Täydentävät terapiamuodot tarjoavat pelastusrenkaan työelämän nujertamille

Täydentäviin eli julkisen terveydenhuollon ulkopuolella oleviin hoitomuotoihin suhtaudutaan usein pilkallisesti: niihin viitataan huuhaana, niiden käyttäjiä soimataan hölmöiksi ja lopuksi puuskahdetaan, että tutkimuskaan ei ole osoittanut niillä olevan minkäänlaista hyötyä. Ironista kyllä, tutkimusten mukaan ivaajat ovat väärässä – ehkä he eivät ole löytäneet tai ensinkään etsineet tietoa asiasta. Esimerkiksi kalevalaisen jäsenkorjauksen tehosta on tehty paljon tutkimusta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kolmannes suomalaisista käyttää täydentäviä hoitomuotoja, kuten mindfulnessia, elämäntaitovalmennusta tai akupunktiota.

Miksi täydentävien hoitomuotojen pariin hakeudutaan? Tuoreen tutkimusdatan perusteella ihmiset hakevat apua raskaaksi koetun työelämän oravanpyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen tai jopa hylkäämiseen. Tämän havainnon teki sosiologian professori Suvi Salmenniemi, joka haastatteli täydentävien terapiamuotojen käyttäjiä eri puolilla Suomea. Huomattavan moni haastateltu oli kokenut burn outin tai kärsinyt työperäisestä masennuksesta. Terapeutit säestivät tätä havaintoa: he kertoivat Salmenniemelle, että moni heidän asiakkaistaan kertoi suurimmaksi ongelmakseen työelämän paineet.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

youtuber-2838945_1280.jpg

Salmenniemi johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Tracking the Therapeutic: Ethnographies of Wellbeing, Politics and Inequality. Hän tutkii vaihtoehtoisia terapioita ja niihin liittyviä terveys- ja sairauskäsityksiä, politiikkaa ja eriarvoisuutta. Seuraan hanketta ja sen julkaisuja mielenkiinnolla. Olen itsekin siirtynyt ”oravanpyörästä” hyvinvointialalle ja kouluttautunut jäsenkorjaajaksi ja joogaopettajaksi, itse itseni työllistäjäksi. Jotkut omista kavereistanikin ovat määritelleet minut puolisoni rahoilla eläväksi haihattelijaksi, joka vähän joogailee ja paijailee asiakkaitaan. Asiakkaitani taas olen usein kuullut luonnehdittavan hivenen hölmöiksi, tyyliin ”saahan sitä rahansa käyttää miten tahansa, ja onhan ne hivelyhoidot ihan kivoja, mutta sen kummempaa hyötyä tuosta tuskin on”.

Oma kokemukseni ja asiakkailta saamani palaute on räikeässä ristiriidassa tämän vähättelyn kanssa. Työni on vaativaa ja jatkuvaa kouluttautumista vaativaa ja siihen saisi uppoamaan loputtomasti tunteja, mutta se on suunnattoman palkitsevaa. Asiakkaani ovat älykkäitä ja analyyttisia ja hakeutuvat luokseni aidosta tarpeesta: petyttyään julkisella puolella tarjottuun hoitoon, kivusta eroon päästäkseen, elämänkriisistä toipuakseen. Monen työtaakka on aivan liian suuri ja organisaatiomuutokset, yt-neuvottelut, alituinen kiire ja huono johtaminen lisäävät kuormaa. Mediassakin jaetaan nykyään paljon henkilötarinoita, joissa ihminen uupuu, ja toipuu vasta tehtyään elämänarvojaan ja työelämäänsä koskevia muutoksia. Näiden henkilötarinoiden julkaisemistakin on arvosteltu kovin sanoin, vaikka saman kokeneiden tarinat toimivat usein vertaistukena kärsiville – ja vaikka työuupumus ja huonovointisuus on tutkitusti kasvussa.

Nuorten aikuisten työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Joka päivä yhdeksän suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. Vuonna 2017 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 600 henkilöä. Heistä 34 prosentilla syynä oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, 29 prosentilla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

green-1350599_1280.jpg

Täydentäviä hoitomuotoja kritisoidaan joskus siitä, että niiden avulla yritetään tiristää jaksamisensa äärirajoilla työskentelevistä ihmisistä irti viimeisetkin pisarat sen sijaan, että puututtaisiin ongelmien syntysyyhyn, ongelmiin organisaatioissa ja työnjohdossa. Salmenniemen tutkimuksen mukaan täydentävien hoitomuotojen käyttäminen jonkinlaisen minäprojektin edistäjänä ja työkyvyn maksimoijana on vain marginaalinen ilmiö. Suurin osa hänen haastatelluistaan kertoo aivan toisenlaista tarinaa: he vain yrittävät selviytyä joten kuten. ”Vaihtoehtoterapioita ei käytetty niinkään oravanpyörässä tarpomiseen vaan pikemminkin tämän pyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen tai hylkäämiseen”, Salmenniemi kirjoittaa.

Salmenniemi on havainnut haastateltaviensa käyttäneen työelämästä väkivaltaisia termejä: töissä ”piiskataan”, ”ruoskitaan” ja ”ollaan veitsenterällä”. Tahti on armoton ja pakotettu eikä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työn määrään ole. Moni oli yrittänyt vaikuttaa asioihin korkeammilla tasoilla ja ottanut epäkohdat puheeksi, mutta yksi ihminen ei useinkaan voi muuttaa suuren firman kurssia – eikä sitä voi keneltäkään vaatia. Oma hyvinvointi on joskus pantava työn sankaruuden edelle. Joogatunnille osallistuminen ei tarkoita, että sokeana hyväksyisi työelämän armottomuuden. Se voi olla keino jaksaa seuraavaan päivään.

”Moni etsiytyi vaihtoehtoisten terapioiden pariin ottaakseen etäisyyttä palkkatyöhön ja löytääkseen vaihtoehtoja työelämän kilpailun, taloudellisen hyödyn ja suorittamisen logiikalle. – – Vaihtoehtoterapioiden avulla ei pyritty optimoimaan itseä entistä tehokkaammaksi työntekijäksi ja kapuamaan takaisin oravanpyörän vietäväksi. Sen sijaan niiden avulla pyrittiin selviytymään ja tekemään ymmärrettäväksi kokemusta maailmasta, joka uhkasi näyttäytyä kylmänä ja mykkänä ja jossa toivo paremmasta oli välillä etsittävä hyvinkin pienistä ja arkisista palasista. Monille vaihtoehtoiset terapeuttiset käytännöt toimivat ikään kuin ’pelastusrenkaana’, joiden avulla kiskottiin itseä takaisin pinnalle uupumisen mustista vesistä. Ne tarjosivat mahdollisuutta siihen, minkä työelämän koettiin kieltävän: mahdollisuuden pysähtyä, hellittää, rauhoittua ja hidastaa.”

Suvi Salmenniemi

Täydentävät hoitomuodot auttavat ihmisiä pitämään toivoa yllä. Ne tarjoavat uusia suuntaviittoja ja terapeuttisia työkaluja umpikujaan päätyneille. Ne tarjoavat rauhan tilan, jossa voi hahmottaa, miksi uupumukseen päädyttiin, millä tavoilla voisi elämänsä ja työnsä jatkossa järjestää, ja millaisia yhteiskunnallisia arvoja itse tahtoo kannattaa.

.

Lähteet:

https://blogit.utu.fi/laaketiedekriittisyys/2018/10/25/tuore-julkaisu-analysoi-suomalaista-cam-tutkimusta/

https://ilmiomedia.fi/yleinen/vaihtoehtoterapiat-tyoelamassa-uupuneiden-selviytymiskeinona/

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mielenterveyden-hairiot-vievat-yha-useamman-nuoren-tyokyvyn/

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/masennus-vie-joka-paiva-yhdeksan-henkiloa-elakkeelle/

 

Yskä voi kieliä elämänhallinnan ongelmista: uutta tutkimustietoa keho-mieli-sielusta

Vastikään julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan neljännes suomalaisista potee psyykkisten tekijöiden aiheuttamia hengitystieongelmia, kuten yskää, limaisuutta tai hengenahdistusta.

Arvostetussa kansainvälisessä psykologian lehdessä Psychological Medicinessä julkaistussa tutkimuksessa kartoitetut psykologiset oireet olivat

  • aleksitymia, eli kyvyttömyys tunnistaa tunteita ja niihin liittyviä kehoreaktioita
  • omaa terveyttä kohtaan tunnettu ahdistus, eli huoli sairaudesta ja
  • elämänhallinnan eli koherenssin ongelmat.

Koherenssin tunteella tarkoitetaan ihmisen kokemusta siitä, miten hyvin hän ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, kokee vaikeudet haasteina sen sijaan, että luovuttaisi ja masentuisi. Vahva koherenssin tunne on tärkeä työkalu stressinhallinnassa.

Tutkittavilla henkilöillä oli terveiksi todetut keuhkot.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

woman-698995_1280.jpg

Tutkimusprofessori Tiina Paunio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin yliopistosta toteaa: ”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista. Tämä tulisi huomioida potilaiden hoidossa ja hoitopolkuja rakennettaessa”

Tämä tutkimustulos voisi olla askel kokonaisvaltaisemman terveydenhoidon suuntaan konventionaalisen lääketieteen puolella. Perinteisissä ja täydentävissä hoitomuodoissa ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen, eli sen sijaan, että tarkasteltaisiin fyysisiä vaivoja psyykestä riippumattomina, katsotaan ihmistä ja hänen elämäntilannettaan kokonaisuutena. Usein puhutaan keho-mielestä tai keho-mieli-sielusta. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, sanoo moni jäsenkorjausasiakkaani havaittuaan itse, että ylityöt lyövät selän jumiin tai että sydänoireille ei koskaan löytynyt muuta selitystä kuin aviokriisin tuottama stressi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pharmacy-1729445_1280.png

Hengitystieoireilua koskeneessa tutkimuksessa havaittiin myös, että psykologisia oireita potevat ihmiset käyttivät huomattavasti enemmän terveyspalveluita. On ymmärrettävää, että selittämättömät oireet huolestuttavat ja niiden herättämiin kysymyksiin tahdotaan saada vastauksia. Kun konventionaalisen lääketieteen mittarit eivät osoita poikkeavuuksia, potilas jää epätietoisuuden valtaan, koska oireet ovat yhtä kaikki totta. Tällöin on tärkeätä, että potilas kohdataan empaattisesti – ja että hoitavalla taholla on tarjota muitakin keinoja kuin Burana.

Kenties jonain päivänä ihminen voidaan hoitopalvelusta kuin hoitopalvelusta ohjata avarakatseisesti eteenpäin sellaiselle osaajalle, joka voisi osata auttaa paremmin, edustaa tämä sitten konventionaalista tai täydentävää lääketiedettä. Me kalevalaiset jäsenkorjaajat viittilöimme asiakkaamme lääkärin pakeille herkästi, jos näemme tarvetta lisätutkimuksiin. Eettiset ohjeemme velvoittavat siihen. Itse ohjaan mielelläni asiakkaitani myös luotettujen kollegojeni, kuten ersdalilaisten vyöhyketerapeuttien pakeille, mikäli koen, että heidän työkalunsa sopisivat vaivaan omiani paremmin. Minun vastaanotolleni on tullut asiakkaita, joille psykiatri on suositellut jäsenkorjaushoitoani, ja myös ortopedit ja hammaslääkärit ovat ohjanneet asiakkaitaan minulle ja kollegoilleni. Euroopan unionin kansalaisista puolet käyttää CAM-hoitoja eli täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja, ja niitä käytetään yleensä – sananmukaisesti – täydentämään konventionaalisia menetelmiä.

Voi olla, että rosenterapeutti osaa yskivän asiakkaansa yläselän jännityksiä pehmentäessään kysyä juuri sen oikean kysymyksen, joka johtaa oivallukseen ja helpotuksen kyyneliin. Kenties kundaliinijoogatunnilla tehty ohjattu meditaatio ohjaa ihmisen kohtaamaan ikävän tosiasian, jota kohti hän on vältellyt katsomasta. Kiinalaisen lääketieteen terapeutin Qitä vapauttavat akupunktioneulat voivat koontaa koherenssin paremmin kuin kuusikaan kodeiinikuuria.

The Academic Consortium for Integrative Medicine & Health on yhteenliittymä, joka painottaa yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa potilashuollon erilaisten koulukuntien ammatinharjoittajien keskuudessa ja kannustaa harjoittamaan sellaista konventionaalista, täydentävää ja vaihtoehtoista terveydenhuoltoa, joka on näyttöön perustuvaa.

Yhteenliittymän jäsenenä on tällä hetkellä yli 60 arvostettua akateemista lääketieteen keskusta USA:ssa, kuten Harvardin lääketieteellinen koulu, Yalen yliopisto, Stanfordin yliopisto, Mayo-klinikka, Johns Hopkinsin yliopisto jne.

Yhteenliittymän mukaan jokaisella yksilöllä on oikeus terveydenhoitoon joka:

  • tarjotaan arvokkaasti ja asiakasta kunnioittaen
  • sisältää hoivaavan/välittävän hoitosuhteen (a caring relationship)
  • pitää arvossa koko persoonaa – mieltä, kehoa ja henkeä (spirit)
  • tiedostaa sisäisen parantamiskyvyn
  • tarjoaa valinnan mahdollisuuksia täydentävistä ja konventionaalisista hoidoista.

Lähde: liinanblogi.com

 

Lähteet:

thl.fi

Laill. lääk. Esko Poppiuksen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja The Sense of Coherence and Health (Koherenssin tunne ja terveys) uta.fi

liinanblogi.com