Ventraalinen vagushermo työkaluna koronastressin taltuttamisessa

Kevät on ollut stressaava. Monella meistä pandemia on mullistanut arjen, aiheuttanut taloudellisia huolia ja rajoittanut sosiaaliset kontaktimme minimiin. Ellei muuta, uutistulva ja kaiken epävarmuus ovat kuormittaneet mieltä voimakkaasti. Koettu stressi on ollut luonteeltaan pitkäkestoista. Lepohetkiä ei siitä ole juuri saanut.

Ihmiset ovat reagoineet asiaan kovin eri tavoilla. Joku on saattanut lamaantua, turtua tilanteeseen ja jatkuvana virtana soljuviin ikäviin uutisiin, kokea olonsa epätodelliseksi ja kuitata koko jutun hysteeristen ihmisten hössötykseksi. Joku toinen taas on muuttunut ylivireäksi: kokenut raivoa ja paniikkia, lukenut joka ikisen koronajutun netistä, jakanut ne sosiaaliseen mediaan tunnepitoisilla saatesanoilla ja ohessa leiponut 600 juurileipää. Kumpikin näistä ääripään reagointitavoista tekee kokijansa elämän siedettävämmäksi, mutta blokkaa yhteyden sisimpään, elimistön sisäisten tilojen aistimiseen.

Miten tuoda itsensä takaisin keskustaan, tasapainoon? Biologialla ja joogalla on siihen vastaus.

Aivan erityisesti korona-ajan stressin hallinnassa auttaa polyvagaalisen teorian ymmärtäminen. Kyse on vagushermosta eli kiertäjähermosta, ihmisen kymmenennestä aivohermosta, joka saa alkunsa aivorungosta. Termi ”polyvagaalinen” viittaa kyseisen hermon monihaaraisuuteen. Vagushermon selänpuoleinen haara ulottuu aina munuaisiin ja suolistoon saakka ja vatsanpuoleinen haara silmien, kurkun, kaulan ja keuhkojen kautta palleaan lähettäen viestejä myös sydämeen ja keuhkoihin. Kiertäjähermo on kietoutunut sisäelintemme ympärille.

Useimmat meistä ovat kokeneet, miten hermostuminen kuivaa kurkkua, saa perhoset lepattamaan vatsassa tai mahan sekaisin, muuttaa äänen kireäksi, nostaa sykettä ja tekee hengityksestä pinnallista. Kun katsoo vagushermon kulkureittiä elimistössä, käy selväksi, miksi stressioireet ovat niin ruumiillisia.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_9586
Kuva Bessel van der Kolkin kirjasta Jäljet kehossa

Kun ihminen joutuu stressaavaan tilanteeseen, tilanne heijastuu ensimmäisenä kasvojen ilmeisiin ja ääneen, jotta lajitoverit tulisivat avuksi. Mikäli avunpyyntöön ei vastata, vaaran kokemus voimistuu: hermosto aktivoi taistele ja pakene -tilan ja ihmisestä tulee hyperenerginen. Mikäli sekään ei lakkauta uhkaa, vagushermon selänpuoleinen haara aktivoituu, ihminen jähmettyy, saattaa saada pahoinvointia, jopa ripulin. Syke laskee, sydän tuntuu tipahtavan ja hengitys muuttuu pinnalliseksi: ihminen lamaantuu.

Stephen Porgesin vuonna 1994 esittelemä polyvagaalinen teoria on kullanarvoinen, kun tahdotaan ymmärtää turvallisuuden ja vaaran biologiaa. Siinä sijansa on sekä sisäisellä kokemuksella että vuorovaikutuksella toisten ihmisten kanssa. Polyvagaalinen teoria selittää, miksi ihmiset reagoivat kriisitilanteisiin niin eri tavoin: yksi pysyy maltillisena ja toimintakykyisenä, toinen jähmettyy sohvanpohjalle, kolmas hätääntyy ja ylivirittyy. Yksilön kokema turvallisuuden tunne määrää, minkä näistä kolmesta fysiologisesta tilasta autonominen hermo kulloinkin kytkee päälle.

”Polyvagaalinen teoria selitti, miksi ystävälliset kasvot tai rauhoittava äänensävy voivat vaikuttaa ihmisen tunnetilaan suorastaan hämmästyttävästi. – – Kun toiselta saatu viesti on ’olet turvassa kanssani’, rentoutuminen on mahdollista.”
(Bessel van der Kolk)

Ihmiskontaktien karsiminen, johon pandemia on meidät pakottanut, on hankala purtava ihmisen kaltaiselle sosiaaliselle eläimelle. Aivomme ovat rakentuneet siten, että tuntiessamme olomme uhatuksi turvaudumme vaistomaisesti heimoomme: toisiin ihmisiin. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on suunnattoman tärkeätä terveydelle. Kirjoitinkin aiheesta tammikuussa.

Kiertäjähermon vatsanpuoleisen haaran aktivoiminen, eli niiden kehon osien käyttäminen, joita tämä haara hermottaa, saa ihmisen kokemaan turvan ja hyvän olon tunnetta. Vauva on onnellisimmillaan, kun hän reagoi kujertelevan ja hymyilevän aikuisen ilmeisiin, jokeltelee vastaukseksi ja imee ja nielee maitoa. Myöhemmin samaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mielihyvää voi tuntea ryhmäliikunnan, tanssin, laulun tai suuren urheilujuhlan parissa. Ihmiseläin virittyy tyyneyden tilaan katsoessaan hyväntahtoista lajitoveriaan silmiin ja hymyilemällä tämän kanssa – tai vain tekemällä asioita samassa tahdissa toisten kanssa.

Syvä hengittäminen, hyräily, kurlaaminen ja laulaminen ovat nekin tehokkaita ventraalisen eli vatsanpuoleisen vagushermon aktivoijia. Joogassa käytetty leijonahengitys eli Simhasana Pranayama on myös omiaan aktivoimaan vagushermoa. Leijonahengityksessä jokainen uloshengitys suoritetaan haa-äännettä lausuen, suu suurelle avattuna ja kieli mahdollisimman pitkälle kohti leuankärkeä työnnettynä. Kokeile vaikka heti harjoituksen stressiä ja jännitystä laskeva vaikutus!

Kiertäjähermon vatsanpuoleisen haaran aktivoiminen aktivoi myös etuaivokuorta: rauhoittumisen lisäksi myös ajatuksesi rauhoittuvat ja looginen mielesi herää. Se jos mikä laskee stressitasoja entisestään.

On tärkeätä oppia tunnistamaan kehonsa viestit. Ne voivat joskus olla hyvin hienovaraisia. Joogatunnilla luomme yhä uudelleen yhteyden kehoon ja opettelemme kuuntelemaan sen viestejä, myös niitä epämieluisia. Myös kehollisissa hoidoissa käyminen opettaa tätä tärkeää taitoa. Kenties huomaat olkapäidesi nousevan kohti korvia tai hampaidesi kirskuvan yhteen kokiessasi stressiä. Kun ohjaat itseäsi lempeästi rentouttamaan jännittyneen kehon alueen, opetat itsellesi rauhoittumista. Tunteiden huomaaminen kehittää kykyä säädellä niitä.

Jo huomion kiinnittäminen hengitykseen rauhoittaa hengitystä, kulkeehan vagushermo äänihuulien kautta. Hengitystään kannattaakin pysähtyä kuuntelemaan aina toisinaan. Mikäli hengitysharjoitukset kiinnostavat, opit niitä joogatunneilla. Yksinkertaisimman ja samalla yhden tehokkaimmista harjoituksista voit tehdä heti: pidennä uloshengitystäsi sisäänhengitystä pidemmäksi vaikkapa vain minuutin ajan. Se aktivoi vagushermoa tehokkaasti. Hengittäessä olet aina nykyhetkessä, koska et voi hengittää tulevaisuudessa tai menneisyydessä.

On tieteellisesti osoitettu, että hengityksen muuttaminen voi lievittää vihaa, ahdistusta ja masennusta ja että jooga vaikuttaa suotuisasti muun muassa korkeaan verenpaineeseen, stressihormonien liikaeritykseen, astmaan ja alaselkäkipuihin.

Meditointi vaikuttaa edullisesti juuri niihin aivoalueisiin, joita tarvitaan fysiologiseen itsesäätelyyn. Oman kehon tuntemusten huomaamiseen ja hyväksymiseen keskittyvä toiminta voi muuttaa perustavalla tavalla mieltä ja aivoja.

Fyysinen etäisyys on yhä suositeltavaa epidemian hillitsemiseksi. Jos asut jonkun kanssa, voit vahvistaa resilienssiäsi käymällä rauhallisia, merkityksellisiä keskusteluja hänen kanssaan. Skype-puhelu ystävän kanssa on parempi kuin ei mitään. Jopa merkityksellisen ihmisen tai lemmikin kuvittelu mielessä ja turvan ja yhteyden tunteen kokeminen sitä kautta aktivoi ventraalista vagushermoa. Tällaista visualisointia käytetäänkin usein joogaperinteen meditaatio- ja rentoutusharjoituksissa.

Nykyhetken aistihavaintojen tarkastelu on erityisen mukava ventraalisen vagushermon aktivoinnin tapa näin keväällä. Luonnon havainnointi tuo kehosi ja mielesi nykyhetkeen ja rauhoittaa. Huolet ja tulevaisuutta koskevat pelot taukoavat ainakin hetkeksi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_9345

Kuten tammikuussa kirjoitin, mikä tahansa pienikin liike pitkän paikoillaan olon jälkeen kohottaa välittömästi energiatasoja ja mielialaa. Kun apeus, velttous ja synkkien ajatusten kierre saavat vallan, voit ikään kuin resetoida itsesi, nollata tilanteen, tekemällä mitä tahansa liikettä kehollasi. Toivon molekyylit (ks. tammikuinen blogini) pitävät huolen, että olosi muuttuu parempaan. Yhdessä liikkumista voi taas asteittain alkaa harjoittaa, kun tiukimmat koronasulut on purettu, ja se on mielenterveydelle erityisen hoivaavaa.

Jatkuva vihan tai pelon tunne aiheuttaa kroonisen lihasjännityksen, joka johtaa ennen pitkää kramppeihin, selkäkipuihin, migreeniin, fibromyalgiaan tai muihin pitkittyneisiin kiputiloihin. Jännityksiä purkavat jooga, meditaatio ja keho-mielihoidot voivat auttaa ihmistä säätelemään kiihtymystään ja hallitsemaan fysiologisia reaktioitaan.

Jäsenkorjaajan ja joogaopettajan työssäni olen oppinut asiakkailtani paljon vagushermon toiminnasta: stressi ja paniikki saattavat esimerkiksi saada kaulan lihakset kiristymään, lietsoa palan tunteen kurkkuun tai tehdä kehosta voimattoman ja turran. Kun taas jäsenkorjauksessa makoileva ihminen rentoutuu, ruuansulatus alkaa toimia ja mahasta saattaa kuulua pitkä, hidas, helpottunut murina – se kuulostaa, kuin oven sarana narahtaisi, mikä kiertäjähermolle onkin sopivaa. Joogatunnilla hengitysharjoitus saattaa lietsoa ilmoille makean haukotuksen: se on merkki paitsi rentoutumisesta myös siitä, että henkilö hengittää kenties pitkästä aikaa oikein syvään.

Kun opettelet virittämään mielesi yhä useammin toiveikkuuden ja tyyneyden sävellajiin, rakennat itsellesi tulevaisuuden hyvinvointia ja stressinsietokykyä.

Lähteet:

Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Viisas Elämä 2017/2019.

If There Was Ever a Time to Activate Your Vagus Nerve, It Is Now

Englanninkielinen opasvideo leijonahengitykseen:

Learn Lions Breath or Simhasana with Adriene

 

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

Lihaksistosi on apteekki, ja Kelly McGonigal tietää, miten lääkekaapin oven saa auki.

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat Suomessa jyrkässä kasvussa. Mielenterveyshäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä järkyttävät 43 prosenttia. Vuonna 2018 mielenterveyden häiriöt kiilasivat tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien edelle sairauspäivärahakustannuksissa.

Liike on lääke niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Silti vain viidesosa suomalaisista liikkuu edes suositusten mukaisesti. Harvemmin puhutaan siitä, että liikkuminen hyödyttää myös yhteisöjä. Koko liikuntakäsitys kaipaa kipeästi uudelleenajattelua. Ankeasta kalorien laskemisesta ja kehonmuokkausmentaliteetista on päästävä eroon. Liikkua voi ilon ja inspiraation kautta – ja se on taito, joka on opeteltavissa. Se, miltä ihmiskeho näyttää, on täysin epäolennaista sen rinnalla, mihin kaikkeen ihmeelliseen ihmiskeho pystyy. Vielä suuremmat ihmeet piilevät kuitenkin meissä molekyylitasolla.

42-vuotias yhdysvaltalaispsykologi Kelly McGonigal on juuri julkaissut kirjan The Joy of Movement: How exercise helps us find happiness, hope, connection, and courage. Kuuntelin podcastin, jossa psykologi Rick Hanson – joka muuten on toinen ikisuosikkini, Buddhan aivot -kirjan kirjoittajista – haastattelee McGonigalia hänen uuden kirjansa tiimoilta. Haastattelu oli inspiroiva ja yllättävä. Kirjoitan siitä – sopivasti tänään, Kelan julkaistua tiedotteen suomalaisten työikäisten mielenterveyden alamäestä. McGonigal perkaa kuluneen termin ”liikkumisen ilo” perusteellisesti.

Yhteinen liike luo yhteisöllisyyttä

Samassa rytmissä muiden kanssa liikkuminen muuttaa tapaa, jolla ihminen havaitsee itsensä. Kun jaettu, yhteinen liike hahmotetaan yhtä aikaa näköaistin ja liikeaistin kautta, luo se aivoissa kokemuksen: olemme kaikki yhtä. Minäkuva laajenee yhteisölliseksi ja yksilö kokee olevansa osa jotakin suurempaa. McGonigal kutsuu tätä kollektiiviseksi iloksi. Yksilön korostamiseen sairastuneessa ajassamme on arvokasta voida irroittautua minän kahleista ja sulautua osaksi jotakin suurempaa.

Samantahtisella liikkumisella ja kollektiivisella ilolla on ilmeisesti biologinen pohja. Jo edellisessä blogikirjoituksessani binauraalisesta musiikista kirjoitin, miten homo sapiensin voittokulun Telluksella arvellaan liittyvän lajimme kykyyn valjastaa taide ja musiikki yhteisöä koossapitäväksi voimaksi.

McGonigal on alusta asti ohjannut psykologintyönsä ohessa ryhmäliikuntatunteja ja pitää niitä tärkeimpänä osana psykologin työtään. Yhdessä liikkuminen on hänen mielestään paras yksittäinen asia, minkä ihminen voi tehdä mielenterveytensä hyväksi.

Tutkimuksissa on osoitettu, että sosiaalinen yhteenkuuluvuus vähentää tehokkaasti stressiä ja masennusta, pidentää elinikää, lisää terveitä elinvuosia ja ehkäisee dementoitumista ja Alzheimerin tautia. Se on myös yhteydessä parempaan mielenterveyteen.

Lihakset resilienssitehtaina

Liikunnan kyky parantaa resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä toimii McGonigalin mukaan kahta kautta.

Ensimmäinen tapa sukeltaa molekyylitasolle. Hiljattain tutkijat saivat selville, että lihakset toimivat eräänlaisina umpirauhasina eli ne erittävät supistuessaan proteiineja ja kemiallisia välittäjäaineita verenkiertoon. Tällä on merkittäviä terveysvaikutuksia. Liikkuminen, siis lihasten käyttäminen, on ainoa keino saada nämä prosessit käyntiin kehossa.

”Lihaksistosi on apteekki! Lihaksesi pumppaavat verenkiertoosi molekyylejä, jotka muokkaavat aivojasi vastustuskykyisemmiksi stressiä vastaan”, McGonigal riemuitsee ja korostaa eritoten liikunnan kykyä torjua ja hoitaa masennusta. Tutkimuksissa näitä lihasten erittämiä välittäjäaineita on nimitetty ”toivon molekyyleiksi”, koska ne osallistuvat merkittävällä tavalla traumasta ja masennuksesta toipumiseen.

Toinen tapa liittyy tarinoihin, joita ihmiset kertovat itsestään. Sosiaalisissa tieteissä ajatellaan elämänkulkujen hahmottamisen tarinana olevan ihmisen perustavanlaatuinen ominaisuus. Kertoessa yksilölliset kokemukset ja tapahtumat muokataan muiden korville ymmärrettäväksi. McGonigal kertoo kuulleensa asiakkailtaan lukemattomia kertomuksia, joissa puhuja on jonkin liikunnallisen harrastuksen tai saavutuksen myötä ymmärtänyt pystyvänsä paljon enempään kuin mitä on pitänyt mahdollisena. Tällainen virstanpylväs on saattanut auttaa surusta, tapaturmasta, vammautumisesta tai masennuksesta toipuvan ihmisen jaloilleen.

Liikkuessaan ihminen voi kokea olevansa enemmän: vahvempi, ylväämpi, nopeampi tai vapaampi. Kun tämän muutoksen kokee kehossaan, näkee peilissä tai havaitsee ihailuna katsojien silmissä, voi se auttaa eheyttämään kolhuista minäkuvaa. Tarina, jota itsestämme kerromme, voi näin muuttua eheämmäksi ja positiivisemmaksi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

ballet-1376250_1280.jpg

Kuusi viikkoa riittää

McGonigalin mielestä on valitettavaa, että länsimaissa liikunta mielletään niin usein vain välineeksi polttaa kaloreita ja muokata kehosta hyväksyttävämmän näköinen. Liikunta on niin paljon enemmän: sosiaalista liimaa, toivonluoja, masennuslääke. Fyysinen aktiivisuus muuttaa aivojesi rakennetta ja toimintaa: se saa sinut nauttimaan liikunnasta, janoamaan liikettä, ja tekee liikunnasta palkitsevampaa. Liikkuminen myös terävöittää aivojesi tapaa havaita maailma: ruoka maistuu paremmalta, auringonlaskut näyttävät kauniimmilta, ilo on syvempää.

Liikuntaharrastuksen aloittaminen ja rutiinin ylläpitäminen voi olla vaikeata, minkä McGonigal myöntää. Hän ei kuitenkaan kannata nopeina ja helppoina markkinoituja pikatreenejä, vaikka kynnys niiden tekemiseen olisikin matalampi. Kuormittavan, sykettä kunnolla nostavan liikunnan edut kun ovat kiistattomat.

Mikä siis neuvoksi? Jos aivosi ovat unohtaneet liikunnan ilon tai eivät ole sitä milloinkaan oppineetkaan, vaatii kuusi viikkoa, jotta aivot mukautuvat liikkuvaan elämäntapaan. Tiedät varmasti, että jos nostat punttia kuusi viikkoa, lihaksissasi tapahtuu muutoksia. On tärkeätä ymmärtää, että aivotkin muuttuvat sinä aikana. Kuuden viikon jälkeen tanko nousee kevyemmin kuin aluksi ja tunnet suurempaa mielihyvää salilla tekemästäsi työstä. On siis aina sääli, jos harrastus nuupahtaa alkuunsa. Palkinnot ropisevat aivojen mielihyväkeskukselle vasta kuuden viikon jälkeen.

Jos liikunta kytkeytyy mielessäsi itseinhoon tai arvostelluksi tulemiseen, tai jos liikut piireissä, joissa käytetään syyllistävää tai kehokriittistä kieltä, ei ole ihme, jos liikunnan ilo on kateissa.

Leikki ja inspiraatio motivaattoreina

McGonigal kehottaakin etsimään aktiviteetin, joka todella motivoi. Millainen liikuntasuoritus inspiroi sinua ja saa sinut huokaisemaan ”vau”? Onko se seiväshyppy, jännittävä tankotanssiliike, häikäisevä jooga-asento tai maaliviivan ylittäminen juoksukisassa? McGonigal suosittelee, että etsit tästä inspiraatiojyväsestä itsellesi ja elämäntilanteeseesi sopivan version ja alat harjoitella sitä. Tämä menetelmä toimii takuulla paremmin kuin se, että teet nettivalmentajan tai naistenlehden markkinoiman, nopeita tuloksia lupaavan, ilottoman pikatreenin.

Tutkimus on osoittanut, että mikäli tahdot muuttaa käyttäytymistäsi, sinun pitää määritellä itsellesi kirkas tavoite. Selkeä, itsemyötätunnolla viritetty tavoite auttaa sinut liikkeelle silloinkin, kun ei huvittaisi. Se voi kuulua esimerkiksi ”Käyn kävelyllä kolmasti viikossa, koska uskon sen antavan minulle lisää energiaa, jota tarvitsen jaksaakseni yhdistää omaishoitajuuden ja työni”. Kristallinkirkkaan tavoitelauseen ajatteleminen auttaa tavoitteen saavuttamisessa silloinkin, kun koet väsymystä tai turhautumista – ja vaikka välillä lipsuisit lupauksestasi, et heitä koko hommaa lekkeriksi, vaan jatkat hyvällä mielellä seuraavana päivänä.

McGonigal puhuu paljon meditaatiosta ja mindfulnessista. Olen aiemmin kirjoittanut tonglenista, perinteisestä meditaatiotekniikasta, jossa keskitytään ajattelemaan hyvää kaikista – niin itsestä, ystävästä, tuntemattomasta kuin vihamiehestä – ja toivomaan jokaiselle hyvää. McGonigal pitää yhdessä liikkumista tärkeänä siksikin, koska se antaa mahdollisuuden ihailla kanssatreenaajien taitoja ja suoritusta. Toisten saavutuksille taputtaminen ja toisten kehuminen muuttaa mielenlaatusi valoisammaksi – siis tekee sinulle itsellesi hyvää.

Liikkumisen ilon saavuttamisessa auttaa leikillisyyden lisääminen, ehdottaa McGonigal. Lapset osaavat monipuolisen, luovan liikkeen luonnostaan. Miksi aikuisen täytyisi luopua siitä ja muuttua jähmeäksi tosikoksi? Jooga-asennon tekeminen veden kiehumista odotellessa, yhdellä jalalla hyppiminen puistossa, päälläseisonta hetken mielijohteesta, eri eläinten liikkumisen jäljittely treenin alkulämmittelyssä, puuhun kiipeäminen – luovan liikkumisen mahdollisuudet ovat rajattomat. McGonigal korostaa, että mikä tahansa pienikin liike pitkän paikoillaan olon jälkeen kohottaa välittömästi energiatasoja ja mielialaa. Kun apeus, velttous ja synkkien ajatusten kierre saavat vallan, voit ikään kuin resetoida itsesi, nollata tilanteen, tekemällä mitä tahansa liikettä kehollasi. Toivon molekyylit pitävät huolen, että olosi muuttuu parempaan.

Lähteet:

Mielenterveyden häiriöstä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä

Being Well Podcast: The Joy of Movement

Kelly McGonigal

Tutkimuksia, kokemuksia ja ajatuksia yhteisöllisyyden terveysvaikutuksista

Terveyttä ja elinvoimaa yhteisöllisyydestä

Urheilijan pitkäaikaisen ylikuormitustilan vaikutus sytokiiniaineenvaihduntaan rasituksessa 

Is There a Hope Molecyle?

Elämäkerrat ja tarinat tutkimuksessa

”Kehut kolme päivää kaikkea mikä liikkuu ja elämäsi muuttuu!” – Näin väitti psykologi ja toimittaja testasi – molemmat yllättyivät 

Lisälukemista:

Suositukset puhuvat yhä monipuolisemman liikunnan puolesta

Cocktail terveelle selälle: liikettä, vettä, rentoutumistaitoja, yinjoogaa ja hyviä ihmissuhteita (Selkäviikko 14.–20.10.2019)

Rituaalit edistävät terveyttä ja hyvinvointia

Täydentävät terapiamuodot tarjoavat pelastusrenkaan työelämän nujertamille

Jalkapäivä huoltaa pyllysi ja pääsi: uusi tutkimus osoittaa jalkatreenin hoitavan aivoja ja hermostoa

© Tiina Ahokas 2020. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta, ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäisen tekstini linkittäen, jos siteeraat minua.

Tiinan kevään 2020 tunnit

Tervetuloa tunneilleni myös uudella vuosikymmenellä! Tuntini alkavat 13. tammikuuta 2020. Tunteja ei ole 4.2.–12.2.2020 välisenä aikana eikä talvilomaviikolla (viikko 9). Workshopeista ilmoitan erikseen. Tarjonta on kevätkaudella seuraavanlainen:

Vinyasa flow -jooga maanantaisin klo 18.50
Yinjooga maanantaisin klo 20.00
Väsyneiden jooga keskiviikkoisin klo 9.00
Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu 16.1. ja sen jälkeen parillisten viikkojen torstaina klo 18.45
Herättelevä aamujooga perjantaisin klo 9.00
Restoratiivinen jooga joka kuun kolmantena perjantaina klo 19.30

Tuntikuvaukset voit lukea täältä ja Motion ajanvarausjärjestelmästä infopallukan kohdalta. Infonapin takaa näet myös mitä sinun pitää huomioida tunnille pukeutumisesta.

Opetan Motiolla ja paikka tunneilleni varataan aina erikseen Motion varausjärjestelmästä. Tunneille on rajoitettu määrä paikkoja, joten varauksen tekeminen on hyvä muistaa ajoissa. Käytäntö hyödyttää myös sinua: varausjärjestelmästä näet tuntitarjonnan viikkokohtaisesti, eikä sinun tarvitse muistaa poikkeuksia ulkoa. Varaamalla ajan sitoudut omasta hyvinvoinnistasi huolehtimiseen ja motivoit itsesi lähtemään joogamatolle. Loppupäivä ja -viikko on helpompi suunnitella, kun oma aikasi on sitovasti buukattu kalenteriin. Käytännöstä on iloa myös minulle: Kun tiedän etukäteen, ketä ja kuinka monta osallistujaa tunnilleni on tulossa, suunnittelutyöni helpottuu.

Mikä tunneistani kutsuu sinua, vai tuletko kokeilemaan kaikkia? Tunneillani ei ole tasoryhmiä, vaan ohjaan aina siten, että ensikertalainen pysyy mukana mutta kokenutkin kävijä saa pureskeltavaa. Olet siis mitä lämpimimmin tervetullut, olit sitten vanha tuttuni tai uusi kasvo! Motiolla sinua odottavat myös laadukkaat joogavälineet, joten et tarvitse esimerkiksi omaa joogamattoa.

Etkö osaa valita tuntia? Voit käyttää apunasi seuraavaa listaustani.

Kaipaatko harrastukseltasi…
  • Mielenrauhaa?
    Kaikki joogalajit rauhoittavat villinä laukkaavaa mieltä ja parantavat mielialaa, koska kaikissa kehitetään keskittymiskykyä. Yinjooga ja Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga ovat erityisen rauhoittavia joogan muotoja.
  • Rentoutumistaitoa?
    Kaikki joogatuntini päättyvät loppurentoutukseen, jossa tätä taitoa harjoitellaan. Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga tähtää ennen kaikkea hermoston rauhoittamiseen ja on tutkitustikin erittäin rentouttava. Myös yinjooga rauhoittaa, koska siinäkin tavoitteena on rentouttaa lihakset. Jokaisella tunnillani tähdätään laadukkaaseen hengitykseen ja ylimääräisistä jäkityksistä luopumiseen.
  • Stressin lievitystä?
    Kaikki tuntini toimivat tässä tavoitteessa! Jooga lievittää tutkitustikin stressiä ja stressioireita.
  • Parempaa liikkuvuutta?
    Jokaisella tunnillani lähestytään tätä tavoitetta eri näkökulmasta. Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunti keskittyy aivan erityisesti liikkuvuuden lisäämiseen nivelissä ja faskioissa. Siksi se tukee upeasti esimerkiksi voimailuharrastusta.
  • Faskioiden huoltoa?
    Jokainen tuntini palvelee faskioiden asiaa. Faskiat reagoivat stressiin, joten restoratiivinen jooga eli Väsyneiden joogakin vapauttaa faskioiden liikerajoituksia syvän rentoutumisvasteen kautta. Vinyasa flow’ssa, Herättelevässä aamujoogassa ja Kehonhuollossa ja liikkuvuusharjoittelussa tehdään faskioita avaavia liikesarjoja. Yinjooga vapauttaa faskioita aivan erityisellä tavalla: sekä pitkäkestoisten, kevyellä intensiteetillä tehtyjen asentojen että fysiologisen rauhoittumisen kautta.
  • Lihasjännitysten vapauttamista?
    Kaikilla tunneillani puretaan turhia lihasjännityksiä. Jos olet stressierkki, etenkin Väsyneiden jooga eli restoratiivinen jooga ja yinjooga vapauttavat jännitysperäisiä jumeja. Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunti tähtää ryhdikkääseen, joustavaan ja vahvaan kehoon. Vinyasa flow ja Herättelevä aamujooga avaavat lihaksistoa virtaavien, hengityksen tahdissa tehtyjen liikesarjojen kautta.
  • Voimaa lihaksiin?
    Vinyasa flow’ssa ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunnilla kehitämme voimaa lihaksiin. Myös Herättelevässä aamujoogassa tehdään osa tunnista helppoja, vahvistavia liikkeitä.
  • Tukea yliliikkuville nivelille?
    Voimaa kehittävillä Vinyasa flow- ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunneilla tehdään tukea niveliin. (Vastoin yleistä luuloa kuitenkin myös yinjooga sopii yliliikkuville ammattitaitoisen ohjaajan siipien suojassa. Yliliikkuvakin kun voi olla jumissa!)
  • Helpotusta uniongelmiin?
    Tutkimusten mukaan jooga yleisesti ottaen parantaa unen laatua ja hoitaa unettomuutta. Yinjoogaajat ja Väsyneiden joogassa eli restoratiivisessa joogassa kävijät raportoivat minulle useimmin yöuniensa kohenemisesta.
  • Apua palautumiseen?
    Restoratiivinen jooga eli Väsyneiden jooga auttaa tutkitusti palautumisessa. Koska kaikki ohjaamani tunnit aktivoivat parasympaattista hermostoa ja laskevat stressihormonitasoja, kaikki toimivat tässä tarkoituksessa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ohjaan tunneillani hengittämään syvään ja hyvin.
  • Tieteellistä pohjaa?
    Etenkin Väsyneiden joogassa eli restoratiivisessa joogassa ja Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu -tunnilla käytän avukseni uusinta tutkimustietoa ihmiskehosta. Höpöhöpö-mystiikkaan tai liikuntamyytteihin et tunneillani törmää.
  • Kehopositiivisuutta?
    Jokaisella tunnillani ylistetään ihmeellistä ihmiskehoa, tutkitaan kehon liikkeen yksilöllisiä ulottuvuuksia ja opetellaan näkemään oman kehon upeus. Ei se, miltä näytät, vaan se, mitä teet ja mihin pystyt!
  • Rempseää liikettä ja hikeä
    Vinyasa flow! Osin myös Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu!
  • Nivelterveyttä
    Erityisesti Kehonhuolto ja liikkuvuusharjoittelu keskittyy nivelien hyvinvointiin. Yinjooga lisää myös usein nivelten liikelaajuutta ja parantaa aineenvaihduntaa nivelissä. Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga taas on erityisen hyödyllinen kivuissa ja rasitusvammoissa.
  • Rauhallista olemista
    Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga ja yinjooga ovat tahdiltaan äärimmäisen rauhallisia.
  • Meditatiivisuutta
    Restoratiivinen eli Väsyneiden jooga ja yinjooga opastavat sinua meditatiiviseen mielentilaan. Moni kokee myös vinyasa flow’n ja Herättelevän aamujoogan liikesarjat meditatiivisiksi.
  • Turvallisuutta
    Haluan, että sinulla on aina turvallinen olo ohjauksessani. Olen koulutettu anatomian ammattilainen, joten tuntini ovat turvallisia ja osaan ottaa ohjauksessani huomioon erilaiset rajoitteet. Joogaakaan en ohjaa ”niin kuin on aina tehty”, vaan opetan vain viisaita ja turvalliseksi katsomiani käytäntöjä. Kiinnitän myös paljon huomiota sanalliseen ohjaukseeni pyrkien lempeään ja inklusiiviseen puhetapaan. Kouluttaudun jatkuvasti lisää ollakseni jatkuvasti parempi ope.

 

Sydämellisesti tervetuloa tunneilleni! Lähetä viestiä, jos haluat kysyä lisää!

yoga-153436_1280.png

Tiina Ahokas Yoga / Osuuskunta Lilith ja Motio pidättävät oikeuden muutoksiin.