Rituaalit edistävät terveyttä ja hyvinvointia

Monille osa joogan viehätystä on sen rituaalinomaisuus: samojen liikesarjojen ja mantrojen toistaminen, matolle astuminen, selkeästi rajatun oman hetken ottaminen arjen keskellä.

Uskon, että ihmisessä on sisäänrakennettuna pyhyyden kaipuu.

Tapa, jolla ihmiset puhuvat itselleen merkityksellisistä rituaaleista – hymyillen, haltioituneena – on paljonpuhuva. Jollekin pyhä rituaali on kahvin tai teen valmistaminen, jollekin savusaunan lämmittäminen. Joku kokee luterilaisen kirkon rukoukset ja ehtoolliset kannattelevina, toinen hakeutuu lumoutumaan ortodoksisen kirkon sakramenttien äärelle, kolmas kokee kannuksen eli shamaanirummun paukkeen johdattavan sielunsa jonkin korkeamman äärelle. Yksi rullaa auki joogamaton, toinen sitoo tossunnauhat aina samalla tavalla.

Tällaiset vakiintuneet tavat ovat tutkitusti hyväksi ihmiselle. Rituaalien on tutkimuksissa osoitettu parantavan hyvinvointia ja vastustuskykyä. Rituaalien suorittaminen laskee kortisoli- eli stressihormonitasoja. Tämä laskee edelleen pulssia ja verenpainetta ja vahvistaa immuunipuolustusta. Rituaalit vähentävät ahdistuneisuutta, parantavat suoritusta ja kohentavat itsetuntoa. Hyödyt saa hänkin, joka ei usko suorittamiinsa rituaaleihin vaan ainoastaan toistaa ne kaavamaisesti, osoittaa Toronton yliopiston tutkimus.

Erään tutkimuksen mukaan meditaatio- ja joogatunneilla käytetyn om-tavun laulaminen rauhoittaa aivojen limbistä järjestelmää ja sitä kautta lievittää pelkoa, ahdistusta ja masennusta. Stressaantuneilla yliopisto-opiskelijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan sanskriitinkielisten mantrojen kuuntelun havaittiin kohentavan huomattavasti mielialaa ja selkeyttävän mieltä. Polven nivelrikosta kärsiviä ihmisiä mantrameditaatio auttoi polven kuntoutuksessa ja kivunhallinnassa ja paransi heidän mielialaansa ja untaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

madmenmantra.JPG
Muistatko, kun Mad Menin viidennen kauden 10. jaksossa Paul Kinsey houkutteli Harry Cranen Hare Krishna -kokoontumiseen, ja aluksi niin skeptisellä Cranella lähti mantramopo käsistä?

Liikuntapedagogiikan professorin, liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentin Jarmo Liukkosen mukaan rituaaleja käytetään nykyään tietoisesti huippu-urheilijoiden henkisessä valmennuksessa. Niillä on kyky johdattaa urheilija oikeaan mielentilaan.

Psykologi Nick Hobsonin mukaan rituaalit eivät ainoastaan ole hyödyksi mielenterveydelle vaan suorastaan mielen hyvinvoinnin edellytys. Hän pitää ihmistä syvästi sosiaalisena ja ritualistisena lajina. Kun joukko ihmisiä laulaa kansallislaulua, tanssii tai rukoilee yhdessä, kaikkien aivot ovat virittyneet suorittamaan samaa tehtävää. Se luo yhteyden kokemuksen. Yhteisöllisyys on yksi ihmisen perustarpeista. Autonomiseen hermostoon kohdistuvien vaikutusten kautta yhteisten rituaalien suorittaminen lievittää stressiä ja masennusta.

”Ihminen ei lopulta ole yksilö, vaan suhdelo – olemme kytköksissä toinen toisiimme olemuksemme juuria myöten”, on filosofi Frank Martela sanonut. Rituaalit ovat yhteisöjen liimaa.

Joogatunnilla yhdessä laulettu mantra tai porukalla tehty meditaatio voi olla hätkähdyttävästi voimallisempi kokemus kuin yksin kotona tehty harjoitus. Kirtanissa tai viikonloppuretriitillä voi kokea jonkin suuremman läsnäoloa tai vain suurta rauhaa. Ryhmän yhteinen intentio ja jaetussa tekemisessä muodostunut energia kohottavat arjen yläpuolelle. Juhla-ateriat perheen tai ystävien kanssa luovat läheisyyttä ja jatkuvuutta.

Kannustan sinua vaalimaan omia, tärkeiksi kokemiasi rituaaleja tai kehittämään uusia. Kotiin voi rakentaa oman, kauniin jooganurkkauksen tai tärkeillä esineillä koristellun alttarin, jonka äärellä rukoilla, mantrata tai meditoida. Voit kutsua ystäväsi kokoon joka vuosi sinulle tärkeänä päivänä tai elvyttää lapsuudesta tutun perinteen. Riitit ovat mahdollisuus vahvistaa merkityksen tuntua omassa elämässä ja edistää omaa ja yhteisön hyvinvointia.

smoke-802587_1280.jpg

Lähteet:

Why Rituals Are Good for Your Health

Moni urheilija luottaa taikauskoisiin tapoihin – partaa ei ajeta eikä sukkia vaihdeta

Mantras Help the General Psychological Well-Being of College Students: A Pilot Study

Effects of Mantra Meditation versus Music Listening on Knee Pain, Function, and Related Outcomes in Older Adults with Knee Osteoarthritis: An Exploratory Randomized Clinical Trial

Itseohjautuvuusteoria – Eli onnellisen elämän kolme keskeisintä tekijää

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan teksteihini aina asianmukaisesti lähteen mainiten.

Neljän päivän työviikko on sivistyneen yhteiskunnan ratkaisu

New York Times uutisoi pari päivää sitten kiinnostavasta kokeesta. Uusiseelantilainen firma (Perpetual Guardian, joka hallinnoi rahastoja, testamentteja ja kiinteistöjä) päätti antaa työntekijöidensä tehdä nelipäiväistä työviikkoa täydellä palkalla. Neljänkymmenen tunnin sijaan siis työskenneltiin 32 tuntia viikossa. Koe kesti maalis-huhtikuun 2018 ajan. Sen jälkeen yhtiö pyysi kahta tutkijaa kartoittamaan kokeilun tulokset haastatteluin. Työntekijät ja pomot raportoivat seuraavanlaisia vaikutuksia:

  • Työntekijät tekivät tuottavampaa työtä: he olivat luovempia, osallistuivat aktiivisemmin, tulivat paikalle ajoissa eivätkä liuenneet töistä etuajassa tai pitäneet pitkiä taukoja.
  • He kokivat saavansa enemmän aikaan, mikä tuotti mielihyvää.
  • He viettivät enemmän aikaa perheensä kanssa ja urheilivat, laittoivat ruokaa, treenasivat ja tekivät puutarhatöitä enemmän.
  • He tulivat töihin energisempinä kuin ennen.
  • Työssäkäyvät äidit hyötyivät muutoksesta eniten. Aiemmin he olivat tehneet osa-aikatyötä: se kuitenkin tarkoitti käytännössä sitä, että he tekivät saman määrän työtä kuin muutkin, mutta tungettuna lyhyempään työaikaan.
  • Yhtiön sähkönkulutus kutistui 20 prosentilla.

Muutos kannusti työntekijöitä miettimään, miten he saisivat tehtyä työnsä taloudellisemmin. Palaverien määrää supistettiin kahdesta tunnista puoleen tuntiin ja työntekijöille järjestettiin mahdollisuus työskennellä keskeytyksittä. Moni kertoo alkaneensa tehdä yhden asian kerrallaan aiemman multitaskaamisen sijasta.

Yhtiön johtaja kertoo saaneensa idean kokeiluun tutustuttuaan kahteen tutkimukseen. Toinen osoitti, että kahdeksantuntisesta työpäivästä tehdään aidosti tuottavaa työtä vain alle kolme tuntia. Toisessa saatiin selville, että jatkuvat keskeytykset työssä voivat heikentää työn laatua yhtä paljon kuin marihuanan polttelu tai yhden yön valvominen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

adult-2449725_1280.jpg

Samanlaisia kokeiluja on tehty muuallakin maailmassa. Kuusituntiseen työviikkoon vuonna 2015 siirtyneet ruotsalaisen hoitokodin työntekijät saivat tehtyä saman määrän töitä kuin ennen – jopa enemmän. Lisäksi he olivat tyytyväisiä saadessaan viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Heidänkään ansiotasoaan ei leikattu. Hoitokodin asukkaat raportoivat saavansa parempaa hoitoa. Ruotsi onkin edelläkävijämaa mitä tulee työn ja vapaa-ajan tasapainon parantamiseen. Esimerkiksi osa-aikatyötä tehdään Ruotsissa laajalti. Pienten lasten vanhemmat tekevät lähes poikkeuksetta osa-aikatyötä hoitaakseen arjen palapelin paremmin. Helsingin Sanomien tammikuisessa haastattelussa sosiaalivirastossa työskentelevä Kajsa Heinberg toteaa: ”Ilman tätä järjestelyä yhteinen aika lapsen kanssa olisi paljon ikävämpää. Koko ajan täytyisi stressata aikataulusta. Olisin varmaan yksinkertaisesti huonompi vanhempi.”

Kuten Perpetual Guardianin toimitusjohtaja sanoo: työntekijöiden palkkauksen tulisi perustua heidän työpanokseensa, ei toimistolla kökötettyihin tunteihin. Muu on työnantajan laiskuutta. Miksi leikata työntekijän palkkaa, jos hän saa sovitut työt tehtyä nopeammin kuin tuntiperustaisessa työsopimuksessa on määritelty? Yhtiö kaavailee tekevänsä kokeilusta pysyvän käytännön.

Entä mikä vaikutus ilmastonmuutokseen olisi, jos työkulttuuri siirtyisi laajemminkin tähän suuntaan? Työmatkaliikenne vähenisi 20 prosenttia, samaten sen tuottamat saasteet; tarvittaisiin vähemmän meluisia moottoriteitä, pienemmät toimistorakennukset riittäisivät…

Uuden-Seelannin työministeri Iain Lees-Galloway on kehunut PG:n kokeilua ja toteaa liian monen kansalaisen tekevän ylipitkää työviikkoa. Nelipäiväinen työviikko olisi askel kohti fiksumpaa työelämää.

Milloin mahdamme kuulla tällaisia puheenvuoroja Suomessa? Mikä vaikutus lyhyemmällä työviikolla olisikaan

  • …suomalaisten sairauslomakustannuksiin, jotka ovat 3,4 miljardia euroa vuodessa? Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä sairauslomien syitä. Depressio kattaa 30–50 prosenttia sairauslomadiagnooseista; kenties siksi, että Kansaneläkelaitos ei hyväksy uupumusta diagnoosiksi. Luvattomien sairauspoissaolojen kustannukseksi kaavaillaan 1,4 miljardia euroa vuodessa: vuonna 2007 jopa 53 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että terveenä saa olla poissa töistä esimerkiksi perhestressin, työpaikan ongelmien, väsymyksen tai harrastusten vuoksi.
  • suomalaisten vanhemmuuteen, parisuhdetyytyväisyyteen ja muihin perhesuhteisiin?
  • suomalaisten kipuun?
  • suomalaisten hyvinvointiin?

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamista yli kolmen miljardin euron kustannuksista 2,5 miljardia on työpanosmenetyksiä ja 0,6 miljardia hoidon ja kuntoutuksen kustannuksia. Emoseurani Kansanlääkintäseuran laskelmien mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen saaminen terveydenhuollon piiriin toisi jopa 3–4 miljardin säästöt vuosittain.