Tiinan kevään 2020 tunnit

Tervetuloa tunneilleni myös uudella vuosikymmenellä! Tuntini alkavat 13. tammikuuta 2020. Tunteja ei ole 4.2.–12.2.2020 välisenä aikana eikä talvilomaviikolla (viikko 9). Workshopeista ilmoitan erikseen. Tarjonta on kevätkaudella seuraavanlainen:

Vinyasa flow -jooga maanantaisin klo 18.50
Yinjooga maanantaisin klo 20.00
Väsyneiden jooga keskiviikkoisin klo 9.00
Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu 16.1. ja sen jälkeen parillisten viikkojen torstaina klo 18.45
Herättelevä aamujooga perjantaisin klo 9.00
Restoratiivinen jooga joka kuun kolmantena perjantaina klo 19.30

Tuntikuvaukset voit lukea täältä ja Motion ajanvarausjärjestelmästä infopallukan kohdalta. Infonapin takaa näet myös mitä sinun pitää huomioida tunnille pukeutumisesta.

Opetan Motiolla ja paikka tunneilleni varataan aina erikseen Motion varausjärjestelmästä. Tunneille on rajoitettu määrä paikkoja, joten varauksen tekeminen on hyvä muistaa ajoissa. Käytäntö hyödyttää myös sinua: varausjärjestelmästä näet tuntitarjonnan viikkokohtaisesti, eikä sinun tarvitse muistaa poikkeuksia ulkoa. Varaamalla ajan sitoudut omasta hyvinvoinnistasi huolehtimiseen ja motivoit itsesi lähtemään joogamatolle. Loppupäivä ja -viikko on helpompi suunnitella, kun oma aikasi on sitovasti buukattu kalenteriin. Käytännöstä on iloa myös minulle: Kun tiedän etukäteen, ketä ja kuinka monta osallistujaa tunnilleni on tulossa, suunnittelutyöni helpottuu.

Mikä tunneistani kutsuu sinua, vai tuletko kokeilemaan kaikkia? Tunneillani ei ole tasoryhmiä, vaan ohjaan aina siten, että ensikertalainen pysyy mukana mutta kokenutkin kävijä saa pureskeltavaa. Olet siis mitä lämpimimmin tervetullut, olit sitten vanha tuttuni tai uusi kasvo! Motiolla sinua odottavat myös laadukkaat joogavälineet, joten et tarvitse esimerkiksi omaa joogamattoa.

Etkö osaa valita tuntia? Voit käyttää apunasi seuraavaa listaustani.

Kaipaatko harrastukseltasi…
  • Mielenrauhaa?
    Kaikki joogalajit rauhoittavat villinä laukkaavaa mieltä ja parantavat mielialaa, koska kaikissa kehitetään keskittymiskykyä. Yinjooga ja Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga ovat erityisen rauhoittavia joogan muotoja.
  • Rentoutumistaitoa?
    Kaikki joogatuntini päättyvät loppurentoutukseen, jossa tätä taitoa harjoitellaan. Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga tähtää ennen kaikkea hermoston rauhoittamiseen ja on tutkitustikin erittäin rentouttava. Myös yinjooga rauhoittaa, koska siinäkin tavoitteena on rentouttaa lihakset. Jokaisella tunnillani tähdätään laadukkaaseen hengitykseen ja ylimääräisistä jäkityksistä luopumiseen.
  • Stressin lievitystä?
    Kaikki tuntini toimivat tässä tavoitteessa! Jooga lievittää tutkitustikin stressiä ja stressioireita.
  • Parempaa liikkuvuutta?
    Jokaisella tunnillani lähestytään tätä tavoitetta eri näkökulmasta. Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunti keskittyy aivan erityisesti liikkuvuuden lisäämiseen nivelissä ja faskioissa. Siksi se tukee upeasti esimerkiksi voimailuharrastusta.
  • Faskioiden huoltoa?
    Jokainen tuntini palvelee faskioiden asiaa. Faskiat reagoivat stressiin, joten restoratiivinen jooga eli Väsyneiden joogakin vapauttaa faskioiden liikerajoituksia syvän rentoutumisvasteen kautta. Vinyasa flow’ssa, Herättelevässä aamujoogassa ja Kehonhuollossa ja liikkuvuusharjoittelussa tehdään faskioita avaavia liikesarjoja. Yinjooga vapauttaa faskioita aivan erityisellä tavalla: sekä pitkäkestoisten, kevyellä intensiteetillä tehtyjen asentojen että fysiologisen rauhoittumisen kautta.
  • Lihasjännitysten vapauttamista?
    Kaikilla tunneillani puretaan turhia lihasjännityksiä. Jos olet stressierkki, etenkin Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga ja yinjooga vapauttavat jännitysperäisiä jumeja. Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunti tähtää ryhdikkääseen, joustavaan ja vahvaan kehoon. Vinyasa flow ja Herättelevä aamujooga avaavat lihaksistoa virtaavien, hengityksen tahdissa tehtyjen liikesarjojen kautta.
  • Voimaa lihaksiin?
    Vinyasa flow’ssa ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunnilla kehitämme voimaa lihaksiin. Myös Herättelevässä aamujoogassa tehdään osa tunnista helppoja, vahvistavia liikkeitä.
  • Tukea yliliikkuville nivelille?
    Voimaa kehittävillä Vinyasa flow- ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunneilla tehdään tukea niveliin. (Vastoin yleistä luuloa kuitenkin myös yinjooga sopii yliliikkuville ammattitaitoisen ohjaajan siipien suojassa. Yliliikkuvakin kun voi olla jumissa!)
  • Helpotusta uniongelmiin?
    Tutkimusten mukaan jooga yleisesti ottaen parantaa unen laatua ja hoitaa unettomuutta. Yinjoogaajat ja Väsyneiden joogassa eli restoratiivisessa joogassa kävijät raportoivat minulle useimmin yöuniensa kohenemisesta.
  • Apua palautumiseen?
    Restoratiivinen jooga eli Väsyneiden jooga auttaa tutkitusti palautumisessa. Koska kaikki ohjaamani tunnit aktivoivat parasympaattista hermostoa ja laskevat stressihormonitasoja, kaikki toimivat tässä tarkoituksessa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ohjaan tunneillani hengittämään syvään ja hyvin.
  • Tieteellistä pohjaa?
    Etenkin Väsyneiden joogassa eli restoratiivisessa joogassa ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunnilla käytän avukseni uusinta tutkimustietoa ihmiskehosta. Höpöhöpö-mystiikkaan tai liikuntamyytteihin et tunneillani törmää.
  • Kehopositiivisuutta?
    Jokaisella tunnillani ylistetään ihmeellistä ihmiskehoa, tutkitaan kehon liikkeen yksilöllisiä ulottuvuuksia ja opetellaan näkemään oman kehon upeus. Ei se, miltä näytät, vaan se, mitä teet ja mihin pystyt!
  • Rempseää liikettä ja hikeä
    Vinyasa flow! Osin myös Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu!
  • Nivelterveyttä
    Erityisesti Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu keskittyy nivelien hyvinvointiin. Yinjooga lisää myös usein nivelten liikelaajuutta ja parantaa aineenvaihduntaa nivelissä. Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga taas on erityisen hyödyllinen kivuissa ja rasitusvammoissa.
  • Rauhallista olemista
    Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga ja yinjooga ovat tahdiltaan äärimmäisen rauhallisia.
  • Meditatiivisuutta
    Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga ja yinjooga opastavat sinua meditatiiviseen mielentilaan. Moni kokee myös vinyasa flow’n ja Herättelevän aamujoogan liikesarjat meditatiivisiksi.
  • Turvallisuutta
    Haluan, että sinulla on aina turvallinen olo ohjauksessani. Olen koulutettu anatomian ammattilainen, joten tuntini ovat turvallisia ja osaan ottaa ohjauksessani huomioon erilaiset rajoitteet. Joogaakaan en ohjaa ”niin kuin on aina tehty”, vaan opetan vain viisaita ja turvalliseksi katsomiani käytäntöjä. Kiinnitän myös paljon huomiota sanalliseen ohjaukseeni pyrkien lempeään ja inklusiiviseen puhetapaan. Kouluttaudun jatkuvasti lisää ollakseni jatkuvasti parempi ope.

 

Sydämellisesti tervetuloa tunneilleni! Lähetä viestiä, jos haluat kysyä lisää!

yoga-153436_1280.png

Tiina Ahokas Yoga / Osuuskunta Lilith ja Motio pidättävät oikeuden muutoksiin.

Ei, et tarvitse detox-joogaa etkä kinkunsulatusjumppaa.

Tarvitsenko joulun jälkeen detox-kuuria, detox-joogaa, kinkunsulatusjoogaa taikka -jumppaa?

Vastaus on yksinkertainen: et! Mikäli kaipaat kuitenkin perusteluja, täältä pesee eli härifrån tvättas.

Jouluruokia ei tarvitse erikseen sulatella eikä joulukiloja karistaa.

Terveeseen, joustavaan ruokasuhteeseen kuuluu se, että joskus syödään enemmän, joskus vähemmän ja että juhlatilanteita voi juhlistaa myös ruualla. Juhlissa voidaan syödä erilaisia ruokia kuin arkena. Jouluruoat ovat usein suolaisia ja raskaita, mutta rakas elimistösi selviytyy kyllä niistä leikiten. Jouluna saa syödä mitä tahansa, mutta niin saa aina muulloinkin.

Joulunpyhinä ei ole mahdollista kerryttää mitään pysyviä kiloja, joita tarvitsisi erikseen lähteä kuluttamaan. Kaloreista on syytä puhua vain sen verran, että tämä tulee selväksi: Ihmisen energiantarve on 1600–3000 kaloria vuorokaudessa muun muassa koosta ja fyysisestä aktiivisuudesta riippuen. Pelkkä perusaineenvaihduntasi, kuten hengittäminen, kuluttaa tästä kalorimäärästä 70 prosenttia. Aivotoimintasi haukkaa 20 prosenttia päivittäisestä energianmäärästä.

Ruoka siis sulaa kovalla kohinalla sulattelemattakin ja ruokaa tarvitaan joka päivä jo siksi, että olet olemassa ja järkesi juoksee.

Kaikkein haitallisinta olisi ryhtyä nälkäkuurille tai kitudieetille jouluherkuttelujen jälkeen. Itseään ei kannata kiusata eikä aineenvaihduntaansa sekoittaa moisella. Suolistosi pöhisee tehokkaimmin, kun sillä on joka päivä tarpeeksi työtä kuitujen ja ravintoaineiden pilkkomisessa. Nälkäkuurit jos mitkä saavat pakin temppuilemaan ja kaikenlaisen ummetuksen, kaasunmuodostuksen ja mekkalan suolessa käyntiin.

Syöminen ja liikunta on hyvä pitää erillään toisistaan.

Syömistä ei ansaita liikkumalla etukäteen tai jälkikäteen. Liikkumisella ei hyvitetä tavallista tuhdimpia ruokailuhetkiä tai suklaansyöntiä. Olet joka päivä oikeutettu hyvään, ravitsevaan ruokaan. Olet joka päivä oikeutettu liikkumaan tavalla, josta sinulle tulee hyvä olo ja joka edistää terveyttäsi. Liikkuminen tuntuu paremmalta, kun kehosi on ravittu hyvällä ruualla. Myös palautuminen on nopeampaa, kun energiansaanti on kunnossa. Hyvä ravitsemus ja sopiva määrä fyysistä aktiivisuutta takaa myös vahvan vastustuskyvyn, arjessa jaksamisen ja hyvä mielen.

Kehosi hoitaa detoxit ihan itse.

Detoksifikaatio tarkoittaa myrkkyjen ja kuona-aineiden poistamista elimistöstä. Oikean kylkikaaresi alla majaileva maksa puhdistaa kaiken, mitä elimistössäsi tarvitsee puhdistaa. Maksalla on yli 500 tehtävää elimistössäsi. Se muun muassa hajottaa elimistön itsensä tuottamia myrkkyjä, alkoholia, lääkkeitä ja muita vahingollisia aineita. Toinen elimistösi työmyyrä ovat munuaiset, jotka muun muassa poistavat kehostasi nestettä ja kuona-aineita. Paras tapa helpottaa maksan ja munuaisten toimintaa on suoda niille työrauha eli olla kuormittamatta niitä turhaan.

”Opettele maksan toiminta juurta jaksain, niin voit ripustaa detoksifikaatio-kyltin studiosi ovelle”, totesi lakonisesti joogaopettajakoulutukseni anatomia- ja fysiologiaopettaja, joka ei antanut joogan ympärillä vellovalle höpöpuheelle minkäänlaista arvoa. Tein työtä käskettyä ja suoritin lääketieteen perusteiden opinnot kiitettävillä arvosanoilla. Tältä pohjalta en itse koskaan tarjoa detox-joogaa, joka on terminä yliampuva. Kehosi poistaa koko ajan myrkkyjä ja kuona-aineita elimistöstäsi, eikä minkäänlainen joogaharjoitus tahi erikoisjumppa vaikuta siihen merkittävästi. Hyviä syitä joogan harrastamiselle on onneksi viljalti muutenkin!

Elimistösi jätteenpuhdistusjärjestelmää tuet parhaiten terveellisillä elämäntavoilla. Ruokaa, unta ja liikuntaa, siis. Vyötärörasvan ja alkoholinkäytön pitäminen minimissä ovat tärkeimpiä keinoja maksan hyvinvoinnin takaamiseen. Mikäli siis joku vuodenvaihteen kausihullutus kannattaa, on se tipaton tammikuu – kunhan juomattomuutta ei kompensoida etu- tai jälkikäteen tolkuttomalla tinttaamisella.

On hirtehistä, että detox-kuureina myytävät valmisteet voivat itse asiassa olla maksatoksisia. Detox-kuureja on siis syytä välttää. Kasvisrohdosten kanssa on ylipäänsä hyvä olla varovainen. On myös viisasta kaihtaa turhaa lääkkeiden syöntiä, kuten huoletonta parasetamolin napsimista – parasetamoli on länsimaissa tärkein maksan äkillisen vajaatoiminnan aiheuttaja.

Jo neljäsosalla suomalaisista aikuisista on rasvamaksa, vyötärölihavilla 7–8:lla kymmenestä. Myös lapsilla ja nuorilla esiintyy nykyään rasvamaksaa.

Rasvamaksa ei siedä alkoholia lainkaan, joten vyötärölihavien on syytä pidättäytyä juomisesta kokonaan. Suomalaisten tekemän tutkimuksen perusteella on päätelty, että yksi tuoppi olutta on vyötärölihavan maksalle yhtä haitallista kuin neljä tuoppia normaalipainoisella.

Normaalipaino, korkeintaan kohtuullinen alkoholinkäyttö ja liikunta edistävät parhaiten maksan hyvinvointia – satsaa siis niihin sen sijaan että kapsahdat detox-mainoksiin!

Mutta oloni ON joulun jälkeen turpea ja kehno!

Normaali arki on siihen parasta lääkettä, sanoivat bloggaajat, kokemusasiantuntijat, hyvinvointigurut, mainokset, naistenlehtien artikkelit ja verkostomarkkinoijat mitä tahansa. Pitäydy perusasioissa. Syö, liiku ja nuku. Turvaudu tarvittaessa ammattilaisten apuun. Mikäli kärsit vaikka ruoka-allergioista, käänny laillistetun ravitsemusterapeutin puoleen. Vinoutuneeseen ruoka- tai liikuntasuhteeseen saa apua psykoterapiasta. Pidä huolta itsestäsi!

Lisälukemista

Supersankarimunuainen

Mahtimaksa

Aivosumutorvi

Tontondieetit – oikotie terveelliseen ruokavalioon?

5 syytä olla syömättä viljaa

Syömishäiriöliitto Syli ry

Ihana kamala joulu – miten siitä selviää?

Ruokarauhaa joulupöytään

breakfast-1869132_1280.jpg

Suositukset puhuvat yhä monipuolisemman liikunnan puolesta

UKK-instituutti julkaisi maanantaina 21.10.2019 uudet liikuntasuositukset, jotka tekevät liikkumisesta yhä helpommin lähestyttävää. Liikunta linjataan nyt osaksi hyvää elämää sen sijaan, että se erotettaisiin muusta arjesta erillään tapahtuviksi suoritteiksi. Uusi liikuntasuositus perustuu tuoreimpiin tieteellisiin tutkimuksiin ja kuuluu pähkinänkuoressa seuraavasti:

Lyhyetkin pyrähdykset lasketaan.

Ennen liikunnaksi luettiin vain yli 10 minuutin yhtäjaksoiset suoritukset. Nyt muutamankin minuutin liikuntarupeamien tärkeys tunnustetaan. Tämä toivottavasti kannustaa yhä useampia ihmisiä esimerkiksi nousemaan bussista jo pysäkkiä tai paria aiemmin, pitämään tuumaustauon työpaikan portaikossa tallustellen tai pysäköimään auton vähän kauemmas kohteesta kuin tavallisesti. (Jopa kotikaupungissani, jossa kaikki auton mittaa pidemmät matkat pruukataan tehdä autolla!)

Kevytkin liikkuminen kannattaa.

Vaikka hiki ei kihoaisi pintaan, kaikki kehon liikuttaminen on hyväksi: rasva-arvot ja verensokeri laskevat, verenkierto vilkastuu ja lihakset ja nivelet vetreytyvät. Jokaisesta liikuntaminuutista on hyötyä etenkin vähiten liikkuville. Ei siis ole tarvis vetää teknisiä treenivaatteita niskaan aina aikoessaan liikuttaa kehoaan.

Pitkiä paikallaanolojaksoja tulee tauottaa.

Jos esimerkiksi teet istumatyötä, nouse käyskentelemään muutaman kerran tunnissa. Älä jämähdä.

Enää liikunnalliseksi ihmiseksi ei määritellä sitä, joka istuu 10 tuntia töissä ja työmatkoilla ja käy sen vastapainoksi illalla juoksemassa tai jumpassa. Yksittäinen liikuntasuoritus ei riitä kumoamaan runsaan paikoillaanolon haittoja.

Nuku riittävästi.

Palautumisesta puhutaan nykyään paljon. Uni on tärkeintä, mitä voit tehdä saadaksesi keho-mielesi palautumaan tasapainoon. Kun hyvin nukkuminen yhdistetään liikuntaan, saavutetaan merkittäviä terveysvaikutuksia.

Lihaskunto ja liikehallinta haltuun.

Näitä taitoja tulisi harjoittaa ainakin kahdesti viikossa.

Reippaan ja rasittavan liikunnan suositukset pysyvät ennallaan.

Reipasta liikuntaa suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, rasittavaa 1 tunti 15 minuuttia.

Mitä muuta uutta tiedämme liikunnasta?

Nykytiedon mukaan ihmiset ovat liikaa paikoillaan ja liikuntatuokioita tulisi ripotella pitkin päivää. Tämä voi tuntua oudolta, jos on tottunut liikkumaan vaikkapa vain juoksupolulla tai kuntosalilla, mutta uusia tapoja on mahdollista opetella koko elämänsä ajan. Hyvässä ammattilaisohjauksessa opit mielekkäitä tapoja liikuttaa kehoasi pitkin päivää. Uusia lajeja kannattaa aina rohkaistua kokeilemaan!

Itse opetan yritysluennoilla aivojen ja keho-mielen terveyttä edistäviä helppoja pikkujippoja ja Ryhtiliike-viikkotunneilla ja -workshopeissa koko kehon voimaa ja joustavuutta ylläpitäviä mukavia harjoitteita. Niitä voi todella tehdä pitkin päivää aivan minimittaisissakin pätkissä.

Parkouria ja sirkusta kaikelle kansalle!

Aivoterveyden kannalta parasta liikuntaa on uusien taitojen opettelu – varsinkin ikääntyvillä ihmisillä. Se tihentää harmaata ainetta ikääntyvien aivoissa vielä tehokkaammin kuin vanhojen tuttujen liikuntaharjoitusten suorittaminen. Harmaan aineen tiheys on yhteydessä muun muassa pitkäkestoiseen muistiin ja opintomenestykseen ja se harvenee älyllisen suorituskyvyn nuupahtaessa.

Liikepankin kasvattaminen lisää harmaan aineen tiheyttä aivoissa. Lajit, joissa opetellaan runsaasti uusia liikkeitä – esimerkiksi kamppailulajit, sirkusharrastus, parkour ja lasten suosima skuuttaus eli temppupotkulautailu – kerryttävät mieleen mittavan kokoelman erilaisia liikesuorituksia. Uusien liikkeiden oppiminen panee monta eri aivoaluetta töihin yhtä aikaa. Tämä edellyttää keskittymiskykyä, monien erilaisten aistitietojen ja havaintojen prosessointia, päätöksentekoa ja muistin aktivointia.

Kolmen pallon jonglööraus muutti aivojen harmaata ainetta parempaan jo viikossa, vaikka koehenkilöt eivät harjoittaneet lainkaan kestävyysliikuntaa. Viiden viikon jälkeen ero oli huomattava.

Tutkijat ounastelevat, että motoriikkaa haastavilla monipuolisilla ja vaihtelevilla harjoitusohjelmilla voisi tulevaisuudessa olla sija Alzheimer- ja Parkinson-potilaiden hoidossa.

Parkouria aikuisille järjestää esimerkiksi Motio ja se voi näyttää esimerkiksi tältä:

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Modernia liikkuvuusharjoittelua

Staattisten venytysten tiedetään heikentävän voimantuottoa ja nopeutta, joten ne eivät sovi varsinkaan ennen treeniä tehtäviksi. Nykyään keho lämmitetään liikuntasuoritusta varten – tai muuten vain hyvän olon saavuttamiseksi – erilaisilla faskiaa herättävillä harjoituksilla, koordinaatiota kehittävillä liikesarjoilla ja niveliä voitelevilla moninivelliikkeillä. Tavoitteena on herättää koko hermosto ja lihaksisto pelaamaan samaan pussiin. Tämä vähentää myös loukkaantumisriskiä. Liikkuvuutta ei ajatella enää saavutettavan passiivisella venyttelyllä, vaan aivoja, niveliä, faskioita ja lihaksia monipuolisesti haastavilla harjoitteilla. Dynaaminen jooga on kehon liikkuvuutta ja voimaa yhtä aikaa parantavaa sekä faskioita voitelevaa liikuntaa parhaimmillaan. Naistenlehdissä nähtävät ”uudet ja mullistavat” faskiaharjoitteet ovat yleensä joogaan pohjautuvia liikesarjoja.

Kävele edes 4000 askelta, kunhan kävelet

Tätä nykyä tiedetään myös, että 10 000 askeleen päivittäissuositukselle ei ole tieteellisiä perusteita. Se ei kuitenkaan ole syy olla tavoittelematta kymmentätuhatta askelta joka päivä! Kävely kannattaa. Tutkimukset kertovat, että kävelyn määrällä ja kuolleisuudella on yhteys. Vähiten liikkuvat hyötyvät vähäisestäkin askellisästä. Keskimäärin 4400 askelta päivässä kävelevän naisen kuolemanriski vähenee 41 prosenttia. Riski laskee aina 7500 askeleeseen saakka.

Kävely on hyväksi kaikille. Matalasykkeisenä liikuntana se luo pohjan kovemmille lajeille. Se parantaa veriarvoja, hidastaa fysiologista vanhenemista, vähentää syöpäriskiä ja parantaa unen laatua.

Kävelylle siis – vaikka vain minuutiksi!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lisälukemista:

Liikkumisen suositukset

Tutkittua tietoa: Meditaatio ja uni puhdistavat virtsan päästäsi

 

 

Yrittäjän päivä: Uuden työn lippu salkoon, kärsimyspuhe romukoppaan.

Sovitaanko näin Yrittäjän päivänä, että (yksin)yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen liittyvä kärsimyspuhe jää nyt historiaan?

Kiire ei ole kunniamerkki. Raatamisesta ei saa sädekehää. Viimeisellä tuomiolla ei sinua kenkään kiitä tekemistäsi työtunneista. Kyvyttömyys hallita omaa arkea ja ajankäyttöä ei ole aplodien paikka. Omien lasten, parisuhteen ja ystävien sysääminen tärkeysjärjestyksen hännille on yksinomaan surullista.

Itse en millään muotoa samaistu perinteiseen kuvaan yrittäjyydestä. Liityin jo 2012 osuuskunta Lilithiin, jossa olen omistaja ja palkansaaja. Olen tyypillinen uuden työn tekijä: minulla on monen alan koulutuksia, tehtäviä ja ammatteja, eikä työni ole paikkaan sidottua. Tällaiseen työntekoon osuuskuntamuotoinen yrittäminen sopii erinomaisesti.

Vapaus on työelämäni suurimpia ilonaiheita: vapaus tehdä sitä työtä kuin haluan silloin kun haluan – ja pitää vapaata ja lomaa silloin kun haluan. On aika puhua kaikesta hyvästä, mitä itsensä työllistäminen voi elämään tuoda. Torpataan siis ne kuluneet väittämät.

Väärin: ”Yrittäjä on aina töissä.”

Oikeammin: All work and no play makes Jack a dull boy. Vapaalle ja levolle on oltava aikansa. Yrittäjän täytyy oppia asettamaan rajoja. Työajan ja vapaa-ajan välillä oleva raja on se tärkein linjattava. Yrittäjän uran alussa täytyy usein venyä ja paukkua joka suuntaan, mutta kun toiminta vakiintuu, on aika rajata vahvemmin, enemmän ja tarkemmin, mihin suostuu ja koska. ”Ei” on hyvä sana olla sanavarastossa. Helppoa rajojen asettaminen ei ole. Siinä sinua voivat auttaa paitsi vertaiset myös ammattilaiset. Hyvän työnohjaajan etsiminen on suuri palvelus itselle. Taitava mentori tai työnohjaaja auttaa sinua rakentamaan toimivan lukujärjestyksen päiviisi ja viikkoihisi. Stressinhallinnassa ja rentoutustaidoissa voivat auttaa joogaopettajat.

Kukaan ei tee hyvää ja tehokasta työtä määrättömästi. Työn laatu on parempaa, kun olet levännyt.

Nettiaikakausi on luonut illuusion, että kaikkien täytyisi olla koko ajan tavoitettavissa jokaisen kanavan kautta. Ei tarvitse! Ei tarvitse reagoida heti. Ei täydy olla aktiivinen somessa. Saa sulkea puhelimen. Työviestinnän voi hoitaa työaikana ja muiksi ajoiksi asettaa kanaviinsa automaattiset ”palaan asiaan” -vastaukset. Työpäivien silppuuntumista voi ehkäistä esimerkiksi automaattisella sähköpostivastauksella, kuten ”Kiitos yhteydenotostasi. Luen sähköpostit joka tiistai ja perjantai. Palaan sitten asiaan.” Työ ei lopu tekemällä, siis opi rajaamaan sitä.

Väärin: Yrittäjä ei voi pitää lomia.

Oikeammin: Yrittäjä ei ainoastaan voi lomailla. Hänen täytyy lomailla. Lomia pystyy pitämään, kun suunnittelee vuodenkiertonsa viisaasti. Jos suunnittelu on sinulle vaikeata, hae siihen apua.

Pelkästä työstä täyttyvä elämä päätyy ennenaikaiseen hautaan. Palautumiselle tulee jättää tilaa. Joka päivä on hyvä pitää miniretriitti, joka viikko päivä–pari vapaata ja joka vuosi ainakin yksi pidempi loma. Jos et palaudu, kerrytät jatkuvasti kuormaa, joka alkaa ennemmin tai myöhemmin näkyä terveydessäsi: mielialassa, veri- ja rasva-arvoissa, infektioalttiudessa. Kun järjestät elämääsi vapaa-aikaa, sinulla on aikaa läheisille ihmisille, omalle hyvinvoinnille, harrastuksille ja elämän ihmettelylle. Joutoaika on luovuuden ehto ja näin ollen erityisen tärkeätä luovalla alalla työskentelevälle.

Väärin: Mutta mä rakastan työtäni, en edes tarvitse lomaa!

Oikeammin: Hmm… pidätkö itsesi kiireisenä, koska pelkäät pysähtyä oman itsesi ja omien ajatustesi äärelle? Jos näin on, siihenkin on saatavilla apua – esimerkiksi joogaopettajilta, rosenterapeuteilta ja psykoterapeuteilta.

Väärin: Yrittäjä on yksin.

Oikeammin: Itsensä työllistäjän ei tarvitse olla yksin! Työhuoneyhteisö, työnohjausyhteisö ja erilaiset ryhmät ja kokoontumiset auttavat jaksamaan.

Itse olen hakeutunut suureen, vakaaseen osuuskuntaan, joka tarjoaa minulle yhteisön ja synergiaedut, jotka säästävät rahaa ja ennen kaikkea vaivaa, kun kaikkea ei tarvitse tehdä alusta alkaen yksin. Nautin monista palkansaajaeduista ja työttömyysturvaankin olisin oikeutettu tarvittaessa. Lilith sallii minun olla villi ja vapaa, mutta suo minulle samaan aikaan eettiselle pohjalle perustuvan turvan ja selustan. En ole yksin. Yritän, mutta en yksin. Itse asiassa: teen, en yritä. Osuuskunta vapauttaa energiaa itse tekemiseen.

Työn ilo on elämän iloa

Yrittäjän päivänä muistakaamme myös, että työkykyä ja terveyttä ei voi ostaa kaupasta, vaan ne ovat lahja ja etuoikeus. Jos voit tehdä töitä, kiitä siitä joka päivä.

Työ tai tienestin muhkeus eivät ole ihmisen arvon mittareita, eikä menestys yksinomaan omaa ansiota tai omasta uutteruudesta kiinni, vaikka hyvätuloisimmat niin inttävät. Elämä on niin sattumanvaraista, että ”jokainen on oman onnensa seppä” -ajatus joutaa jorpakkoon. Sen tilalle versotkoon myötätuntoinen, vähemmän ableistinen puhetapa.

Työn iloa ja vapaa-ajan autuutta kaikille, jotka voivat ja saavat tehdä töitä!

action-2277292_1280.jpg

Lisälukemista:

Osuuskunta asemoi työn uudella tavalla

Työttömyyden häpeä?

Onko menestys itse ansaittua, laiskistaako Suomen sosiaaliturva?

Kerrankin rikkaat menivät ja puhuivat ilman viestintästrategiaa – Siitä tuli ikävä kuva, joten talousherrat syyttivät tutkijoita

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Hyvää Pride-viikkoa – vallitkoon moninaisuus myös joogan ja jäsenkorjauksen piirissä

Julkaisin eilen Instagramissa palvelulupauksen, jonka päivitän pian myös nettisivuilleni. Liitän tekstin myös tähän ja sen jälkeen pohdin asiaa lyhyesti jäsenkorjaajan ja joogaopettajan näkökulmasta.

Olet aina tervetullut asiakkaakseni juuri itsenäsi – sellaisena kuin olet. Otan sinut vastaan sensitiivisesti ja ammattitaitoisesti, asianmukaisesti ja syrjimättä. En koskaan esitä olettamuksia asiakkaideni seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolisuudesta tai ihmissuhteista. En milloinkaan käytä sukupuolittavaa, seksististä tai ableistista kieltä. Sinulla on itse oikeus rajata, mitä tuot omasta identiteetistäsi esille vastaanotollani tai joogatunnillani. Oletan ja ylistän moninaisuutta ja vastustan syrjintää. Kohtelen sinua kunnioittavasti. Noudatan Suomessa voimassaolevia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja, jotka on säädetty takaamaan jokaisen turvallisuus ja koskemattomuus riippumatta syntyperästä, etnisestä taustasta, iästä, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, terveydentilasta tai sairaudesta; poliittisesta, uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustasta; kansalaisuudesta, elämänkatsomuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta, kielestä, perhemuodosta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta tai muusta tekijästä.

Luodaan yhdessä turvallisempi tila kaikille!

Yhdenvertaisuuden toteutuminen alallani ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi jäsenkorjausseurani siirtyi vasta hiljattain sukupuolineutraaliin asiakaslomakkeeseen. Moni jäsenkorjaaja oli toki jo omin päin muokannut lomaketta ja poistanut siitä työmme kannalta täysin merkityksettömät ja vanhakantaiset kysymykset sukupuolesta. Seksistiset vitsit eivät kuulu tähän päivään, ei hoitajan eikä asiakkaan suusta. Hoitotilanne on herkkä ja siksi se on tärkeätä rakentaa sensitiiviseksi ja asiakasta kunnioittavaksi. Kohtaamalla asiakas avoimesti ja myötätunnolla, kuuntelevasti ja olettamatta, luodaan turvallinen tila ja hyvä hoitokokemus riippumatta siitä, mihin kohtaan sukupuolen ja seksuaalisuuden tai fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sairauden kirjoa asiakas kokee asettuvansa.

Joogamaailma on vielä ongelmallisempi, mitä yhdenvertaisuuteen tulee. Joogaopettajien suusta kuulee usein normittavaa kielenkäyttöä, kuten lääkevastaista puhetta tai puhetta miehisistä ja naisellisista ominaisuuksista. Maskuliini-feminiini-puhe ja kaikenlaiset jumalatarretriitit vahvistavat kaksinapaista sukupuolikäsitystä ja essentialistista käsitystä naiseudesta, mikä sulkee suuren joukon ihmisiä ulkopuolelle. Olisi tärkeätä, että esimerkiksi muunsukupuoliset, transihmiset, ei-heterot ja ei-terveet voisivat kokea olevansa tervetulleita joogan pariin. Queer-tantra olisi freesi yllätys.

Ihmisoikeuksien hyväksi työskentely ja toisten kunnioittaminen eivät ole keneltäkään pois, vaan lisäävät hyvää ja yhteisöllisyyttä koko yhteiskunnassa. Niinpä meidän kaikkien tulisi olla tiedostavia ja  avoimia uudelle tiedolle, kuten terminologian opettelemiselle. Omia ennakkoluulojaan pitää uskaltaa tarkastella kriittisesti, vaikka siitä tulisi epämukava olo.

fingerprint-649818_1280

Turvallisempi tila

Moni yhteisö on luonut omat turvallisemman tilan periaatteensa. Lainasin Utopia Helsingin sivustolta seuraavan erinomaisen kiteytyksen näistä periaatteista. Soisin niiden yleistyvän kaikkialla, missä ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Hoitoammateissa ja joogan ja liikunnan parissa työskentelevien on erityisen tärkeätä ottaa turvallisemman tilan prinsiipit haltuunsa.

  • Älä oleta. Et voi tietää toisen kokemusta, ajatuksia, elämäntilannetta etkä itsemääriteltyä identiteettiä hänen puolestaan. Koska teemme kuitenkin koko ajan oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi. Ole avoin ja kuuntele.
  • Ole kunnioittava! Älä kyseenalaista toisen erilaisuutta.
  • Älä häiritse ketään sanallisesti, koskemalla tai tuijottamalla. Ei:n sanominen tarkoittaa ei:tä. Lopeta tai muuta käytöstäsi jos toinen sitä pyytää.
  • Älä yleistä omaa kokemustasi muita koskevaksi: muiden kokemusta ei ole sopivaa määritellä heidän puolestaan.
  • Puhu niin että kaikki voivat ymmärtää: yritä käyttää kieltä joka on ymmärrettävää myös oman viiteryhmän ulkopuolisille.
  • Älä käytä hyökkääviä puheenvuoroja toisia ihmisiä kohtaan, ei paikalla olevia eikä poissaolevia kohtaan.

Lähteitä ja lisätietoa:

Sukupuolisen moninaisuuden osaamiskeskus

Radikaalia mielenterveyttä -blogi

Valtaa ja vapautta naisellisesta joogasta? Kriittinen analyysi joogasta feministisenä metodina. Ella Poutiaisen pro gradu -tutkielma.

Sote-ammattilainen, näillä ohjeilla onnistut kohtaamaan palvelunkäyttäjät yhdenvertaisesti ja sensitiivisesti

Sateenkaari-inklusiivisuus lisää hyvinvointia

Helsinki Pride -yhteisön sosiaali- ja nuorisotyön tiimin tuki- ja neuvontapalvelut

Ammatilliset valtakunnalliset tuki- ja neuvontapalvelut sateenkaari-ihmisille ja heidän läheisilleen

 

 

Neljän päivän työviikko on sivistyneen yhteiskunnan ratkaisu

New York Times uutisoi pari päivää sitten kiinnostavasta kokeesta. Uusiseelantilainen firma (Perpetual Guardian, joka hallinnoi rahastoja, testamentteja ja kiinteistöjä) päätti antaa työntekijöidensä tehdä nelipäiväistä työviikkoa täydellä palkalla. Neljänkymmenen tunnin sijaan siis työskenneltiin 32 tuntia viikossa. Koe kesti maalis-huhtikuun 2018 ajan. Sen jälkeen yhtiö pyysi kahta tutkijaa kartoittamaan kokeilun tulokset haastatteluin. Työntekijät ja pomot raportoivat seuraavanlaisia vaikutuksia:

  • Työntekijät tekivät tuottavampaa työtä: he olivat luovempia, osallistuivat aktiivisemmin, tulivat paikalle ajoissa eivätkä liuenneet töistä etuajassa tai pitäneet pitkiä taukoja.
  • He kokivat saavansa enemmän aikaan, mikä tuotti mielihyvää.
  • He viettivät enemmän aikaa perheensä kanssa ja urheilivat, laittoivat ruokaa, treenasivat ja tekivät puutarhatöitä enemmän.
  • He tulivat töihin energisempinä kuin ennen.
  • Työssäkäyvät äidit hyötyivät muutoksesta eniten. Aiemmin he olivat tehneet osa-aikatyötä: se kuitenkin tarkoitti käytännössä sitä, että he tekivät saman määrän työtä kuin muutkin, mutta tungettuna lyhyempään työaikaan.
  • Yhtiön sähkönkulutus kutistui 20 prosentilla.

Muutos kannusti työntekijöitä miettimään, miten he saisivat tehtyä työnsä taloudellisemmin. Palaverien määrää supistettiin kahdesta tunnista puoleen tuntiin ja työntekijöille järjestettiin mahdollisuus työskennellä keskeytyksittä. Moni kertoo alkaneensa tehdä yhden asian kerrallaan aiemman multitaskaamisen sijasta.

Yhtiön johtaja kertoo saaneensa idean kokeiluun tutustuttuaan kahteen tutkimukseen. Toinen osoitti, että kahdeksantuntisesta työpäivästä tehdään aidosti tuottavaa työtä vain alle kolme tuntia. Toisessa saatiin selville, että jatkuvat keskeytykset työssä voivat heikentää työn laatua yhtä paljon kuin marihuanan polttelu tai yhden yön valvominen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-2449725_1280.jpg

Samanlaisia kokeiluja on tehty muuallakin maailmassa. Kuusituntiseen työviikkoon vuonna 2015 siirtyneet ruotsalaisen hoitokodin työntekijät saivat tehtyä saman määrän töitä kuin ennen – jopa enemmän. Lisäksi he olivat tyytyväisiä saadessaan viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Heidänkään ansiotasoaan ei leikattu. Hoitokodin asukkaat raportoivat saavansa parempaa hoitoa. Ruotsi onkin edelläkävijämaa mitä tulee työn ja vapaa-ajan tasapainon parantamiseen. Esimerkiksi osa-aikatyötä tehdään Ruotsissa laajalti. Pienten lasten vanhemmat tekevät lähes poikkeuksetta osa-aikatyötä hoitaakseen arjen palapelin paremmin. Helsingin Sanomien tammikuisessa haastattelussa sosiaalivirastossa työskentelevä Kajsa Heinberg toteaa: ”Ilman tätä järjestelyä yhteinen aika lapsen kanssa olisi paljon ikävämpää. Koko ajan täytyisi stressata aikataulusta. Olisin varmaan yksinkertaisesti huonompi vanhempi.”

Kuten Perpetual Guardianin toimitusjohtaja sanoo: työntekijöiden palkkauksen tulisi perustua heidän työpanokseensa, ei toimistolla kökötettyihin tunteihin. Muu on työnantajan laiskuutta. Miksi leikata työntekijän palkkaa, jos hän saa sovitut työt tehtyä nopeammin kuin tuntiperustaisessa työsopimuksessa on määritelty? Yhtiö kaavailee tekevänsä kokeilusta pysyvän käytännön.

Entä mikä vaikutus ilmastonmuutokseen olisi, jos työkulttuuri siirtyisi laajemminkin tähän suuntaan? Työmatkaliikenne vähenisi 20 prosenttia, samaten sen tuottamat saasteet; tarvittaisiin vähemmän meluisia moottoriteitä, pienemmät toimistorakennukset riittäisivät…

Uuden-Seelannin työministeri Iain Lees-Galloway on kehunut PG:n kokeilua ja toteaa liian monen kansalaisen tekevän ylipitkää työviikkoa. Nelipäiväinen työviikko olisi askel kohti fiksumpaa työelämää.

Milloin mahdamme kuulla tällaisia puheenvuoroja Suomessa? Mikä vaikutus lyhyemmällä työviikolla olisikaan

  • …suomalaisten sairauslomakustannuksiin, jotka ovat 3,4 miljardia euroa vuodessa? Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä sairauslomien syitä. Depressio kattaa 30–50 prosenttia sairauslomadiagnooseista; kenties siksi, että Kansaneläkelaitos ei hyväksy uupumusta diagnoosiksi. Luvattomien sairauspoissaolojen kustannukseksi kaavaillaan 1,4 miljardia euroa vuodessa: vuonna 2007 jopa 53 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että terveenä saa olla poissa töistä esimerkiksi perhestressin, työpaikan ongelmien, väsymyksen tai harrastusten vuoksi.
  • suomalaisten vanhemmuuteen, parisuhdetyytyväisyyteen ja muihin perhesuhteisiin?
  • suomalaisten kipuun?
  • suomalaisten hyvinvointiin?

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamista yli kolmen miljardin euron kustannuksista 2,5 miljardia on työpanosmenetyksiä ja 0,6 miljardia hoidon ja kuntoutuksen kustannuksia. Emoseurani Kansanlääkintäseuran laskelmien mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen saaminen terveydenhuollon piiriin toisi jopa 3–4 miljardin säästöt vuosittain.

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Ei, ne kolme euroa päivässä maksavat verkostomarkkinointifirman kapselit eivät nimittäin auta. Mitkään vatsalihasliikkeet tai lankutukset eivät pullottavaa vyötärönseutua litistä. Iän karttuminen ei itsessään aiheuta vatsan kasvamista, joten aineenvaihdunnan hidastumiseen on kolmi-nelikymppisen turha vedota. Mikään luontaistuote tai erikoishoito ei saa rasvaa mystisesti palamaan juuri navan ympäriltä etkä sinä tarvitse niitä litistäviä sadan euron aluspöksyjä.

Jos pullottavasta vatsanseudusta ja tursuavasta jenkkakahvastosta tahtoo eroon, ei tarvitse tehdä sen kummempaa kuin ymmärtää perusfysiologiaa. Kiloja kertyy, kun energiansaanti ylittää energiankulutuksen – lukuun ottamatta sitä, jos on dieetannut aineenvaihduntansa säästöliekille.

”Jos sinulla on viisi kiloa ylimääräistä, joudut heinäkuussa syömään muun ruuan lisäksi 22 grillimakkaraa vain pitääksesi läskisi tyytyväisinä. Jos syöt yhdenkin vähemmän, alat laihtua”, kirjoitti Saska Saarikoski taannoin Hesarissa – lukemisen arvoinen juttu, muuten.

Stressi ja ennen kaikkea kehnot stressinhallintataidot saattavat lisätä rasvan kertymistä nimenomaan navan ympärille. Liikunta ei olennaisesti lisää energiankulutusta, joten vatsakkuus ei ole myöskään jumpan puutetta. Hiljattain synnyttäneillä naisilla vatsalihasten erkauma voi panna mahan pömpöttämään, mutta rasvakertymää erkauma ei selitä. (Erkauma kannattaa hoidattaa pois asiaan perehtyneellä ammattilaisella!)

Avain vyötärönympärykseen piilee – tylsää kyllä – siinä, mitä suuhusi panet.

Miksi pömppövatsasta pitäisi puhua? Minä en puhu siitä esteettisistä syistä, vaikka ne ymmärrettävästi monia linkkien klikkailijoita kiinnostavat – ja kyllähän oma ulkonäkö saa kiinnostaa. Lituskavatsaa saa tavoitella, jos haluaa.

Perustan kirjoitukseni ihmisen fysiologiaan ja tutkimustietoon. Osin lainaan Riitta Piiloa, joka luennoi meille ravinnon ja jaksamisen yhteydestä joulukuisessa jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-1867743_1280.jpg

Pömppövatsa on terveysriski, vaikka paino olisi normaalin rajoissa. Näennäisen laihallakin ihmisellä voi olla vaarallisen paljon vatsarasvaa.

Vyötärölihavuus lisää seuraavien sairauksien riskiä:

  • Aikuistyypin (tyypin 2) diabetes
  • Verenpaineen kohoaminen
  • Unihäiriöt, hengityskatkot nukkuessa
  • Veren rasvahäiriöt
  • Sydänsairaudet
  • Naisilla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus ja hedelmällisyyden aleneminen
  • Kihti
  • Eräät syöpäsairaudet, esimerkiksi kohtusyöpä ja vaihdevuosien jälkeinen rintasyöpä
    (Lähde: Terveyskirjasto)

Vyötärölihavuus lisää myöhemmän iän muistihäiriön ja dementian riskin kolmin-nelinkertaiseksi. Neljäsosalla suomalaisista on rasvamaksa, ja sen aiheuttaja on yhä useammin ylipaino. (Suosittelen lämpimästi ravitsemustieteen maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruutin kirjaa Terve maksa ihan kaikille!)

Keskivartalolihavuuden takana on aina hiljainen tulehdus. Tulehdus on kehon reaktio mitä tahansa kehon terveyttä uhkaavaa tekijää vastaan. Krooninen tulehdus johtaa insuliini- ja leptiiniresistenssiin. Myös pitkän istumisen on todettu heikentävän insuliinireseptoreita.

Elintärkeä hormonitoiminta siis pimahtaa kahta reittiä pitkin: kehno ruokavalio sekoittaa sen, ja kehnon ruokavalion kerryttämä vatsarasva sekoittaa sitä entisestään. Rasvakudos toimii kehossamme ikään kuin ylimääräisenä umpirauhasena.

Tulehdus alkaa vähitellen hajottaa lihaskudosta ja heikentää unenlaatua. Motivaatio ja yleinen innostuneisuus heikkenevät. Ihminen väsyy ja tuntee olonsa heikoksi. Mielihyvän tuntemukset vähenevät.

Ravinto on mielenterveyden peruspilari.

Suolisto ja keskushermosto ovat jatkuvassa keskusteluyhteydessä ja suoliston kunto on suorassa yhteydessä mielenterveyteen. Monilla on tänä päivänä kehno bakteerikanta suolistossaan esimerkiksi epäterveellisen ruokavalion ja toistuvien antibioottikuurien takia. Suolisto esimerkiksi erittää 95 % ihmisen ”onnellisuushormoni” serotoniinista.

Rasvan kertymistä vatsaonteloon lisää vielä erityisesti tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Myös riittämätön uni vaikuttaa epäsuotuisasti.

No, ryhdynkö kaalisoppadieetille?

Älä. Syömisen yhtäkkinen rajoittaminen on haitaksi kahdella tavalla: ensinnäkin se ajaa aineenvaihdunnan säästöliekille. Keho tulkitsee olevansa nälänhädässä ja muuttaa jokaisen ravinnon hippusen varastorasvaksi. Toiseksi dieetit eivät koskaan ole kestävä ratkaisu. Mitä tiukempi dieetti, sitä nopeammin ja sitä totaalisempana repsahdus tulee.

Pitää syödä, että aineenvaihdunta toimii.

Yksinomaan aivosi kuluttavat neljäsosan päivittäin syömistäsi kaloreista. Tarvitset toimivia aivoja, älä siis nälkiinnytä niitä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

food-2096657_1280.jpg

Koko syöminen kannattaa miettiä uusiksi, eikä kyseessä ole rakettitiede tai suuria omaisuuksia vaativa elämänmuutos, vaan perusasioihin palaaminen. Mitään yksittäisiä ruoka-aineita ei esimerkiksi ole syytä välttää. Hiilihydraatteja ei pidä kammoksua, varsinkaan, jos harrastat liikuntaa, teet fyysistä työtä tai olet masentuneisuuteen tai unettomuuteen taipuvainen. Rasvoja ei pidä välttää, koska yksikään solumme ei toimi ilman rasvoja. Yhden päivän tai yhden viikon herkuttelu ei vaikuta mihinkään, jos sen jälkeen jatkat elämää järkevästi: syö siis jouluna, juhlissa ja ulkomaanlomalla ihan mitä mielit, äläkä kiusaa itseäsi pahaa mieltä tuottavilla rajoitteilla. Hedelmät eivät lihota, joten syö niitäkin monipuolisesti: ne ovat maukkaita ja sisältävät paljon vitamiineja ja hivenaineita. Muista kuitenkin, että esimerkiksi paprikassa on neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.

Esittelen muutaman idean, joiden mukaan toimiessa ei voi mennä pahasti pieleen!

1. Syö jopa 10–15 annosta kasviksia päivässä.

Suomalainen ravintosuositus on 5 kourallista ”tuoreksia” (vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja) päivässä. Väitän, että se ei riitä. Kun vähintään tuplaat tämän määrän, et enää jaksa syödä ylettömästi ravintoarvoiltaan huonompia ruokia ja saat valtavasti arvokkaita hivenaineita, jotka tukevat hormonitoimintaasi ja ehkäisevät kaikkia kansansairauksiamme. Energiatasosi ja vastustuskykysi pöpöjä vastaan kohenevat varmasti havaittavasti, jos tuorepuoli on aiemmin jäänyt vähiin.

Olkoon blogit, Instagram, kansalaisopiston kurssit ja kirjaston keittokirjahylly apunasi, kun opettelet uusia tapoja kokata vihanneksia maukkaasti. Suosittelen myös plant based whole food dietiin tutustumista: se on nerokas tapa syödä! Tutustu kaikenlaisiin vihanneksiin, juureksiin ja hedelmiin, joita et ole aiemmin maistanut. Saatat löytää uusia suosikkeja.

Tuoreiden vihannesten ja hedelmien syöminen kannattaa tehdä itselleen helpoksi. Esimerkiksi itse menettelen seuraavasti: ostan kerralla ison satsin kaikkea – kuten kesäkurpitsaa, vesimelonia, päärynää, kukkakaalia, parsakaalia, kurkkua, lehtikaalia, omenaa ja porkkanaa. Lidlistä saa hevi-tuotteet erityisen edullisesti. Kotona huuhtelen heti kaiken minkä voin ja pilkon oitis osan kasviksista annospaloiksi lasisiin säilytysrasioihin. Hyvät valmistelut ja esillepano tekevät vihanneksiin ja hedelmiin tarttumisesta mutkatonta ja säästävät aikaa ruokaa laittaessa. Hakusanalla #mealprep voit etsiä inspiraatiota! Lapsiinkin saa uppoamaan merkittäviä määriä vihanneksia, kun asettelee niitä pikku käsien ulottuville valmiiksi pilkottuina.

Ota inspiraatiota jääkaappisi sisältöön vaikka Instagram-käyttäjä @herkkutrikoissa :lta! (Minulla on samoja Ikean lasirasioita ja jääkaappini näyttää usein aika lailla tältä.)

IMG_5570.jpg

2. Syö vähemmän kerralla.

Moni on tottunut ahmimaan itsensä ähkyyn saakka, vaikka se harvoin lisää hyvinvointia. Kahdessadas karkki, kuudes kalja tai toinen pussi sipsejä peräkanaa nautittuna ei vaan maistu niin hyvältä kuin ekat puraisut. Lopeta ajoissa. Sinun ei tarvitse luopua lempikermamunkistasi, mutta älä syö sellaista joka päivä, vaan vaikkapa kerran viikossa.

Naiivin kuuloinen, mutta oikeasti toimiva kikka on ottaa ruoka pienemmälle lautaselle. Ranskalainen tapa käyttää tuntikausia monen ruokalajin ilta-ateriaan päivällisvieraiden kanssa seurustellen on nerokas siksi, koska hitaasti syömällä aivot ehtivät rekisteröidä, milloin maha on täynnä – ja hyvässä seurassa syöminen parantaa ruuansulatusta ja mielialaa. Jos hotkit sapuskasi kyyryssä internetin tai telkkarin kelmeässä valossa, tulet syöneeksi vielä kauan sen jälkeen kun mahalaukkusi on saanut kyllikseen.

Janoisuus tulkitaan usein näläksi. Huolehdi, että juot tarpeeksi vettä.

3. Tiedosta makrot.

Hanki perustiedot pääravintoaineista eli makroista, joita ovat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Tiedosta, mitkä ruuat ovat hurjan energiatiheitä ja mitkä taas keveitä. Esimerkiksi pähkinöitä ei kannata syödä montaa kourallista joka päivä ja salaatinkastikkeista, avokadosta, kuivahedelmistä ja myslistä kertyy helposti turhan reilusti energiaa – syö niitä, mutta pienempinä annoksina. Sitä vastoin esimerkiksi vesimeloni ja kesäkurpitsa eivät sisällä energiaa nimeksikään, joten niitä voi mutustella reilumminkin.

Seuraava kaava on erinomainen. Olen pöllinyt sen Instagram-hahmolta nimeltä @syattfitness , jonka takana on jenkkivalmentaja Jordan Syatt:

  • Syö viisi ateriaa päivässä siten, että
  • Aterioista 2 on lämpimiä ruokia, jotka koostat seuraavasti yhdelle lautaselle:
    • Puolet lautasesta vihanneksia ja juureksia.
    • Neljäsosa lautasesta proteiinia: tofua, papuja, nyhtökauraa, kananamunaa, kalaa jne.
    • Kahdeksasosa lautasesta hiilihydraattia, kuten täysjyväspagettia tai riisiä.
    • Kahdeksasosa lautasesta rasvaa, kuten avokadoa, pähkinöitä, neitsytoliiviöljyä…
  • Aterioista 3 on välipaloja, jotka koostat seuraavasti:
    • Välipala on kämmenen kokoinen.
    • Välipala koostuu hedelmästä, proteiinista ja kasviksista.
  • Älä juo kaloreita. Kaikki mehut sisältävät tavattomasti energiaa, eivätkä limonadit ole tietenkään parempi vaihtoehto. Myös alkoholijuomat ovat hyvin energiapitoisia ja näkyvät herkästi vyötäröllä. Jos juot enemmän kuin 1–2 annosta alkoholia viikossa, pelkkä alkoholinkäytön vähentäminen tulee nopeasti näkymään habituksessasi.

4. Rentoutustaidot jaada-jaada-jaada.

Kaikki blogitekstini tuntuvat palaavan aina tähän, mutta sille on syynsä! Viittaan jälleen tutkimukseen, jossa restoratiivisen joogan todettiin auttavan painonpudotuksessa, hoikkana pysymisessä ja etenkin ihonalaisrasvan katoamisessa. Stressi kerryttää vararenkaan vyötärölle. Stressinhallinta on ylivoimaisesti parasta kehon- ja myös mielenterveyden huoltoa, mitä elämässään voi opetella. Satsaa siihen ja karsi ylimääräiset hömpötykset. Jooga herkistää kuuntelemaan oman kehon viestit myös sen suhteen, millä ravita itseään. Meditaatio taas opettaa ottamaan etäisyyttä impulsiiviseen käytökseen ja hetkellisten nautintojen jahtaamiseen. Tyyni mieli ei kaipaa härpäkkeitä eikä naposteltavaa viihdykkeekseen.

IMG_5569.jpg

Lue myös:

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen