Ventraalinen vagushermo työkaluna koronastressin taltuttamisessa

Kevät on ollut stressaava. Monella meistä pandemia on mullistanut arjen, aiheuttanut taloudellisia huolia ja rajoittanut sosiaaliset kontaktimme minimiin. Ellei muuta, uutistulva ja kaiken epävarmuus ovat kuormittaneet mieltä voimakkaasti. Koettu stressi on ollut luonteeltaan pitkäkestoista. Lepohetkiä ei siitä ole juuri saanut.

Ihmiset ovat reagoineet asiaan kovin eri tavoilla. Joku on saattanut lamaantua, turtua tilanteeseen ja jatkuvana virtana soljuviin ikäviin uutisiin, kokea olonsa epätodelliseksi ja kuitata koko jutun hysteeristen ihmisten hössötykseksi. Joku toinen taas on muuttunut ylivireäksi: kokenut raivoa ja paniikkia, lukenut joka ikisen koronajutun netistä, jakanut ne sosiaaliseen mediaan tunnepitoisilla saatesanoilla ja ohessa leiponut 600 juurileipää. Kumpikin näistä ääripään reagointitavoista tekee kokijansa elämän siedettävämmäksi, mutta blokkaa yhteyden sisimpään, elimistön sisäisten tilojen aistimiseen.

Miten tuoda itsensä takaisin keskustaan, tasapainoon? Biologialla ja joogalla on siihen vastaus.

Aivan erityisesti korona-ajan stressin hallinnassa auttaa polyvagaalisen teorian ymmärtäminen. Kyse on vagushermosta eli kiertäjähermosta, ihmisen kymmenennestä aivohermosta, joka saa alkunsa aivorungosta. Termi ”polyvagaalinen” viittaa kyseisen hermon monihaaraisuuteen. Vagushermon selänpuoleinen haara ulottuu aina munuaisiin ja suolistoon saakka ja vatsanpuoleinen haara silmien, kurkun, kaulan ja keuhkojen kautta palleaan lähettäen viestejä myös sydämeen ja keuhkoihin. Kiertäjähermo on kietoutunut sisäelintemme ympärille.

Useimmat meistä ovat kokeneet, miten hermostuminen kuivaa kurkkua, saa perhoset lepattamaan vatsassa tai mahan sekaisin, muuttaa äänen kireäksi, nostaa sykettä ja tekee hengityksestä pinnallista. Kun katsoo vagushermon kulkureittiä elimistössä, käy selväksi, miksi stressioireet ovat niin ruumiillisia.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_9586
Kuva Bessel van der Kolkin kirjasta Jäljet kehossa

Kun ihminen joutuu stressaavaan tilanteeseen, tilanne heijastuu ensimmäisenä kasvojen ilmeisiin ja ääneen, jotta lajitoverit tulisivat avuksi. Mikäli avunpyyntöön ei vastata, vaaran kokemus voimistuu: hermosto aktivoi taistele ja pakene -tilan ja ihmisestä tulee hyperenerginen. Mikäli sekään ei lakkauta uhkaa, vagushermon selänpuoleinen haara aktivoituu, ihminen jähmettyy, saattaa saada pahoinvointia, jopa ripulin. Syke laskee, sydän tuntuu tipahtavan ja hengitys muuttuu pinnalliseksi: ihminen lamaantuu.

Stephen Porgesin vuonna 1994 esittelemä polyvagaalinen teoria on kullanarvoinen, kun tahdotaan ymmärtää turvallisuuden ja vaaran biologiaa. Siinä sijansa on sekä sisäisellä kokemuksella että vuorovaikutuksella toisten ihmisten kanssa. Polyvagaalinen teoria selittää, miksi ihmiset reagoivat kriisitilanteisiin niin eri tavoin: yksi pysyy maltillisena ja toimintakykyisenä, toinen jähmettyy sohvanpohjalle, kolmas hätääntyy ja ylivirittyy. Yksilön kokema turvallisuuden tunne määrää, minkä näistä kolmesta fysiologisesta tilasta autonominen hermo kulloinkin kytkee päälle.

”Polyvagaalinen teoria selitti, miksi ystävälliset kasvot tai rauhoittava äänensävy voivat vaikuttaa ihmisen tunnetilaan suorastaan hämmästyttävästi. – – Kun toiselta saatu viesti on ’olet turvassa kanssani’, rentoutuminen on mahdollista.”
(Bessel van der Kolk)

Ihmiskontaktien karsiminen, johon pandemia on meidät pakottanut, on hankala purtava ihmisen kaltaiselle sosiaaliselle eläimelle. Aivomme ovat rakentuneet siten, että tuntiessamme olomme uhatuksi turvaudumme vaistomaisesti heimoomme: toisiin ihmisiin. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on suunnattoman tärkeätä terveydelle. Kirjoitinkin aiheesta tammikuussa.

Kiertäjähermon vatsanpuoleisen haaran aktivoiminen, eli niiden kehon osien käyttäminen, joita tämä haara hermottaa, saa ihmisen kokemaan turvan ja hyvän olon tunnetta. Vauva on onnellisimmillaan, kun hän reagoi kujertelevan ja hymyilevän aikuisen ilmeisiin, jokeltelee vastaukseksi ja imee ja nielee maitoa. Myöhemmin samaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mielihyvää voi tuntea ryhmäliikunnan, tanssin, laulun tai suuren urheilujuhlan parissa. Ihmiseläin virittyy tyyneyden tilaan katsoessaan hyväntahtoista lajitoveriaan silmiin ja hymyilemällä tämän kanssa – tai vain tekemällä asioita samassa tahdissa toisten kanssa.

Syvä hengittäminen, hyräily, kurlaaminen ja laulaminen ovat nekin tehokkaita ventraalisen eli vatsanpuoleisen vagushermon aktivoijia. Joogassa käytetty leijonahengitys eli Simhasana Pranayama on myös omiaan aktivoimaan vagushermoa. Leijonahengityksessä jokainen uloshengitys suoritetaan haa-äännettä lausuen, suu suurelle avattuna ja kieli mahdollisimman pitkälle kohti leuankärkeä työnnettynä. Kokeile vaikka heti harjoituksen stressiä ja jännitystä laskeva vaikutus!

Kiertäjähermon vatsanpuoleisen haaran aktivoiminen aktivoi myös etuaivokuorta: rauhoittumisen lisäksi myös ajatuksesi rauhoittuvat ja looginen mielesi herää. Se jos mikä laskee stressitasoja entisestään.

On tärkeätä oppia tunnistamaan kehonsa viestit. Ne voivat joskus olla hyvin hienovaraisia. Joogatunnilla luomme yhä uudelleen yhteyden kehoon ja opettelemme kuuntelemaan sen viestejä, myös niitä epämieluisia. Myös kehollisissa hoidoissa käyminen opettaa tätä tärkeää taitoa. Kenties huomaat olkapäidesi nousevan kohti korvia tai hampaidesi kirskuvan yhteen kokiessasi stressiä. Kun ohjaat itseäsi lempeästi rentouttamaan jännittyneen kehon alueen, opetat itsellesi rauhoittumista. Tunteiden huomaaminen kehittää kykyä säädellä niitä.

Jo huomion kiinnittäminen hengitykseen rauhoittaa hengitystä, kulkeehan vagushermo äänihuulien kautta. Hengitystään kannattaakin pysähtyä kuuntelemaan aina toisinaan. Mikäli hengitysharjoitukset kiinnostavat, opit niitä joogatunneilla. Yksinkertaisimman ja samalla yhden tehokkaimmista harjoituksista voit tehdä heti: pidennä uloshengitystäsi sisäänhengitystä pidemmäksi vaikkapa vain minuutin ajan. Se aktivoi vagushermoa tehokkaasti. Hengittäessä olet aina nykyhetkessä, koska et voi hengittää tulevaisuudessa tai menneisyydessä.

On tieteellisesti osoitettu, että hengityksen muuttaminen voi lievittää vihaa, ahdistusta ja masennusta ja että jooga vaikuttaa suotuisasti muun muassa korkeaan verenpaineeseen, stressihormonien liikaeritykseen, astmaan ja alaselkäkipuihin.

Meditointi vaikuttaa edullisesti juuri niihin aivoalueisiin, joita tarvitaan fysiologiseen itsesäätelyyn. Oman kehon tuntemusten huomaamiseen ja hyväksymiseen keskittyvä toiminta voi muuttaa perustavalla tavalla mieltä ja aivoja.

Fyysinen etäisyys on yhä suositeltavaa epidemian hillitsemiseksi. Jos asut jonkun kanssa, voit vahvistaa resilienssiäsi käymällä rauhallisia, merkityksellisiä keskusteluja hänen kanssaan. Skype-puhelu ystävän kanssa on parempi kuin ei mitään. Jopa merkityksellisen ihmisen tai lemmikin kuvittelu mielessä ja turvan ja yhteyden tunteen kokeminen sitä kautta aktivoi ventraalista vagushermoa. Tällaista visualisointia käytetäänkin usein joogaperinteen meditaatio- ja rentoutusharjoituksissa.

Nykyhetken aistihavaintojen tarkastelu on erityisen mukava ventraalisen vagushermon aktivoinnin tapa näin keväällä. Luonnon havainnointi tuo kehosi ja mielesi nykyhetkeen ja rauhoittaa. Huolet ja tulevaisuutta koskevat pelot taukoavat ainakin hetkeksi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_9345

Kuten tammikuussa kirjoitin, mikä tahansa pienikin liike pitkän paikoillaan olon jälkeen kohottaa välittömästi energiatasoja ja mielialaa. Kun apeus, velttous ja synkkien ajatusten kierre saavat vallan, voit ikään kuin resetoida itsesi, nollata tilanteen, tekemällä mitä tahansa liikettä kehollasi. Toivon molekyylit (ks. tammikuinen blogini) pitävät huolen, että olosi muuttuu parempaan. Yhdessä liikkumista voi taas asteittain alkaa harjoittaa, kun tiukimmat koronasulut on purettu, ja se on mielenterveydelle erityisen hoivaavaa.

Jatkuva vihan tai pelon tunne aiheuttaa kroonisen lihasjännityksen, joka johtaa ennen pitkää kramppeihin, selkäkipuihin, migreeniin, fibromyalgiaan tai muihin pitkittyneisiin kiputiloihin. Jännityksiä purkavat jooga, meditaatio ja keho-mielihoidot voivat auttaa ihmistä säätelemään kiihtymystään ja hallitsemaan fysiologisia reaktioitaan.

Jäsenkorjaajan ja joogaopettajan työssäni olen oppinut asiakkailtani paljon vagushermon toiminnasta: stressi ja paniikki saattavat esimerkiksi saada kaulan lihakset kiristymään, lietsoa palan tunteen kurkkuun tai tehdä kehosta voimattoman ja turran. Kun taas jäsenkorjauksessa makoileva ihminen rentoutuu, ruuansulatus alkaa toimia ja mahasta saattaa kuulua pitkä, hidas, helpottunut murina – se kuulostaa, kuin oven sarana narahtaisi, mikä kiertäjähermolle onkin sopivaa. Joogatunnilla hengitysharjoitus saattaa lietsoa ilmoille makean haukotuksen: se on merkki paitsi rentoutumisesta myös siitä, että henkilö hengittää kenties pitkästä aikaa oikein syvään.

Kun opettelet virittämään mielesi yhä useammin toiveikkuuden ja tyyneyden sävellajiin, rakennat itsellesi tulevaisuuden hyvinvointia ja stressinsietokykyä.

Lähteet:

Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Viisas Elämä 2017/2019.

If There Was Ever a Time to Activate Your Vagus Nerve, It Is Now

Englanninkielinen opasvideo leijonahengitykseen:

Learn Lions Breath or Simhasana with Adriene

 

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

Käytännön taikuutta Nukkumatin yhyttämiseksi

Uni ei ole salatiedettä. Silti unettomuus riivaa nykyihmisiä epidemiaksi asti.

Unettomuus tai hyvin nukkuminen eivät ole ominaisuuksia, jotka tipahtavat taivaalta, vaan pitkälti oman tekemisten tai tekemättä jättämisten summa. Lyhytaikainen unettomuus voi olla terve reaktio elämäntapahtumiin, kuten läheisen menettämisen aiheuttamaan suruun tai erokriisiin. Pitkittynyt unettomuus on hankalampi homma, mutta siihenkin suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitokeinoja.

Unettomuuden taustalla on usein ruumiillinen tai henkinen ylikuormitus. Lääkäri Pippa Laukan mukaan kehoa on rauhoitettava, jotta nukkuminen on mahdollista. ”Laukan mukaan unettomuudelta suojaa tehokkaimmin se, kun muistaa järjestää itselleen riittävästi tyhjää tilaa, jossa voi olla yhteydessä itseensä. Yksi rentoutuu metsäkävelyillä, toinen lemmikkieläimen kanssa, kolmas jooga- tai rentoutusharjoituksella. Olennaista on, ettei ole jatkuvasti yhteydessä ympäristöönsä.”

Jos ahmit koko ajan informaatiota ja elämyksiä ja kulutat jatkuvasti toisten ihmisten tuottamia sanoja ja kuvia, kokeile kääntyä sisäänpäin, omien ajatustesi ja sisäisen tilasi äärelle.

”Niin nukut kuin päivällä elät.”
(Unilääketieteeseen erikoistunut psykiatri Juha Markkula)

Oma keho-mieli-sielunsa pitää oppia tuntemaan tietääkseen, mikä itsellä toimii ja mikä ei. Itse tiedän hyvin, mitä minun pitäisi tehdä, jos haluaisin ryhtyä kärsimään unettomuudesta! Ensinnäkin ryhtyisin syömään vähähiilihydraattista ja vähärasvaista ruokaa ihan liian vähän taikka liikaa. Minimoisin veden juomisen ja suolan käytön. Heittäisin magnesiumvalmisteeni roskikseen. Alkaisin roikkua somessa vähintään kymmenen minuutin välein. Myös viimeisenä illalla peiton alla naputtelisin parit Facebook-päivitykset kännykän näyttö mahdollisimman kirkkaalla. Korvaisin liikuntaharrastukseni netin keskustelupalstoilla väittelemisellä ja kävely- ja pyöräilymatkani autossa istumisella. Ryhtyisin riitaisiin ihmissuhteisiin. Vaalisin negatiivisia tunteita nettipalstojen ja riitojen lisäksi kuluttamalla televisiosta runsain mitoin väkivaltaviihdettä ja kaikkea, mikä perustuu pilkalliseen nauruun. Vähentäisin vapaa-aikaani ja lomiani radikaalisti ja alkaisin tehdä tolkuttomia määriä työtä, jota vihaan, ja mieluiten oikein tulehtuneessa työilmapiirissä. Lopettaisin joogan ja meditaation oikopäätä.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

wrong.png moveon.jpg

Päinvastaiseen tavoitteeseen, eli hyvin nukkumiseen, sen sijaan tarjoan seuraavanlaisia ideoita! Melatoniinia en suosittele, koska siihen ei voi tukeutua jatkuvasti ja tutkimusten mukaan se nostaa verensokeria ja nostaa siten riskiä sairastua diabetekseen.

1. Opettele rauhoittamaan itsesi.

Aktiiviset rentoutustaidot ovat valttikortti unihiekansaalistusrintamalla. Joogan klassinen yoganidra, jossa rentoutetaan jokainen ruumiinosa varpaista kulmakarvoihin saakka, on peruskauraa. Opit sen joogatunneilla tai kirjoista. Joogassa opit muutenkin kuuntelemaan kehoasi ja rentouttamaan lihaksesi tietoisesti. Lue myös aiempi bloggaukseni lepotaidoista ja toinen tekstini ahdistuksesta. Moni joogini sanoo nukkuvansa erityisen hyvin meditaatio- tai yin-joogatunnin tai restoratiivisen joogan jälkeen. Itsekin teen yleensä pari restoratiivista jooga-asanaa ennen nukkumaanmenoa.

Netistä löytyy ohjattuja rentoutusnauhoitteita joka lähtöön. Itse käytän nettijoogapalveluja, kuten Ekhart Yogaa tai Yogaglota, joista löytyy lukuisia ohjattuja rentoutuksia ja yoganidroja englannin kielellä.

Insight Timer on myös hyvä äppi: sen lisäksi, että käytän sitä ajastimena yin-joogatunneilla (tunneillani käyneet tietävät sen kauniin gongin äänen!), käytän myös sen ohjattuja meditaatioita ja rentoutuksia. Niitä on muutamia suomenkielisiäkin. Klikkaan ohjelmasta valitsemani rentoutusäänitteen päälle, suljen puhelimen näytön (viestiäänet jne. olen hiljentänyt jo aiemmin), laitan puhelimen sängyn viereen, sammutan valot, suljen silmät ja annan äänen johdattaa minut sikeään uneen. Älypuhelin sängyn vieressä voi näin käytettynä olla unta edistävä tekijä!

Jos elämässäsi on liikaa kaikkea, sinun pitää karsia jotakin. Kova treeni voi esimerkiksi olla kehollesi liiallinen stressi, jos sinulla on myös vaativa työ ja ruuhkavuodet meneillään. Usein unettomuus on vihje jonkin elämänmuutoksen tarpeellisuudesta.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

market-1890315_1280.jpg

2. Ruoki hermostoasi mineraaleilla.

Sen perusteella, mitä työni ja opintojeni kautta olen ihmiskehosta oppinut, uskon että mineraalit auttavat nukkumaan. Luusto, hermosto ja lihaksisto tarvitsevat mineraaleja jokapäiväisiin perustoimintoihinsa. Rauhallinen hermosto ja rennot lihakset jäävät haaveeksi, jos kivennäisistä on pulaa. Oma mineraalitasapainonsakin pitää opetella tuntemaan. Terveellinen, monipuolinen, vihannespitoinen ruokavalio on tärkeä.  Kenties magnesiumlisä auttaa sinut jo pitkälle. Suolaveden juominen ei ainoastaan vähennä suonenvetoja eli lihaskramppeja, vaan ravitsee ja rauhoittaa faskiajärjestelmää, lihaksistoa ja hermostoa kokonaisuudessaan, hyvin hienovaraisesti. Itse huomaan, että valvominen alkaa, kun suolavesi unohtuu. Käytän itse myös adrenal cocktail -mineraalilisää: mitä kiireisempiä päiviä, sitä tärkeämpi se on rauhoittumiselle.

3. Meditoi ja hengitä.

Harri Gustafsberg opettaa poliiseille mentaalista ja fysiologista valmentautumista ja autonomisen hermoston säätämistä. Jostain kumman syystä Helsingin Sanomat kirjoittaa: ”Termi voi kuulostaa jonkinlaiselta joogaopilta sisäänhengitysharjoituksineen, vaikka sellaisesta poliisin tehtävät ovat kaukana”. No, kyseessä joka tapauksessa on ehta joogaoppi. Nukkumaan mennessä pranayamalla eli joogan hengitysharjoituksilla voi sammuttaa stressivasteensa ja aktivoida parasympaattisen hermoston, mikä on edellytys nukahtamiselle. Parasympaattinen hermosto on ”lepää ja sulattele” -hermostomme ja sen aktivoituessa syke, verenpaine ja stressihormonitasot laskevat ja kehoon leviää mukavan raukea olo.

Hengitystä voit opiskella kokeneen joogaopettajan tai hengitysterapeutin johdolla ja toki myös itseksesi: esimerkiksi Selkäkanavan sivuilla on hyvä palleahengitysohje. Kokeilemisen arvoisia ovat myös Nadi Shodhana eli vuorosierainhengitys sekä uloshengityksen pidentäminen sisäänhengitystä kaksi kertaa pidemmäksi, mikä aktivoi parasympaattista hermostoa erityisen tehokkaasti.

Ellei sinulla jo ole omaa, vakituista meditaatioharjoitusta, aloita sillä, että asetat puhelimen ajastimeen 15 minuuttia ja istut sen ajan hiljaa silmät kiinni tekemättä mitään. Voi olla erityisen hyväksi suorittaa kyseinen harjoite juuri ennen nukkumaanmenoa. Tätä voisi kuvata ”Suljetaan ensin kaikki sovellukset ja sitten koko kone” -taktiikaksi. Kun rauhoitat pääkoppasi ärsykkeiltä, uni tulee paremmin. Meditaatio kannattaa ottaa päivittäiseksi tavaksi. Mitä vastenmielisemmältä meditaatio sinusta tuntuu, sitä kipeämmin luultavasti tarvitset sitä. Meditaatio voi olla hyvä aloittaa opettajan johdolla ja sitä on tarjolla myös nettijoogapalveluissa ja Youtubessa. Eri meditaatiolajeja on valtavasti – löydä omasi!

4. Käytä lääkkeettömiä unilääkkeitä.

  • Teaniini rauhoittaa ja voi auttaa myös unta.
  • Ota yksi annos tauriinia ennen nukkumaanmenoa – ja toinen annos, jos heräät keskellä yötä eikä uni tule uudelleen. Tauriini on tärkeä etenkin ahdistuneille kasvissyöjille!
  • Kamomillasta tai kanervasta uutettu yrttijuoma ja erilaiset uniteesekoitukset ennen nukkumaanmenoa nautittuina rauhoittavat. Tsekkaa ruokakauppasi teehylly ja luontaistuotekauppiaasi tarjonta. Omia suosikkejani ovat luomulaatuiset Pukka- ja Clipper-uniteet.
  • Kauranversouute (esim. Frantsilan Tyyneyden tipat) ovat hyvä apu kaikenlaiseen jännittyneisyyteen ja ylivireisyyteen.

Mainitsemani aminohapot ja yrtit ovat paljon tutkittuja ja haitattomia (toisin kuin melatoniini), mutta sinun kannattaa tietenkin varmistaa niiden turvallisuus lääkäriltäsi, jos sinulla on lääkityksiä tai perussairauksia.

5. Aseta itsellesi rajoja.

Suitsi sometustasi varsinkin nukkumaanmenoajan lähestyessä. Lue aiempi bloggaukseni Facebookista.

Lopeta myös työt tarpeeksi monta tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Vältä ahdistavien asioiden parissa hääräilyä ennen nukkumaanmenoa. Jokin keskittymistä vaativa tai nauruhermoja kutkuttava tekeminen sen sijaan voi edistää unen tuloa.

Voit myös lempeästi vaatia itseltäsi sopivan määrän liikuntaa ja venyttelyä joka päivä. Sopivasti väsytetty keho on alttiimpi nukahtamaan ja venyttelyn jälkeen olo on mukavampi. Liikunta parantaa unta monien tutkimusten mukaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

sleep-1209288_1280.jpg

6. Tuoksut jeesaavat.

Eteerisistä öljyistä etenkin laventeli ja vetiver rauhoittavat. Käy nuuhkimassa öljyjä luontaistuotekaupassa ja valitse mieleisesi tai varaa aika diplomiaromaterapeutin pakeille. Voit pirskotella öljyä tyynyliinaan tai pöhisyttää sitä diffuuserissa. Kaikki öljyt eivät sovellu kaikille, eikä eteerisiä öljyjä tule käyttää holtittomasti, mutta koulutettu ammattilainen osaa auttaa.

7. Syö viisaasti.

Liiallinen tai liian vähäinen kalorinsaanti vaikeuttaa nukkumista, samaten se, jos syö liian lähellä vuoteeseen käymistä tai yrittää simahtaa nälkäisenä. Unitutkijat tietävät, että hiilihydraatit auttavat laadukkaan unen tavoittelussa. Muuan australialaistutkimus osoitti, että nopeita hiilihydraatteja neljä tuntia ennen nukkumaanmenoa nauttivat nukahtavat nopeimmin. Tutkijat otaksuvat vaikutuksen liittyvän nopeiden hiilihydraattien tryptofaani- ja serotoniinitasoja nostavaan vaikutukseen. Kyseiset välittäjäaineet pitävät myös mielialan hyvänä. Itse huolehdin siitä, että syön illan viimeisen aterian muutama tunti ennen nukkumaanmenoa, ja että kyseinen ruoka-annos sisältää esimerkiksi täysjyväspagettia, basmatiriisiä, leipää tai banaania.

Hyvin nukkuneen on helpompi tehdä viisaita ravitsemusvalintoja kuin väsyneen, mutta syömällä terveellisesti unen laatu voi parantua.

Alkoholi on unelle myrkkyä. Uni voi tulla nopeammin, mutta se on heikkolaatuista eikä virkistä.

8. Auttaa voivat myös

  • Neurosonic-matalavärähtelyhoito (itse rentoudun tässä totaalisesti!)
  • Lämpimät kylvyt koko keholle tai jaloille
  • Rentoutusmusiikit, kuten Solfeggio-, 432- tai white noise -musiikit (löydät niitä hakusanoilla Youtubesta ja Spotifysta)
  • Ayurvedan keinoihin kuuluu seesamiöljyn hierominen jalkapohjiin ennen nukkumaanmenoa. Jalkapohjien hermopäätteiden hierominen rentouttaa, parantaa verenkiertoa, torjuu stressiä, kosteuttaa ihoa ja johtaa parempaan unen laatuun. Ihmekös tuo, että moni kokee kalevalaisen jäsenkorjauksenkin parantavan unta – siinähän jalkapohjat käsitellään huolellisesti!
  • Lämpimästi pukeutuminen
  • Painopeitto – raskas täkki voi ajaa saman asian

+ Lisälukemista:

Unettomuudestaan ja siitä toipumisesta ovat kirjoittaneet kirjan esimerkiksi Kaija Juurikkala, Leeni Peltonen ja Pia Tervo. Tässä heidän haastatteluitaan:

https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/kaija-loysi-unettomuudesta-ystavan

https://yle.fi/uutiset/3-8464200

https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/unettomuudesta-karsiva-toimittaja-leeni-peltonen-vasyi-valvomaan

Lainaankin loppuun Kaija Juurikkalan kauniit sanat yllä mainitusta Kodin Kuvalehden artikkelista.

”Voimme itse ohjata ajatteluamme. Aloitin luopumalla ajatuksesta huonoista öistä ja siitä mielikuvasta, että olen huono nukkuja. Käänsin ajatuksen ympäri ja aloin iloita siitä, että olen hyvä valvomaan. Tulin unettomuuteni kanssa ystäväksi. Päätin katsoa, mitä pimeässä on, kuka kanssani valvoo.

Elämä on energiaa, varjoja ja valoa, voimaa ja vastavoimaa. Nykyinen kasvua vaativa kulttuuri ei anna tilaa pysähtymiselle ja levolle. Yöllä ei mennä mihinkään. Silloin tärkeintä on tapa, jolla ollaan.

Mekaaniset mantrat eivät rauhoita unta pakenevaa mieltämme, eikä kemiallinen uni ole aitoa. Erityisherkkänä ihmisenä unilääkkeet eivät tehonneet minuun. Ne sammuttivat kyllä kehoni, mutta eivät mieltäni. Minun oli etsittävä ratkaisua muualta, ja löysin sen itsestäni. Matkani alkoi siitä yöstä, jolloin totesin minua ympäröineelle pimeydelle: Olen valmis. Aloin seurustella sen kanssa ja tutustua maailmaan, josta en tiennyt mitään. Tunne siitä, etten ollut yksin, sai vahvistuksen.”

Kevään 2018 kujeet

Tämä olkoon uutiskirjeenomainen katsaus tuoreeseen vuoteen ja työkuvioihini!

Opiston kurssit

Ajankohtaisinta juuri nyt on Sastamalan opiston kevään kurssien ilmoittautuminen, joka alkaa keskiviikkona 3.1.2018 klo 12.30. Osa kursseistani on tavannut täyttyä muutamassa minuutissa, joten ole sormi napilla, jos haluat ehdottomasti jollekin tietylle kurssille. Osa opistokursseistani jatkaa vanhalla paikallaan, osaan on tullut muutoksia. Löydät kaikki opiston kurssini tämän linkin takaa ja sitä kautta pääset myös ilmoittautumaan. Esittelen tässä ne lyhyesti:

  • Yin-jooga torstaisin 10.30–11.30 Kätsäkoulun liikuntasalissa (Sastamalankatu 2) 18.1.2018 – 19.4.2018. Tuo tälle tunnille oma joogamatto ja pari vilttiä, mieluusti myös tyyny tai pari. Pidä mukana myös joogatiiliä, jos omistat sellaiset (esim. Villihinnasta saa edullisia – saapa sieltä hyvin simppeleitä joogabolstereitakin, jos uskaltaa ostaa kiinalaista!)
  • Yin-jooga torstaisin 20.00–21.00 Oivapajalla (käynti Liekolankadun puolelta lastauslaiturilta jotakuinkin Kaukolan Marjan vastaanottoa vastapäätä – Oivapajan ovikoodin saat tekstiviestinä opistolta ennen kurssin alkua) 18.1.2018 – 19.4.2018. Salissa on matot ja noin yksi joogatiili per nenä, mutta pidä mukanasi vähintään paria vilttiä ja mieluusti 1–2 tyynyä – ja omia joogatiiliä, jos sinulla on, sillä yin-joogassa enemmän on enemmän!
  • Meditaatio + Pranayama keskiviikkoisin 19.00–20.00 Kauppalankulmalla, (katutasossa, Tyrvään Yrtti-Aitasta katsottuna kulman takana, Tärpin naapurissa) 17.1.2018 – 11.4.2018. En ole vielä päässyt tutustumaan tilaan, mutta oletan, että täällä voimme istua tuolilla – tai lattialla, jos tuoli tuntuu liian rajoittavalta. Vesipullon voit pitää mukanasi.
  • Slow flow -jooga perjantaisin 9.00–10.00 Oivapajalla (ks. tarkempi ohje edeltä) 19.1.2018 – 20.4.2018. Jos omistat ns. sticky matin, eli joogamaton, joka ei venyttäessä veny ja jossa on hyvä kitka, pidä se mukana, sillä Oivapajan matot eivät ole ihanteellisia vinyasa-tyyppisessä joogassa. Vesipullokin mukaan!
  • Meditaatio + Pranayama joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina (poislukien juhlapyhät): 7.1., 4.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. Paikkana opistotalon Yläsali, Onkiniemenkatu 1. Istumme tuolilla tai lattialla, vesipulloa voit kuljettaa mukanasi.

Viikkotuntien lisäksi pidän kaksi iltapäiväkurssia:

  • Lääkkeetön kivunhoito sunnuntaina 11. helmikuuta klo 13.00–16.00
  • Lapsen luonnonmukainen hoito sunnuntaina 8. huhtikuuta klo 13.00–16.00

Lue lisää kursseista Sastamalan opiston sivuilta kunkin kurssin kohdalta Lisätietoa-napin takaa. Ota yhteyttä, jos jokin askarruttaa.

(Teksti jatkuu alempana)

physiotherapy-2133286_640.jpg

Jäsenkorjaus

Jäsenkorjausvastaanottoni pyörii yhä tavalliseen tapaan, eli ruuhkaisasti, mutta vakaalla tahdilla ja suurella innolla. Kuudes vuosi kokopäiväisenä jäsenkorjaajana pyörähti juuri käyntiin! Akuuttiaikoja en valitettavasti pysty tarjoamaan, paitsi silloin, kun joku joutuu perumaan aiemmin varaamansa ajan esimerkiksi sairastumisen takia – ja niin käy miltei viikoittain. Kannattaa siis aktiivisesti kysellä akuuttiaikojenkin perään viesteillä. Muutoin ajat menevät keskimäärin 3–4 viikon päähän. Pääsääntöisesti en tee jäsenkorjauksia iltaisin, viikonloppuisin en laisinkaan. Viestit tavoittavat minut puheluja paremmin, koska töitä tehdessäni en puhelimeen vastaa.

Motio

Maanantai-illan yin-joogat Motiolla jatkuvat. Tunnit toimivat drop in -periaatteella, eli voit käydä tunneilla silloin kun sinulle sopii – satunnaisesti tai joka viikko. Motion tunneille tulee varata paikka etukäteen. Tutustuthan varausehtoihin. Motion sali on hyvin varusteltu ja soma.

Puistokadun joogat

Investoin loppuvuodesta 2017 kymmeneen joogabolsteriin eli putkityynyyn, ja tarkoitukseni olisi järjestää keväällä noin kerran kuussa Puistokatu 14:n kauniissa ja lämpimässä salissa ihania, pitkiä joogatunteja, joissa käytettäisiin näitä bolstereita harjoituksen apuna. Niiden avulla saa rakennettua upean harjoituksen! Seuraa ilmoitteluani – ja esitä toki myös toivomuksia! Tunnit on mahdollista räätälöidä erilaisten teemojen ympärille (lonkat, selkä, hiljentyminen, stressinhallinta, ahdistuksen hoito…). Nämä tunnit ovat yleensä erittäin hoitavaa ja palauttavaa restoratiivista joogaa tai yin-joogaa. Saliin mahtuu 10 henkilöä, joten luvassa on pienryhmäjoogaa, jossa pystyn huomioimaan yksilöllisesti jokaisen osallistujan.

(Teksti jatkuu alempana)

people-2573216_640.jpg

Lentävän Maton joogat

Opetan noin kerran kuussa sunnuntaisin Tampereella Lentävässä Matossa erilaisia joogaworkshopeja käsilläseisonnasta stressinhoitoon. Ohjaan myös Lentävän Maton sunnuntai-illan yin-joogan viikkotunnin aina workshopini perään. Seuraava Lentävään Mattoon pyrähdykseni koittaa 28. tammikuuta, jolloin luvassa olisi Siivet selkään -teemalla joogan käsitasapainoja… Lisätietoa tulee pian! Tässä jo sneak peek workshopin sisällöstä (teksti jatkuu kuvan jälkeen):

An_Eka_Pada_Koundinyasana_yoga_posture_asana.jpg

Yksityisohjaus

Järjestän toiveittenne mukaisen joogatunnin työporukallenne, polttariohjelmaksi, harrastusryhmälle lajinmukaiseen kehonhuoltoon ja niin edelleen. Joogatunti on erinomainen tyhy-päivän ohjelmanumero. Tuntiin voi sisällyttää lyhyen luennon esimerkiksi hengitystekniikasta, ergonomisista työasennoista tai vastaavasta.

Voit myös tulla yksin tai kahdestaan vaikka ystäväsi tai puolisosi kanssa yksityisopetukseen työhuoneelleni, leivinuunin pehmeään lämpöön. Tunti voi sisältää esimerkiksi stressinhallintaa tukevia ohjattuja harjoituksia ja ravintoneuvonta, ohjattua rentoutusta, rentoutumistaitojen opiskelua tai unettomuuteen ja sen syihin pureutuvia harjoitteita ja neuvontaa. Voin tarjota jelppiä lihashuollon, palautumisen ja lajikohtaisen tukitreenin (esim. juoksu) suhteen. Voin opettaa joogasarjan omalle kehollesi sopivalla tavalla. Yksityisohjaus sopii  sinulle, joka olet toipumassa leikkauksesta, sairaudesta, burn outista tai vastaavasta tai sinulle, joka kaipaat tukea elämänmuutokseen, kuten painonhallintaan tai pääsykoepreppaukseen.

Isommille ryhmille vuokraamme hyvin varustellun joogasalin.

Yksityisjoogatuntini voit varata myös Motion kautta Motion upeissa tiloissa!

Mitä kaikki nämä joogatermit tarkoittavat?

Katso, löytyykö vastaus kysymykseesi täältä – ellei, niin lähetä kaikin mokomin minulle viesti ja kysy!

Vieläkö muuta?

Ken tietää! Ideoita ja intoa on aina, mutta hiljaa hyvä tulee. Seuraa netti- ja Facebook-sivujani, niin pysyt kärryillä uusimmista tuulista. Muutamia julkistuksia mm. workshopeista on tulossa ihan lähiaikoina.

Edelleen tulen mielelläni puhumaan osaamisalueistani ja tekemään vaikkapa jäsenkorjauksen näytehoitoja erilaisiin tilaisuuksiin.

Hieno kevät tulossa! Toivottavasti tapaamme! ❤

 

 

Joogakirjallisuuden helmiä kirjahyllystäni

Käytän opetukseni tukena kirjoja, jotka tunnen läpikotaisin ja joista osan olen omistanut jo kauan. Tässä katsaus rakkaimpiin ja käytössä nuhraantuneisimpiin joogakirjoihini. Pranayama-kurssillani toivottiin nimittäin tänään, että kirjoittaisin listan kirjoista, joihin olen tunneillani viitannut. Oivallinen idea! Joogakirjallisuutta on olemassa viljalti ja omassa kodissani siitä asustaa ihan kohtalainen otos.

IMG_3916.JPG

Janne Kontala: Joogan sydän (Basam Books 2015)

Moni tituleeraa tätä parhaaksi suomenkieliseksi joogakirjaksi. Kyseessä on selkeä, mutta syvällinen opaskirja, joka opettaa asanoita, meditaatiota ja mantrameditaatiota ja hieman pranayamaakin. Joogan filosofia kulkee oppaassa mukana kaikkeen kietoutuneena. Kirjan alaotsikko on ”Kohti sisäistä harjoitusta” ja se kartoittaakin joogan henkistä ja sydäntä avaavaa puolta upeasti.

Tästä kirjasta luen aina katkelman käsilläseisonta-workshopeissani, jotta muistaisimme, että käsilläseisonnassa ei ole kyse yksinomaan jumppatempusta. Pranayama-kurssilla olemme tehneet kirjan mukaan Hamsah- eli joutsenmeditaatiota ja meditaatiokurssilla hämmästelleet-kummastelleet mukavan istuma-asennon muodostamista.

Teija Enoranta (Shabad Deep Kaur): Japji Sahib. Mielen joogaa. (Tammi 2015)

Tämä kirja on oma ”raamattuni”, jota selailen, kun kaipaan lohdutusta tai ihmismielen rajat ylittävää viisautta. Japji Sahib on 1400-luvulla syntynyt mantra, Pohjois-Intiassa kirjoitettu pyhä teksti. Tamperelainen joogaopettaja Teija Enoranta on suomentanut ja tulkinnut kyseisen tekstin. Lopputuloksena on läpeensä viisas mietiskelykirja ja opas elämän hallintaan. Kirja sopii eritoten niille, joita fyysinen jooga ei kiinnosta.  Enorannan pohdinnat puhuttelevat elämän ja arjen kysymyksistä kiinnostunutta.

Tätä kirjaa siteerasin meditaatiokurssilla, kun puhuimme neutraalista mielestä, eli mielentilasta, jossa on helpompi tarkastella itseä ja tapahtumia elämässä etäämmältä, joutumatta tunteiden riepoteltavaksi.

Inderjit Kaur Khalsa: Voiman tie (Tammi 2009) ja Chakrapolku (Tammi 2014)

Ensin mainittu on perusteos kundaliinijoogasta; jälkimmäinen kahdeksan viikon ohjelma, jossa työstetään yksi chakra kerrallaan asana-, meditaatio- ja kirjoitusharjoitusten kautta. Kirjailija on suomalainen joogaopettaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja.

Voiman tie oli minulla suurena tukena vaikeassa elämäntilanteessa. Ihastuin eritoten sen meditaatioharjoituksiin – ja kristallinkirkkaaseen tyyneyteen, joka kundaliinijoogaharjoitusten tekemisestä seurasi. Sittemmin tein myös Chakrapolun ohjelman ja koin sen hyvin vaikuttavaksi!

Voiman tiestä olemme meditaatiokurssilla tehneet muun muassa ”Meditaation poistamaan pelkoa tulevasta”.

Taavi Kassila ja Satu Silvo: Kuningasjooga (WSOY 2000)

Tämä oli ensimmäinen joogakirja, jonka aikoinaan ostin! Aika on ehkä ajanut trikooasujen ohi, mutta kirja on toimiva, simppeli johdatus perusasanoihin, pranayamaan, meditaatioon ja oman harjoituksen koostamiseen. Kirja esittelee myös eri joogalajeja, joogan pyhät kirjat ja joogan soveltamista arkielämään.

Pranayama-kurssillamme tehty vuorosierainhengitys, sukh-purvak pranayama, löytyy tästä kirjasta. Muutenkin kirjan pranayama-osio on erinomainen.

Irene Hopkins: Kundaliinijooga. Sisäisen voiman lähde (Delfiini Kirjat 2002/2012)

Soma, hyvin henkinen, jopa höpsö kundaliinijoogaan pohjautuva opaskirja, joka luotsaa lukijaansa kokonaiseen myötätuntoiseen maailmankatsomukseen. Toimii mietiskelykirjana ja sisältää vinkeitä kundaliinijoogaharjoitussarjoja.

Tästä kirjasta olen meditaatiokurssillamme lukenut tarinan kuninkaan katkenneesta sormesta ja teettänyt neutraaliin mieleen tähtäävän Wahe Guru -meditaation.

Patañjalin Yoga-sūtra. Joogan filosofia. Toim. Måns Broo (Gaudeamus 2010)

Ensimmäinen suoraan sanskriitin kielestä suomeksi käännetty joogan perusteksti on alkujaan noin vuodelta 350 eaa. Klassisessa tekstissä kuvataan joogin tie harhojen maailmasta lopulliseen vapautukseen. Åbo Akademin uskontotieteellisen laitoksen dosentti, joogalehti Anandan päätoimittaja Måns Broo on suomentanut ja selittänyt Joogasutran. Hänen valistunut kommentaarinsa on kirjan parasta antia ja erottaa sen edukseen monista muista suomennoksista. Luin tästä teoksesta pranayama-kurssilla hengitysharjoituksia käsittelevän osuuden.

Maya Fiennes: Täyttä elämää joogalla (WSOY 2011)

Joogisen elämäntaidon opas ja cocktail pureksittua viisautta, omakohtaista pohdintaa, esimerkkitapauksia, arjen kompastuskivien joogista ylittämistä, asanoita, pranayamaa, mantroja ja meditaatiota. Tästä opuksesta teimme pranayama-kurssilla hartioiden nostelua ja tulihengitystä.

Vielä muutama kirjasuositus:

Donna Farhi: Jooga ja elämän voima (Basam Books 2004)

Klassikon asemaan kohonnut maanläheinen katsaus joogaan elämäntapana. Pikaratkaisuihin ja ihmedieetteihin tottuneille ihmisille kirja toimii muistutuksena kärsivällisen ja pitkäjänteisen työn merkityksestä matkalla kohti tasapainoista elämää. Kirja ei sisällä ohjeita asanoihin tai meditaatioon, mutta opettaessaan hidastamisen taitoa, harjoitusmotivaatiota ja itsekuria se on mainio perusteos jokaisen henkisestä kasvusta kiinnostuneen kirjahyllyyn.

Kylli Kukk ja Virpi Melleri: Kyllin hyvä. Lempeämmän elämän käsikirja (Sanoma Media 2014)

Hyväntuulinen, kattava opaskirja käytännön harjoituksilla ja joogaopettaja-fysioterapeutti Kylli Kukkin elämäntarina. Jäsenkorjaajana arvostan erityisesti kirjan raikkaita liikesarjoja ja selän terveyteen keskittymistä.

Michael Stone: The Inner Tradition of Yoga (Shambhala 2008 ja Yoga For a World Out of Balance (Shambhala 2009)

Vain 42-vuotiaana tuonilmaisiin siirtynyt buddhalainen opettaja, psykoterapeutti ja joogaopettaja Stone kirjoitti liudan kirjoja, joista itsekin omistan vasta osan. Nämä kaksi kirjaa sopivat lukijalle, jota kiinnostaa jooga elämäntapana 2000-luvun yhteiskunnassa, eettiset valinnat, syvä tietämys joogan historiasta ja filosofiasta sekä joogan työkalujen soveltaminen joogaharjoitukseen ja ihmissuhteisiin.