Syö suolaa, kunhan kyytipoikana on kasviksia. Uusi tutkimus hämmentää suolasuosituksia.

Suomi potee suolakammoa. Pohjois-Karjala-projekti iskosti suomalaisten mieleen suolattomuuden ihanteen. Suolan käytön hillitsemisen uskotaan vähentävän sydän- ja verisuonitauteja ja -kuolleisuutta – näin sanoo Sydänliitto, näin sanovat Käypä hoito -suositukset, näin olemme tottuneet ajattelemaan.

Elokuussa 2018 julkaistu tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa suolan terveysvaarat.

Arvostetussa lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistussa McMasterin yliopiston tutkimuksessa kyllä löydettiin yhteys suolan saannin ja sydän- ja verisuonitautien sekä suolan saannin ja aivohalvausten välillä – mutta vain erittäin suurilla päivittäisillä suola-annoksilla.

Professori Andrew Menten luotsaama tutkimus kattoi miltei 100 000 ihmistä paristakymmenestä eri maasta. Yli 12,5 grammaa eli 2,5 teelusikallista suolaa (5 g natriumia) päivässä saavilla havaittiin enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja aivohalvauksia. Tutkimusryhmä suosittelee heille suolan käytön vähentämistä. Esimerkiksi kiinalaisessa keittiössä suolan annostelu on tällaisella hyvin korkealla tasolla. Ei ihme, soijakastike on hyvää!

Toisaalta vähiten suolaa käyttävillä ihmisillä todettiin pienen suolalisän vähentävän sydän- ja verisuonisairastavuutta.

Mente tulkitsee tutkimustuloksen siten, että kohtuullinen natriumin saanti on optimaalisinta sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.

Menten aiemmat tutkimukset ovat kohdanneet vastustusta tiedeyhteisössä. Myös elokuussa julkaistut tulokset ovat jo poikineet soraääniä. Monissa maissa väestön verenpaine kun todella on laskenut ja aivohalvausten määrä kutistunut samaa tahtia kuin suolankulutus.

Suomalaiset suositukset kehottavat korkeintaan viiden gramman eli teelusikallisen päivittäiseen suolankäyttöön, mutta yleensä se ylittyy: Suomessa naiset käyttävät keskimäärin lähes seitsemän, miehet lähes kymmenen grammaa suolaa päivässä. 80 prosenttia tästä määrästä tulee piilosuolana, eli leivän, makkaran, leikkeleiden, juuston ja naposteltavien mukana.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

herbs-2427845_1280.jpg

Hieman perustietoa natriumista: Natrium esiintyy suurimmaksi osaksi klooriin sitoutuneena natriumkloridina eli ruokasuolana. Ravintoainetaulukoissa elintarvikkeesta ilmoitetaan natrium- ja suolapitoisuus. Elintarvikkeen suolapitoisuus saadaan kertomalla natriumin määrä 2,548:lla. Jokaisessa ihmiskehon solussa on natriumia. Natrium pitää aineenvaihdunnan käynnissä, säätelee nestetasapainoa ja kuljettaa hermoimpulsseja. Kehomme tarvitsee sitä toimiakseen, mutta suuri määrä toimii myrkkynä. Tämä pätee mihin tahansa aineeseen, veteenkin.

Mainostauko: Menten tutkimuksen todellinen löytö taitaakin olla aivan muualla kuin suolassa. Kääntäkäämme katse kaliumiin.

Kaliumista Suomessa puhutaan kovin vähän, vaikka WHO antoi jo 2013 suosituksen kaliumin saannin lisäämisestä sydäntautien ja aivoinfarktien vähentämiseksi. WHO:n suosituksissa todetaan kaliumin saannin vähäisyyden yhdessä natriumin runsaan saannin kanssa olevan riski sydän- ja verisuoniterveydelle. WHO:n minimisaantisuositus kaliumille on 3,5 grammaa päivässä. Kalium on elimistössä natriumin vastavaikuttaja (jokaisessa solussasi on natrium-kaliumpumppu) ja elintärkeä muun muassa sydämen toiminnalle, hermoimpulssien kulkemiselle ja lihaksiston toiminnalle. Lisäksi se huolehtii kehon nestetasapainosta.

Myös Menten tutkimus ottaa kantaa kaliuminsaantiin, mikä oli natriumsaannin ohella toinen tutkimuskysymyksistä. Korkeamman kaliuminsaannin todettiin uudessa tutkimuksessa olevan yhteydessä vähäisempään määrään aivohalvauksia, sydänsairauksia ja kuolemia. Runsas kaliuminsaanti neutraloi natriumin haittoja. Lancetiin Menten tutkimukseen kommentin kirjoittaneet Franz Messerli ja Louis Hofstetter totesivat kommentaarissaan, jota The Guardian siteeraa:

”Ehkä suolattomuusevankelistit ja suolalibertaristit voisivat laskea aseensa ja ryhtyä puhumaan kaliuminsaannin puolesta. Kaliumin saannin lisäämisellä kun on enemmän terveyshyötyjä kuin suolan käytön vähentämisellä.”

Suomalaiset saavat kaliumia ruokavaliostaan kolmisen grammaa päivässä. Runsas kaliumin saanti vähentää runsaan natriuminsaannin aiheuttamia haittoja. Kaliumlisää käytetään laskemaan korkeata verenpainetta. Vihannekset ovat tärkein kaliuminlähde, joten kasvisvoittoinen ruokavalio (plant-based diet) pitää huolen kaliuminsaannista.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

runner-beans-1835646_1280.jpg

Erityisen kaliumpitoisia ruoka-aineita ovat

  • valkoiset pavut
  • linssit
  • peruna (etenkin kuoriperuna)
  • bataatti
  • punajuuri
  • palsternakka
  • pinaatti
  • mangoldi
  • tomaatti (etenkin tomaattipyree)
  • appelsiini ja appelsiinimehu
  • banaani
  • avokado
  • kookosvesi

Kaliumia saa myös purkissa ja jotkut terapeutit ohjeistavat sen käyttöön lisäravinteena. Kaliumvalmisteiden käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, sillä suuri annos voi jopa viedä hengen.

Ristiriitaiset tutkimustulokset hämmentävät. Mitä tästä uudesta suolatutkimuksestakin tulisi ajatella? Vaikutussuhteet ovat hyvin monimutkaisia, emmekä ymmärrä niistä tai ihmiselimistön toiminnasta paljoakaan. Pieni muutos voi saada aikaan perhosefektin. Itse pohdiskelisin näin: edelleenkään ei kannata alkaa ahmia meetvurstia tai perunalastuja. Ei myöskään pidä pelätä porkkanaa sen natriumpitoisuuden* takia ja karsia sitä kokonaan ruokavaliostaan.

Runsaan suolansaannin ja sairauksien yhteys voi selittyä ruokavalion kokonaiskuvalla: sipsit ja meetvursti ovat erittäin prosessoituja, huonoja rasvoja sisältäviä ruokia, ja niitä paljon kuluttavan ruokavalio lienee kokonaisuudessaan epäterveellisempi. Porkkana taas kuuluu terveelliseen, runsaasti vihanneksia sisältävään ruokavalioon, josta saa monipuolisesti ja sopusuhtaisesti elimistön toimintaa tukevia kivennäisaineita ja vitamiineja.

Meetvursti-sipsiruokavalio altistaa matala-asteiselle tulehdukselle, porkkananpurijat taas suojelevat itseään kyseiseltä terveysriskiltä. Kasvipohjaista (plant-based) ruokavaliota noudattavat ihmiset saavat lisäksi ruokavaliostaan yllin kyllin kaliumia, joka neutraloi natriumin haittavaikutuksia.

Älä siis kammoksu suolaa, ja syö paljon kasviksia, hedelmiä ja papuja.

* 19 mg per 100 g, eli keskikokoisessa porkkanassa on 12,35 mg natriumia, hui!

vegetables-1085063_1280.jpg

Guardianin juttu po. tutkimuksesta: Salt not as damaging to health as previously thought, says study

Science Dailyn uutisointi: Pass the salt: Study finds average consumption safe for heart health

 

Lue lisää ruokavalioaiheesta:

Retiisirottaa ei masenna: kasvisten syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä

Kasvispohjainen ruokavalio säästää munuaisiasi – silti suomalaiset syövät kasviksia yhä vähemmän

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

 

Retiisirottaa ei masenna: kasvisten syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä

Retiisi on tuoreissa rottakokeissa osoittautunut diatsepaamin veroiseksi ahdistuslääkkeeksi. Bentsoilla on kosolti haittavaikutuksia ja ne aiheuttavat riippuvuutta, joten on mahtavaa, jos retiisistä saadaan aikanaan jalostettua ihmismielenkin hoitoon sopiva uute.

Kaiken kaikkiaan runsas kasvisten syönti on mielenterveydelle hyväksi. Niin ikään tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin, että raakojen vihannesten ja hedelmien syöminen on yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun, korkeampaan mielialaan ja omaa elämää kohtaan tunnettuun tyytyväisyyteen. Vaikutus luokiteltiin merkittäväksi. Prosessoidut vihannekset ja hedelmät ainoastaan kohottavat mielialaa – raakaruuan tasolle niiden vaikutukset eivät yllä.

Raakana syödyistä kasvikunnan tuotteista tehokkaimpaan kymmenikköön luetaan porkkana, banaani, omena, viinirypäle, salaatti, sitrushedelmät, marjat, kurkku ja kiivi sekä tummanvihreät lehtivihannekset kuten pinaatti.

Tutkimusryhmä suosittelee tuoreiden hedelmien ja vihannesten syömistä mielenterveyden optimoimiseksi.

Kolmannessa tutkimuksessa hedelmien ja vihannesten syömisen todettiin suojaavan masennukselta. Jokainen 100 gramman vihanneslisä ruokavaliossa vähentää masennusriskiä 3–5 prosenttia.

”Ruokavaliolla ei kyllä masennusta hoideta”, sanoi tosin Turun yli­opiston lääke­tieteen professori Juhani Knuuti Helsingin Sanomissa viime viikolla. Uuden tutkimusdatan valossa Knuutin lausahdus on mielenkiintoinen.

Ei välitetä hänestä! Hoidetaan mielenterveyttämme ja nautitaan värikkäistä vihanneksista ja hedelmistä! Ilmastonmuutoksen huomioon ottaen kyseessä on sivistynyt valinta, ja vihannesten mutustelun muista terveyshyödyistä kaikki lienevätkin tietoisia.

Vinkiksi: Lidlistä ja kauppahalleista saa ison kangaskassillisen vihanneksia ja hedelmiä pilkkahintaan. Suosin luomua, mutta syön mieluummin ei-luomun vihanneksen kuin jätän vihanneksen syömättä.

Toinen vinkki, lounassellainen: höylää juustohöylällä kesäkurpitsasta spagettia, joka paistuu pannulla oliiviöljyssä muutamassa minuutissa. Kaveriksi nyhtöhernettä tai nyhtökauraa!

Olen aiemmin kirjoittanut plant-based eli kasvipohjaisesta ruokavaliosta:

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Kasvispohjainen ruokavalio säästää munuaisiasi – silti suomalaiset syövät kasviksia yhä vähemmän

sekä ahdistuksesta ja sen hoidosta:

Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

ja lääkkeettömistä hoitosuosituksista:

Lääkkeettömien hoitosuositusten aamunsarastus

Kysy minulta lisätietoja, jos olet kiinnostunut ahdistuksen hoitoon keskittyneestä joogaworkshopistani, rentoutusohjauksestani tai stressinhallintapalveluistani!

radish-761591_1280.jpg

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Ei, ne kolme euroa päivässä maksavat verkostomarkkinointifirman kapselit eivät nimittäin auta. Mitkään vatsalihasliikkeet tai lankutukset eivät pullottavaa vyötärönseutua litistä. Iän karttuminen ei itsessään aiheuta vatsan kasvamista, joten aineenvaihdunnan hidastumiseen on kolmi-nelikymppisen turha vedota. Mikään luontaistuote tai erikoishoito ei saa rasvaa mystisesti palamaan juuri navan ympäriltä etkä sinä tarvitse niitä litistäviä sadan euron aluspöksyjä.

Jos pullottavasta vatsanseudusta ja tursuavasta jenkkakahvastosta tahtoo eroon, ei tarvitse tehdä sen kummempaa kuin ymmärtää perusfysiologiaa. Kiloja kertyy, kun energiansaanti ylittää energiankulutuksen – lukuun ottamatta sitä, jos on dieetannut aineenvaihduntansa säästöliekille.

”Jos sinulla on viisi kiloa ylimääräistä, joudut heinäkuussa syömään muun ruuan lisäksi 22 grillimakkaraa vain pitääksesi läskisi tyytyväisinä. Jos syöt yhdenkin vähemmän, alat laihtua”, kirjoitti Saska Saarikoski taannoin Hesarissa – lukemisen arvoinen juttu, muuten.

Stressi ja ennen kaikkea kehnot stressinhallintataidot saattavat lisätä rasvan kertymistä nimenomaan navan ympärille. Liikunta ei olennaisesti lisää energiankulutusta, joten vatsakkuus ei ole myöskään jumpan puutetta. Hiljattain synnyttäneillä naisilla vatsalihasten erkauma voi panna mahan pömpöttämään, mutta rasvakertymää erkauma ei selitä. (Erkauma kannattaa hoidattaa pois asiaan perehtyneellä ammattilaisella!)

Avain vyötärönympärykseen piilee – tylsää kyllä – siinä, mitä suuhusi panet.

Miksi pömppövatsasta pitäisi puhua? Minä en puhu siitä esteettisistä syistä, vaikka ne ymmärrettävästi monia linkkien klikkailijoita kiinnostavat – ja kyllähän oma ulkonäkö saa kiinnostaa. Lituskavatsaa saa tavoitella, jos haluaa.

Perustan kirjoitukseni ihmisen fysiologiaan ja tutkimustietoon. Osin lainaan Riitta Piiloa, joka luennoi meille ravinnon ja jaksamisen yhteydestä joulukuisessa jäsenkorjauksen täydennyskoulutuksessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-1867743_1280.jpg

Pömppövatsa on terveysriski, vaikka paino olisi normaalin rajoissa. Näennäisen laihallakin ihmisellä voi olla vaarallisen paljon vatsarasvaa.

Vyötärölihavuus lisää seuraavien sairauksien riskiä:

  • Aikuistyypin (tyypin 2) diabetes
  • Verenpaineen kohoaminen
  • Unihäiriöt, hengityskatkot nukkuessa
  • Veren rasvahäiriöt
  • Sydänsairaudet
  • Naisilla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus ja hedelmällisyyden aleneminen
  • Kihti
  • Eräät syöpäsairaudet, esimerkiksi kohtusyöpä ja vaihdevuosien jälkeinen rintasyöpä
    (Lähde: Terveyskirjasto)

Vyötärölihavuus lisää myöhemmän iän muistihäiriön ja dementian riskin kolmin-nelinkertaiseksi. Neljäsosalla suomalaisista on rasvamaksa, ja sen aiheuttaja on yhä useammin ylipaino. (Suosittelen lämpimästi ravitsemustieteen maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruutin kirjaa Terve maksa ihan kaikille!)

Keskivartalolihavuuden takana on aina hiljainen tulehdus. Tulehdus on kehon reaktio mitä tahansa kehon terveyttä uhkaavaa tekijää vastaan. Krooninen tulehdus johtaa insuliini- ja leptiiniresistenssiin. Myös pitkän istumisen on todettu heikentävän insuliinireseptoreita.

Elintärkeä hormonitoiminta siis pimahtaa kahta reittiä pitkin: kehno ruokavalio sekoittaa sen, ja kehnon ruokavalion kerryttämä vatsarasva sekoittaa sitä entisestään. Rasvakudos toimii kehossamme ikään kuin ylimääräisenä umpirauhasena.

Tulehdus alkaa vähitellen hajottaa lihaskudosta ja heikentää unenlaatua. Motivaatio ja yleinen innostuneisuus heikkenevät. Ihminen väsyy ja tuntee olonsa heikoksi. Mielihyvän tuntemukset vähenevät.

Ravinto on mielenterveyden peruspilari.

Suolisto ja keskushermosto ovat jatkuvassa keskusteluyhteydessä ja suoliston kunto on suorassa yhteydessä mielenterveyteen. Monilla on tänä päivänä kehno bakteerikanta suolistossaan esimerkiksi epäterveellisen ruokavalion ja toistuvien antibioottikuurien takia. Suolisto esimerkiksi erittää 95 % ihmisen ”onnellisuushormoni” serotoniinista.

Rasvan kertymistä vatsaonteloon lisää vielä erityisesti tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Myös riittämätön uni vaikuttaa epäsuotuisasti.

No, ryhdynkö kaalisoppadieetille?

Älä. Syömisen yhtäkkinen rajoittaminen on haitaksi kahdella tavalla: ensinnäkin se ajaa aineenvaihdunnan säästöliekille. Keho tulkitsee olevansa nälänhädässä ja muuttaa jokaisen ravinnon hippusen varastorasvaksi. Toiseksi dieetit eivät koskaan ole kestävä ratkaisu. Mitä tiukempi dieetti, sitä nopeammin ja sitä totaalisempana repsahdus tulee.

Pitää syödä, että aineenvaihdunta toimii.

Yksinomaan aivosi kuluttavat neljäsosan päivittäin syömistäsi kaloreista. Tarvitset toimivia aivoja, älä siis nälkiinnytä niitä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

food-2096657_1280.jpg

Koko syöminen kannattaa miettiä uusiksi, eikä kyseessä ole rakettitiede tai suuria omaisuuksia vaativa elämänmuutos, vaan perusasioihin palaaminen. Mitään yksittäisiä ruoka-aineita ei esimerkiksi ole syytä välttää. Hiilihydraatteja ei pidä kammoksua, varsinkaan, jos harrastat liikuntaa, teet fyysistä työtä tai olet masentuneisuuteen tai unettomuuteen taipuvainen. Rasvoja ei pidä välttää, koska yksikään solumme ei toimi ilman rasvoja. Yhden päivän tai yhden viikon herkuttelu ei vaikuta mihinkään, jos sen jälkeen jatkat elämää järkevästi: syö siis jouluna, juhlissa ja ulkomaanlomalla ihan mitä mielit, äläkä kiusaa itseäsi pahaa mieltä tuottavilla rajoitteilla. Hedelmät eivät lihota, joten syö niitäkin monipuolisesti: ne ovat maukkaita ja sisältävät paljon vitamiineja ja hivenaineita. Muista kuitenkin, että esimerkiksi paprikassa on neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.

Esittelen muutaman idean, joiden mukaan toimiessa ei voi mennä pahasti pieleen!

1. Syö jopa 10–15 annosta kasviksia päivässä.

Suomalainen ravintosuositus on 5 kourallista ”tuoreksia” (vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja) päivässä. Väitän, että se ei riitä. Kun vähintään tuplaat tämän määrän, et enää jaksa syödä ylettömästi ravintoarvoiltaan huonompia ruokia ja saat valtavasti arvokkaita hivenaineita, jotka tukevat hormonitoimintaasi ja ehkäisevät kaikkia kansansairauksiamme. Energiatasosi ja vastustuskykysi pöpöjä vastaan kohenevat varmasti havaittavasti, jos tuorepuoli on aiemmin jäänyt vähiin.

Olkoon blogit, Instagram, kansalaisopiston kurssit ja kirjaston keittokirjahylly apunasi, kun opettelet uusia tapoja kokata vihanneksia maukkaasti. Suosittelen myös plant based whole food dietiin tutustumista: se on nerokas tapa syödä! Tutustu kaikenlaisiin vihanneksiin, juureksiin ja hedelmiin, joita et ole aiemmin maistanut. Saatat löytää uusia suosikkeja.

Tuoreiden vihannesten ja hedelmien syöminen kannattaa tehdä itselleen helpoksi. Esimerkiksi itse menettelen seuraavasti: ostan kerralla ison satsin kaikkea – kuten kesäkurpitsaa, vesimelonia, päärynää, kukkakaalia, parsakaalia, kurkkua, lehtikaalia, omenaa ja porkkanaa. Lidlistä saa hevi-tuotteet erityisen edullisesti. Kotona huuhtelen heti kaiken minkä voin ja pilkon oitis osan kasviksista annospaloiksi lasisiin säilytysrasioihin. Hyvät valmistelut ja esillepano tekevät vihanneksiin ja hedelmiin tarttumisesta mutkatonta ja säästävät aikaa ruokaa laittaessa. Hakusanalla #mealprep voit etsiä inspiraatiota! Lapsiinkin saa uppoamaan merkittäviä määriä vihanneksia, kun asettelee niitä pikku käsien ulottuville valmiiksi pilkottuina.

Ota inspiraatiota jääkaappisi sisältöön vaikka Instagram-käyttäjä @herkkutrikoissa :lta! (Minulla on samoja Ikean lasirasioita ja jääkaappini näyttää usein aika lailla tältä.)

IMG_5570.jpg

2. Syö vähemmän kerralla.

Moni on tottunut ahmimaan itsensä ähkyyn saakka, vaikka se harvoin lisää hyvinvointia. Kahdessadas karkki, kuudes kalja tai toinen pussi sipsejä peräkanaa nautittuna ei vaan maistu niin hyvältä kuin ekat puraisut. Lopeta ajoissa. Sinun ei tarvitse luopua lempikermamunkistasi, mutta älä syö sellaista joka päivä, vaan vaikkapa kerran viikossa.

Naiivin kuuloinen, mutta oikeasti toimiva kikka on ottaa ruoka pienemmälle lautaselle. Ranskalainen tapa käyttää tuntikausia monen ruokalajin ilta-ateriaan päivällisvieraiden kanssa seurustellen on nerokas siksi, koska hitaasti syömällä aivot ehtivät rekisteröidä, milloin maha on täynnä – ja hyvässä seurassa syöminen parantaa ruuansulatusta ja mielialaa. Jos hotkit sapuskasi kyyryssä internetin tai telkkarin kelmeässä valossa, tulet syöneeksi vielä kauan sen jälkeen kun mahalaukkusi on saanut kyllikseen.

Janoisuus tulkitaan usein näläksi. Huolehdi, että juot tarpeeksi vettä.

3. Tiedosta makrot.

Hanki perustiedot pääravintoaineista eli makroista, joita ovat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Tiedosta, mitkä ruuat ovat hurjan energiatiheitä ja mitkä taas keveitä. Esimerkiksi pähkinöitä ei kannata syödä montaa kourallista joka päivä ja salaatinkastikkeista, avokadosta, kuivahedelmistä ja myslistä kertyy helposti turhan reilusti energiaa – syö niitä, mutta pienempinä annoksina. Sitä vastoin esimerkiksi vesimeloni ja kesäkurpitsa eivät sisällä energiaa nimeksikään, joten niitä voi mutustella reilumminkin.

Seuraava kaava on erinomainen. Olen pöllinyt sen Instagram-hahmolta nimeltä @syattfitness , jonka takana on jenkkivalmentaja Jordan Syatt:

  • Syö viisi ateriaa päivässä siten, että
  • Aterioista 2 on lämpimiä ruokia, jotka koostat seuraavasti yhdelle lautaselle:
    • Puolet lautasesta vihanneksia ja juureksia.
    • Neljäsosa lautasesta proteiinia: tofua, papuja, nyhtökauraa, kananamunaa, kalaa jne.
    • Kahdeksasosa lautasesta hiilihydraattia, kuten täysjyväspagettia tai riisiä.
    • Kahdeksasosa lautasesta rasvaa, kuten avokadoa, pähkinöitä, neitsytoliiviöljyä…
  • Aterioista 3 on välipaloja, jotka koostat seuraavasti:
    • Välipala on kämmenen kokoinen.
    • Välipala koostuu hedelmästä, proteiinista ja kasviksista.
  • Älä juo kaloreita. Kaikki mehut sisältävät tavattomasti energiaa, eivätkä limonadit ole tietenkään parempi vaihtoehto. Myös alkoholijuomat ovat hyvin energiapitoisia ja näkyvät herkästi vyötäröllä. Jos juot enemmän kuin 1–2 annosta alkoholia viikossa, pelkkä alkoholinkäytön vähentäminen tulee nopeasti näkymään habituksessasi.

4. Rentoutustaidot jaada-jaada-jaada.

Kaikki blogitekstini tuntuvat palaavan aina tähän, mutta sille on syynsä! Viittaan jälleen tutkimukseen, jossa restoratiivisen joogan todettiin auttavan painonpudotuksessa, hoikkana pysymisessä ja etenkin ihonalaisrasvan katoamisessa. Stressi kerryttää vararenkaan vyötärölle. Stressinhallinta on ylivoimaisesti parasta kehon- ja myös mielenterveyden huoltoa, mitä elämässään voi opetella. Satsaa siihen ja karsi ylimääräiset hömpötykset. Jooga herkistää kuuntelemaan oman kehon viestit myös sen suhteen, millä ravita itseään. Meditaatio taas opettaa ottamaan etäisyyttä impulsiiviseen käytökseen ja hetkellisten nautintojen jahtaamiseen. Tyyni mieli ei kaipaa härpäkkeitä eikä naposteltavaa viihdykkeekseen.

IMG_5569.jpg

Lue myös:

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

Olen superahdistunut ja burn outin partaalla, mikä neuvoksi?

Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen