Cocktail terveelle selälle: liikettä, vettä, rentoutumistaitoja, yinjoogaa ja hyviä ihmissuhteita (Selkäviikko 14.–20.10.2019)

Hyvää Maailman selkäpäivää! 16. lokakuuta vietettävällä kansainvälisellä teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota selän terveyteen ja selkäkipujen ehkäisyyn. Tämän vuoden teema on Get spine active, Käytä selkääsi. Tällä halutaan korostaa sitä, että pienikin rupeama, joka panee selkäsi töihin, kannattaa, on kyseessä sitten muutaman kymmenen sekunnin mittainen venyttely kesken Netflix-maratonin taikka kauppareissun tekeminen pyörällä auton sijaan.

Mitä selkäranka toivoisi, jos se osaisi puhua? Ensinnäkin se pyytäisi: liikuta rankaasi joka päivä joka suuntaan. Tämä tarkoittaa kiertoliikkeitä, eteen- ja taaksetaivutuksia ja sivutaivutuksia. Jooga ja liikkuvuusharjoittelu tarjoavat laajan kirjon vaihtoehtoja näiden liikkeiden tekemiseksi niin seisaalla, istualla kuin makuulla. Dynaamisessa joogaharjoittelussa kierrot tehdään aktiivisesti esimerkiksi erilaisissa seisoma-asennoissa, mikä vahvistaa selän lihaksistoa ja notkistaa faskioita eli lihaskalvoja. Ryhtiliike-kehonhuoltotunneillani puolestaan tehdään monenlaisia oivaltavia ja helppoja harjoitteita, jotka sekä vahvistavat lihaksia että parantavat nivelten liikeratoja faskian pehmentämisen myötä.

Toiseksi selkäsi haluaisi sinun harjoittavan rentoutumistaitoja. Kun ensimmäisen kerran kokee, miten tuskallinen selkäkipu sulaa pois lihasten rentouttamisen ja hengityksen myötä, on kuin ihmettä todistamassa. Kehon kyky korjata itse itseään ja valjastaa parasympaattisen hermoston cocktailit kivun päihittämiseksi on alikäytetty resurssi. Voi olla vaikea uskoa, miten paljon voi tapahtua, kun ”ei tee mitään” – kun vain antaa kehon rentoutua, mielen tyyntyä ja hengityksen tehdä työtään.

Yinjoogan ja restoratiivisen joogan lähestymistapa pohjautuu juuri tähän ihmisen luontaiseen kykyyn rentoutua. Kokemus on päinvastainen kuin dynaamisilla tunneilla: selän kireyksiä puretaan erilaisissa tyynyin ja viltein tuetuissa, miellyttävissä lepoasennoissa lihaksia rentouttamalla ja hengitykseen keskittymällä. Faskia vapautuu, tulehdustasot laskevat ja stressihormonitasot suorastaan romahtavat tehden tilaa mielihyvähormoneille.

Kolmanneksi selkäsi pyytäisi sinua huolehtimaan faskiastasi. Faskiaa, tuota kosteata, läpikuultavaa, hämähäkinseittimäistä rakennetta, on kaikkialla kehossasi, myös lihassolujen ja lihasten ympärillä. Terve faskia on joustavaa, se myötäilee kun liikutat kehoasi ja palaa sitten muotoonsa. Faskia ei tuota liikettä, mutta se sallii sen tai rajoittaa sitä. Jos treenaat lihaksiasi mutta unohdat faskiat, saatat olla voimakas, mutta hyvin jäykkä. Kalevalainen jäsenkorjaaja hoitaa faskioita kokonaisuuksina, eli pitkinä ketjuina: eräskin faskialinja ulottuu varpaankyntesi alta kulmakarvoihisi.

Voit tehdä hauskan faskiatestin kotona: kokeile, mihin asti saat sormenpääsi, kun taivut seisaalta eteenpäin. Rullaile sitten seisaalla kumpaakin jalkapohjaasi golf- tai tennispallolla (tai vaikka lasten superpallolla) pari minuuttia. Kokeile sitten uudelleen taipua eteenpäin. Ulottuvatko sormesi yhtäkkiä pidemmälle? Tuntuuko selkä joustavammalta ja takareidet vähemmän tiukilta? Niinpä!

Faskia mukautuu siihen, mitä eniten teet, mitä se sitten onkaan. Mieti eri ammattien edustajia ja heidän olemustaan ja ryhtiään tai erilaisten liikuntalajien harrastajia. Monesta näkee päällepäin, mihin he aikansa käyttävät. Jos istut kymmenen tuntia päivässä juustonaksuna selkä pyöreänä ja katse alaspäin suunnattuna, muokkautuu kehosi ja ryhtisi erilaiseksi kuin jos käytät saman tuntimäärän vaikkapa hevosenhoidollisiin töihin.

Faskia on kosteata. Se koppuroituu, jos et juo vettä ja siihen voi jopa muodostua mikrorepeämiä, jotka ovat kivuliaita. Runsas juominen on yksi parhaista tavoista pitää faskiansa ja sitä myötä koko kehonsa joustavana. Vain vähän vettä juovat ovat yliedustettuina kalevalaisen jäsenkorjaajan vastaanotolla, juomattomuus kun kangistaa ja kipeyttää kehon.

Faskialle tärkeätä on liike, ja nimenomaan monipuolinen liike. Jos istut töissä ja työmatkoilla (lonkka 90 asteen kulmassa) ja sen vastapainoksi käyt punttisalilla tekemässä vatsalihaksia ja hauistreeniä (siis vahvistamassa koukistajalihaksia), olet todennäköisesti kireä kehosi etuketjusta. Kun kesälomien jälkeen palaat jumppaan tai salille, saatat saada kroppasi tosi kipeäksi, koska et ole harjoittanut lihaksiasi ja faskioitasi kyseisellä tyylillä pitkään aikaan. Faskiakin voi jäykistyä tai tulehtua. Lisäksi siinä on valtavasti tuntohermoja, eli se voi tuntea kovaakin kipua. Tämän takia se reiden ulkosyrjän rullaaminenkin sattuu ja tulee aina sattumaan. Onneksi keho oppii ja tottuu ja kipu vähenee tai jopa kokonaan poistuu, kun jatkat harjoittelua. Näin on myös ilmajoogan laita: aloittelijat usein valittavat, että kangas painaa kipeästi, mutta keho tottuu ja kipu kaikkoaa, kun käyt säännöllisesti tunneilla.

Yinjooga on joogan moderni täsmäase faskian huoltamiseen. Se muun muassa lisää hyaluronihapon tuotantoa. Hyaluronihappo sitoo vettä kehon sidekudoksiin. Yinjooga onkin erinomainen tapa kosteuttaa faskiaa ja tehdä siitä joustavampaa. Moni havaitsee nivelten liikkuvuuden paranevan selvästi joskus jo lyhyenkin yin-taipaleen jälkeen.

Sivuhuomio: Vielä ehdit mukaan torstaiseen yinjoogaworkshopiini tai lauantaiseen Silkkitoukka-syvärentoutukseen!

Selkäkipujen hoitaminen on yhteinen asia

Selkä on anatomisesti vahva rakenne, joka rakastaa liikettä. Kipeä selkäkin tarvitsee liikettä. Liikkeelle lähteminen kipeän selän kanssa voi olla pelottavaa. Voi olla vaikea luottaa, että selkä kestää, mutta kuten sanottua, selkä on vahva ja sitä on hyvin vaikea saada ”rikki”. Kipu muuttaa liikkumisen varovaiseksi ja jäykäksi, mikä pahentaa selän tilannetta ja mistä on vaikea oppia pois.

Kipujen ennaltaehkäisemiseksi selän käyttäminen on ensiarvoisen tärkeätä. Jos siis selkäsi on tällä hetkellä kivuton, ole kiitollinen ja lupaa rakkaalle rangallesi pitää siitä vastaisuudessakin hyvää huolta.

Rangan monipuolinen liikuttaminen pitää pesusienimäiset välilevyt kauttaaltaan joustavina ja kosteina. Tähän tarvitaan myös sitä veden juontia! Tupakointi rappeuttaa välilevyjä dramaattisesti, joten nikotiinista on syytä luopua.

Psykososiaaliset tekijät aiheuttavat osan selkäkivuista tai pahentavat niitä. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi stressi, masennus, heikentynyt työtyytyväisyys, riitaisat tai muuten ongelmaiset ihmissuhteet, päihteidenkäyttö, ahdistus ja liiallinen sairaudentunto, kuten selkäterveyteen liittyvä katastrofiajattelu. Paljonpuhuvaa on se, että masennuslääkkeet ovat usein tulehduskipulääkkeitä tehokkaampia tiettyjen kipujen hoitamisessa. Lääkkeitä ja lääkkeellisen kivunhoidon ammattilaisia selän hoitoon ilman muuta tarvitaan meidän lääkkeettömien hoitomuotojen edustajien osaamista täydentämään.

Selän hoitaminen on siis kokonaisvaltaista ihmisyyden huomioimista. On hyviä aikoja ja huonoja aikoja, on kipeitä päiviä ja kivuttomia. Vain muutos on varmaa – ja liike on lääke.

Olin iloinen lukiessani, että paikallisessa terveyskeskuksessamme on alettu ohjata akuuttia selkäkipua potevat suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Tunnin mittainen fysioterapeuttiaika on totisesti hyödyllisempi selkäkipuiselle kuin lyhyt piipahdus yleislääkärin vastaanotolla. Näin myös yleislääkärin aikoja vapautuu niitä todella tarvitseville.

Fysioterapeuteilla ja erilaisissa manuaalihoidoissa käyminen on ehdottomasti kannattavaa, mutta oma aktiivisuus on tärkeätä. Pyri rakastamaan itseäsi niin, että aidosti haluat huolehtia hyvinvoinnistasi ja vaalia selkäsi terveyttä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä ja lisälukemista:

Liikettä ja lääkettä lonkille

Kaikki lähtee lantiosta

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

World Spine Day

Low Back Pain: Management of the Psychosocial Component

Sopivasti sairaudentuntoinen

Masennuslääkkeet usein kipulääkkeitä tehokkaampia kivun hoidossa 

Masennuslääke lievittää kipua

Terve selkä: mikä se oikein on ja mistä sellaisen saa? (Selkäviikko 15.–21.10.2018)

adult-2398561_1280.jpg

Kuka on kalevalainen jäsenkorjaaja ja mitä se ”kalevalainen” tarkoittaa?

Saan vastata näihin kysymyksiin jatkuvasti, joten kirjoitanpa vastaukset talteen blogiini!

Kansanparannuksen historiaa

Jäsenkorjaus on ikivanha suomalainen kansanparannusmuoto. Entisajan omavaraisissa yhteisöissä oli tärkeätä, että joku osasi panna raskaissa töissä sijoiltaan luiskahtaneet nivelet paikoilleen. Yhtä lailla porukassa paikkansa oli lapsenpäästäjillä, hevosenkengittäjillä ja muilla erityistaitoja osaavilla.

Mitään mystistä käsillä tapahtuvaan mobilisaatiokäsittelyyn ei liity. Kyse on tarkasta, pitkällisen harjoittelun tuloksena tulleesta anatomian tuntemuksesta. Hoitaja oppii käsillään aistimaan häiriöt kudoksen normaalitilassa ja tietyillä tekniikoilla hoitamaan niitä. Jäsenkorjaus ei voi olla uskomushoito, koska ei ole olemassa uskomusanatomiaa. Muutamassa sadassa vuodessa ihmiskeho ei ole muuttunut miksikään, joten savupirteissä muotoutuneet hoito-otteet toimivat vielä tänäkin päivänä. Taitoon ei ole oikotietä, vaan sen oppii vain tekemällä satoja ja tuhansia hoitoja.

Ennen jäsenkorjaustaito siirtyi mestarilta oppilaalle suorassa kontaktissa. 1980-luvulle tultaessa aika alkoi jättää vanhoista osaajista, joten perinteen säilyttämiseksi perustettiin koulutuksia tradition tallentamiseksi ja uusien taitajien kouluttamiseksi. Myös kalevalaisen jäsenkorjauksen oma järjestö Kansanlääkintäseura ry perustettiin 1986. Kansanlääkintäseuran lisäksi Suomessa on muutamia pienempiä jäsenkorjausseuroja, kuten Perinteinen jäsenkorjaus ry ja Suomen Kansanparantajaseura, jotka kouluttavat oman suuntauksensa mukaisia hoitajia. Eri jäsenkorjaussuuntauksissa on paljon samaa, mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Onkin järkevää ja rekisteröinnin ja nimisuojan kannalta välttämätöntä, että eri koulukunnilla on toisistaan erottuvat nimet.

Sana ”kalevalainen” on yleistermi, joka viittaa arkaaiseen muinaiseen suomalaisuuteen. Hoitomuotomme kohdalla nimityksellä viitataan kansanparannuskäytäntöjen kotoperäisyyteen. Kalevalainen jäsenkorjaus kun ei ole tuontitavaraa, vaan Suomen niemellä syntynyttä, satojen ja tuhansien lämpimien käsien kautta kulkenutta elävää perintöä esivanhemmiltamme.

Kaikki jäsenkorjaajat eivät ole kalevalaisia jäsenkorjaajia

Kalevalaisia jäsenkorjaajia siis kouluttaa Kansanlääkintäseura. Kalevalainen jäsenkorjaus on määrämuotoinen, tieteellisesti tutkittu ja nimisuojattu hoito. Nimikkeen ”kalevalainen jäsenkorjaaja” käyttöoikeuden saa vasta suoritettuaan hyväksyttävästi vaativan kolmivuotisen koulutuksen ja näyttökokeen. Opintovaatimuksiin kuuluu myös tenttejä, esitelmiä, päättötyö ja 300 dokumentoitua harjoitushoitoa.

Julkinen osaajarekisterimme on nähtävissä Kansanlääkintäseuran nettisivuilla. Sivustolla on listattu erikseen kolmatta opintovuotta suorittavat kisällivaiheen opiskelijat. He saavat tarjota kalevalaista jäsenkorjausta oppilastyönä ja tämä tulee ilmaista selkeästi. Alkuvaiheen opiskelijat eivät vielä saa mainostaa palvelujaan, vaan heidän tulee kerätä hoitokokemusta maksutta lähipiirinsä parista. Valmistunut kalevalainen jäsenkorjaaja voi menettää nimikkeen käyttöoikeuden ja nimensä rekisteristä, mikäli hän esimerkiksi luistaa velvollisuudestaan osallistua täydennyskoulutuksiin kahden vuoden välein.

Kalevalaisilla jäsenkorjaajilla on hyvä maine ja suuri medianäkyvyys. Tämä houkuttaa opportunisteja ja helppoheikkejä, joten väärinkäytöksiä esiintyy jonkin verran. Mikäli huomaat, että joku mainostaa olevansa kalevalainen jäsenkorjaaja, mutta hänen nimeään ei ole osaajarekisterissä, ilmoita asiasta puheenjohtajallemme Päiviö Vertaselle.

Liittyykö se jotenkin Kalevalaan?

Entä sitten Kalevala, liittyykö jäsenkorjaus jotenkin siihen? Elias Lönnrotin kokoama Kalevala esittelee suomalaista runoperinnettä, mutta Lönnrotin tulkintana ja 1800-luvun nationalismivirtauksen värittämänä. Kalevalaisella runoudella tarkoitetaan kalevalamittaista suomalaista muinaisrunoutta. Kalevalamittainen säe on nelijaksoinen trokee, jossa on tavallisesti kahdeksan tavua, kuten ”Vaka vanha Väinämöinen”, ”Vilu mulle virttä virkkoi”. Perinteentutkimuksen terminologiassa muistutetaan, että ”Termi ’kalevalainen’ on itse asiassa anakroninen: vanhalla suomalaisella runomitalla sepitetty laulusto on ollut olemassa vuosisatojen ajan ennen Lönnrotin Kalevalan (1835, 1849) ilmestymistä.”

Lönnrotin Kalevalan viidennessätoista runossa kyllä kuvataan jäsenkorjaushoitoa. Jo Gabriel Maxeniuksen väitöskirjassa vuonna 1733 kuvattiin perinteistä käsillä tekemistä. De Effectibus Naturalibus lienee ensimmäinen kokoomateos suomalaisesta muinaisrunoudesta. Aiheesta kiinnostuneelle nykyihmiselle suosittelen ensisijaisesti Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin perehtymistä. Siinä on todellinen aarreaitta ja kurkistusikkuna muinaisten esi-isiemme elämänmuotoon, mytologiaan ja ajatteluun!

Kiputyttö kinńröińe
Itköö hyhyttelöö:
Ei miulla kipuja tuuvva,
Vaivoja valiteta.
Tuonne mie kivut keriän,

Tuonne vaivat valitan
Kipuvuoren kukkulall’
Kivilöi kivistämäh,
Pajuloi pakottamaah.
Kuston liikkut lihasii,

Siitä liittele lihaset;
Kuston kalavut katennu,
Siih kalavu kasvattele;
Kusta on suoneti sordut,
Sim suonet solomii!

Ombele udusin ńiekloń,
Nahkańiekloń nauvuttele,
Tinańiekloń tiuvuttele
Suonet suonen piäh
Lihol’lah liikkumah,

Jäsenilläh järkkämäh,
Suońillah sorehtimah,
Ehommaks enńistäh,
Paremmaks muinostah!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lisälukemista:

Kalevalainen kansanparannus -säätiö

Avoin Kalevala -hanke

M012_KK3490_2226.jpg

Kaikki lähtee lantiosta

Työskentelen päivittäin ihmiskehojen parissa ja ilahdun aina, kun näen julkisuudessa ammattilaisia, jotka työskentelevät samaan filosofiaan tukeutuen kuin minä. Eräs tällainen ihminen on fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori. Hän työskenteli pitkään NBA:ssa ja huippukoripalloilija Kobe Bryantin fysiikkavalmentajana ja on valmentanut monia muitakin huippu- ja olympiaurheilijoita Kiira Korvesta Sergey Kovaleviin.

”Aloitan keskivartalon kontrollista, vaikka urheilijalla olisi olkapää kipeä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin ihmiskroppa vain toimii. Kun lantion kontrolli on huono, tulee vääriä liikeratoja ja se sattuu esimerkiksi olkapäässä”, Yrjövuori sanoo taannoisessa Helsingin Sanomien haastattelussa.  Kuulostaa aivan… kalevalaisen jäsenkorjaajan liturgialta! Hoitomuodossamme lantion virheasentojen korjaaminen ja sen liikerajoitteiden purkaminen on ensiarvoisen tärkeätä.

Jäsenkorjaustyössäni minä
* korjaan lantion virheasentoja
* poistan lantion alueen kipuja ja liikerajoitteita
* pehmennän lantiolle kiinnittyvien ja sen yli kulkevien lihastoimintaketjujen ja faskialinjojen liikerajoitteet, tukokset ja kireydet (eräskin lantion lihas kiinnittyy olkapäähän, faskioista puhumattakaan – olkapäävaivat johtuvat siksi usein lantiosta)
* autan ehkäisemään rasitusvammoja ja loukkaantumisia
* …ja teen tämän kaiken lujasti mutta pehmeästi omilla käsilläni, aiheuttamatta kipua asiakkaalleni tai väsyttämättä itseäni liiallisella voimankäytöllä, ja käyttämättä mitään tarpeettoman kovaa kudosta muokkaavia välineitä kuten faskiarautoja – ihmiskäden kosketus on korvaamaton, sillä se lisää oksitosiinin tuotantoa, mikä on tärkeä tekijä kivun ja kireyksien lievityksessä.

Toisessa haastattelussa Yrjövuori sanoi: ”Oma filosofiani on, että ensin pitää oppia kehon hallinta ja sen jälkeen voi ruveta parantamaan sen liikkuvuutta.” Tästäkin minun on helppo olla samaa mieltä. Jäsenkorjausasiakkaitteni keskuudessa näen jatkuvasti, miten yliliikkuvuus tuottaa jopa enemmän ongelmia kuin jäykkyys. Kehon löysyys esimerkiksi jalkaholvissa tai polvinivelissä aiheuttaa paljon kipuja ja ongelmia eri puolilla kehoa. Siksi ohjaamillani tunneilla tehdään paljon kehoa vahvistavia harjoitteita. Samoja harjoitteita neuvon jäsenkorjausasiakkailleni.

”Keskivartalo kontrolloi ala- ja ylävartaloa, mutta usein ne eivät synkkaa. Jopa aivan huippu-urheilijoilta löytyy käsittämättömiä puutteita. Kun lantionseutu saadaan kuntoon, saadaan keho toimimaan ihan uudella tavalla”, Yrjövuori sanoo.

Lantionseudun herättämiseen olen kehittänyt erityisesti Liikettä ja lääkettä lonkille -työpajani.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.yoga-day-4329901_1280.jpg

”Niin urheilijoilla kuin harrastajillakin esiintyy usein rasitusvammoja, jotka voivat johtua jostain ihan muualta kuin kipeytyneestä lihaksesta tai nivelestä. Yrjövuoren mukaan madaltuneen jalkaholvinkin perimmäinen syy voi löytyä lantiosta.
– Kun kuntoilijalle tulee polvi-, nilkka- tai selkäkipuja, ovat ne signaaleja siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Esimerkiksi lantion keikahtelu voi aiheuttaa painetta polveen ja polven kipeytyminen taas voi tuoda ongelmia polven alapuolelle. Ja jos polvi on kipeä, alkaa ontuminen ja yhtä äkkiä kehon toinen puoli saa tuplarasituksen ja ollaan kipukierteessä.
– Parin viikon lepo ja särkylääkekuuri voi viedä kivun, mutta se saattaa palata heti kun lähdetään taas lenkille. Liian usein hoidetaan seurausta, mutta ei etsitä sen aiheuttajaa, hän painottaa.” (Lähde: ESS)

Kivun syyn jäljittäminen on kalevalaisen jäsenkorjaajan työn johtotähti. Syy saattaa olla kaukanakin kipukohdasta ja sen taustalla voi olla vaikka lapsuuden tapaturma tai kolmen kuukauden takainen liukastuminen. Puolentoista tunnin kiireettömän jäsenkorjaushoidon aikana ehtii jutella, jolloin unholaan painuneet tapaturmatkin usein pulpahtavat muistin syvyyksistä pintaan.

”Yrjövuoren mukaan kaikki liike lähtee lantion ja keskivartalon hallinnasta ja lihasten tasapainosta. Jos se perusta ei ole kunnossa, liikkuja ei pysty tekemään parasta suoritustaan ja loukkaantuu helpommin”, samaisessa lehtijutussa kirjoitetaan.

Joogaopettajan työssäni ohjaan ihmisiä monin tavoin parempaan yhteyteen kehonsa kanssa. Opetan joogaajiani esimerkiksi
* vahvistamaan erityisesti keskivartalon jalkojen, lantion ja selän lihaksia
* lisäämään tervettä liikkuvuutta nivelissä, faskioissa ja lihaksissa – erityisesti lantion alueella
* kuuntelemaan oman kehon viestejä jo niistä heikoista signaaleista lähtien, jotka tulevat kauan ennen kuin itse kipu
* ehkäisemään rasitusvammoja
* parantamaan tasapainoaistia
* tukemaan yliliikkuvia niveliä ja lisäämään jäykkien nivelten liikkuvuutta
* hengittämään tavalla, joka moninkertaistaa liikkuvuusharjoitteiden hyödyt
* rentoutumaan, mikä edistää palautumista.

”Moni ihminen ei itse asiassa edes tiedä, mihin pystyisi ja mitä oikeasti jaksaisi. Koska he eivät tiedä, millaista on olla, kun on kunnolla palautunut.” (Marko Yrjövuori, HS)

Yrjövuori on puhunut siitä, miten Suomessa on katkos kuntoutusketjussa. Loukkaantunut kuntoilija jää akuuttihoidon jälkeen tyhjän päälle. Tämä on aivan totta. Biomekaniikan ammattilaisia pitäisi ujuttaa juuri tähän väliin auttamaan siinä, että kuntoilija oppisi pois kivun aikaansaamista haitallisista liikemalleista, jotta vaiva ei uusiutuisi, ja kehon ja kudosten terveen liikkuvuuden saavuttamisessa. Emoseurani Kansanlääkintäseura onkin toistuvasti ehdottanut, että terveyskeskuksiin olisi syytä saada kalevalaisia jäsenkorjaajia hoitamaan akuutteja kiputapauksia. Tämä vähentäisi potilaiden kärsimystä, kipulääkityksen määrää ja sairauslomia.

Joogaharrastuksen kyvystä ennaltaehkäistä ja hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia on kosolti tutkimusdataa.

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Höyhenenkevyestä kehonhuollosta ja putkirullalla runttaamisen vaaroista

Kalevalaisen jäsenkorjauksen kantama perinnetieto opettaa pehmeää, hienovaraista suhtautumista ihmiskehoon. Hoitomuodon ytimessä on oivallus siitä, miten pienillä eleillä ja vähällä voimalla koskettamalla saadaan aikaan syviä vaikutuksia. Yhtä tärkeää on rauhallinen eteneminen. Kyseessä ei ole vartin rykäisy, vaan hidas ja kuunteleva koko kehon käsittely.

Samanlainen lähestymistapa ihmisruumiiseen on italialaisen Vanda Scaravellin (1908–1999) opetuksiin pohjautuvassa joogassa. Hänen metodissaan lähestytään omia rajoja lempeästi, painovoimalle ja hengitykselle antautuen. Kun tullaan omien rajojen äärelle, ei pusketakaan väkisin vaan pehmennetään liikettä entisestään. Scaravelli opetti, että joogassa ei tulisi olla kyse kehon kontrollista, vaan päinvastoin kehon vapauttamisesta. Joogan tulisi tuntua vaivattomalta.

You will be amazed to discover that, if you are kind to your body, it will respond in an incredible way. (Vanda Scaravelli)

Pehmeyden filosofia on vierasta nykyajalle. Jäsenkorjaajana saan usein vastata esimerkiksi erilaisia faskianavausmenetelmiä koskeviin kysymyksiin. Näitä menetelmiä yhdistää kivuliaisuus ja voimankäyttö. On faskiarautoja (!) ja hätäisiä viikonloppukursseja. Esimerkiksi penikat, säären lihasaitioiden faskiat, ”revitään” auki (tätä verbiä todella käytetään).

Minut on koulutettu vapauttamaan faskiat hyvin hennoilla otteilla, joten näen rajut menetelmät ensinnäkin epätaloudellisina. Lisäksi on ilmeistä, että ihminen, joka tuntee kipua, ei kykene samanaikaisesti rentoutumaan. Kivulias käsittely lisää stressihormonien määrää veressä, mikä on nurinkurista, koska kehon rentoutuminen edellyttäisi päinvastaista: parasympaattisen hermoston aktivoitumista. Lisäksi voimakas ja kivulias käsittely aiheuttaa kudosvaurioita, jopa arpikudoksen kasvua – eli lisää ongelmia kehoon.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

cat-2647830_1280.jpg

Myös kotihoitomenetelmissä ohjeistan asiakkaitani lempeyteen ja ystävällisyyteen itseä kohtaan. On tavallista, että ihminen hoitaa esimerkiksi jumiutunutta lavanseutua rullailemalla raivokkaasti putkirullalla tai runttaamalla kipualuetta kipukoukulla. Tuloksena on usein entistä kipeämpi, turvonnut ja pahimmassa tapauksessa tulehtunut kudos. Itsehoidossa rullien, pallojen ja koukkujen kanssa ei milloinkaan saisi ylittää kipukynnystä ja käsittelyajat olisi hyvä pitää lyhyinä. Paineenvaihtelun aiheuttaminen jumialueelle voi olla hyvä idea, koska se kiihdyttää aineenvaihduntaa, mutta se tulisi tehdä kevyesti ja ehdottomasti kivuttomasti. Putkirullilla ja kipukoukuilla älköön siis jyystettäkö hampaat irvessä ja vesi silmistä tirskuen. Se vain rikkoo soluja ja lisää turvotusta ja sitä kautta kipua. Kipu syntyy aina kudospaineesta.

Akuutin lihasjumin itsehoidossa paljon tehokkaampi metodi olisi rentoutuminen esimerkiksi restoratiivisen joogan keinoin. Aktiivista rentoutusta voi oppia monia väyliä pitkin; kerroin niistä unettomuusaiheisessa bloggauksessani.

Viime syksynä Jämillä järjestetyssä valmennusseminaarissa käsiteltiin kestävyysliikkujien helmasyntiä, liian kovaa harjoittelua. Seminaarin koolle kutsuneiden kestävyysurheilun valmentajien mukaan tehoharjoittelun osuus on nykyään ylikorostunut samalla kun matalatehoinen, palauttava liikkuminen on vähentynyt aivan liikaa.

Tämä ei ole vain ammattiurheilijoiden tauti, vaan koskee monia tavallisia liikkujia. Moni piiskaa itsensä uupumuksen partaalle liikkumalla liian kovatehoisesti esimerkiksi HIIT-treenin merkeissä ja skippaamalla kestävyyskunnon ylläpitämisen ja palauttavat, hyvin rauhallisella tahdilla suoritetut parin tunnin kävelylenkit. Hiihtoladullakin revitellään maksimivauhtia, vaikka rauhallinen sivakointi maisemia katsellen olisi kaikin tavoin palkitsevampaa.

”Levon ja rasituksen vääristynyt suhde johtaa usein hermo-lihasjärjestelmän ylirasitustilaan, joka tuntuu olevan suomalaisten urheilijoiden kansantauti.” (Valmentaja Erkki Knuuttila)

 

Heikki Pusa puhui seminaarissa, miten kaikessa liikkumisessa tuiki tärkeälle palautumiselle ei ”pikamaailmassa” tahdo löytyä tilaa.
–On pikapesua, pikaruokaa, pikavippiä, ja pikalenkkejä. Nykyään on hillitön kiire tehdä tulosta. Aiemmin pidettiin mielessä, että tuloksen teko vaatii 8–12 vuotta harjoittelua.

Pusa totesi nykyurheilijoiden kärsivän myös liikkuvuusrajoitteista. Suorituksen rentous, palautuminen ja hermo-lihasjärjestelmän toiminta ovat kaikki riippuvaisia liikkuvuudesta.
–Keho nostaa sykettä, jos liikkuvuus on huono ja kuormitus kasvaa. Nykyään on menossa voimaharjoitteluvillitys, mutta voimaharjoittelusta ei ole hyötyä, jos liikkuvuus ei ole hyvä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

man-3221066_1280.jpg

Tavallinen tallaajakin välttyisi monilta rasitusvammoilta ja loukkaantumisilta ja saavuttaisi notkeamman ja kivuttomamman kehon paremmalla liikkuvuusharjoittelulla. Esimerkiksi hiihtäjä Annmari Viljanmaa teki menestysaikoinaan metsätöitä ja uskoo siinä käytettyjen ristikkäisten liikeratojen olleen osatekijä hänen hermostonsa huippuvireeseen. Kaikenlaiset ulkotyöt ovat usein hyväksi liikkuvuudelle ja lihasten ja hermoston yhteistyölle.

Liikuntaharrastustenkin olisi hyvä olla monipuolisia. Kehonhallinta ja sirkus ovat yksi loistava väylä joustavan, vahvan kehon ja säpäkän lihas-hermoyhteistyön saavuttamiseen. Samaten ilma-akrobatia – ja tietenkin jooga.

Luonnollisesti myös pääkopan sisältö vaikuttaa kehoon ja sen kireyksiin. Vanha jooginen viisaus kuuluu ”selkärankasi on yhtä joustava kuin asenteesi”. Kremppojaan voi lähestyä lempeän myötätuntoisesti myös energia-anatomian kautta. Jos lantiosi kiertyy virheasentoon, oletko kulkemassa elämässäsi suuntaan, johon et oikeasti tahtoisi? Jos yläraaja oireilee, mihin olet takertunut liian itsepäisesti? Jos kärsit turvotuksesta, luotatko kykyihisi tai pidätteletkö tunteittesi ilmaisua? Metafyysisessä lähestymistavassa on paljon ammennettavaa, kun kyse on keho-mieli-sielusta.

Jämin valmennusseminaarista lisälukemista kiinnostuneille:

Syksyn valmennusseminaarissa keskustellaan ”suomalaisurheilijoiden kansantaudista”

Hermo-lihasjärjestelmän ylirasitus on suomalaisurheilijoiden kansantauti – kuinka se vältetään?

Hermo-lihasjärjestelmän ylirasitus on suomalaisurheilijoiden kansantauti – kuinka se vältetään? – osa 2

Parempi liikkuvuus ja parempi palautuminen veisivät monta urheilijaa parempiin tuloksiin

Lue myös:
Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

people-2557460_1280.jpg

 

Kevään 2018 kujeet

Tämä olkoon uutiskirjeenomainen katsaus tuoreeseen vuoteen ja työkuvioihini!

Opiston kurssit

Ajankohtaisinta juuri nyt on Sastamalan opiston kevään kurssien ilmoittautuminen, joka alkaa keskiviikkona 3.1.2018 klo 12.30. Osa kursseistani on tavannut täyttyä muutamassa minuutissa, joten ole sormi napilla, jos haluat ehdottomasti jollekin tietylle kurssille. Osa opistokursseistani jatkaa vanhalla paikallaan, osaan on tullut muutoksia. Löydät kaikki opiston kurssini tämän linkin takaa ja sitä kautta pääset myös ilmoittautumaan. Esittelen tässä ne lyhyesti:

  • Yin-jooga torstaisin 10.30–11.30 Kätsäkoulun liikuntasalissa (Sastamalankatu 2) 18.1.2018 – 19.4.2018. Tuo tälle tunnille oma joogamatto ja pari vilttiä, mieluusti myös tyyny tai pari. Pidä mukana myös joogatiiliä, jos omistat sellaiset (esim. Villihinnasta saa edullisia – saapa sieltä hyvin simppeleitä joogabolstereitakin, jos uskaltaa ostaa kiinalaista!)
  • Yin-jooga torstaisin 20.00–21.00 Oivapajalla (käynti Liekolankadun puolelta lastauslaiturilta jotakuinkin Kaukolan Marjan vastaanottoa vastapäätä – Oivapajan ovikoodin saat tekstiviestinä opistolta ennen kurssin alkua) 18.1.2018 – 19.4.2018. Salissa on matot ja noin yksi joogatiili per nenä, mutta pidä mukanasi vähintään paria vilttiä ja mieluusti 1–2 tyynyä – ja omia joogatiiliä, jos sinulla on, sillä yin-joogassa enemmän on enemmän!
  • Meditaatio + Pranayama keskiviikkoisin 19.00–20.00 Kauppalankulmalla, (katutasossa, Tyrvään Yrtti-Aitasta katsottuna kulman takana, Tärpin naapurissa) 17.1.2018 – 11.4.2018. En ole vielä päässyt tutustumaan tilaan, mutta oletan, että täällä voimme istua tuolilla – tai lattialla, jos tuoli tuntuu liian rajoittavalta. Vesipullon voit pitää mukanasi.
  • Slow flow -jooga perjantaisin 9.00–10.00 Oivapajalla (ks. tarkempi ohje edeltä) 19.1.2018 – 20.4.2018. Jos omistat ns. sticky matin, eli joogamaton, joka ei venyttäessä veny ja jossa on hyvä kitka, pidä se mukana, sillä Oivapajan matot eivät ole ihanteellisia vinyasa-tyyppisessä joogassa. Vesipullokin mukaan!
  • Meditaatio + Pranayama joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina (poislukien juhlapyhät): 7.1., 4.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. Paikkana opistotalon Yläsali, Onkiniemenkatu 1. Istumme tuolilla tai lattialla, vesipulloa voit kuljettaa mukanasi.

Viikkotuntien lisäksi pidän kaksi iltapäiväkurssia:

  • Lääkkeetön kivunhoito sunnuntaina 11. helmikuuta klo 13.00–16.00
  • Lapsen luonnonmukainen hoito sunnuntaina 8. huhtikuuta klo 13.00–16.00

Lue lisää kursseista Sastamalan opiston sivuilta kunkin kurssin kohdalta Lisätietoa-napin takaa. Ota yhteyttä, jos jokin askarruttaa.

(Teksti jatkuu alempana)

physiotherapy-2133286_640.jpg

Jäsenkorjaus

Jäsenkorjausvastaanottoni pyörii yhä tavalliseen tapaan, eli ruuhkaisasti, mutta vakaalla tahdilla ja suurella innolla. Kuudes vuosi kokopäiväisenä jäsenkorjaajana pyörähti juuri käyntiin! Akuuttiaikoja en valitettavasti pysty tarjoamaan, paitsi silloin, kun joku joutuu perumaan aiemmin varaamansa ajan esimerkiksi sairastumisen takia – ja niin käy miltei viikoittain. Kannattaa siis aktiivisesti kysellä akuuttiaikojenkin perään viesteillä. Muutoin ajat menevät keskimäärin 3–4 viikon päähän. Pääsääntöisesti en tee jäsenkorjauksia iltaisin, viikonloppuisin en laisinkaan. Viestit tavoittavat minut puheluja paremmin, koska töitä tehdessäni en puhelimeen vastaa.

Motio

Maanantai-illan yin-joogat Motiolla jatkuvat. Tunnit toimivat drop in -periaatteella, eli voit käydä tunneilla silloin kun sinulle sopii – satunnaisesti tai joka viikko. Motion tunneille tulee varata paikka etukäteen. Tutustuthan varausehtoihin. Motion sali on hyvin varusteltu ja soma.

Puistokadun joogat

Investoin loppuvuodesta 2017 kymmeneen joogabolsteriin eli putkityynyyn, ja tarkoitukseni olisi järjestää keväällä noin kerran kuussa Puistokatu 14:n kauniissa ja lämpimässä salissa ihania, pitkiä joogatunteja, joissa käytettäisiin näitä bolstereita harjoituksen apuna. Niiden avulla saa rakennettua upean harjoituksen! Seuraa ilmoitteluani – ja esitä toki myös toivomuksia! Tunnit on mahdollista räätälöidä erilaisten teemojen ympärille (lonkat, selkä, hiljentyminen, stressinhallinta, ahdistuksen hoito…). Nämä tunnit ovat yleensä erittäin hoitavaa ja palauttavaa restoratiivista joogaa tai yin-joogaa. Saliin mahtuu 10 henkilöä, joten luvassa on pienryhmäjoogaa, jossa pystyn huomioimaan yksilöllisesti jokaisen osallistujan.

(Teksti jatkuu alempana)

people-2573216_640.jpg

Lentävän Maton joogat

Opetan noin kerran kuussa sunnuntaisin Tampereella Lentävässä Matossa erilaisia joogaworkshopeja käsilläseisonnasta stressinhoitoon. Ohjaan myös Lentävän Maton sunnuntai-illan yin-joogan viikkotunnin aina workshopini perään. Seuraava Lentävään Mattoon pyrähdykseni koittaa 28. tammikuuta, jolloin luvassa olisi Siivet selkään -teemalla joogan käsitasapainoja… Lisätietoa tulee pian! Tässä jo sneak peek workshopin sisällöstä (teksti jatkuu kuvan jälkeen):

An_Eka_Pada_Koundinyasana_yoga_posture_asana.jpg

Yksityisohjaus

Järjestän toiveittenne mukaisen joogatunnin työporukallenne, polttariohjelmaksi, harrastusryhmälle lajinmukaiseen kehonhuoltoon ja niin edelleen. Joogatunti on erinomainen tyhy-päivän ohjelmanumero. Tuntiin voi sisällyttää lyhyen luennon esimerkiksi hengitystekniikasta, ergonomisista työasennoista tai vastaavasta.

Voit myös tulla yksin tai kahdestaan vaikka ystäväsi tai puolisosi kanssa yksityisopetukseen työhuoneelleni, leivinuunin pehmeään lämpöön. Tunti voi sisältää esimerkiksi stressinhallintaa tukevia ohjattuja harjoituksia ja ravintoneuvonta, ohjattua rentoutusta, rentoutumistaitojen opiskelua tai unettomuuteen ja sen syihin pureutuvia harjoitteita ja neuvontaa. Voin tarjota jelppiä lihashuollon, palautumisen ja lajikohtaisen tukitreenin (esim. juoksu) suhteen. Voin opettaa joogasarjan omalle kehollesi sopivalla tavalla. Yksityisohjaus sopii  sinulle, joka olet toipumassa leikkauksesta, sairaudesta, burn outista tai vastaavasta tai sinulle, joka kaipaat tukea elämänmuutokseen, kuten painonhallintaan tai pääsykoepreppaukseen.

Isommille ryhmille vuokraamme hyvin varustellun joogasalin.

Yksityisjoogatuntini voit varata myös Motion kautta Motion upeissa tiloissa!

Mitä kaikki nämä joogatermit tarkoittavat?

Katso, löytyykö vastaus kysymykseesi täältä – ellei, niin lähetä kaikin mokomin minulle viesti ja kysy!

Vieläkö muuta?

Ken tietää! Ideoita ja intoa on aina, mutta hiljaa hyvä tulee. Seuraa netti- ja Facebook-sivujani, niin pysyt kärryillä uusimmista tuulista. Muutamia julkistuksia mm. workshopeista on tulossa ihan lähiaikoina.

Edelleen tulen mielelläni puhumaan osaamisalueistani ja tekemään vaikkapa jäsenkorjauksen näytehoitoja erilaisiin tilaisuuksiin.

Hieno kevät tulossa! Toivottavasti tapaamme! ❤

 

 

3D-valoverkko sisälläsi: oppitunti faskiasta

”Muistatko Barbapapan? Mieti, millainen ihminen on Barbapapaan verrattuna. Ihmisellä on faskiaa, barbapapoilla ei. Faskia pitää ihmisen koossa ja tekee meistä ihmisen muotoisia.” Näin selitin lapselleni, mitä faskia on.

Ihminen tuntee faskian vasta hyvin rajallisesti. Kirjoitan tämän tekstin tästä rajallisesta tiedosta ja omista tähän saakka kertyneistä havainnoistani käsin.

Faskia kattaa koko kehomme kulkien lukuisina faskialinjoina ristiin rastiin, syvällä ja pinnassa, spiraalimaisesti ja suoraan. Se on kuin kolmiulotteista hämähäkinverkkoa. Faskia pitää sisäelimemme, verisuonemme, jänteemme ja muut rakenneosamme paikoillaan sitoen ne yhteen solutasolta alkaen. Se yhdistää lihaksia toimintaketjuiksi ja rajaa lihasten toimintatilaa. Niinpä ihminen ei näytä sisäpuolelta lainkaan siltä kuin anatomiankirjoissa, joissa ihminen on pilkottu  erillisiksi osiksi: luiksi, lihaksiksi ja hermoiksi. Todellisuudessa faskia kietoo tämän kaiken yhteen; sitä ei ole erottaminen mistään mikä sijaitsee ihomme alla. Faskia todistaa sen, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen – eikä ainoastaan kehossamme, vaan koko keho-mieli-sielun puitteissa. Faskiaa pitkin kulkee informaatiota, eli se on myös yksi kehomme viestintäjärjestelmistä.

Kuvittele, että liimaat paitasi kylkiluiden kohdalla ihoon kiinni ja yrität sitten taivuttaa vartaloasi sivulle. Kiristää, ei taivu! Näin käy, kun faskian toiminta häiriintyy. Faskia on kosteaa ja liimamaista. Sitä on kehossamme useina päällekkäisinä ja ristikkäisinä kerroksina ja kerrosten välissä on liivatehyytelömäistä ainetta. Faskiakerrosten tulisi liukua kitkattomasti toistensa lomassa. Faskian vapaan liikkeen estyminen aiheuttaa kipuja, ryhtiongelmia, puutumista, rasitusvammoja, ”kuonan” kertymistä kehoon – kaikenlaisia kehon toiminnan häiriöitä. Esimerkiksi leikkausarpi tekee aina faskiaketjuun katkoksen, ikään kuin solmun lankaan, mikä heijastuu ketjua pitkin muualle kehoon ja häiritsee sen normaalia toimintaa: esimerkiksi hartiassa oleva luomenleikkausarpi voi aiheuttaa säteilykipua käteen. Kehoa liikuttaessa tuntuva kipu ja kankeus voi olla faskiaperäistä. Penikkataudissa säären lihaskalvot ovat kireinä eivätkä jousta, kun säären lihakset turpoavat, mikä blokkaa verenkiertoa ja nestekiertoa ja aikaansaa kivun. Jäsenkorjaajat tietävät senkin, että astmaatikoilla rintakehän faskiat ovat aina hyvin tiukkoina ja astmaoireet voivat helpottaa kyseistä aluetta hoitamalla.

Jäsenkorjaustyössäni ajattelen aina hyvin paljon faskiaa ja sen toimintaketjuja. Suhtaudun itse varauksella ihmiskehon osien eristämiseen, esimerkiksi sellaiseen väitteeseen, että ”olkapääkipusi johtuu ylemmän lapalihaksen kireydestä ja nytpäs löysään tämän ylemmän lapalihaksen kireyden”. Kyse ei minun mielestäni milloinkaan ole yksittäisestä lihaksesta, vaan lihaksen ja faskian kokonaisuudesta, lihas- ja faskiatoimintaketjujen kokonaisuudesta, ihmisen koko senhetkisestä elämäntilanteesta, loukkaantumishistoriasta ja niin edelleen. Jollain on olkapää kipeä ojankaivuusta, jollain siksi että hän kaatui ja löi lonkkansa kolme kuukautta sitten, jollain avioeron tunnekuohujen takia… syyt ovat yksilöllisiä. Faskian voi kiristää mikä tahansa näistä syistä, eikä syyllä ole merkitystä, kun vaivaa hoidetaan.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa jumiutunut faskia vapautetaan aina koko kehon alueelta hyvin pehmeällä ja myötäävällä liikkeellä. Näin kudospaine laukeaa ja verenkierto ja lymfakierto pääsevät toimimaan normaalisti, samoin lihakset saavat tarvitsemansa tilan, ja tämä kaikki tapahtuu koko kehon mittakaavassa. Vapautuneeseen, pehmitettyyn, liikkuvaan kudokseen ei enää satu. Ryhtivirheet, kuten lantiokorin vinoudet ja skolioosit pääsevät suoristumaan, kun pingottunut faskia ei enää ylläpidä virheasentoa. Terveen, toimivan faskian ylläpito on kuitenkin aina työtä, joka jokaisen täytyy tehdä itse, vaikka manuaaliterapioiden keinoin ongelmatilanteita voidaankin hoitaa menestyksellä. Omaa hyvinvointiaan ei kokonaan voi ulkoistaa – edes jäsenkorjaajalle, vaikka kalevalainen jäsenkorjaus niin hyvin toimiikin!

Videokuvassa faskia näyttää valoa hohtavalta, läpikuultavalta verkolta. Faskia onkin luonteeltaan valoa ja henkeä. Puhun usein siitä, miten etenkin psoas, pallea ja scalenukset ovat ”psyykkisiä lihaksia”, eli ne reagoivat välittömästi mielentiloihimme, stressiin ja shokkiin. Myös faskia on hyvin psyykkistä materiaalia. Se määrittää pitkälti ryhtimme ja ryhtimme taas kertoo sen, kuka olemme, mitä elämässämme teemme, miten elämäämme elämme. Jo lapsi osaa imitoida kehollaan ja kasvojen ilmeillä vihaista, surullista, iloista, pelokasta ja innostunutta ihmistä. Tunnetiloilla on vastaavuutensa kehomme asennoissa. Stressi ei muodostu siitä, mitä teemme, vaan siitä, miten reagoimme tapahtumiin. Vain sinä voit vaikuttaa omiin reaktioihisi, oli asia mikä hyvänsä. Mitä proaktiivisempi elämänasenne, sitä rauhallisempi ja tyytyväisempi ihminen. Vanhan joogaviisauden mukaan ihmisen selkäranka on yhtä joustava kuin hänen asenteensa. Käyttäisin samaa vertausta faskiaan. Mitä joustavampi mieli, sitä notkeampi faskia. Samaten jo lapsi osaa esittää eri ammattien edustajia pantomiimina, kehollisesti. 30 vuotta näyttöpäätteen edessä selkä kumarassa istuneen faskiat saattavat olla mukautuneet hyvin erilaiseen asentoon kuin 30 vuotta tanssineen tai jooganneen.

Miten voit huolehtia omasta hienosta 3D-valoverkostasi? Huolehdi ryhdistäsi, kun istut, teet töitä ja liikut: jos röhnötät aina juustonaksuna, faskiasi mukautuvat siihen ajan oloon. Opettele stressinhallintamenetelmiä. Uskalla kurkata sisääsi ja kuunnella, mitä sisäisellä viisaudellasi on sinulle kerrottavanaan. Tunne tunteesi, ota niistä vastuu ja sitten päästä niistä irti. Liiku paljon, vapaasti, rennosti ja luovasti. Dynaaminen jooga on erityisen hyvä faskian liikkuvuuden ylläpitäjä ja yin-joogalla taas on kyky pehmentää liian tiukkoja faskioita ja vapauttaa myös niihin lukittuneita tunteita. Venyttele. Helli kehoasi. Käy asiaan vihkiytyneillä manuaaliterapeuteilla muistaen, että faskian käsittelemisen ei kuulu sattua eikä sitä missään nimessä pidä ”repiä” auki, ellet halua lisää arpikudosta kehoosi. Juo paljon vettä pitääksesi faskiasi kosteana ja liikkuvana. Huolehdi kivennäisaineiden saannista. Vaali unta.

© Tiina Ahokas. Ethän lainaa tekstiäni ja kuviani luvatta ja lisääthän lainauksesi yhteyteen aina linkin sivustolleni.