20 miljoonan dollarin alkupotilla ystävällisyysinstituutti. Monitieteisen opinahjon tavoite on tutkia ja levittää ystävällisyyttä ja edistää humaanimpaa maailmaa. Dekaani Darnell Hunt kertoo Los Angeles Timesin artikkelissa instituutin olevan vastine maailmanpoliittiselle tilanteelle ja vihan ja väkivallan ilmapiirille. Toiminnan muotoja tulevat olemaan muun muassa verkkovalmennukset ja yleisöluennot. UCLA Mindful -kännykkäsovellus on jo saatavilla.

Tutkimus on osoittanut, että tietoisuustaitojen ja ystävällisyyden harjoittaminen muuttaa geenien toimintaa: tulehdusta ylläpitävät geenit sammuvat, infektioilta suojaavat geenit aktivoituvat. Elimistön tulehdustasoilla on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin ja tiettyihin syöpiin. UCLA:n psykologian, psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori Michelle Craske puolestaan kertoo tutkimuksesta, jossa potilaiden masennus ja ahdistus väheni merkittävästi, kun heitä ohjattiin tuntemaan iloa, kiitollisuutta, rakastavaa ystävällisyyttä ja anteliaisuutta sekä tekemään ystävällisiä tekoja toisille. Potilaiden mielenterveys oli paremmalla tolalla koko kuuden kuukauden seurantajakson ajan.

–Ystävällisten ajatusten vaaliminen lisää ystävällisiä tekoja. Kummallakin, ajatuksilla ja teoilla, on positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin, sanoo Daniel Fessler, UCLA:n antropologian professori. Hän muistuttaa, että ihminen on noussut maapallon hallitsijaksi muita lajeja parempien yhteistyötaitojensa takia. Siksi meillä on toivoa, vaikka nykyinen maailmantilanne on mitä on.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

31783239_630076344006254_1240483621345689600_n.jpg

Joogan ystävällisyysharjoituksia ei ole tarkoitettu vain meditaatiotyynyllä tapahtuviksi tempuiksi, vaan niiden on määrä muuttaa tunteitamme, reagointimallejamme ja käytöstämme parempaa päin myös joogamaton ulkopuolella. Arki on vaikein joogaharjoitus.

Kun Audi-kuski tekee riskiohituksen ja kiilaa eteesi autotiellä, saatat ajatella: ”Mikä urpo! Tyypillinen itsekäs Audi-kuski!” Ehkä painat tööttiä tai alat kostoksi roikkua puskurissa.

Jos taas harjoitat ystävällisyyttä, haluat uskoa, että kaahaajalla on käytökselleen hyvä syy ja ajattelet myötätuntoisesti: ”Oho, hänelläpä on kiire, toivottavasti mitään vakavaa ei ole sattunut. Ehkä hänellä on kiire puolisonsa synnytykseen tai on tapahtunut jokin onnettomuus. Kunpa hän ei ajaisi kolaria.”

Kuvittele, millaisia tuntemuksia nämä kaksi erilaista reagointitapaa herättäisivät hartialihaksissasi, hengityksessäsi, kasvojesi ilmeessä – tai sydämen sykkeessäsi ja sitä kautta verenpaineessa.

Ystävällisyys tarttuu. Tämäkin on jo vahvistettu Kalifornian yliopiston tutkimuksessa. Ystävällisiä tekoja tekemällä siis et ainoastaan tee hyvää omalle terveydellesi vaan todella lisäät ystävällisyyttä maailmassa.

Lisää luettavaa:

New UCLA institute will study — and spread — kindness

Why You Need to Stop Being Nice and Start Being Kind

The Difference Between Being Nice and Being Kind

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”

Tonglen on ikivanha buddhalainen harjoitus myötätunnon herättämiseksi. Sen idea voi alkuun hätkähdyttää: ettäkö vetäisin jokaisella sisäänhengityksellä sisääni tuskaa ja kärsimystä? Tavallisesti käytämme mielikuvia hengittämisessä juuri toisin päin: puhallamme ulos negatiivisia tunteita, joista haluamme eroon, ja hengitämme sisään ilon ja valon tunteita.

Tonglen haastaa ihmismielelle luontaisen taipumuksen välttää kärsimystä ja jahdata nautintoa. Useinhan käännämme katseemme pois toisen ihmisen kärsimyksestä, koska se herättää meissä pelkoa tai vihaa, vastustusta tai hämmennystä. Teemme näin jatkuvasti myös itsellemme, koska emme uskalla kohdata omaakaan kärsimystämme. Tonglenissa emme väistä tai pakene, vaan täytämme itseämme kärsimyksellä jokaisella sisäänhengityksellä – ja jokaisella uloshengityksellä keskitymme tuomaan helpotusta kärsiville.

Tonglenin harjoittamisen on todettu lisäävän itsemyötätuntoa ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan sekä vähentävän pelkoa. Tonglen vapauttaa itsekkyyden kierteestä. Sen harjoittaja alkaa tuntea syvenevää rakkautta sekä itseään että muita kohtaan. Tonglen auttaa harjoittajaansa pitämään itsestään ja muista parempaa huolta.

Tonglen tarkoittaa lähettämistä ja vastaanottamista. Sitä voi tehdä muodollisena harjoituksena tai täsmäharjoituksena. Usein tonglenia tehdään sairaille, kuoleville tai tuskaa tai kipua tunteville. Tonglenia voi tehdä itselleen, ystävälleen, yhteisölle tai vaikka kadulla näkemälleen kärsivälle ihmiselle.

Tongleniin sisältyy vahvasti ajatus siitä, että kipusi ei ole sinun omaasi, vaan jaettua, kaikille yhteistä. Moni on kokenut tai kokee paraikaa samaa kuin sinä. Voit lähettää tonglenissasi helpotusta kaikille saman ongelman kanssa painiville. Pema Chödrön, amerikkalainen buddhalainen nunna ja tunnettu kirjailija ja opettaja on sanonut, että voimme käyttää omaa ahdinkoamme astinlautana ymmärtääksemme, mitä ihmiset ympäri maailmaa kokevat: Voimme valjastaa oman kärsimyksemme poluksi myötätuntoon kaikille olennoille. Hengitämme sisään meidän kaikkien puolesta, hengitämme ulos kaikkien meidän hyväksi.

Laajalti tunnettua Metta Bhavanaa eli Rakastavan ystävällisyyden meditaatiota, jolla niin ikään tähdätään myötätunnon kasvattamiseen, on tutkittu paljon, tonglenia vasta vähän. Rakastavan ystävällisyyden meditaation on tutkitusti osoitettu vähentävän stressiä, vihaa ja kipua, parantavan itsetuntoa ja ihmissuhteita, kohentavan fyysistä terveyttä, lievittävän masennusta ja lisäävän yhteisöllisyyden tunnetta. Myötätuntomeditaatioita on monenlaisia. Annan seuraavaksi yksinkertaiset ohjeet tonglenin harjoittamiseen.

Protesting_the_Persecution_of_Falun_Gong_in_Washington_DC

  • Ota mukava, rennon ryhdikäs istuma-asento. Sulje silmät ja keskity vähän aikaa. Voit ajatella, että selkäsi takana on jokin mittaamattoman suuri, viisas ja turvallinen hahmo, joka tukee sinua tämän harjoituksen ajan ja johon voit mielessäsi nojata. Keskity hengitykseen, pyri hengittämään nenän kautta sisään ja ulos.
  • Keskity ensin johonkin itsellesi kivuliaaseen asiaan, esimerkiksi mustasukkaisuuden tai pelon tunteeseen. Keskity tuohon tunteeseen, tunne se mahdollisimman aitona ja täytä itseäsi tuolla tunteella jokaisella sisäänhengityksellä. Hetken kuluttua ala jokaisella uloshengityksellä antaa itsellesi helpotusta ja lohtua tähän asiaan. Sisäänhengityksellä tunnet tuskan, uloshengitykset ovat hoitavia ja parantavia.
  • Laajenna tonglenisi koskemaan kaikkia muita, jotka maailmassa tällä hetkellä kokevat tätä samaa tuskaa kuin sinä. Hengitä sisään teidän kaikkien yhteistä kärsimystä, hengitä ulos helpotusta ja valoa teille kaikille.
  • Kuvittele eteesi joku ystäväsi tai tuttavasi, joka kärsii. Hengitä sisään hänen tuskaansa. Jokaisella uloshengityksellä tarjoa hänelle kirkkautta, helpotusta ja valoa. Hetken kuluttua laajenna hengityksesi taas koskemaan kaikkia, jotka maailmassa kokevat samaa kuin tämä ystäväsi.
  • Kasvata myötätuntoa yhä. Hengitä niiden puolesta, jotka satuttavat sinua tai toisia; hekin kärsivät. Hengitä heillekin rauhaa.
  • Laajenna myötätuntoa entisestään. Ajattele jotakin paikkaa maailmassa, jossa on paljon kärsimystä. Hengitä sisään kaikkien tämän yhteisön jäsenien kärsimystä. Hengitä ulos helpotusta ja huojennusta heille. Laajenna tonglen koskemaan kaikkia vastaavia paikkoja maailmassa ja ihmisiä niissä.

Voit laajentaa tongleniasi loputtomasti. Myötätuntosi tulee kasvamaan merkittävästi. Tulet huomaamaan, mite opit olemaan paremmin läsnä toisille ihmisille, jopa sellaisissa tilanteissa, joissa se on aiemmin ollut mahdotonta.

Älä säikähdä, jos tonglen tuntuu ensi minuutteina pahalta ja negatiivisten tunteiden sisään hengittäminen pelottavalta. Se menee ohi. Ota rennosti ja ole itsellesi lempeä. Turvallisen hahmon kuvitteleminen selän taakse voi auttaa alun yli. Tee tonglenia säännöllisesti, vaikka joka toinen päivä, esimerkiksi 10 minuuttia kerrallaan, tai miten ikinä sinusta tuntuukin sopivalta. Kohdista tonglen itsellesi tai jollekin toiselle sen mukaan, mikä kulloinkin tuntuu tarpeelliselta, tai tee harjoitus muodollisena, aina saman kaavan mukaan.

Tarkkaile, mitä tapahtuu.

Daphna McKnightin opinnäytetyö tonglen-meditaation vaikutuksesta myötätuntoon ja itsemyötätuntoon

Pema Chödrönin ohjeet tonglenin harjoittamiseen

Pema Chödrönin ohjattu, englanninkielinen tonglen Youtubessa