Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

Uskotko sinäkin, että selkäkivut johtuvat heikoista keskivartalon lihaksista? Mitä jos kerron, että kyseessä on virhekäsitys?

Alaselkäkivuista kärsiville suositellaan usein korsettilihasten eli vartaloa tukevien syvien lihasten vahvistamista. Ajatellaan, että selkäranka, joka ei nauti jämäkkää tukea ympäröiviltä lihaksilta, on altis kivuille ja säryille, ja että kipeä selkä tarvitsee vain lisää voimatreeniä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaan itse asiassa selkäkivuissa on usein kyse vastakkaisesta asiasta: liian jännittyneistä keskivartalon lihaksista.

Jäsenkorjaajat tietävät, että selän ja lantion alueen kivuista kärsivillä on usein kroonisesti jännittyneet lihakset. Joillakin ihmisillä esimerkiksi pilatesharrastus on johtanut lantionpohjan lihasten jännittyneisyyteen. Kun aina vain treenataan aktivaatiota eikä koskaan rentouttamista, luodaan jumi, josta on vaikea päästä eroon ja joka lisää ympäröivien kudosten kiputiloja.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

move-3605073_1280.jpg

”Tarvitset vahvemmat tukilihakset” -väittämän taustalla on ajatus selästä heikkona ja haavoittuvana rakenteena, joka vaatii alituista varomista, vaalimista ja huolenpitoa. Lihastuesta paasaavat ihmiset ovat usein samoja tuomiopäivän profeettoja, jotka varoittavat esimerkiksi taaksetaivutusten vaaroista. Tosiasia kuitenkin on, että ihmisen selkä on uskomattoman vahva ja upea rakenne. Sitä on todella vaikea saada rikki. Sinun selkäsi ei ole heikko ja epävakaa, vaan hieno, vahva kokonaisuus, johon voit luottaa.

Katastrofiajattelun ja selkäkivun välillä on havaittu yhteys. Kivun pelkääminen muuttaa kaikkea liikkumista välittömästi ja totaalisesti. ”Selän menemistä” pelkäävä ei liiku luontevasti ja rennosti, vaan jännittyneesti, luoden jatkuvasti tätä kuuluisaa lihasaktivaatiota – ja sitä kautta kipua. Katastrofiajattelu – ”selkäni on heikko”, ”kohta selkäkipu kuitenkin iskee taas” – saa keskivartalon lihakset jännittymään, eli luo tarpeetonta ja haitallista lihasaktivaatiota. Tämä tapahtuu ihan arkisissa asioissa: kun kävelet portaita, kun noukit pudonneen esineen lattialta, kun sidot kengännauhat.

Mikä neuvoksi?

Rentoutustaidot ja pelosta eroon opetteleminen.

Jo varhaisessa vaiheessa jäsenkorjaajan uraani oivalsin tämän yhteyden, ja se oli yksi syy, joka sai minut hakeutumaan joogaopettajakoulutukseen. Haluan auttaa ihmisiä muuttamaan ajattelunsa rakenteita ja pääsemään eroon omaa kehoa kohtaan tunnetusta pelosta ja inhosta. Haluan opastaa ihmisiä havainnoimaan, mitä heidän omassa kehossaan tapahtuu ja miten mielen liikkeet heijastuvat kehon tuntemuksiin. Haluan auttaa ihmisiä tunnistamaan jännittyneiden ja rentojen lihasten eron. Haluan opettaa aktiivista rentoutumisen taitoa, sillä se on tie ulos kivusta ja pelosta.

Selkäkivut eivät välttämättä parane coretreenillä ja lankkuharjoituksilla. Lempeän, hyväksyvän läsnäolon harjoittaminen voi olla tehokkaampi lääke. Tämän takia jooga toimii erinomaisena kipurohtona. Hengittäminen, rangan liikuttaminen kaikkiin sen kuuteen liikesuuntaan ja aktiivisen rentouttamisen harjoittaminen saavat kivun lievittymään tai jopa katoamaan kuin taikasauvaa heilauttamalla.

Esimerkiksi syysloman Silkkitoukka-rentoutustunnin jälkeen eräs osallistuja kertoi selkäkipunsa kadonneen tyystin – ja minä kun panin osallistujat vain makaamaan joogasilkissä tunnin ajan! Kyse oli siitä, mitä puhuin ja miten – ja mihin johdattelin ihmiset kiinnittämään huomionsa.

Ennen joulua pääset harjoittamaan rentoutumisen, selän rauhoittamisen ja lääkkeettömän kivunhoidon taitoja ohjauksessani vielä viidesti. Ohjaan kaksi kaksituntista stressinpoistoon ja rentoutumiseen keskittyvää restoratiivisen joogan workshopia 14. ja 22.12. (nämä toimivat!), yhden tunnin mittaisen ilmasilkkirentoutuksen (ks. workshopit-välilehti) ja kaksi tunnin mittaista yinjoogan viikkotuntia. Olet lämpimästi tervetullut noutamaan itsellesi jouluksi tyynen mielen ja kivuttoman selän.

Viitteet tutkimuksiin:

Trunk muscles activation pattern during walking in subjects with and without chronic low back pain: a systematic review

Pain catastrophizing moderates changes in spinal control in response to noxiously induced low back pain

Disclaimer: totta kai myös lihasheikkous on joissakin tapauksissa selkäkipujen takana, mutta silloinkaan kyse ei ole jonkin yhden tietyn lihasryhmän heikkoudesta, vaan paljon monimutkaisemmasta kokonaisuudesta. Jos motoriset taidot ovat kehnot vähäisen liikkumisen vuoksi, ei kehon biomekaniikka voi toimia tarkoituksenmukaisesti: tällöin esimerkiksi sidekudokset kuormittuvat ja keho kipeytyy sitäkin kautta. Kaikki lähtee jälleen kerran jalkaterän lihasten kunnosta, ja toimiva selkä tykkää äärimmäisen paljon myös vahvoista, aktiivisista pakara- ja reisilihaksista – ja niin edespäin. Liikuntaa harrastamattoman kannattaa ilman muuta tehdä myös lihaskunnon parantamiseen tähtääviä harjoitteita. Soffaperunalle pienikin lisä päivittäiseen liikkumiseen on mahtava apu. Monipuolinen liikkuminen ja motoriikan harjoittaminen on tärkeätä. Ihan ensinnä voi ryhtyä kävelemään 10 000 askelta päivässä. Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä faktaa, että läsnäolon ja rentoutumisen taidot ja katastrofiajattelusta pois oppiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä elementtejä matkalla kohti kivutonta selkää.

yoga-224643_1280.jpg

 

Kipua reiden ulkosyrjällä tai jalkapohjassa? Rauhoita kiukkuinen IT-kalvo ja plantaarifaskia.

”Ihmiset treenaavat kuntosalilla kaikkia lihaksia paitsi jalkateriä, jotka ovat tärkein osa kehossa!” Näin sanoi Berliinin faskiatutkimuskongressissa marraskuussa 2018 puhunut paleoantropologian professori Daniel E. Lieberman. Tämän Harvardin yliopiston professorin esitelmä käsitteli IT-kalvoa ja plantaarifaskiittia ihmiskehon evoluution näkökulmasta: hän korosti, että faskian ymmärtämiseksi meidän täytyy tietää, mistä ja miten nykyihmisen faskia on vuosimiljoonien kuluessa kehittynyt.

Omien asiakkaitteni keskuudessa näiden kyseisten rakenteiden ongelmat ovat erittäin tavallisia. Reiden ulkosyrjä ja sen lihaskalvo eli IT-kalvo vaivaa monia, ja jalkapohjan kalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti, jota joskus luupiikiksi tai kantakalvon tulehdukseksi kutsutaan, on tavallinen ongelma. Kalevalaisella jäsenkorjauksella ja ohjaamillani jooga- ja kehonhuoltotunneilla oireita on helppo lievittää ja jopa poistaa kokonaan, mutta miten pureutua vaivan syntysyihin, jotta häiriötila ei uusiutuisi? Daniel E. Lieberman vastasi tähän kysymykseen esitelmässään upeasti ihmisen kehityshistorian kautta. Lopulta hän päätyi samoihin vastauksiin, joita itse jäsenkorjaajana ja joogaopettajana opetan eteenpäin:

  • Vahvista jalkaterän lihaksia
  • Liiku paljon ja monipuolisesti
  • Valitse kenkäsi viisaasti

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

feet-2358333_1280.jpg

Tiede-lehti uutisoi perjantaina tutkimuksesta, jonka mukaan vaimentavat juoksukengät lisäävät rasitusvammoja. Kalevalaiselle jäsenkorjaajalle tämä ei ole uutinen. Me suosittelemme asiakkaillemme aina avojaloin kävelyä, paljasjalkakenkiä ja ylipäänsä mahdollisimman joustavapohjaisia jalkineita, jotta jalkaterän lihakset vahvistuisivat ja jokainen varvaskin olisi aktiivinen toimija. Näin estetään myös varpaiden nivelrikon ja vasaravarpaiden kehittyminen.

Liian tukevat jalkineet estävät jalkaa toimimasta niin kuin sen olisi määrä toimia. Husin liikelaboratorion tutkijan Juha-Pekka Kulmalan toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin erittäin vaimennetun kengän lisäävän jalkaan kohdistuvaa iskukuormitusta 12 prosenttia. Jalan jousto kärsii vaimennetusta kengästä. Näin jalka osuu juostessa maahan kovempaa ja jäykempänä, Tiede-lehti tiivistää.

Yksi faskian tehtävistä on varastoida energiaa väliaikaisesti. Siten esimerkiksi juoksemisessa faskia osallistuu liikkeen tuottamiseen uudelleenponnistusvaiheessa. ”Jalkaa voi ajatella jousena, joka painuu kasaan laskeutumisvaiheessa ja vapautuu sieltä ponnistuksessa takaisin alkutilanteeseen. Jousen toiminta mukautuu käänteisesti jalkineen vaimennukseen, eli jos kengän jousto on suurta niin jalan jousto on vastaavasti pienempi”, Juha-Pekka Kulmala sanoo Tiede-lehden haastattelussa. Vuoden 2009 faskiatutkimuskongressissa Amsterdamissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan lihakset supistuvat tässä jousimaisessa työskentelyssä vain vähän, jänteet ja faskia sitäkin enemmän.

Mikäli ihminen istuu paljon, liikkuu vähän ja lihakset eivät ole kunnossa, sidekudokset joutuvat ylitöihin: ne rasittuvat ja jopa tulehtuvat. Jäykkäpohjaisten kenkien ja asfaltilla kävelyn laiskistamat jalat ovat alttiita rasitusvammoille. Näin ollen sekä jalkapohjan kalvot (joita on siellä kuusi kerrosta) ja IT-kalvo reiden ulkosyrjällä voivat sitä paremmin, mitä parempi lihaskunto niiden kantajalla on. Paljain jaloin kävely, metsässä liikkuminen ja joogan yhdellä jalalla tehtävät tasapainoliikkeet ovat mannaa jaloille. Hyviä jalkaholvia ja nilkkaa vahvistavia jumppaliikkeitä saa aiheeseen perehtyneiltä liikuntaohjaajilta ja fysioterapeuteilta. Lihaksilla on väliä. Lihakset vahvistuvat, kun käytät niitä. Heimoilla, jotka eivät käytä kenkiä lainkaan, on vahvemmat lihakset jalkapohjassa. Suomen olosuhteissa elävän kaksijalkaisen on hyvä valita kenkänsä joustava- ja ohutpohjaisina ja nakata nekin nurkkaan aina kun mahdollista.

Lieberman huomautti, että juoksijan on syytä huolehtia hyvästä juoksutekniikasta: sääriluun tulisi pysyä askeltaessa aina pystysuorassa, eli polvi ei saa yliojentua. Yliojentuminen kuormittaa IT-kalvoa voimakkaasti.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

achieve-1822503_1280.jpg

Mikään määrä liikuntaa taas ei nykytiedon mukaan ole kylliksi, jos istut paljon. Tuorein tutkimus on osoittanut, että jo kymmenen minuutin yhtäjaksoiset istumisjaksot ovat itsenäinen riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. Jumppatunti istumatyöpäivän jälkeen ei siis riitä mihinkään. Toisaalta jos vähennät istumista 20 minuutilla per päivä, onnistut jo kohentamaan terveyttäsi ja lihasmassaasi.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa kiinnitetään huomiota myös kehon virheasentoihin, esimerkiksi siihen, onko lantiokori vinossa vaikkapa vuosia sitten tapahtuneen nilkan nyrjähdyksen seurauksena. Kehon ketju tasapainotetaan kalevalaisella jäsenkorjaushoidolla niin, että keho suoristuu, nivelet pääsevät liikkumaan oikealla liikeradalla ja faskiat ja lihakset vapautuvat toimimaan koko pituudeltaan.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen koulutuksissa puhutaan paljon laadukkaan ruokavalion merkityksestä ihmiskehon rakenteille. Sokerin katsotaan haurastuttavan kalvoja. Myös paleoantropologi Liebermanin mukaan heikkolaatuinen ravinto on yksi taustatekijä plantaarifaskiitille ja IT-kalvon ongelmille. Vihanneksia ja täysjyväviljoja nassuun ja pikaruoka, alkoholi ja sokeri vähemmälle, niin rakenteesi voivat paremmin!

IT-kalvon ja plantaarifaskian hyvinvoinnista huolehtimiseksi ei siis tarvita kikkakolmosia (jotka yleensä keskittyvätkin pelkkään oireeseen syntysyiden sijaan), vaan omaa aktiivisuutta ja hyvää, jokapäiväistä huoltoa:

  • monipuolisesti viisasta liikettä
  • lihasten vahvistamista
  • nivelten liikkuvuudesta huolehtimista
  • solujen ravinnoksi terveellistä ruokaa

Akuutit kiputilat kannattaa käydä hoidattamassa kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Erityisen hyviä itsehoitovinkkejä löydät Fatima Witickin Facebookista ja Instagramista.

ballet-835757_1280.jpg

 

Terve selkä: mikä se oikein on ja mistä sellaisen saa? (Selkäviikko 15.–21.10.2018)

Suomessa vietetään paraikaa Selkäviikkoa. Sen teema on tämän vuoden Maailman selkäpäivän 16.10.2018 mukaisesti Rakasta selkääsi. Teemalla halutaan kannustaa ihmisiä pitämään huolta selästään ja pysymään aktiivisena. Kirjoitan teeman herättämistä ajatuksistani, sillä kun puhe on selästä ja itsensä rakastamisesta, ollaan mun ammatillisella tontillani! Selkä on upea rakenne: se on todella vahva, sitä on lähes mahdotonta saada rikki. Se nauttii liikkeestä. Selkärangastasi lähtevät hermotukset myös sisäelimiisi, eli sisuskalusikin voivat paremmin, kun selkäsi voi hyvin. Joogassa sanotaan, että ihmisen selkäranka on yhtä joustava kuin hänen mielensä ja että ihminen on nuori niin kauan kuin hänen selkärankansa on taipuisa. Toisaalta selkä heijastaa peilin lailla, jos elämässä on jokin pielessä.

Moni liikkuu ja syö jonkinlaisen rankaisu-/palkintomentaliteetin ohjaamana, sisäistetyn itseinhon vallassa, negatiivisesta mielenmaisemasta käsin. Näen tämän olevan monin tavoin huono juttu, katson asiaa sitten hyvän elämän filosofian, joogan psykologian tai kansanparannuksen maailmankuvan näkökulmasta.

Mitä tarkoitan tällä negatiivisella mielenmaisemalla? Puhun siitä, kun oma keho nähdään viallisena ja sitä pyritään muokkaamaan ”paremmaksi” liikunnalla. Puhun siitä, kun herkuttelu pitää ”ansaita” joko suorittamalla arjen toimia taikka jokin liikunnallinen tavoite. Puhun siitä, kun vertaillaan omaa kehoa muihin. Ylisuorittamiseen taipuvaiset ihmiset eivät useinkaan tee asioita itselleen vaan muille, antaakseen itsestään reippaan vaikutelman: oman hyvinvoinnin sijaan keskitytään kulisseihin.

Negatiivinen mielenmaisema voi purkautua suusta esimerkiksi seuraavanlaisina lauseina:
–Ei musta kyllä koskaan mitään juoksijaa tule.
–Mun selkä on paska ja tulee aina olemaan.
–En mä nyt oikeasti voisi syödä tätä kakkupalaa, mut syödään sitten ensi viikko pelkkiä salaatteja…
–Helppohan sun on tehdä Bakasana / harrastaa tankotanssia, kun oot niin kevyt, toista se on tämän ruhon kanssa!
–Tiedän kyllä, että pitäisi venytellä, mutta kun ei vaan tuu tehtyä.
–Olin tänään spinningissä, bodypumpissa JA päälle vielä hiittitreenissä, joten oon todella ansainnut tämän suklaapatukan!

Jos taas pohditaan, mitä sanoisi Selkäviikon sanoman sisäistänyt toimija, joka todella rakastaa selkäänsä ja koko olemustaan, voisivat lauseet kuulostaa tältä:
–Terve ja toimintakykyinen keho on mittaamattoman arvokas etuoikeus, josta haluan pitää huolta jokaisena elämäni päivänä.
–Oman kehoni hyvinvoinnista huolehtiminen on mun vastuullani, joten liikutan ja venytän kehoani monipuolisesti joka päivä samaan tapaan kuin harjaan hampaatkin joka päivä.
–Terveellinen ruoka on polttoainetta keholleni ja nautinto sielulleni. Olen niin arvokas heppu, että haluan ravita itseni rakkaudella hyvällä ruualla joka päivä. Hyvästä ruuasta ja fiksusta syömisestä tulee hyvä olo, josta haluan pitää kiinni.
–Herkut kuuluvat elämisen arvoiseen elämään, joten otan lasin viiniä, palan kakkua tai Big Macin silloin kun huvittaa, ja nautin joka suupalasta tai siemaisusta selittelemättä, puolustautumatta tai syyllistymättä.
–Mulla on mahtavat, neuroplastiset aivot, joille voin opettaa juuri niitä uusia asioita, joita haluan. Aloitan siis rohkeasti, selittelemättä, puolustautumatta tai itseäni syyttelemättä salsan / kuviokellunnan / ilma-akrobatian / polkujuoksemisen, koska laji kiinnostaa minua!
–Jos joogan eteentaivutusten tiellä oleva mahanröllykkäni ottaa minua päähän, lopetan asiasta valittamisen ikiajoiksi ja joko ryhdyn toimiin, joilla pääsen siitä eroon, tai hyväksyn röllykän ja alan rakastaa sitäkin osana ihanaa itseäni.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

black-and-white-2319024_1280.jpg

Olin viime sunnuntaina Helsingissä pitkän linjan baletti- ja joogaopettaja Fatima Witickin syvävenyttelyworkshopissa. Fatiman jämäkkyys yhdistettynä vuosikymmenten työkokemukseen on tehnyt minuun syvän vaikutuksen. Monessa asiassa hän puhuu täysin samaa kieltä kuin minä kalevalaisena jäsenkorjaajana, kuten: Keho on ketju. Siitä tulee pitää huolta kokonaisuutena. Jos jalkaterät eivät toimi, kehosi perusta ei ole kunnossa ja kaikkialle muualle kehoon tulee ennen pitkää ongelmia. Jos sormet ovat heikot, koko yläraaja lapaluihin saakka prakaa. Jos lonkat eivät toimi, eivät olkapäätkään toimi, polviin tulee kipuja ja niin edelleen; ennen kaikkea lonkat siis tulee pitää hyvällä harjoittelulla liikkuvina. Lonkkien jähmeys ilmenee usein selkäkipuna. Kehosi näyttää siltä, mitä teet sillä eniten.

Fatima on hahmo, joka kannattaa ottaa seurantaan sosiaalisessa mediassa, jos haluat voida kehossasi paremmin ja olet valmis nousemaan sohvalta ja työskentelemään sen eteen. Hän julkaisee Facebookissa ja Instagramissa päivittäin ohjevideoita. Instassa niitä on jo tuhat. Sieltä vain tekemään! Hän asettelee sanansa hyvin, kuten tässä:

Tekosyyt ja selitykset. Olen kuullut ne kaikki. Sen niminen on maailman paksuin kirja. Älä selitä vaan toimi ja tee. Älä yritä vaan tee. Älä arvostele tai kritisoi vaan tee. Aloita toimi ja tee. 45 sekunnin jumppahetki on tekemistä. 5 minuutin jooga tai venyttelyhetki on tekemistä. Kävele portaat. Kanna kauppakassit. Parkkeeraa auto kauemmas. Sinun ei tarvitse olla hyvä vaan sinun pitää aloittaa. Hyväksy että olet NYT, tässä ja nyt, sellainen kuin olet, ja liiku. Miksi? Sillä kehomme on tehty liikkumista varten ja liike on lääkettä. Liikkuminen parantaa. Toimi nyt. Älä selitä. Se että et liiku, etkä tee mitään, on epäterveellisintä sinulle.

Fatima Witick 17.9.2018 / Instagram

tai tässä alisuorittamisen vastaisessa manifestissa:

Mikään ei korvaa liikettä tai liikkumista. Mikään ei korvaa tehtyä treeniä tai harjoitusta. Mikään sana tai puhe ei paranna tekniikkaasi. Vain tekemällä oppii. Ja tekemällä säännöllisesti ja paremmin kehittyy.
Ryhti paranee vain parantamalla ryhtiä. Kunto nousee vain liikkumalla. Voima kehittyy käyttämällä voimaa. Notkeus lisääntyy vain tekemällä viisaita venytyksiä.
Selittämällä opit vain selittämään ja kehityt selittämisessä.
Aloita, toimi ja tee. Älä selitä.

Fatima Witick 30.9.2018 / Instagram

Tai ennen kaikkea – koska korostan aina, että terve keho on etuoikeus, josta kannattaa pitää huolta, koska sitä ei kaikille suoda, ja koska liikunnan harrastaminen ylipäänsä on etuoikeus, sillä vain Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa ihmisillä on mahdollisuus keskittyä oman kehonsa hyvinvointiin (sota-alueilla se ei onnistu):

Treenaaminen on etuoikeus jota kaikille ei suoda. Ota siis ilo mukaan tunnille, sillä puitteet missä minä esim saan nykyään tehdä työtäni ja opettaa oppilaitani on luksusta. Tanssikoulu. Vastaanottajat. Tuntitarjonta. Ryhmät. Välineet. Puitteet. Omat tuntini. Isot salit. Peilit. Jne jne. Ei ollut tällaista kun minä olin nuori. Tule tunnille tekemään työtä itsesi kanssa, valmistaudu, LÄMMITTELE, investoi itseesi, tee, kuuntele ohjeita, toimi ja tee, tee se mitä pyydetään ja niin kuin se pyydetään, tee uudestaan, tee paremmin, panosta ja näe vaivaa, innostu, inspiroidu, heittäydy, ota selvää, älä luule, tiedä ja tiedosta, kokeile eri tapaa, opi hyvät tavat tehdä sama asia hyvin ja eri tavoilla, kertaa, käy läpi, kirjoita ylös, muistele, kertaa kaverin kanssa. Älä stressaa, älä murehdi, älä kritisoi vaan toimi ja tee, tiedosta mitä teet, huomaa mitä teet ja mitä tapahtuu kun teet. Uskalla! Opi treenaamaan ja tekemään työtä. Opi treenaamaan itsellesi itsesi takia, älä treenaa opettajalle vaan itsellesi. Älä toista joka kerta samaa virhettä, tee eri virhe. Älä säti itseäsi kun teet väärin, tee virheestä kaunis jatka, tee paremmin. Älä vähättele itseäsi. Usko itseesi. Tee työtä jotta asiat voi muuttua ja kehittyä. Panosta perusasioihin ja perustekniikkaan. Pidä huolta kehostasi ja mielestäsi. Hyväksy kehosi ja kehitä sitä. Vahvista heikkouksia. Käytä mieltäsi ja aivojasi. Älä ole tylsä, ole mielenkiintoinen. Kiinnostu. Löydä itsesi. Ole oma itsesi. Arvosta itseäsi. Älä kopioi, älä matki, opi itse. Tee työtä itsellesi, itsesi takia.

Fatima Witick 7.9.2018 / Instagram

Tee virheestä kaunis! Tee ensi kerralla eri virhe! Tällainen ajattelu rohkaisee minua liikkumaan ja kokeilemaan uusia asioita iloisella mielellä. Toivottavasti sinuakin.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

body-1082139_1280.jpg

Tule rohkeasti joogatunnilleni: kuten aina korostan, sinun ei tarvitse osata mitään osallistuaksesi, sillä tunnille tullaan oppimaan, jäykät tulevat sinne pehmenemään ja yliliikkuvat vahvistumaan. Joogassa vahvistamme myös jalkaterää ja sormia, se on tärkeätä! Tule jäsenkorjaukseeni: minun tehtäväni ei ole arvostella kehoasi tai elämäntapojasi, vaan auttaa kehoasi voimaan paremmin hyväksyvän läsnäolon ilmapiirissä. Tule torstai-iltojen kehonhuoltotunnilleni, siellä tehtävät harjoitteet eivät ole helppoja eivätkä mukavia, mutta hyödyllisiä ja hyväätekeviä! Voit aina aloittaa juuri siitä, missä olet nyt.

On sanomattakin selvää, että tällainen hyvinvointipuhe koskee niitä, jotka ovat saaneet syntyä terveeseen kehoon. Autoimmuunisairaudet, kuten reuma, vaikea masennus, hermovauriot taikka synnytyksessä tai auto-onnettomuudessa syntyneet vammat antavat erilaiset lähtökohdat. Erilaiset elämänkriisit avioeroista rahahuoliin heijastuvat herkästi selän hyvinvointiin, eikä siihen auta jumppa vaan se, että kriisi menee ohi. Perheessäni on ollut kipukroonikkoja, jotka ovat kuolleet varhaisella iällä. Jooga tai veden juominen ei olisi pelastanut heitä. Ero lähtökohtien välillä tulee ymmärtää.

Kuitenkin juuri siksi, että kaikki eivät ole niin terveitä, olen alkanut ohjata restoratiivista joogaa: se sopii myös rikkinäisille, kipeille ja toipilaille ja sitä voidaan käyttää hoitavana menetelmänä myös monenlaisten sairauksien kohdalla. Se auttaa voimaan paremmin – samoin kuin kalevalainen jäsenkorjaus, joka niin ikään tepsii myös joihinkin jo sairauden asteelle edenneisiin häiriötiloihin kehon toiminnassa. Tänä päivänä moni ylisuorittaa treeninsäkin aloittaen esimerkiksi hillittömän kuntokuurin, joka katkeaa pian flunssakierteeseen, tai tähtäämällä erilaisiin äärisuoritteisiin – on hyvä tiedostaa, että ylisuorittaminenkin on etuoikeus, kuten Sisko Savonlahti tämän päivän Helsingin Sanomissa viisaasti kirjoitti.

Maailma on täynnä asioita, joista emme yksin päätä, vaikka kuinka haluaisimme. Ehkä siinä mielessä ylisuorittaja on onnekas ihminen.

Sisko Savonlahti 17.10.2018 / Helsingin Sanomat

Aloita tänään siitä, mistä voit päättää. Sellaisia asioita on kosolti. Selkäviikon kunniaksi voit vaikka heti ilahduttaa rankaasi liikuttelemalla sitä kaikkiin sen kuuteen liikesuuntaan, jotta se pysyisi iskussa. Nouse seisomaan, taivu lonkista eteen, palaa seisoma-asentoon ja työnnä lantiota eteenpäin ja nosta katse kohti kattoa, levitä kädet T-asentoon ja kierrä vyötäröstä vasemmalle, sitten oikealle, nosta kädet pääsi yläpuolelle ja kaarra itsesi banaanin muotoon ensin toiseen, sitten toiseen suuntaan. Hengitä koko ajan tehokkaasti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Juo iso lasi vettä, sillä välilevystäsi jopa 90 % on vettä. Voi hyvin!

#rakastaselkääsi #selkäviikko #LoveYourSpine #WSD2018.

Restoratiivinen jooga, oikotie lomamoodiin.

Olen ohjannut restoratiivista joogaa muutaman vuoden ajan. Tunnit ovat olleet suosittuja ja saamani palaute haltioitunutta: ”Juuri tällaista olen kaivannut”, ”Vihdoinkin löytyi mulle sopiva joogamuoto”, ”Vaivuin jo ensi minuuteilla johonkin transsiin”, ”Pitkästä aikaa mua ei satu mihinkään”.

Sinun ei tarvitse osata mitään tai olla edes kiinnostunut joogasta osallistuaksesi restoratiiviseen joogaani. Restoratiivisessa joogassa emme tee mitään, vaan annamme joogan tehdä työtään meissä. Lepäämme erilaisissa hyvin tuetuissa ja pehmustetuissa asennoissa. Asennot ovat helppoja; vaikeampi pala voi olla rauhoittua aloilleen ja olla tekemättä mitään, mutta siinä auttaa hyvä sanallinen ohjaaminen. Restoratiivinen jooga on hyvin eri asia kuin yinjooga, jossa pyrimme avaamaan nivelten liikeratoja ja faskialinjoja ja joka voi aika ajoin tuntua napakaltakin.

Miksi restoratiivinen jooga on niin rakastettua ja tehokasta? Listasin havaintojani.

jooga1.jpeg

Restoratiivinen jooga…

Rentouttaa syvästi.

Rentoutunut, levollinen olo on monille harvinainen vieras nyky-yhteiskunnan paineiden vuoksi. Emme osaa levätä. Juhliminen tai Netflixin katselu eivät ole lepoa siinä mielessä mitä hyvinvointimme vaatisi. Tehokkuusmentaliteetti, luterilainen työmoraali, työelämän epävarmuus ja kiivastahtinen some-maailma piiskaavat monet äärirajoille. Useat hakevat harrastuksistaankin tehokkuutta erilaisten hiit-harjoitteiden tai ääritavoitteiden muodossa, mikä lisää stressikuormaa entisestään.

Restoratiivisessa joogassa luovumme radikaalisti kaikesta tekemisestä ja keskitymme vain olemaan. Lepäämme hetkessä ja itsessämme yrittämättä mitään. Äärimmäisen mukavissa asennoissa loikoilu saa ihmisen laskemaan panssarinsa ja tyynnyttää ylikierrokset. Harjoituksen mukanaan tuoma levollisuus muistuttaa, miltä elämän on tarkoitus tuntua: vapaalta ja virtaavalta. Rentoutumistaito on kuin lihas, jota voi vahvistaa. Rentoutuminen helpottuu harjoituksen myötä.

Parantaa unen laatua.

Ihminen nukkuu sikeät, yhtäjaksoiset yöunet todennäköisimmin silloin, kun hänen stressivasteensa sammuu ja parasympaattinen hermostonsa aktivoituu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Silloin olo on aamulla virkeä ja sängystä on helppo nousta, keho tuntuu lämpimältä ja vetreältä. Stressaantuneella näin ei välttämättä käy. Silloin vuoteeseen on hankala rauhoittua, uni on kevyttä ja katkeilevaa, kestää kauan saada unen päästä kiinni ja aamulla olo on takkuinen. Restoratiivinen jooga aktivoi parasympaattisen hermoston. Kun olo on valmiiksi raukean rauhallinen, uni tulee helposti ja on syvää ja hoitavaa. Hyvä uni on kaiken perusta. Ihan kaiken.

Auttaa palautumaan.

Treenin jälkeiset sitkeät lihaskivut, jaksamisvaikeudet liikkuessa, korkea syke, nukkumisvaikeudet, ärtyneisyys, jatkuvasti hieman nuhainen olo tai flunssakierteet voivat kieliä palautumisvaikeuksista. Restoratiivinen jooga edistää palautumista tehokkaasti. Tämä tapahtuu kahta reittiä: kokonaisvaltainen rentoutuminen sammuttaa stressivasteen ja yöunen laadun paraneminen lisää palautumista entisestään.

Olen jo saanut restoratiivisen joogan ryhmiini osallistuneilta palautetta, jonka mukaan joogaa seuraava treeni on kulkenut sähäkästi ja vahvasti, lihakset eivät ole menneet tukkoon ja treeniä seurannut uni on ollut hyvää. Tämä on myös oma havaintoni. Keho palautuu treenistä ja ihan jokapäiväisestä arkiaktiivisuudesta ketterämmin, kun otat päivittäin aikaa rentoutumiselle.

Vilkastuttaa aineenvaihduntaa.

Tutkimuksen mukaan restoratiivinen jooga auttaa hoikistumaan ja pitämään ylimääräiset kilot poissa vähentäen etenkin ihonalaisrasvaa. Tutkimuksessa verrokkina ollut venyttelyryhmä ei saavuttanut tällaisia hyötyjä.

Stressi saa suoliston temppuilemaan, vatsahappotasot kaaokseen ja rasvan kerääntymään etenkin navan ympärille korkean kortisolitason takia. Parasympaattista hermostoa kuulee usein kutsuttavan lepää ja sulattele -hermostoksi. Ruuansulatus kun käynnistyy toden teolla vasta kun parasympaattinen hermosto on päällä. Sympaattisen hermoston ollessa aktiivinen ruuansulatus on ikään kuin tauolla, koska elimistö suuntaa energian taistele ja pakene -toimintoon. Hermostomme on yhä muinainen, vaikka arjessa kohtaamamme uhat ovat toisenlaisia kuin ennen.

Rentoutumisen käynnistyttyä maha saattaa alkaa murista. Kyse ei ole suoliston älämölöstä, vaan vagushermon eli kiertäjähermon aktivoitumisesta. Se on parasympaattisen hermoston päähermo, joten kun tämä narina kantautuu kupeiltasi, tiedät että rentoutumisesi on hyvässä käynnissä! Osa ohjaamani restoratiivisen joogan tehosta perustuu tietoiseen vagushermon aktivointiin esimerkiksi pranayaman eli joogan hengitysharjoitusten keinoin.

Kohottaa mielialaa.

Väsyneenä mieli on matala ja elämä näyttää ankeimmat puolensa. Rakkaimmatkin ihmiset käyvät hermoillesi, miniatyyrivastoinkäymisetkin saavat ärräpäät lentämään. Paha mieli voi oireilla vaikkapa migreenialttiutena, itkuisuutena tai närästyksenä. Syy ärtymykseesi ei ole ympäristösi, vaan sinä itse; näin ollen hyvinvoinnin avaimetkin ovat sinun käsissäsi. Harjoittamalla itsemyötätuntoa ja panostamalla lepoon ja palautumiseen saat sisäsyntyisen valosi loistamaan. Kun lepäät väsymyksesi veke, elämä alkaa tuntua kevyeltä ja soljuvalta, asiat ja ihmiset ympärilläsi kauniilta. Restoratiivisen joogan harjoittaminen kertoo aivoillesi, että olet turvassa. Silloin aivot lähettävät lihaksillesi rentoutumiskäskyn. Stressihormonitasot laskevat. Muistat, että perimmäinen luontosi on rauha.

Parantaa vastustuskykyä.

Stressi, huonolaatuinen tai vähäinen yöuni ja jatkuva ylikierroksilla pörrääminen johtaa usein flunssakierteeseen. Sairastut aina kun loma alkaa tai nappaat muuten vain kaikki kulkutaudit. Restoratiivinen jooga vahvistaa immuunipuolustustasi. Esoteerisessä mielessä joogiset harjoitukset vahvistavat auraasi, minkä vaikutus vastustuskykyysi on myös vahvistava.

Kohentaa terveyttä.

Restoratiivinen jooga auttaa toipumaan stressistä, traumasta, loukkaantumisesta ja sairaudesta. Se tasapainottaa kehoa auttaen eroon rasitusvammoista. Toisin kuin monia muita joogan muotoja, restoratiivista joogaa voi harjoittaa heti leikkauksen jälkeen tai jopa flunssaisena tai kuumeisena ja näin edistää toipumista. Terapeuttisesti restoratiivista joogaa voi käyttää monien eri sairauksien, kuten Parkinsonin taudin, astman ja Crohnin taudin tukihoitona.

Se laskee verenpainetta, korkeata verensokeria ja kortisolitasoja ja auttaa sitä kautta torjumaan sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta. Naiset saavat restoratiivisesta joogasta apua, mikäli lapsettomuus, raskaus, kuukautiset tai vaihdevuodet koituvat ongelmaksi. Päänsärkyiset ja migreenipotilaat saavat usein apua restoratiivisesta joogasta, samaten iskiaskipuiset. Krooninen kipu voi lievittyä.

Ahdistuneet ja paniikkihäiriöiset hyötyvät restoratiivisesta joogasta mittaamattomasti. Paniikkikohtaukset voivat vähentyä tai jäädä pois, musta pilvi pään päällä haipuu ohuemmaksi.

Restoratiivinen jooga ei kuluta energiaasi, vaan antaa sitä lisää.

Mistä ammennan opetukseeni?

Yhdistän restoratiivisen joogan opetuksissani tietotaitoani eri aihepiireistä. Joogaopettajakoulutuksistani tuon etenkin pedagogisen osaamisen, syvärentoutusohjaajan taidot ja tukun NLP-työkaluja. Kalevalaisen jäsenkorjauksen ansiosta minulla on seitsemän vuoden kokemus ihmiskehon eri tasojen hoitamisesta hermostosta faskiaan ja kroonisesta kivusta ryhtiin, ja käytän tätä tietoa hyväkseni. Peruslääketieteen opinnot ovat lisänneet ymmärrystäni anatomiasta, fysiologiasta ja mielenterveydestä. Traumasensitiivinen lähestymistapa joogaohjaukseen on erityinen kiinnostuksenkohteeni. Shiatsu-, reiki- ja rosenterapiaopintoni ovat laajentaneet käsitystäni ihmisestä ja hoitamisesta. Oma kaksikymmenvuotinen matkani joogan, esoterian ja varjotyöskentelyn maailmassa antaa oman silauksensa työlleni. Tulevaisuudensuunnitelmissani on restoratiivisen joogan pioneerin Judith Hanson Lasaterin koulutukseen osallistuminen.

Juureva käytännön työ jäsenkorjaajana on vuosi vuodelta vahvistanut minulle, että usein esitetyssä väittämässä on perää: 80–90 prosenttia ihmisten vaivoista on stressiperäisiä. Kaikkia kivuliaita ja jumittuneita yhdistää kuitenkin yksi asia: rentoutuminen helpottaa heidän oloaan. Kalevalainen jäsenkorjaushoito on pitkä (noin 90 minuuttia), rauhallinen ja kivuton. Se toimii paljolti hermostotasolla. Ihmisen parasympaattinen eli lepohermosto aktivoituu kätteni kosketuksesta. Käsittelyn jälkeen olo kehossa on joustava ja pehmeä – osin tietenkin jäsenkorjauskäsittelyn vaikutuksesta, mutta osin siksi, että ihminen on rentoutunut syvästi. Rentoutuminen voi olla vaikeata ilman sanallista tai manuaalista ohjausta.

Jäsenkorjaustyössänikin olen ohjannut ihmisiä rentouttamaan tietoisesti lihaksiaan. Hampaidennarskuttajat ja -purijat hyötyvät puremalihasten rentouttamisen taidosta enemmän kuin kalleimmistakaan purentakiskoista. Krooninen niskajännitys hellittää, kun ihminen oppii itse rentouttamaan niskansa, vaikka sata hierojakäyntiä ei ole muuttanut tilannetta miksikään.

Aikuisen päiväunihetki

Kiukutteleva kaksivuotias herää päiväunilta päivänsäteenä. Restoratiivinen jooga on aikuisen päiväunihetki. Joskus aikuisen täytyy opetella perusasiat uudelleen hoivaamalla itseään kuin kaksivuotiasta: laittaa itsensä ajoissa nukkumaan kun ilta koittaa, määrätä ravitseva ruokahetki kun on nälkä, ohjata lepäämään kun väsyttää.

Lämpimästi tervetuloa lepäämään tunneilleni. Opetan restoratiivista joogaa workshopeissa ja yksityisohjauksessa eri joogakouluilla ja studioilla. Seuraa ilmoitteluani nettisivuillani ja somessani. Ota yhteyttä, jos tahdot restoratiivista joogaa työporukallesi esimerkiksi lounastuntijoogan tai tyhy-toiminnan muodossa. Voin tulla ohjaamaan joogakoulullesi tai yhdistyksellesi. Syvärentoutusta ohjaan myös ilmajoogakankaissa – se on kokemisen arvoista!

.

© Tiina Ahokas. Ethän lainaa tekstiäni ja kuviani luvatta ja lisääthän lainauksesi yhteyteen aina linkin sivustolleni.

jooga.jpeg

Opiston syyskaudesta 2018 eli tervetuloa joogakursseilleni!

Joogatuntini Sastamalan opistolla alkavat tällä viikolla. Muutama seikka siihen liittyen.

  • Minulla on tänä syksynä opistolla vain kaksi kurssia: slow flow -jooga perjantaisin 9.00 ja yinjooga perjantaisin 10.00. Kumpikin kurssi täyttyi saman tien ja kummallekin on jonottajia. Peruutuspaikkoja voi kysyä opistolta.
  • Kumpikin kurssi on Oivapajalla, jonka käytännöt ovat muuttuneet viime lukuvuodesta: opiskelijat eivät enää saa ovikoodia tekstiviestinä, vaan opettaja avaa oven ja asettaa ovistopparin pitämään oven raollaan.
  • Käynti Oivapajalle tapahtuu takakautta, Liekolankadulta, rakennuksen takapihan lastauslaiturin kautta. Ovessa on Sastamalan opiston logo. Jotakuinkin vastapäätä tätä sisäpihaa ovat esim. Liekolankadulla sijaitsevat Kaukolan Marjan vastaanotto ja jalkahoitola Elisanhovi. Sama kartalla:
  • Slow flow -joogalaiset: Tulen ekana aamuna 8.45 paikalle, jatkossa 8.50.
  • Yinjooga alkaa välittömästi slow flow’n perään. Jos osallistut vain yintunnille, huomioithan, että aiempi ryhmä on saapuessasi loppurentoutuksessa: suodaan heille rauhaa ja hiljaisuutta.
  • Oivapajalla on toimintaa kurssiaikoinamme, joten meillä on siellä elämää ja ääntä ympärillämme. Näin on hyvä, joogan on tarkoitus tulla tavallisen elämän keskelle ja opettaa keskittymään niin, että ulkoiset häiriötekijät ei hetkauta tasapainoamme!
  • Perustiedot kummastakin kurssista on luettavissa opiston sivuilta Lisätietoa-napin takaa. Varsinkin yinjoogalaisten on hyvä lukaista, mitä kannattaa tuoda tunnille mukanaan. Suosittelen pitämään omaa joogamattoa mukana, jos omistat sellaisen.
  • Lähetä minulle viestiä, jos sinulla on vielä muuta kysyttävää!

Sydäntäni lämmittää, kun kurssini ovat olleet niin suosittuja. Lämpimästi tervetuloa tunneilleni! Vietetään ihanat, avaavat ja hyvinvointia monin tavoin lisäävät perjantaiaamupäivät joogamatolla.

Tervetuloa myös Motion tunneille, mikäli et saanut paikkaa opiston kurssille tai jos kaipaat lisää joogatunteja viikkoosi. Myös Motion torstai-illan kehonhuoltotunnit ovat kokeilemisen arvoisia, siellä tehdään jooga-asentojen lisäksi muitakin harjoitteita.

stretchen-1634784_1280.jpg

Tiinan syksyn 2018 joogatunnit

Syksy tuo muassaan hieman muutoksia opetusaikatauluihini, mutta paljon ihania tunteja on yhtä kaikki luvassa – lämpimästi tervetuloa joogaamaan kanssani! Viikkoaikataulu tulee olemaan seuraavanlainen:

YINJOOGA maanantaisin 20.00
ILMAJOOGA tiistaisin 17.00
VINYASA FLOW torstaisin 19.00
KEHONHUOLTO, VENYTTELY JA FASCIAT torstaisin 20.00
SLOW FLOW perjantaisin 9.00
YINJOOGA perjantaisin 10.00

Sastamalan opiston kursseille ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 15.8.2018 klo 12.30. Joogaryhmäni ovat usein täyttyneet haipakkaan, joten kannattaa olla sormi napilla aika lailla h-hetkellä. Opetan syyslukukaudella opistolla vain kaksi kurssia, jotka ovat slow flow ja yin, kummatkin perjantaiaamussa. Slow flow (60 minuuttia) alkaa klo 9.00 ja yin (75 minuuttia) klo 10.00. Suunnittelen nämä tunnit siten, että ne sopivat peräjälkeen tehtäviksi ja toisiaan täydentämään: mikäli siis mahdollista, tule kumpaankin ryhmään! Suora linkki opiston kursseihini on tässä.

Mikäli kaipaat

  • lisää joogaa,
  • iltatunteja tai
  • tunteja, joille ei tarvitse sitoutua koko lukukaudeksi,

tule Motiolle! Loput viikkotuntini ovat siellä. Yinjooga jatkaa tuttuun tapaan maanantai-illoissa. Tiistaisin sijaistan ilmajoogan ohjaajana ainakin syyskauden ajan. Torstaisin ohjaan kaksi tuntia putkeen: ensin vinyasa flow’n, sitten monipuolisen kehonhuoltotunnin. Jos kaipaat opiston torstai-iltojen yinjoogaa Oivapajalla, tule Motion torstaitunnille: teemme siellä paljon yin-liikkeitä! Motion tuntien maksuvaihtoehdot näet täältä. Liikuntasetelit kelpaavat maksuvälineenä. Tunneille tulee varata paikka etukäteen varausjärjestelmän kautta.

Opiston tunnit alkavat 14.9.2018 ja Motion syyskausi 27.8.2018. Motion kesätunnit pyörivät siis vielä puolitoista viikkoa. Lisätietoa tuntisisällöistä edempänä!

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pilates-1669674_1280.jpg

Viikkotuntien lisäksi järjestän aika ajoin workshopeja Puistokadun salilla ja Motiolla. Workshopit ovat viikkotuntia pidempiä sessioita, joissa syvennytään usein johonkin teemaan, kuten stressinhallintaan, vuodenaikaan tai niskan hyvinvointiin. Workshopeista ilmoittelen nettisivuillani ja Facebookissa. Voit aina esittää minulle toiveita teemaworkshopeista!

Noin kerran kuussa opetan Tampereella Lentävässä Matossa erilaisia workshopeja, ilmajoogaa ja yinjoogaa. Teen myös vierailuja eri kaupunkien joogastudioille. Jos haluat minut kaupunkiisi opettamaan, ota yhteyttä!

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

yoga-2137288_1280.jpg

Lisätietoa syksyn joogatunneista

Ohjaustyylini on sellainen, että kaikki joogatuntini sopivat sekä ensikertalaisille että konkareille. Minut on koulutettu huomioimaan jokaisen joogaajan anatomian yksilöllisyys, joten minun tunneillani ei jahdata muotoa, vaan tarjoan erilaisia vaihtoehtoja liikkeiden suorittamiseen: tavoitteena on omaa kehoa palveleva harjoitus ja hyvä olo.

Yinjooga

Yinjoogassa huljutellaan faskiat vapaaksi. Se on staattinen joogatyyli, jossa asennoissa viivytään 2–10 minuuttia. Yinjooga edistää syvien sidekudosalueiden aineenvaihduntaa ja liikkuvuutta ja tekee hyvää etenkin alaselälle ja lonkille. Yinjoogalla on erittäin voimakas hermostoa rauhoittava ja stressiä purkava vaikutus. Asentoihin rauhoittuminen monen minuutin ajaksi opettaa hyväksyvää läsnäoloa. Hyvä joogamuoto tosi jumissa oleville.

Vinyasa flow ja slow flow

Dynaaminen joogan muoto, jossa liikkeet tehdään virtaavina sarjoina hengityksen tahdissa. Se kehittää voiman ohella kestävyyttä ja kehon koordinaatiota, tasapainoa ja liikkuvuutta. Olo tunnin jälkeen on yleensä vapautunut ja energinen. Slow flow on kuten vinyasa flow, mutta hitaammalla tahdilla ja yksinkertaisemmin. Slow flow on erityisen sopiva aloittelijoille, hieman rapakuntoisemmille tai rauhallista harjoitusta kaipaavalle, joskin harjoituksesta voi rakentaa myös erittäin vahvan ja vahvistavan! Flow-tunnit huolehtivat hyvästä ryhdistä ja notkistavat oloa.

Kehonhuolto, venyttely ja fasciat

Tällä rauhallisella tunnilla huollamme koko kehon perusteellisesti sormenpäistä olkapäihin ja varpaista kallonpohjaan. Teemme erilaisia venytyksiä ja faskiaan kohdistuvia harjoitteita. Yhdistän joogan, jäsenkorjausoppien ja uusimman faskiatutkimuksen parhaat palat tällä tunnilla, jonka sisältö vaihtelee kerrasta toiseen. Tavoitteena on lisää liikkuvuutta, kivuttomampi keho, immuniteetti rasitusvammoille, rentoutuneempi lihaksisto, joustava faskia ja levollinen mieli.

Ilmajooga

Ilmajooga on joogaa höystettynä katosta riippuvalla kankaalla. Tiistaitunti on vuoroviikoin lempeä ja vahvistava: lempeällä tunnilla teemme osan tunnista yinjoogaa ilmassa leijuen ja liikumme rauhallisemmalla tahdilla, vahvistavalla tunnilla teemme sananmukaisesti hieman voimakkaamman harjoituksen. Ilmajoogakangas tuo joogaharjoitukseen ihanaa painottomuuden tunnetta. Kangas tukee asentoja ja sen paine toimii faskioita avaavasti. Kankaan varassa riippuminen avaa selkärankaa upeasti. Loppurentoutus liinan kätköissä on suloinen kokemus. Vastaukset yleisimpiin ilmajoogakysymyksiin:

  • Kangas kattokiinnityksineen kestää henkilöauton painon, joten se kestää sinutkin!
  • Pää alaspäin ei ole pakko mennä, jos ei halua!

yoga-1507398_1280.jpg

Kungfu, kalifornialainen autotalli ja alkemia – kaikki ovat osa yinjoogan historiaa

Yinjoogan suosio Suomessa kasvaa jatkuvasti. Se tuntuu puhuttelevan yhä useampia ihmisiä mieltä rauhoittavan, kehon jännityksiä purkavan ja unettomuutta hoitavan vaikutuksensa vuoksi. Yinjooga ei ole venyttelyä. Se ei kohdistu lihaksiin. Sen sijaan harjoituksessa stimuloidaan faskioita ja sidekudoksia pitkillä, monen minuutin mittaisilla pidoilla erilaisissa asennoissa. Kehosta tulee harjoituksen myötä joustavampi ja kivuttomampi ja nivelten liikeradat saattavat laajentua. Yinjooga hoitaa yhtä lailla mieltä kuin kehoa. Paikoilleen pysähtyminen sallii ihmisen kääntyä sisäänpäin, kuulla oman sydämensä äänen meluisassa maailmassa.

Kirjoitan nyt yinjoogan historiasta joogaopettaja Bernie Clarkin ansiokkaan kirjan The Complete Guide to Yin Yoga pohjalta. Sivuan samalla lyhyesti omaa polkuani yinjoogan adeptiksi.

Indus-jokilaakson meditoija

Ensimmäinen tunnettu kuva yinjooga-asennossa istuvasta hahmosta on neljäntuhannen vuoden takaa. Meditaatioasennossa istuva käppänä on kuvattu sinetissä, joka löydettiin Indusjoen kainalossa sijaitsevan Mohenjo-Daron muinaiskaupungin arkeologisista kaivauksista, nykyisen Pakistanin alueelta. Sinetin kaivertaja ei tietenkään ollut koskaan kuullutkaan yinjoogasta, mutta jokin vastaava harjoitus oli hänelle tuttu. Siddhasanassa tai lootusasennossa pitkään ja hartaasti istuminen on yinjoogan ja monien tuhansia vuosia sitten harjoitettujen joogaperinteiden ydintä. Joogalla valmistettiin keho kestämään pitkiä meditaatiossa istumisen jaksoja.

Dynaaminen jooga, jonka visuaalinen kuvasto on nykysuomalaisellekin tutuinta, on paljon nuorempi tuote: yang-tyylistä, lihaksia vahvistavaa joogaa lienee harjoitettu vasta pari sataa vuotta. Vanhimmat joogatekstit hädin tuskin mainitsevat asanoita, koska jooga oli ensisijaisesti työkalu itse- tai jumaloivalluksen saavuttamiseksi ja keho joissain koulukunnissa jopa hidaste tämän johtotähden yhyttämisessä.

Dynaamisen joogan suosio kasvoi kasvamistaan, kun sen mahdollisuudet voiman ja terveyden vaalimisessa oivallettiin länsimaissa 1900-luvulla. Yin-tyylinen harjoittelu marginalisoitui pitkäksi aikaa – noustakseen uuteen kukoistukseen 2000-luvulla. On hyvä muistaa, että molempia joogan muotoja tarvitaan ja ne täydentävät upeasti toisiaan.

Sisäinen alkemia

Samaan aikaan kun intialaiset joogit etsivät avainta sielun kuolemattomuuteen, tutkivat taolaisen alkemian harjoittajat Kiinassa mahdollisuuksia saavuttaa fyysinen kuolemattomuus. Taolaisen sisäisen alkemian pohjalta kehittyi sittemmin kiinalainen lääketiede. Termit prana ja chi olivat jo muodostuneet. Molemmat tarkoittavat elämänenergiaa. Edellistä termiä käytetään joogassa, jälkimmäistä kiinalaisessa lääketieteessä. Kumpikin perinne pyrkii ohjailemaan ja ravitsemaan tätä voimaa tietyin harjoittein terveyden ja jopa kuolemattomuuden saavuttamiseksi.

Taiji ja qikong ovat monille suomalaisillekin tuttuja harjoituksia. Hitailla liikesarjoilla pyritään pitämään kehon energiakanavat auki ja energia liikkeessä. Taolaisiin harjoituksiin kuuluu myös ”Luuytimen pesu” (ei tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti), joka on hyvin lähellä yinjoogan tapaa työstää kehon sidekudoksia. Muinaisiin taolaisiin liikesarjoihin otettiin vaikutteita tavoista, joilla eri eläimet liikkuivat. Eläin, joka meitä yinjoogan historiakatsauksessa kiinnostaa, on – apina.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

girl-1246238_1280.jpg

Vankilasta Kaliforniaan

Kerrotaan, että mies nimeltä Kou Si kehitti apina-kungfun vankila-aikanaan 1900-luvun alussa havainnoituaan kaltereiden raosta apinoiden liikkumista. Apina-kungfuhun eli Tai Shin Muniin kuuluu esimerkiksi taistelutekniikoita ja hengitysharjoituksia. 1970-luvulla kyseisen taistelulajin taitaja Cho Chat Ling muutti Kaliforniaan. Hän otti pian yksityisoppilaakseen lupaavan opiskelijan nimeltä Paulie Zink, joka oli löytänyt sekä joogan että kungfun teini-iässä. Cho opetti Zinkille vuosien ajan taolaista joogaa ja sisäistä alkemiaa sekä taistelutekniikoita. Zink ryhtyi oma-aloitteisesti tutkimaan etenkin pitkien, staattisten pitojen hyötyjä – juuri tällaisia asentoja teemme yinjoogatunneilla. Zink opettaa tänä päivänäkin. Hänen opetuksensa on yhdistelmä yinjoogaa, dynaamista joogaa, taolaista joogaa, taolaista alkemiaa ja qikongia.

Yinjoogaa autotallin lattialla

Vuonna 1987 joogaopettaja Paul Grilley surffasi tv-kanavilla ja sattui näkemään Paulie Zinkin liikehdintää tämän haastattelun yhteydessä. Kannattaa katsoa Youtubesta video tai pari – Zinkin liikehdintä on uskomattoman sulavaa! Grilley raivasi oikopäätä tiensä automekaanikkona työskennelleen Zinkin autotalliin tämän pitkäaikaiseksi oppilaaksi.

Grilley oli erityisen kiinnostunut taolaisen joogan pitkistä pidoista, yin-tyylisistä asennoista. Hän on opiskellut laajalti anatomiaa muun muassa Kalifornian yliopistossa ja harjoittanut astanga- ja bikram-joogaa, jotka ovat dynaamisia joogan muotoja. Kiinalaiseen lääketieteeseen Grilley tutustui japanilaisen shintopapin Hiroshi Motoyaman opissa. Motoyama teki elämäntyönsä länsimaisen ja itämaisen lääketieteen dialogin parissa. Grilleylle Motoyama opetti ennen kaikkea sen, miksi joogaharjoituksesta on niin suurta hyötyä ihmisen energiajärjestelmälle. Meridiaaniteoriassaan Motoyama kuvaa, miten chakrajärjestelmä yhdistää ihmisen fyysisen kehon ja energiakehon.

Ilmiö saa nimen

Grilley kirjoitti 2001 kirjan nimeltä Taoist Yoga, jonka myöhemmät painokset on julkaistu nimellä Yin Yoga. Kyseessä lienee maailman myydyin yinjoogakirja. Myös Grilley opettaa ja kouluttaa yhä aktiivisesti. Hänen finesseihinsä kuuluu ihmisen anatomian syvällinen ymmärtäminen. Grilley on tutkinut eritoten sitä, miten jokaisen ihmisen yksilöllinen luusto on otettava joogassa huomioon.

Mutta mistä nimi ”yinjooga” putkahti? Vastaus on: Paul Grilleyn oppilaan Sarah Powersin pääkopasta. Powers on psykologian maisteri, joka eksyi kerran astangajoogatunnin jälkeen Grilleyn tunnille. Havaittuaan yin-tyyppisen harjoittelun hyödyt hyvinvoinnilleen hän oli myyty. Powers keksi kutsua dynaamista joogaa yang-joogaksi ja pitkiin pitoihin perustuvaa rauhallista joogaa yin-joogaksi. Grilley omaksui oppilaaltaan tämän nimityksen. Myös Powers kuuluu maailman johtavien yinjoogaopettajien kaartiin. Hän yhdistää opetukseensa buddhalaisuutta ja psykologiaa.

Oma polkuni yinjoogan pariin

Löysin joogan meditaatioharjoitusten kautta teini-iässä, 1990-luvulla. Ensimmäisiä tekemiäni joogisia harjoituksia olivat kynttilämeditaatio (trataka) ja vuorosierainhengitys (nadi shodhana)! Lukioiässä kokeilin asanajoogaa Vammalan opistolla; opettaja Sirkka Nylund ammensi oppinsa Suomen Joogaliitolta. 18-vuotiaana muutin Tampereelle ja ensimmäinen astangajoogatunti Maarit Saarisen johdolla sai minut lopullisesti joogakoukkuun. Veivasin astangajoogaa yli kaksitoista vuotta. 2010-luvun alussa kalevalaisen jäsenkorjauksen opintojen myötä karttunut anatomian tuntemus alkoi ohjata mielenkiintoani astangaboksin ulkopuolelle. Kuopusta odottaessani 2009 olin löytänyt kundaliinijoogan ja sitä myötä tien takaisin meditaation pariin. Vuonna 2012 löysin Piia Mäkisen yin & yang- ja vinyasa flow -tunnit ja tiesin osuneeni kultasuoneen. Yin ja vinyasa flow tekivät ihmeitä vuosien varrella kovia kokeneelle keholleni ja yinissä oli mukana myös kaipaamani meditatiivinen aspekti. Halusin joogan myös omaan työkalupakkiini aloittelevana anatomiavelhona ja hain pitkän harkinnan jälkeen Hima Happinessin RYT200-joogaopettajakoulutukseen vuonna 2015. Siellä ennen kaikkea upea Saara Rönnholm muokkasi minusta opettajan ja jakoi laajaa tietämystään kanssani. Vuosien varrella aloin kaivata vielä lisää syvyyttä yin-puolen osaamiseeni ja hakeuduin 2018 ihanan Clare Gates-Sjöblomin 50 tunnin yinjoogaopettajakoulutukseen omaksumaan faskiataikuutta sekä Grilleyn oppia ihmisluustosta ja sen yksilöllisyydestä joogeilla.

Oma polkuni yinjoogan parissa on siis vielä alussa, mutta olen jo päässyt opiskelemaan Grilleyn ja Powersin oppilaiden kanssa! Työni kalevalaisena jäsenkorjaajana, kirjaimellisesti näpit ihmisten faskioissa, tuo valtavasti substanssia joogaopettajan työhöni (ja päinvastoin), samaten oman harjoituksen kautta karttunut tieto ja jo varsin runsas joogeiltani tullut palaute.

Faskian mysteeri

Faskiasta vasta aletaan tietää jotakin. Odotan mielenkiinnolla esimerkiksi ensisyksyistä kansainvälistä faskiakongressia, joka on viides laatuaan. Ensimmäinen pidettiin niinkin myöhään kuin 2007 Harvardin lääkiksellä. Se mullisti lääketieteen ja ihmiskehon ammattilaisten maailman. Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa muuten käsitellään joka hoitokerta nimenomaan faskioita. Hoitomuotomme teho perustuu juuri tähän seikkaan.

Aina vuoteen 2003 saakka faskiaa pidettiin vain kummallisena täyteaineena kehossamme. Kuvantamismenetelmät kehittyvät ja paljastavat vähitellen uutta tietoa tästä kiehtovasta, uskomattoman moneen prosessiin osallistuvasta valoverkosta sisällämme. Vuoden 2015 faskiakongressissa Washingtonissa Paul Grilley ja Bernie Clark kumpainenkin esitelmöivät yinjoogasta. On selvää, että yinjooga on yksi parhaista työkaluista faskian työstämiseen ja sitä kautta stressin ja kivun hoitoon.

If we were to give a general health tip on how to grow old, happy, healthy and active, we would recommend:

“A good passive yin training, a good active yang training and a healthy mind set.”

Markus Henning Giess & Karin Michelle Sang

One way to do this would be to practise a combination of Yin Yoga, yang yoga and meditation. (Lähde)

© Tiina Ahokas 2018. Ethän lainaa tekstiäni ilman lupaa.

Lue myös:

3D-valoverkko sisälläsi: oppitunti faskiasta

Höyhenenkevyestä kehonhuollosta ja putkirullalla runttaamisen vaaroista

 

Buddhalainen meditaatio auttoi Thaimaan luolalapsia

Heinäkuun alussa maailma seurasi henkeään pidätellen Thaimaassa luolaan loukkuun jääneiden lasten pelastusoperaatiota. Trillerimäisen tapahtumasarjan taustalta paljastui kiinnostava yksityiskohta: poikajoukko meditoi pysyäkseen rauhallisena luolassa.

Vox-nettijulkaisu kertoi tiistaina jalkapallojoukkueen 25-vuotiaan valmentajan taustoista.

Ekapol Chanthawong jäi 12-vuotiaana orvoksi ja muutti buddhalaiseen luostariin munkkikokelaaksi. Hän kuitenkin jätti luostarin kymmenen vuotta myöhemmin huolehtiakseen sairaasta isoäidistään. Pian hänet palkattiin Wild Boars -jalkapallojoukkueen valmentajaksi.

Sekä Ekapolin täti että luostarin apotti kertovat nuoren miehen harjoittavan edelleen meditaatiota säännöllisesti. Täti uskoo Ekapolin meditaatiokokemuksen auttaneen tämän luolavankeuden yli ja antaneen tälle työkalun 12-päisen poikalauman rauhoittamiseen.

Kun pojat löydettiin luolastosta, he olivat parhaillaan meditoimassa. Ekapol oli opettanut iältään 11–16-vuotiaat lapset meditoimaan, jotta he pysyisivät rauhallisena ja säästäisivät voimiaan.

Meditaation voima paljastuu kriisitilanteissa. Buddhan kerrotaan antaneen meditaation ihmisille työkaluksi mielenrauhan saavuttamiseen ja kärsimyksestä vapautumiseen. Perinteestä riippumatta meditaatiota aktiivisesti harjoittajat kokevat samanlaisia hyötyjä. Säännöllinen meditaatioharjoitus pehmentää arjen kulmia. Se kirkastaa ja rauhoittaa mielen. Se tasaa kierrokset ja suitsii stressin. Se auttaa surujen ja hankaluuksien yli.

Voxin jutussa muistutetaan lukuisista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet meditaation tehon muun muassa ahdistuksen, masennuksen ja kivun hoidossa. Lasten kohdalla meditaatiota ei ole vielä liiemmin tutkittu, mutta mindfulnessin ja meditaation suosio kouluissa on lisääntymään päin. Folkhälsan ja Helsingin yliopisto ovat yhteisessä Terve Oppiva Mieli -hankkeessaan kartoittaneet tietoisuustaitojen vaikuttavuutta 12–15-vuotiaiden koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon. He kehittävät tutkimuksen pohjalta hyvinvointiohjelmaa suomalaisiin kouluihin.

Juttunsa päätteeksi Voxin toimittaja viittaa zenbuddhalaisen munkin Phap Dungin kanssa käymäänsä keskusteluun kahta vuotta aikaisemmin. Phap Dung sanoi haastattelussa:

Meditoidessasi viljelet rauhaa, ystävällisyyttä ja tyyneyttä voidaksesi jakaa sitä toisille. Kun istut rauhallisen ihmisen kanssa, sinustakin tulee rauhallinen. Kun istut kiihtyneen ja vihamielisen ihmisen kanssa, sinustakin tulee kiihtynyt ja vihamielinen.

Voi kuvitella, että luolan vankeudessa kauhu, paniikki ja tappiomieliala leviävät herkästi. Lohdullista on, että myös rauha ja tyyneys ovat tartutettavissa toisiin. Meditaatio vahvistaa kykyä tuntea tyyneyttä vaikeissakin tilanteissa. Tyyneys tekee elämästä miellyttävämpää – tai ainakin siedettävämpää – niin kriisitilanteissa kuin tavallisen arjen keskellä.

Omat meditaatiokurssini ovat tauolla syksyn 2018 ajan. Yksityisohjauksessa voin opettaa myös meditaatiota. Ota yhteyttä, mikäli aihe kiinnostaa!

Jalkapäivä huoltaa pyllysi ja pääsi: uusi tutkimus osoittaa jalkatreenin hoitavan aivoja ja hermostoa

jogging-2343558_1280.jpg

Asiakkaat usein äimistyvät, kun bongaan heidän selkäkipunsa jo kantapäätä tarkastelemalla. ”Miten se selkäkipu muka siellä voi näkyä?”

Jos silmät ovat sielun peili, ovat jalat koko kehon terveyden peili. Onko nilkan liikerata rajoittunut vai vapaa? Asettuvatko varpaat nätisti maahan koko pituudeltaan vai ovatko jalkapöydän kireät jänteet vetäneet ne koukkuun, vasaravarpaiksi? Ovatko jalkaterän kaksikymmentäkuusi luuta nätisti tarkasteltavissa vai ovatko ne hautautuneet turvotuksen uumeniin? Näitä kaikkia ja lukemattomia muita merkkejä kalevalainen jäsenkorjaaja tarkastelee vastaanotollaan. Kehon kiputilat, jännitykset ja virheasennot näkyvät jaloissa. Aineenvaihdunnan tola käy sekin ilmi alaraajoista: heitteleekö sokeritasapaino, toimiiko imunestekierto. Stressin määrä ja hermoston kunto ovat suoraan tunnusteltavissa jaloista. Asiakkailleni sanon usein: liiku paljon, joka päivä ja pitkin päivää, rennosti ja iloisesti, ja kävele avojaloin.

Niin ikään joogatunneillani kuormitetaan aina jalkoja huolellisesti viipymällä ihanan pitkiä aikoja erilaisissa kyykkypidoissa, juurruttaen jalkapohjia ja varpaita lattiaan. Pidän tällaista työskentelyä ensiarvoisen tärkeänä fyysisessä joogassa. Vahvat reisi- ja pakaralihakset ovat terveysvakuutus selälle, niskalle ja sydän- ja verenkiertojärjestelmälle. Jalkapainotteinen joogaharjoitus tyynnyttää myös mieltä ja rauhoittaa hermostoa. Pikkuruinen italialainen joogaopettaja Vanda Scaravelli (1908–1999) tunnettiin tempustaan, jossa hän ”maadoitti” itsensä, jolloin raavas mieskään ei jaksanut nostaa höyhenenkevyttä naista.

Jalkojen merkityksestä ihmisen kokonaisterveydelle alkaa olla myös tutkimusnäyttöä. Syksyllä kirjoitin tutkimuksesta, jonka mukaan staattinen kyykkypito helpottaa niskakipua sekä yleistä kehon kivuliaisuutta.

Nyt Milanon yliopistossa on tehty tutkimus, jonka mukaan jalkojen lihastyö on olennainen rakennuspalikka aivojen ja hermoston terveydelle. Tutkimus osoittaa, että jalkojen kuormittaminen liikunnalla ja painoharjoittelulla tuottaa terveitä hermosoluja aivoissa. Vähäinen fyysinen aktiivisuus siis häiritsee hermosolujen tuotantoa.

Tutkimustulosten kautta voidaan ymmärtää, miksi MS-tautia ja muita neurologisia sairauksia potevien ihmisten vointi heikkenee nopeasti, kun he eivät pääse liikkumaan.

Jalka- ja pyllytreenin esteettisistä ulottuvuuksista puhutaan nykyään paljon, mutta uusi tutkimustieto voisi olla parempi kannuste kyykkyharjoittelulle ja arkiliikunnan lisäämiselle. Jalkalihasten surkastuminen kun muuttaa kehon aineenvaihduntaa solutasolla ja rajoittaa hermoston toimintaa. Hapen määrä kehossa vähenee ja mitokondriot, nuo solujen voimalaitokset, kärsivät. Uusien hermosolujen tuotannon takkuilu ei ole ihan pikkujuttu: ne ovat tärkeässä roolissa stressinhallinnassa ja resilienssissä eli elämänmuutoksiin sopeutumisessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

overhead-squat-2926285_1280.jpg

Stressi lukemattomine ilmenemismuotoineen on nykyajan vitsaus. Samaan aikaan ihmisten fyysinen aktiivisuus on pienemmissä lukemissa kuin milloinkaan ennen ihmiskunnan historiassa. Ei tarvitse olla Sherlock oivaltaakseen asioiden yhteyden.

Aiemmin on uutisoitu myös tutkimuksista, joiden mukaan liikunta lisää lasten älykkyyttä ja itsetuntoa, istuva elämäntapa on yhteydessä 6–8-vuotiaiden poikien heikkoon lukutaitoon ja koulumatkansa jalan tai pyörällä kulkevat lapset pärjäävät paremmin sekä koulussa että vapaa-ajalla kuin autolla kuljetetut toverinsa. Tiedetään jopa että seisaallaan ihminen oppii uusia asioita paremmin kuin istuallaan.

Tohtori Raffaella Adami Milanon yliopistosta sanoo, että neurologisessa kokonaisterveydessä ei ole kyse vain siitä, että aivot käskyttävät lihaksia, vaan informaatio kulkee molempiin suuntiin. Kun kyykkäät kahvakuulasi kera tai harppaat joogatunnilla seitsemänteen soturiasentoosi, fiksut reitesi buustaavat hermosolutuotantoasi ja parantavat resilienssiäsi!

”One could say our health is grounded on Earth in ways we are just beginning to understand.” (Daniele Bottai, Milanon yliopisto)

Bottai muotoilee asian kauniisti. Ymmärrettyhän tämä on vuosituhansien ajan. Ihminen on iät ja ajat palvonut maata, sen jumalia ja haltioita, uhrannut ja järjestänyt rituaaleja maalle, hakenut parannusta ja lääkkeitä luonnosta, elänyt ja liikkunut jatkuvassa kosketuksessa maahan. Kaikki eivät vieläkään ole hylänneet tätä pitkää perintöä, vaan tuntevat omassa keho-mieli-sielussaan luontoyhteyden ja maadoitusharjoituksien tärkeyden. Tiede on vasta lapsenkengissä, eikä siksi ole vielä ennättänyt oman paradigmansa puitteissa saada näyttöä näistä asioista.

Ihminen on luotu liikkumaan – yhä vankemman tieteellisen todistusaineistonkin mukaan.

Tämän blogitekstin alkukolmannes on kirjoitettu sohvalla istuen kahvikupin kanssa ja loput kaksi kolmannesta seisaalla: läppäri terassin kaiteella, jatkuvassa pienessä liikkeessä, esim. vuorotellen yhdellä jalalla seisten. 🙂 Olen luonnostani hieman elohiiri, ja fyysisen aktiivisuuden hyötyjä koskevat tutkimustulokset tekevät minusta ylpeän elohiiren!

Tutkittua tietoa: Meditaatio ja uni puhdistavat virtsan päästäsi

Tiesitkö, että kun nukut, aivojesi läpi virtaa enemmän nestettä kuin munuaistesi läpi?

Aivotutkijat saivat vasta 2010-luvulla selville, että aivoissa on oma imusuonistonsa. Tämän glymfaattisen järjestelmän merkitystä ja vaikutuksia ihmisen terveyteen kartoitetaan nyt kiivaasti.

Se tiedetään, että aivot ovat valtavan aktiivinen elin. Ne työskentelevät koko ajan, minkä takia kuona-aineitakin syntyy paljon. Kuona pitää puhdistaa pollasta hyvin, jotta ihminen voi hyvin eikä sairastu. Glymfaattinen järjestelmä on aivojen oma puhdistusjärjestelmä. Se aktivoituu etenkin unen aikana. Kun ihminen nukahtaa, neste hyökyy aaltoina aivojen läpi siivoten jokaisen sopukan.

Liian vähän tai huonosti nukkuvilla on siis kroonisesti likaiset aivot! Anu Wartiovaara vertaa Lääkärilehdessä vähäistä unimäärää liian lyhyeen pesukoneen huuhteluohjelmaan, joka jättää pyykin likaiseksi ja tunkkaiseksi. 

Mikä veikeintä, tämä huuhteluohjelma vaatii kunnolla toimiakseen makuuasennon. Olemme siis todella symbioosissa Äiti Maan kanssa, kun sen painovoima tekee työtään elimistössämme tällaisellakin tavalla!

Aivojen imusuonistoa tutkimalla saatetaan tulevaisuudessa saada uutta tietoa esimerkiksi MS-taudin ja epilepsian syntysyistä. Tiedetään jo, että dementikoilla on usein taustalla huonoa nukkumista, ja että psykoosin puhkeamista edeltää usein uneton vaihe.

”Lik­vor on to­della ”hen­kinen imu­neste”, mik­si ruotsa­lainen ana­to­misti ja sie­lun si­jainnin et­sijä Emanuel Swe­denborg sen ni­mesi jo 1700-lu­vulla.” (Anu Wartiovaara, Lääkärilehti 10/2017)

Ylen Tiedeykkösessä neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi kertoi, että meditaatiolla ja hengitysharjoituksilla on edullinen vaikutus aivojen puhdistumiselle:

”Hengitys on toinen aivoja ihan itsessään puhdistava menetelmä. Mielestäni ei ole sattumaa, että vuosituhansia on mietiskelty ja keskitytty hengitykseen. Kun on kova kipu, sanotaan, että mieti hengitystä. Meditaatiossa se on maailman sivu ollut hyvin oleellinen aspekti. Mielestäni sinä on jotakin, mikä on säilynyt ajan hampaissa hyvin pitkään. Sen täytyy jotenkin liittyä tähän kuvioon.”

Kiviniemi toteaa, että rauhoittumistaidot ja hengitysharjoitukset voivat olla eräs tapa, jolla aivojen puhdistumista voi edesauttaa valvetilassa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

feet-1868670_1280.jpg

Aivojen imusuoniston löytyminen on viitoittanut suuntaa aivojen ja hermoston sairauksien tutkimukselle. Onko esimerkiksi dementia seurausta glymfaattisen järjestelmän toimintahäiriöstä – kertyykö plakki aivoihin, kun huuhtelujärjestelmä lakkaa toimimasta täydellä teholla?

Loppuvuodesta 2017 uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan urean eli virtsa-aineen kertyminen aivoihin olisi dementian pääsyy. Urea on proteiiniaineenvaihdunnan lopputuote, jota maksa muodostaa ammoniakista ja jonka olisi tarkoitus poistua munuaisten kautta virtsaan. Elimistössämme kiertää jatkuvasti suuria määriä nestettä, josta munuaiset suodattavat niin sanottua alkuvirtsaa 180–200 litraa vuorokaudessa. Melkoinen määrä.

Kuona-aineet pääsevät erittymään kehosta vain kohtalaisen suurien nestemäärien mukana. Elleivät ne poistu, ne jumahtavat kehoon. Alkaako kuulostaa siltä, että vedenjuontiin olisi syytä satsata?

Suuri osa jäsenkorjaajan asiakkaista juo aivan liian vähän. Se heijastuu tuki- ja liikuntaelimistöön muun muassa vähäisenä kudosnesteen määränä, hidastuneena aineenvaihduntana, turvotuksena ja yleisenä kivuliaisuutena. Jäsenkorjaajana kehotan perusterveitä ihmisiä juomaan vähintään 1,5 litraa vettä päivässä. Fyysisesti aktiiviselle, kunnon ruokaa syövälle kolmekaan litraa ei ole liikaa.

Selkäy­din­neste eli likvori liikkuu puls­seina ai­vojen poh­jan Wil­lisin valti­mo­kehän ja hengi­tyksen aja­mana. Ih­misen lik­vorin ko­ko vo­lyymi vaih­tuu nel­jä kertaa vuoro­kau­dessa. Olemme käytännössä taitavasti rakennettu pesukone, ja koneistomme tukkeutuu liasta, jos vedenotto ei toimi!

Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että munuaisten toiminta alkaa heikentyä jo 40 ikävuoden jälkeen. Munuaisten taakka helpottuu juomalla vettä 1,5–2 litraa päivässä, joka vastaa noin 8–10 lasillista. – – Vedellä on monia hyviä ominaisuuksia ja kaiken ikäisten tulisi juoda sitä riittävästi edistääkseen terveyttään. Vesi säätelee kehon lämpötilaa ja toimii elimistön puhdistajana poistaen kuona-aineita ja bakteereita. Se kuljettaa ravintoaineita ja kuljettaa happea soluihin. Elimistö tarvitsee vettä hyödyntääkseen ravintoa, ja vesiliukoisista vitamiineista esimerkiksi C- ja B-vitamiinit kulkevat soluihin veden avulla.” (Terve.fi)

Lue myös:

Käytännön taikuutta Nukkumatin yhyttämiseksi

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

Tonglen-meditaatio: ”Käytä lääkkeenä sitä, mikä vaikuttaa myrkyltä”