Kaikki lähtee lantiosta

Työskentelen päivittäin ihmiskehojen parissa ja ilahdun aina, kun näen julkisuudessa ammattilaisia, jotka työskentelevät samaan filosofiaan tukeutuen kuin minä. Eräs tällainen ihminen on fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori. Hän työskenteli pitkään NBA:ssa ja huippukoripalloilija Kobe Bryantin fysiikkavalmentajana ja on valmentanut monia muitakin huippu- ja olympiaurheilijoita Kiira Korvesta Sergey Kovaleviin.

”Aloitan keskivartalon kontrollista, vaikka urheilijalla olisi olkapää kipeä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin ihmiskroppa vain toimii. Kun lantion kontrolli on huono, tulee vääriä liikeratoja ja se sattuu esimerkiksi olkapäässä”, Yrjövuori sanoo taannoisessa Helsingin Sanomien haastattelussa.  Kuulostaa aivan… kalevalaisen jäsenkorjaajan liturgialta! Hoitomuodossamme lantion virheasentojen korjaaminen ja sen liikerajoitteiden purkaminen on ensiarvoisen tärkeätä.

Jäsenkorjaustyössäni minä
* korjaan lantion virheasentoja
* poistan lantion alueen kipuja ja liikerajoitteita
* pehmennän lantiolle kiinnittyvien ja sen yli kulkevien lihastoimintaketjujen ja faskialinjojen liikerajoitteet, tukokset ja kireydet (eräskin lantion lihas kiinnittyy olkapäähän, faskioista puhumattakaan – olkapäävaivat johtuvat siksi usein lantiosta)
* autan ehkäisemään rasitusvammoja ja loukkaantumisia
* …ja teen tämän kaiken lujasti mutta pehmeästi omilla käsilläni, aiheuttamatta kipua asiakkaalleni tai väsyttämättä itseäni liiallisella voimankäytöllä, ja käyttämättä mitään tarpeettoman kovaa kudosta muokkaavia välineitä kuten faskiarautoja – ihmiskäden kosketus on korvaamaton, sillä se lisää oksitosiinin tuotantoa, mikä on tärkeä tekijä kivun ja kireyksien lievityksessä.

Toisessa haastattelussa Yrjövuori sanoi: ”Oma filosofiani on, että ensin pitää oppia kehon hallinta ja sen jälkeen voi ruveta parantamaan sen liikkuvuutta.” Tästäkin minun on helppo olla samaa mieltä. Jäsenkorjausasiakkaitteni keskuudessa näen jatkuvasti, miten yliliikkuvuus tuottaa jopa enemmän ongelmia kuin jäykkyys. Kehon löysyys esimerkiksi jalkaholvissa tai polvinivelissä aiheuttaa paljon kipuja ja ongelmia eri puolilla kehoa. Siksi ohjaamillani tunneilla tehdään paljon kehoa vahvistavia harjoitteita. Samoja harjoitteita neuvon jäsenkorjausasiakkailleni.

”Keskivartalo kontrolloi ala- ja ylävartaloa, mutta usein ne eivät synkkaa. Jopa aivan huippu-urheilijoilta löytyy käsittämättömiä puutteita. Kun lantionseutu saadaan kuntoon, saadaan keho toimimaan ihan uudella tavalla”, Yrjövuori sanoo.

Lantionseudun herättämiseen olen kehittänyt erityisesti Liikettä ja lääkettä lonkille -työpajani.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.yoga-day-4329901_1280.jpg

”Niin urheilijoilla kuin harrastajillakin esiintyy usein rasitusvammoja, jotka voivat johtua jostain ihan muualta kuin kipeytyneestä lihaksesta tai nivelestä. Yrjövuoren mukaan madaltuneen jalkaholvinkin perimmäinen syy voi löytyä lantiosta.
– Kun kuntoilijalle tulee polvi-, nilkka- tai selkäkipuja, ovat ne signaaleja siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Esimerkiksi lantion keikahtelu voi aiheuttaa painetta polveen ja polven kipeytyminen taas voi tuoda ongelmia polven alapuolelle. Ja jos polvi on kipeä, alkaa ontuminen ja yhtä äkkiä kehon toinen puoli saa tuplarasituksen ja ollaan kipukierteessä.
– Parin viikon lepo ja särkylääkekuuri voi viedä kivun, mutta se saattaa palata heti kun lähdetään taas lenkille. Liian usein hoidetaan seurausta, mutta ei etsitä sen aiheuttajaa, hän painottaa.” (Lähde: ESS)

Kivun syyn jäljittäminen on kalevalaisen jäsenkorjaajan työn johtotähti. Syy saattaa olla kaukanakin kipukohdasta ja sen taustalla voi olla vaikka lapsuuden tapaturma tai kolmen kuukauden takainen liukastuminen. Puolentoista tunnin kiireettömän jäsenkorjaushoidon aikana ehtii jutella, jolloin unholaan painuneet tapaturmatkin usein pulpahtavat muistin syvyyksistä pintaan.

”Yrjövuoren mukaan kaikki liike lähtee lantion ja keskivartalon hallinnasta ja lihasten tasapainosta. Jos se perusta ei ole kunnossa, liikkuja ei pysty tekemään parasta suoritustaan ja loukkaantuu helpommin”, samaisessa lehtijutussa kirjoitetaan.

Joogaopettajan työssäni ohjaan ihmisiä monin tavoin parempaan yhteyteen kehonsa kanssa. Opetan joogaajiani esimerkiksi
* vahvistamaan erityisesti keskivartalon jalkojen, lantion ja selän lihaksia
* lisäämään tervettä liikkuvuutta nivelissä, faskioissa ja lihaksissa – erityisesti lantion alueella
* kuuntelemaan oman kehon viestejä jo niistä heikoista signaaleista lähtien, jotka tulevat kauan ennen kuin itse kipu
* ehkäisemään rasitusvammoja
* parantamaan tasapainoaistia
* tukemaan yliliikkuvia niveliä ja lisäämään jäykkien nivelten liikkuvuutta
* hengittämään tavalla, joka moninkertaistaa liikkuvuusharjoitteiden hyödyt
* rentoutumaan, mikä edistää palautumista.

”Moni ihminen ei itse asiassa edes tiedä, mihin pystyisi ja mitä oikeasti jaksaisi. Koska he eivät tiedä, millaista on olla, kun on kunnolla palautunut.” (Marko Yrjövuori, HS)

Yrjövuori on puhunut siitä, miten Suomessa on katkos kuntoutusketjussa. Loukkaantunut kuntoilija jää akuuttihoidon jälkeen tyhjän päälle. Tämä on aivan totta. Biomekaniikan ammattilaisia pitäisi ujuttaa juuri tähän väliin auttamaan siinä, että kuntoilija oppisi pois kivun aikaansaamista haitallisista liikemalleista, jotta vaiva ei uusiutuisi, ja kehon ja kudosten terveen liikkuvuuden saavuttamisessa. Emoseurani Kansanlääkintäseura onkin toistuvasti ehdottanut, että terveyskeskuksiin olisi syytä saada kalevalaisia jäsenkorjaajia hoitamaan akuutteja kiputapauksia. Tämä vähentäisi potilaiden kärsimystä, kipulääkityksen määrää ja sairauslomia.

Joogaharrastuksen kyvystä ennaltaehkäistä ja hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia on kosolti tutkimusdataa.

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Liikettä ja lääkettä lonkille

Jäykät lonkat? Kireät takareidet? Piriformis-syndrooma? Turvonneet nilkat? Etureidet tukossa? Uinahtaneet pakarat? Kipuilevat polvet, nilkat tai jalkaterät?

Suositun Liikettä ja lääkettä lonkille -työpajani (Lentävässä Matossa paja kulkee nimellä Happy Hips) jälkeen lonkkasi liikkuvat letkeämmin. Työpajassa lähestytään lantion alueen liikkuvuutta monenlaisin joogaharjoittein. Aktivoidaan, vahvistetaan ja venytetään lantion alueen lihastoimintaketjuja ja faskioita. Luvassa on voitelevaa liikettä, nautinnollisia venytyksiä ja makeankipeitä tuntemuksia. Samalla stressikin lievittyy.

Isot reisivaltimot ja -laskimot sekä imusolmukekeskukset sijaitsevat nivusissa, joten paljon istuvalla ja ”kankealonkkaisella” jalkojen verenkierto ja imunestekierto heikkenevät. Se johtaa koko kehon jäykistymiseen, jalkojen turpoamiseen ja iskiasvaivoihin. Lisäksi jalkojen ja lonkkien liikkumattomuus aiheuttaa alaselkäkipuja ja niska-hartiajumeja.

Lantion alue on myös ihmisen tunnekeskus, johon stressi, kiukku ynnä muu tunnekuona helposti jässähtää. Lantionsulatuspaja tuulettaakin korvien väliä tehokkaasti.

Monet ajattelevat yksinkertaistaen, että ryhtiä parannetaan heikkoja lihaksia vahvistamalla ja kireitä lihaksia venyttämällä. Kyse on kuitenkin syvemmästä ilmiöstä – hermostosta. Lihaskireys on korvien välissä: kun joogan hyväksyvän läsnäolon ja hengityksen avulla pysähdyt ”kireyksiesi” äärelle, tulet huomaamaan, miten kehoosi aukeaa uutta tilaa ja nivelten liikeradat paranevat. Stressitön keho on joustava ja kivuton.

Työpajassani opit,
🍑mikä on jalkapohjiesi merkitys ja vaikutus muualle kehoosi (äänihuuliin ja otsaan asti!)
🍑miksi vahva ja notkea nilkka on niin ikään tärkeä (tutkimme nilkkojemme liikeratoja huolellisesti)
🍑miksi en suosittele reiden ulkosyrjän kalvon rullaamista – sen sijaan kerron muita tapoja päästä ko. alueen vaivoista eroon
🍑että peffaa kannattaa treenata JA venytellä, jotta ryhti pysyy hyvänä ja selkä terveenä
🍑miksi etureiden avaaminen hoitaa takareidessä tuntuvaa kireyttä paremmin kuin 1000 tuntia takareisivenytyksiä
🍑miten TODELLA venytetään lonkankoukistajat eikä vain löysytetä lonkan nivelkapselia
🍑että notkeus on aivan liian usein löysyyttä, ja sitä emme halua
🍑että leuoistasi on hermoyhteys lantionpohjaasi ja tällä todella on merkitystä
🍑mikä yhteys on tunteilla ja lantion alueen kivuilla ja jumeilla
🍑mitä piriformiskrempalle voi tehdä
🍑mitkä jooga-asennot ja -liikesarjat ovat mannaa lonkkien liikkuvuudelle, lantion oikealle asennolle ja vahvoille jalkalihaksille

…ja niin edelleen. Näissä workshopeissa puhutaan, ihmetellään ja nauretaan paljon, jos kohta välillä irvistelläänkin…

Työpajan jälkeen selkääsi tuntuu kasvaneen uutta tilaa, aineenvaihdunta pelaa jaloissa ja koko kehossa. Olo on virkeä, rento ja joustava.

Tervetuloa mukaan! Katso nettisivuiltani, koska seuraava lantiopaja järjestetään. Voit myös tilata minut joogakoulullesi opettamaan.

standingsplits

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Puiden parantavat voimat ovat jo matkalla apteekin hyllylle

Männyn yhdisteistä on löydetty uusia tulehdusta estäviä ominaisuuksia. Lisäksi näiden yhdisteiden havaittiin vaikuttavan edullisesti ihmisen rustokudokseen. Proviisori Mirka Laavolan farmakologian väitöskirja Immunomodulatory Properties of Wood Biochemicals – Effects on Inflammatory Gene Expression and Inflammatory Responses In Vivo tarkastetaan perjantaina 16.8.2019 Tampereen yliopistossa. Laavola uskoo, että hänen tutkimustuloksistaan voi olla hyötyä kehitettäessä lääkkeitä tulehdussairauksiin ja nivelrikkoon.

Tulehdusvaste on yleensä elimistölle hyödyllinen, mutta pitkittyessään tai kohdistuessaan väärin se voi aiheuttaa kudosvaurion ja/tai johtaa tulehdussairauksien kuten nivelrikon, nivelreuman tai astman kehittymiseen. Nykyiset tulehdussairauksien hoidot eivät ole riittäviä. Niillä voidaan lievittää sairauden oireita, mutta ne eivät paranna sairautta. Lisäksi nykyisillä tulehduslääkkeillä on usein haittavaikutuksia, jotka rajoittavat niiden käyttöä. Tehokkaiden tulehduslääkkeiden kehityksessä tavoitteena on löytää molekyylejä, jotka rauhoittavat tulehdusta mutta eivät häiritse immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa.

Lähde: Mirka Laavolan väitöskirja

Aspiriini on yksi maailman käytetyimmistä lääkkeistä. Se on kehitetty pajusta yli sata vuotta sitten. Salisyylihappo siis on laajalti tunnettu luonnon tehoaine, mutta muuten puun biokemikaaliset vaikutukset tunnetaan lääketieteessä vielä huonosti.

–Luonnossa on yhä paljon tutkimatonta potentiaalia, joka tulisi muistaa, etenkin kun uusien hyväksyttyjen lääkkeiden määrä on ollut laskussa jo pitkään, sanoo Laavola yliopiston tiedotteessa.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

pine-cone-4315472_1280.jpg

Perinteisessä lääketieteessä puiden lääkinnällisellä käytöllä on pitkät perinteet. Hippokrates tunsi pajun kipua lievittävät ominaisuudet ja muinaiset suomalaiset ovat pureskelleet pajunkuorta kipuunsa. Tammenkuori mainitaan Kalevalassa. Terva ja pikiöljy kuuluivat veden ja suolan ohella vanhojen suomalaisten kansanparantajien rohdosvalikoimaan. Vanhan sanonnan mukaan pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki. Tervalla lääkittiin monenlaista, muun muassa yskää ja niukahduksia. Alvar Aallon suunnittelema kuuluisa Paimion parantola sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, koska mäntyjen tiedettiin luovuttavan ilmaan keuhkoille hyvää tekeviä ainesosia. Männyn, frankinsensin, kuusen ja katajan eteeriset öljyt ovat aivan ihania tuoksulampussa tai diffuuserissa flunssakaudella.

Havupuujuoma on hoitava valmiste, jolla on pitkä historia kansanlääkinnässä muun muassa ihon, reumatismin ja yskän hoidossa. Itse suosittelen tätä vahvaa antioksidanttia ravintolisäksi, kun yskä tai infektiokierteet vaivaavat. Keppisoppanakin tunnettua lientä voi valmistaa myös itse puun oksista. Kollegani kirjoittama keppisoppaohje on päässyt MTV3:n uutiseen saakka. Kollegallani on muuten upeat, vahvat kutrit. Lieneekö se keppisopan sisältämän piin ansiota?

Pihkasalvaa, vanhan kansan arvostamaa ihovoidetta, käytetään sairaaloissakin haavanhoidossa.

Duodecim-lehdessä ehdotettiin vuonna 2017 ”luontoaskeleen” ottamista keinona torjua tulehduksellisia tauteja: ”Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta.” Lue terveystieteiden dosentti Pauliina Aarvan Duodecim-artikkelin pohjalta laatima hieno blogikirjoitus Luonnon esiinmarssi terveydenhuollossa.

Ehkä jo pian voimme nauttia diversiteettipulveria matala-asteisen tulehduksen lievittämiseksi, tulehdussairauksien hoitamiseksi ja mielenterveytemme tueksi. Tampereen ja Helsingin yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on näetsen meneillään yhteishanke, jossa kehitetään terveyttä edistäviä, mikrobialtistukselle perustuvia tuotteita. Yliopistot havaitsivat tutkimuksessaan, että kun kaupunkilaiset hieroivat käsiään metsästä tuotuun maahan, heidän ihonsa ja suolistonsa mikrobisto monipuolistui. Vaikutus oli suurempi kuin probiooteilla.

Sitä odotellessa kannattaa mennä metsään ja suojella metsiä!

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan aina asianmukaisesti, jos siteeraat minua.

Lähteitä:

Virpi Raipala-Cormier: Luontoäidin kotiapteekki

Kansanomainen lääkintätietous. Toim. Matti Hako.

Jane Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin. Kansanparannuksesta ja parantajista Suomessa.

 

Kun astangaguru on seksuaalinen hyväksikäyttäjä – mitä joogayhteisö voi tehdä?

Astangajoogan ympärillä kuohuu – viimein Suomessakin. Meillä astangajooga on tavattoman suosittua ja siihen nähden yhteisö on ollut merkillisen hiljaa sen piirissä paljastuneista väkivaltatapauksista. Suuri guru on viime vuosina paljastunut seksuaaliseksi hyväksikäyttäjäksi.

Tiistaina 16.7.2019 joogaopettaja Mia Jokiniva otti Suomi-astangien vaitiolon puheeksi Facebookin Jooga-sivustolla. Seuraavana päivänä astangajoogaopettajat Petri Räisänen ja Wambui Njuguna-Räisänen ottivat esimerkillisellä tavalla kantaa asiaan. Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen kuuntelemaan Maailmanpuu-podcastin jakson Gurujen rikokset ja Kathryn Bruni-Youngin podcastin jakson, jossa hän haastattelee Matthew Remskiä, joka on vastikään julkaissut kirjan Practice and All is Coming, Cult Dynamics, and Healing in Yoga and Beyond. Lisälukemista linkitän tekstini loppuun.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

fail2.jpg

Kuka on Guruji?

Intialainen K. Pattabhi Jois (1915–2009) perusti astangajoogakoulun Mysoreen vuonna 1948. Hän ammensi opetukseensa opettajaltaan ja gurultaan T. Krishnamacharyalta, pyhistä kirjoituksista, omasta harjoituksestaan sekä tuhansien oppilaiden opettamisesta. 1960-luvulta alkaen Intiaan alkoi virrata joogasta kiinnostuneita länsimaalaisia, ja seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana astangajooga valloitti maailman. Pattabhi Jois kiersi ympäri maailmaa opettamassa. Suomessa hän vieraili vuonna 2001. Astangajooga perustuu vanhan ajan guru–oppilas-opetusmetodiin. Astangasaleilla ja astangaa opettavilla joogakouluilla on tavallisesti Gurujin kuva kehyksissä jonkinlaisella alttarilla.

Astangajoogan piirissä tapahtuneet väärinkäytökset tulivat voimalla julkisuuteen vuonna 2018, vaikka ne olivat varsin yleisessä tiedossa ja jokainen 2000-luvulla aloittanut astangajoogi oli luultavasti kuullut aiheesta vähintään supinaa. Me Too -liike vaikutti siihen, että vääränlaisesta vallankäytöstä yhteisöissä alettiin puhua avoimemmin. Moni Pattabhi Joisin oppilas tuli julkisuuteen kertoen gurun harjoittamasta järjestelmällisestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänen avustusmetodinsa olivat räikeän seksuaalisia. Hän ei epäröinyt kosketella oppilaidensa intiimialueita. Näitä tilanteita on tallentunut myös valokuviin ja videoihin.

Pattabhi Jois teki varmasti paljon hyvää, astangajooga on parhaimmillaan hyvä harjoitus ja on kosolti astangaopettajia, joiden tunnit ovat erinomaisia ja sydän puhdasta kultaa. Valta-asemassa olevan ihmisen tuomittavasta käytöksestä pitää kuitenkin puhua.

Autstangajooga

Astangajooga on fyysisesti ja henkisesti vaativa joogasuuntaus, jossa liikutaan pontevasti voimakkaan ujjayi-hengityksen tahtiin bandhoja eli lihaslukkoja jännittäen. Tradition mukaan harjoitus tehdään kuudesti viikossa aamuviideltä ja asanat suoritetaan aina samassa järjestyksessä. Olen ymmärtänyt, että moni astangajoogan nykyopettaja on vienyt opetusta pehmeämpään suuntaan – oletan, että näin toimivat ainakin ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa yhtään alkeita pidemmälle opiskelleet opettajat. Perinteisesti astangajoogaa opettaakseen ei ole tarvinnut opiskella anatomiaa tai biomekaniikkaa, vaan opetuslupa on saatu gurulta tai joltakin hänen sertifioimaltaan opettajalta.

Harrastin itse astangajoogaa omistautuneesti vuodet 2002–2013. Tunnustan heti, että olin niin laiska, etten todellakaan joogannut aamuviideltä kuudesti viikossa! Jatkuvasti reuman kanssa flirttaileva kehoni ei olisi sitä kestänytkään. Opettajiani Tampereella olivat ihanat Maarit Saarinen ja Riina Ingalsuo. Olin tyypillinen länsimainen astangajoogi: hoikka, valkoihoinen nuori nainen, joka oli jo valmiiksi suhteellisen notkea ja jolle harjoitus tuntui palkitsevalta. Kaltaiseni koukuttui tähän dynaamiseen joogan muotoon helposti.

En koskaan itse kokenut mitään asiatonta astangajoogassa, mutta se ei ole syy vaieta. Ongelma koskettaa jokaista, joka on tai on ollut tekemisissä astangajoogan kanssa. Olemme kaikki osa yhteisöä, ja kontollamme on ottaa tapahtuneesta vastuu, antaa uhreille mahdollisuus tulla kuulluksi ja olla mukana korjaamassa tilannetta.

Moni joogaava toverini matkusti noina vuosina Intian Mysoreen harjoittelemaan ”Gurun” johdolla; näillä matkoilla oli pyhiinvaelluksen kaiku ja Mysoren-matkaa pidettiin varsin yleisesti astangajoogin polulle kuuluvana etappina. Itse en koskaan harkinnutkaan lähteväni Mysoreen. Jälkiviisauden turvin on helppo tulkita vastahakoisuuteni erinomaisen bullshit-tutkani ansioksi, mutta toisaalta olin silloin, parikymppisenä, myös köyhä yliopisto-opiskelija ja ekotietoinen lentolakkoilija…

2012 päädyin naapurin suosituksesta Piia Mäkisen vinyasa flow -joogatunnille, lumouduin, ja jäin sille tielle. Astangajooga oli aiheuttanut minulle jo pitkään sitkeitä alaselkäkipuja. Olin opiskellut kalevalaista jäsenkorjausta ja sitä myötä toiminnallista anatomiaa puolisentoista vuotta, ja aloin karttuneen tietoni valossa nähdä astangaharjoituksen ongelmallisena. Vinyasa flow tuntui omassa kehossani astangaa paremmalta, koska siinä tehtiin runsaasti lonkkien avauksia ja taaksetaivutuksia, jotka ovatkin keskivertosuomalaiselle huomattavasti hyödyllisempiä ja terveellisempiä kuin astangajoogan syvät, tiheästi toistuvat eteentaivutukset. Jäsenkorjauksen harjoitusasiakkaissani oli astangajoogeja, ja heitä näytti yhdistävän etenkin alaselän ja olkapään krooniset kivut. Astangajoogassa opetettiin minun aikanani, että kivut menevät ohitse, kun vain sinnikkäästi joogaa. Youtube-videoissa on nähtävissä Pattabhi Joisin avustusmenetelmiä, joissa hän asettuu makaamaan koko kunnioitettavalla painollaan selkä pyöreänä eteentaivutuksessa ähkivän oppilaan selkään (kiitotie vakaviin välilevynpullistumiin!) ja astuu oppilaansa polvilumpion tai reiden päälle saadakseen tämän syvemmälle venytykseen. Ei näin! Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat loukkaantuneet astangajoogatunnilla liian voimakkaan avustuksen seurauksena. Pelkät vinyasa-punnerrukset väärällä tekniikalla tai liian vähäisellä lihasvoimalla tehtyinä kuormittavat olkaniveltä ja kipeyttävät sen herkästi.

Oman, jo varsin laajan ihmiskehoon liittyvän koulutukseni pohjalta väitän, että kipu on varoitusmerkki, ja sen ilmestyessä minkä tahansa säännöllisen treenin yhteydessä tulee kivun viestiä kuunnella tarkoin. Onko kehossa kylliksi voimaa tehdä kyseistä treeniä, tai tarvitsisiko henkilö parempaa liikkuvuusharjoittelua? Onko tarpeeksi lepopäiviä? Syökö ihminen kylliksi, entä nukkuuko? Harjoitteleeko ihminen pätevän opettajan ohjauksessa? Huonoja opettajia on paljon.

Jooga on elämänprojekti eikä sen ole tarkoitus olla aina kivaa, helppoa tai kevyttä – eikä siinä missään nimessä ole kyse notkeudesta. Hyvä opettaja opettaa terveellistä ja turvallista joogaa osaten huomioida yksilöiden väliset eroavaisuudet ja tietäen, miten kehoa saa liikuttaa ja avustaa missäkin asanassa – ja mitä ei missään nimessä saa tehdä. Omassa joogaopettajakoulutuksessani asana-avustusten asiallisuuteen ja turvallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota.

Astangajooga oli ihana harjoitus ja nautin siitä aikoinaan valtavasti. Se sinetöi joogan osaksi elämääni. Joogapolkuni oli alkanut jo lukioiässä Vammalassa Sirkka Nylundin ihanilla hathajoogatunneilla. Viime vuosina olen harjoittanut itse eritoten restoratiivista joogaa vinyasa flow’n ohella ja pääharjoitukseni on meditaatio ja pranayama. Jooga sopii kaikille, kunhan itselle sopiva suuntaus ja opettaja löytyy. Myös astangajooga on ok, jos opettaja ottaa kantaa edustamansa tradition väärinkäytöksiin ja opettaa viisaasti. On hienoa, että väärinkäytöksiin puututaan yhä hanakammin eikä seksuaalista hyväksikäyttöä katsota läpi sormien edes niin sanottujen gurujen tekemänä. Tulevaisuudessa joogatunnit ovat toivottavasti yhä inklusiivisempia ja turvallisempia.

“Be careful, very careful about organisations.  Yoga cannot be organised, must not be organised.  Organisations kill work.  Love is everywhere, in everything, is everything.  But if your confine it, enclose it in a box or in a definite place, it disappears.”

Vanda Scaravelli

Lisälukemista:

Apua seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille

Seksuaaliväkivalta

Nollalinja

Sexual Assault in the Ashtanga Yoga Community: A Mea Culpa

Yoga’s Culture of Sexual Abuse: Nine Women Tell Their Stories

Miksi pitäisi taipua? – jooga ja loukkaantumiset

 

Hyvää Pride-viikkoa – vallitkoon moninaisuus myös joogan ja jäsenkorjauksen piirissä

Julkaisin eilen Instagramissa palvelulupauksen, jonka päivitän pian myös nettisivuilleni. Liitän tekstin myös tähän ja sen jälkeen pohdin asiaa lyhyesti jäsenkorjaajan ja joogaopettajan näkökulmasta.

Olet aina tervetullut asiakkaakseni juuri itsenäsi – sellaisena kuin olet. Otan sinut vastaan sensitiivisesti ja ammattitaitoisesti, asianmukaisesti ja syrjimättä. En koskaan esitä olettamuksia asiakkaideni seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolisuudesta tai ihmissuhteista. En milloinkaan käytä sukupuolittavaa, seksististä tai ableistista kieltä. Sinulla on itse oikeus rajata, mitä tuot omasta identiteetistäsi esille vastaanotollani tai joogatunnillani. Oletan ja ylistän moninaisuutta ja vastustan syrjintää. Kohtelen sinua kunnioittavasti. Noudatan Suomessa voimassaolevia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja, jotka on säädetty takaamaan jokaisen turvallisuus ja koskemattomuus riippumatta syntyperästä, etnisestä taustasta, iästä, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, terveydentilasta tai sairaudesta; poliittisesta, uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustasta; kansalaisuudesta, elämänkatsomuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta, kielestä, perhemuodosta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta tai muusta tekijästä.

Luodaan yhdessä turvallisempi tila kaikille!

Yhdenvertaisuuden toteutuminen alallani ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi jäsenkorjausseurani siirtyi vasta hiljattain sukupuolineutraaliin asiakaslomakkeeseen. Moni jäsenkorjaaja oli toki jo omin päin muokannut lomaketta ja poistanut siitä työmme kannalta täysin merkityksettömät ja vanhakantaiset kysymykset sukupuolesta. Seksistiset vitsit eivät kuulu tähän päivään, ei hoitajan eikä asiakkaan suusta. Hoitotilanne on herkkä ja siksi se on tärkeätä rakentaa sensitiiviseksi ja asiakasta kunnioittavaksi. Kohtaamalla asiakas avoimesti ja myötätunnolla, kuuntelevasti ja olettamatta, luodaan turvallinen tila ja hyvä hoitokokemus riippumatta siitä, mihin kohtaan sukupuolen ja seksuaalisuuden tai fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sairauden kirjoa asiakas kokee asettuvansa.

Joogamaailma on vielä ongelmallisempi, mitä yhdenvertaisuuteen tulee. Joogaopettajien suusta kuulee usein normittavaa kielenkäyttöä, kuten lääkevastaista puhetta tai puhetta miehisistä ja naisellisista ominaisuuksista. Maskuliini-feminiini-puhe ja kaikenlaiset jumalatarretriitit vahvistavat kaksinapaista sukupuolikäsitystä ja essentialistista käsitystä naiseudesta, mikä sulkee suuren joukon ihmisiä ulkopuolelle. Olisi tärkeätä, että esimerkiksi muunsukupuoliset, transihmiset, ei-heterot ja ei-terveet voisivat kokea olevansa tervetulleita joogan pariin. Queer-tantra olisi freesi yllätys.

Ihmisoikeuksien hyväksi työskentely ja toisten kunnioittaminen eivät ole keneltäkään pois, vaan lisäävät hyvää ja yhteisöllisyyttä koko yhteiskunnassa. Niinpä meidän kaikkien tulisi olla tiedostavia ja  avoimia uudelle tiedolle, kuten terminologian opettelemiselle. Omia ennakkoluulojaan pitää uskaltaa tarkastella kriittisesti, vaikka siitä tulisi epämukava olo.

fingerprint-649818_1280

Turvallisempi tila

Moni yhteisö on luonut omat turvallisemman tilan periaatteensa. Lainasin Utopia Helsingin sivustolta seuraavan erinomaisen kiteytyksen näistä periaatteista. Soisin niiden yleistyvän kaikkialla, missä ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Hoitoammateissa ja joogan ja liikunnan parissa työskentelevien on erityisen tärkeätä ottaa turvallisemman tilan prinsiipit haltuunsa.

  • Älä oleta. Et voi tietää toisen kokemusta, ajatuksia, elämäntilannetta etkä itsemääriteltyä identiteettiä hänen puolestaan. Koska teemme kuitenkin koko ajan oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi. Ole avoin ja kuuntele.
  • Ole kunnioittava! Älä kyseenalaista toisen erilaisuutta.
  • Älä häiritse ketään sanallisesti, koskemalla tai tuijottamalla. Ei:n sanominen tarkoittaa ei:tä. Lopeta tai muuta käytöstäsi jos toinen sitä pyytää.
  • Älä yleistä omaa kokemustasi muita koskevaksi: muiden kokemusta ei ole sopivaa määritellä heidän puolestaan.
  • Puhu niin että kaikki voivat ymmärtää: yritä käyttää kieltä joka on ymmärrettävää myös oman viiteryhmän ulkopuolisille.
  • Älä käytä hyökkääviä puheenvuoroja toisia ihmisiä kohtaan, ei paikalla olevia eikä poissaolevia kohtaan.

Lähteitä ja lisätietoa:

Sukupuolisen moninaisuuden osaamiskeskus

Radikaalia mielenterveyttä -blogi

Valtaa ja vapautta naisellisesta joogasta? Kriittinen analyysi joogasta feministisenä metodina. Ella Poutiaisen pro gradu -tutkielma.

Sote-ammattilainen, näillä ohjeilla onnistut kohtaamaan palvelunkäyttäjät yhdenvertaisesti ja sensitiivisesti

Sateenkaari-inklusiivisuus lisää hyvinvointia

Helsinki Pride -yhteisön sosiaali- ja nuorisotyön tiimin tuki- ja neuvontapalvelut

Ammatilliset valtakunnalliset tuki- ja neuvontapalvelut sateenkaari-ihmisille ja heidän läheisilleen

 

 

Rituaalit edistävät terveyttä ja hyvinvointia

Monille osa joogan viehätystä on sen rituaalinomaisuus: samojen liikesarjojen ja mantrojen toistaminen, matolle astuminen, selkeästi rajatun oman hetken ottaminen arjen keskellä.

Uskon, että ihmisessä on sisäänrakennettuna pyhyyden kaipuu.

Tapa, jolla ihmiset puhuvat itselleen merkityksellisistä rituaaleista – hymyillen, haltioituneena – on paljonpuhuva. Jollekin pyhä rituaali on kahvin tai teen valmistaminen, jollekin savusaunan lämmittäminen. Joku kokee luterilaisen kirkon rukoukset ja ehtoolliset kannattelevina, toinen hakeutuu lumoutumaan ortodoksisen kirkon sakramenttien äärelle, kolmas kokee kannuksen eli shamaanirummun paukkeen johdattavan sielunsa jonkin korkeamman äärelle. Yksi rullaa auki joogamaton, toinen sitoo tossunnauhat aina samalla tavalla.

Tällaiset vakiintuneet tavat ovat tutkitusti hyväksi ihmiselle. Rituaalien on tutkimuksissa osoitettu parantavan hyvinvointia ja vastustuskykyä. Rituaalien suorittaminen laskee kortisoli- eli stressihormonitasoja. Tämä laskee edelleen pulssia ja verenpainetta ja vahvistaa immuunipuolustusta. Rituaalit vähentävät ahdistuneisuutta, parantavat suoritusta ja kohentavat itsetuntoa. Hyödyt saa hänkin, joka ei usko suorittamiinsa rituaaleihin vaan ainoastaan toistaa ne kaavamaisesti, osoittaa Toronton yliopiston tutkimus.

Erään tutkimuksen mukaan meditaatio- ja joogatunneilla käytetyn om-tavun laulaminen rauhoittaa aivojen limbistä järjestelmää ja sitä kautta lievittää pelkoa, ahdistusta ja masennusta. Stressaantuneilla yliopisto-opiskelijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan sanskriitinkielisten mantrojen kuuntelun havaittiin kohentavan huomattavasti mielialaa ja selkeyttävän mieltä. Polven nivelrikosta kärsiviä ihmisiä mantrameditaatio auttoi polven kuntoutuksessa ja kivunhallinnassa ja paransi heidän mielialaansa ja untaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

madmenmantra.JPG
Muistatko, kun Mad Menin viidennen kauden 10. jaksossa Paul Kinsey houkutteli Harry Cranen Hare Krishna -kokoontumiseen, ja aluksi niin skeptisellä Cranella lähti mantramopo käsistä?

Liikuntapedagogiikan professorin, liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentin Jarmo Liukkosen mukaan rituaaleja käytetään nykyään tietoisesti huippu-urheilijoiden henkisessä valmennuksessa. Niillä on kyky johdattaa urheilija oikeaan mielentilaan.

Psykologi Nick Hobsonin mukaan rituaalit eivät ainoastaan ole hyödyksi mielenterveydelle vaan suorastaan mielen hyvinvoinnin edellytys. Hän pitää ihmistä syvästi sosiaalisena ja ritualistisena lajina. Kun joukko ihmisiä laulaa kansallislaulua, tanssii tai rukoilee yhdessä, kaikkien aivot ovat virittyneet suorittamaan samaa tehtävää. Se luo yhteyden kokemuksen. Yhteisöllisyys on yksi ihmisen perustarpeista. Autonomiseen hermostoon kohdistuvien vaikutusten kautta yhteisten rituaalien suorittaminen lievittää stressiä ja masennusta.

”Ihminen ei lopulta ole yksilö, vaan suhdelo – olemme kytköksissä toinen toisiimme olemuksemme juuria myöten”, on filosofi Frank Martela sanonut. Rituaalit ovat yhteisöjen liimaa.

Joogatunnilla yhdessä laulettu mantra tai porukalla tehty meditaatio voi olla hätkähdyttävästi voimallisempi kokemus kuin yksin kotona tehty harjoitus. Kirtanissa tai viikonloppuretriitillä voi kokea jonkin suuremman läsnäoloa tai vain suurta rauhaa. Ryhmän yhteinen intentio ja jaetussa tekemisessä muodostunut energia kohottavat arjen yläpuolelle. Juhla-ateriat perheen tai ystävien kanssa luovat läheisyyttä ja jatkuvuutta.

Kannustan sinua vaalimaan omia, tärkeiksi kokemiasi rituaaleja tai kehittämään uusia. Kotiin voi rakentaa oman, kauniin jooganurkkauksen tai tärkeillä esineillä koristellun alttarin, jonka äärellä rukoilla, mantrata tai meditoida. Voit kutsua ystäväsi kokoon joka vuosi sinulle tärkeänä päivänä tai elvyttää lapsuudesta tutun perinteen. Riitit ovat mahdollisuus vahvistaa merkityksen tuntua omassa elämässä ja edistää omaa ja yhteisön hyvinvointia.

smoke-802587_1280.jpg

Lähteet:

Why Rituals Are Good for Your Health

Moni urheilija luottaa taikauskoisiin tapoihin – partaa ei ajeta eikä sukkia vaihdeta

Mantras Help the General Psychological Well-Being of College Students: A Pilot Study

Effects of Mantra Meditation versus Music Listening on Knee Pain, Function, and Related Outcomes in Older Adults with Knee Osteoarthritis: An Exploratory Randomized Clinical Trial

Itseohjautuvuusteoria – Eli onnellisen elämän kolme keskeisintä tekijää

© Tiina Ahokas. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani luvatta ja viittaathan teksteihini aina asianmukaisesti lähteen mainiten.

Kipeää niskaa ei saa venyttää. Mikä siis neuvoksi?

Niska jumissa! Mitä tehdä?

Sääntö yksi: älä venyttele niskaa. Tämä on erityisen tärkeätä, jos olet istunut päivän tietokoneella tai tollottanut puhelinta alaviistoon ja saanut niskasi siitä juntturaan. Silloinhan olet jo ollut tuntikausia niskavenytyksessä eli niskan fleksiossa ja juuri se on aiheuttanut ongelman. Hätäiset ja liian kovalla voimalla tehdyt venytykset vain pahentavat tilannetta.

Jos niskasi on venähtänyt, älä varsinkaan silloin venytä sitä. Venähtänyttä lihasta ei tule koskaan venyttää.

Korjaa ryhtisi. Nosta pääsi paikoilleen niin että se ei enää roiku edessä. Tutki anatomian kirjoja, niin ymmärrät, miten selkäydin, suuret aivovaltimot, imusuonet ja hermotukset joutuvat kaikki pinnetilaan, kun kaularangan ryhti romahtaa. Tämä voi lievimmilläänkin oireilla käsien hermopinteinä, näköhäiriöinä tai tinnituksena. Niskan välilevyille se aiheuttaa kymmenien kilojen paineen. Jo lapsilla diagnosoidaan kaularangan välilevynpullistumia.

Liiku! Pyörittele olkapäitä suurella, rauhallisella liikkeellä. Lähde kävelylle. Tee syväkyykkyjä. Jumppaa kepin tai kuminauhan kanssa. Pompi. Tee aurinkotervehdyksiä. Roiku leuanvetotangosta. Aineenvaihdunta tulisi saada liikkeelle ja faskiat joustavammiksi. Tee päällä hyvin pientä nyökyttelyä, ei-liikettä ja kiertoa. Hengitä voimakkaasti. Hengittäminen auttaa kaikkeen. Lysyasennossa työskentelet apuhengityslihaksillasi eli rintakehän ja kaulan lihaksilla, mikä saa niskan ja hartiat kiristymään. Pane oikeat hengityslihakset, eli pallea ja kylkivälilihakset, hommiin.

Kaulaa saat venyttää! Suosittelen sitä lämpimästi. Huonossa ryhdissä pää valuu eteen. Avaa ja pidennä kaulan aluetta hallitulla niskan taaksetaivutuksella venyttämällä samalla rintakehän ihoa alaspäin. Hengitä voimakkaasti. Ole tarkkana: älä taita niskaa kasaan, vaan pidennä myös niskaa taivuttaessasi päätä taakse. Tätä liikettä ei pidä tehdä, mikäli se aiheuttaa kipua tai säteilee käsiin! Venytä kaulaa myös toispuoleisesti, venyttämällä ihoa toisen solisluun alta ja nostamalla katsetta samalle puolelle kohti kattoa. Venytysten tulee olla rauhallisia ja hallittuja.

Voit virkistää niskan verenkiertoa isometrisellä harjoituksella. Pidä pää ryhdikkäästi paikoillaan. Vie toisen käden sormet otsalle ja ala työntää otsaa kohti sormia. Sormet vastustavat liikettä, joten pään asento ei muutu. Pidä tämä staattinen lihastyö muutaman voimakkaan hengityksen ajan. Toista sama työ molemmille ohimoille ja takaraivolle eli yhteensä neljään suuntaan. Voit myös ottaa perinteisen niskanvenytysasennon, sormet ristiin takaraivolle ja leuka kohti rintaa, mutta älä venytä, vaan tee isometristä työtä: työnnä voimakkaasti takaraivoa kohti käsiä ja vastusta pään liikettä käsillä! Pari kierrosta isometristä lihastyötä tehtyäsi huomaat, miten niskan alue lämpenee ja vertyy.

Myös ”pululiike” auttaa akuutissa niskakivussa ja lisäksi torjuu niskaan C7-nikaman kohdalle kehittyvää kyhmyä suoristamalla niskan ryhtiä. Pidä leuka lattian tasossa eli neutraalissa asennossa ja vie päätä taaksepäin – eli tee kaksoisleuka. Rentouta pää takaisin paikoilleen ja toista useita kertoja. (Pulut liikuttavat päätään tällä tavalla.)

Niskakipu voi olla leukaperäistä: leukanivelen toimintahäiriöstä tai puremalihasten jännitystä johtuvaa. Hyvä kalevalainen jäsenkorjaaja osaa auttaa tässä asiassa ja voit itse harjoitella leukojen rentouttamista ja hieroa ohimoita ja poskia korvan edestä.

Pidemmällä tähtäimellä torjut niskakipuja pitämällä huolta ryhdistäsi. Sivulta katsottuna korvan tulisi olla samalla pystylinjalla kuin olkapään ja olkapään samalla pystylinjalla kuin lonkan. Nykyihmisellä lonkka ei yleensä ojennu suoraksi saakka ja olkapäät ja pääkin dippaavat eteenpäin. Venytä joka päivä lonkan etuosa ja etureisi, avaa rintakehää, venytä kaulaa – pidennä koko kehon etuketjua. Näe vaivaa ryhtisi eteen, sillä se on sinun vastuullasi. Kaikkien nivelten liikeradoista tulisi pitää huolta. Jäykkä nilkkakin altistaa niskakivuille, sillä kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Välillä niskat menevät jumiin siitä, että olet tehnyt jotain poikkeuksellista: maalannut kattoa, ripustanut verhoja, harjoitellut käsilläseisontaa. Silloin panosta palautumiseen.

Koko kehon ryhtiin, toimivuuteen ja terveyteen tähtääviä harjoituksia pääset tekemään ohjauksessani Motion keskiviikkoillan Ryhtiliike-kehonhuoltotunnilla – ja kaikilla ohjaamillani joogatunneilla. Jooga on ikivanha tiede, joka hoitaa kehoa ja parantaa ryhtiä.

Akuuttiin kipuun suosittelen lisäksi Frantsilan ayurvedista Kipu-hierontaöljyä ja Ojan isännän linimenttiä. Kasvien parantava voima on uutettu näihin hyväntuoksuisiin valmisteisiin.

IMG_2592.JPG
Hallittu kaulan venytys tekee hyvää niskalle ja korjaa pään ryhtiä. Pidennä niskaa, älä anna takaraivon lysähtää taakse.

Restoratiivinen jooga: miten voisin tehdä sitä kotona?

Olet ymmärtänyt, että terveytesi vaatisi kipeästi rentoutumistaitojen opettelua. Olet saanut tietää restoratiivisen joogan olemassaolosta, kenties päässyt jo kokeilemaankin sitä joogaopettajan johdolla. Olet oivaltanut, että tämä toimii, ja janoat lisää. Sinun ei ole kuitenkaan mahdollista osallistua restoratiivisen joogan tunneille tai työpajoihin säännöllisesti. Mikä neuvoksi?

Osaat kyllä rentoutua, olet vain unohtanut sen

Huonot uutiset ensin: Olet miljoonia vuosia kestäneen evoluution tulos. Tuki- ja liikuntaelinjärjestelmäsi, aivosi ja hermostosi ovat muinaiset, vaikka maailma on muuttunut kiivasta tahtia. Valtaosan kehityshistoriaamme sellaiset tilanteet kuin sapelihammastiikerin kohtaaminen ovat tuottaneet stressihormonipiikin, ja kun vaaratilanne on mennyt ohi, hormonitasot ovat palautuneet normaaleiksi. Nykyihmisen stressinaiheuttajat ovat ujuttautuneet osaksi koko elämäntyyliämme: työpaineet, liikenneruuhkat, kaupunkien melu, informaatiotulva, multitaskaaminen, sähkövalaistus, liikkumattomuus – lista on loputon. Stressihormonitasomme ovat siksi jatkuvasti koholla.

Sitten hyvät uutiset: Olet miljoonia vuosia kestäneen evoluution tulos. Tuki- ja liikuntaelinjärjestelmäsi, aivosi ja hermostosi ovat muinaiset, vaikka maailma on muuttunut kiivasta tahtia. Hermostosi tottelee tiettyjä vinkkejä automaattisesti. Se ei voi olla tottelematta. Hyvin kouluttautunut restoratiivisen joogan ohjaaja tuntee ne moninaiset keinot, joilla stressivaste sammutetaan ja parasympaattinen hermosto eli lepohermosto aktivoidaan. Rentoutumisen ohjaaminen on tiedettä ja taidetta. Tämä ei sulje pois sitä, ettetkö voisi ja etteikö sinun kannattaisi harjoitella rentoutumista itseksesi. Rentoutumistaito on kuin lihas, jota voi vahvistaa. Monella se on käytön puuttessa surkastunut.

Viisi minuuttia päivässä

”Mutta ei minulla ole aikaa tehdä tunnin harjoitusta joka päivä!” Ei tarvitsekaan olla. Restoratiivisen joogan harjoittamisessa säännöllisyys on tärkeämpää kuin tuntimäärät. Lyhyt rentoutumishetki joka päivä on paljon hyödyllisempää kuin parin tunnin sessio silloin tällöin. Viisi minuuttia saat irroitettua päivästäsi varmasti. Riippuu sinusta, milloin haluat lepotaukosi viettää. Ensimmäiseksi aamulla? Viimeiseksi illalla? Lounastauolla? Työpäivän päätteeksi?

Valitse yksi lepoasento, josta nautit. Järjestä itsellesi puhdas, lämmin, hiljainen tila. Kahmi itsellesi mahdollisimman monta vilttiä ja tyynyä. Niiden kanssa ei voi liioitella eikä niiden merkitystä tule aliarvioida. Tehtäväsi on tukea ja pehmustaa itsesi mahdollisimman mukavasti valitsemaasi lepoasentoon. Huolehdi, että vaatteet eivät purista ja että pysyt lämpimänä. Himmennä valot. Pane puhelimesta äänet pois, mutta aseta mieluusti ajastin ja ajastimeen mahdollisimman pehmeä ja kaunis hälytysääni. Käytä aikaa hyvän asennon hakemiseen ja vilttien ja tyynyjen asetteluun. Olosi tulisi olla äärimmäisen mukava. Kun olet valmis ja uskot voivasi asettua aloillesi ja pysyä siinä liikkumatta, rentoutumishetkesi alkaa. Voit käyttää apunasi tätä listaa ja käydä sitä rentoutumisesi aikana mielessäsi läpi yhä uudelleen:

  1. Hengitä pehmeästi nenän kautta.
  2. Rentouta kasvojen lihakset.
  3. Anna vatsalihasten rentoutua.
  4. Pidä huomio pehmeässä hengityksessäsi.
  5. Tarkkaile kehoasi. Mikäli huomaat lihasjännitystä, vapauta se. Huomioi mahdolliset kihelmöinnit, lämmön tunteet ym.
  6. Kun ajastin piippaa, herättele itsesi mahdollisimman pehmeästi ja hitaasti. Ota muutama syvempi hengenveto, heiluta sormiasi ja varpaitasi, nouse hitaasti istualle, viivy siinä hetki. Jatka sitten päivittäisiin toimiisi.

Viisi minuuttia on riittävä. Kymmenen minuuttia on jo tuplasti parempi. Kaksikymmentä minuuttia lepoa on jo todella tehokas rentoutumiscocktail.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_2220.JPG

Kylkimakuurentoutus

Voit kokeilla vaikka tätä kuvan kylkimakuurentoutusta. Haali ensin tarpeeksi tyynyjä ja vilttejä ja taittele ja rullaile niitä valmiiksi. Asetu vasemmalle kyljellesi polvet sopivassa kulmassa koukussa. Jos mahdollista, voit asettua selkä seinää vasten, tukeva tyyny itsesi ja seinän välissä. Aseta säärten väliin, koko matkalle polvesta nilkkaan saakka, muutama taiteltu huopa. Ota pääsi alle tarpeeksi tyynyjä ja vilttejä, jotta pääsi ei jää alaviistoon vaan on hyvin tuettu. Ota eteesi vaikkapa viltin sisään rullattu tyyny, jonka päällä oikea kätesi voi levätä rentona. Peitä silmäsi viltillä tai unimaskilla, jos haluat. Tarkista, voitko tehdä joitakin pieniä muutoksia voidaksesi rentouttaa kehosi vielä täydemmin. Vietä asennossa 5, 10, 15, 20 tai 30 minuuttia käytettävissäsi olevan ajan mukaan ja noudata edellä mainittua tarkistuslistaa. Saatat nukahtaa, ja se on ihan ookoo, mutta mikäli mahdollista, pyri pysymään kevyesti tietoisena: niin, että mielesi tarkkailee rentoutuvaa kehoasi. Ole niin liikkumatta kuin mahdollista, mutta jos tunnet kipua tai puutumista, korjaa asentoasi tai tule siitä jo etukäteen pois.

Hyviä rentoutushetkiä! 

.

© Tiina Ahokas 2019. Ethän käytä tekstejäni tai kuviani ilman lupaa ja viittaathan aina asianmukaisesti alkuperäislähteeseen.

Lue myös:

Restoratiivinen jooga, oikotie lomamoodiin.

Vaihdetaan työnarkomanian ihannointi lepotaidoilla leuhkimiseen

Skippaa se coretreeni ja tule rentoutustunnille heittämään hyvästit selkäkivulle.

Käytännön taikuutta Nukkumatin yhyttämiseksi

 

Täydentävät terapiamuodot tarjoavat pelastusrenkaan työelämän nujertamille

Täydentäviin eli julkisen terveydenhuollon ulkopuolella oleviin hoitomuotoihin suhtaudutaan usein pilkallisesti: niihin viitataan huuhaana, niiden käyttäjiä soimataan hölmöiksi ja lopuksi puuskahdetaan, että tutkimuskaan ei ole osoittanut niillä olevan minkäänlaista hyötyä. Ironista kyllä, tutkimusten mukaan ivaajat ovat väärässä – ehkä he eivät ole löytäneet tai ensinkään etsineet tietoa asiasta. Esimerkiksi kalevalaisen jäsenkorjauksen tehosta on tehty paljon tutkimusta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kolmannes suomalaisista käyttää täydentäviä hoitomuotoja, kuten mindfulnessia, elämäntaitovalmennusta tai akupunktiota.

Miksi täydentävien hoitomuotojen pariin hakeudutaan? Tuoreen tutkimusdatan perusteella ihmiset hakevat apua raskaaksi koetun työelämän oravanpyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen tai jopa hylkäämiseen. Tämän havainnon teki sosiologian professori Suvi Salmenniemi, joka haastatteli täydentävien terapiamuotojen käyttäjiä eri puolilla Suomea. Huomattavan moni haastateltu oli kokenut burn outin tai kärsinyt työperäisestä masennuksesta. Terapeutit säestivät tätä havaintoa: he kertoivat Salmenniemelle, että moni heidän asiakkaistaan kertoi suurimmaksi ongelmakseen työelämän paineet.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

youtuber-2838945_1280.jpg

Salmenniemi johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Tracking the Therapeutic: Ethnographies of Wellbeing, Politics and Inequality. Hän tutkii vaihtoehtoisia terapioita ja niihin liittyviä terveys- ja sairauskäsityksiä, politiikkaa ja eriarvoisuutta. Seuraan hanketta ja sen julkaisuja mielenkiinnolla. Olen itsekin siirtynyt ”oravanpyörästä” hyvinvointialalle ja kouluttautunut jäsenkorjaajaksi ja joogaopettajaksi, itse itseni työllistäjäksi. Jotkut omista kavereistanikin ovat määritelleet minut puolisoni rahoilla eläväksi haihattelijaksi, joka vähän joogailee ja paijailee asiakkaitaan. Asiakkaitani taas olen usein kuullut luonnehdittavan hivenen hölmöiksi, tyyliin ”saahan sitä rahansa käyttää miten tahansa, ja onhan ne hivelyhoidot ihan kivoja, mutta sen kummempaa hyötyä tuosta tuskin on”.

Oma kokemukseni ja asiakkailta saamani palaute on räikeässä ristiriidassa tämän vähättelyn kanssa. Työni on vaativaa ja jatkuvaa kouluttautumista vaativaa ja siihen saisi uppoamaan loputtomasti tunteja, mutta se on suunnattoman palkitsevaa. Asiakkaani ovat älykkäitä ja analyyttisia ja hakeutuvat luokseni aidosta tarpeesta: petyttyään julkisella puolella tarjottuun hoitoon, kivusta eroon päästäkseen, elämänkriisistä toipuakseen. Monen työtaakka on aivan liian suuri ja organisaatiomuutokset, yt-neuvottelut, alituinen kiire ja huono johtaminen lisäävät kuormaa. Mediassakin jaetaan nykyään paljon henkilötarinoita, joissa ihminen uupuu, ja toipuu vasta tehtyään elämänarvojaan ja työelämäänsä koskevia muutoksia. Näiden henkilötarinoiden julkaisemistakin on arvosteltu kovin sanoin, vaikka saman kokeneiden tarinat toimivat usein vertaistukena kärsiville – ja vaikka työuupumus ja huonovointisuus on tutkitusti kasvussa.

Nuorten aikuisten työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Joka päivä yhdeksän suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. Vuonna 2017 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 600 henkilöä. Heistä 34 prosentilla syynä oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, 29 prosentilla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

green-1350599_1280.jpg

Täydentäviä hoitomuotoja kritisoidaan joskus siitä, että niiden avulla yritetään tiristää jaksamisensa äärirajoilla työskentelevistä ihmisistä irti viimeisetkin pisarat sen sijaan, että puututtaisiin ongelmien syntysyyhyn, ongelmiin organisaatioissa ja työnjohdossa. Salmenniemen tutkimuksen mukaan täydentävien hoitomuotojen käyttäminen jonkinlaisen minäprojektin edistäjänä ja työkyvyn maksimoijana on vain marginaalinen ilmiö. Suurin osa hänen haastatelluistaan kertoo aivan toisenlaista tarinaa: he vain yrittävät selviytyä joten kuten. ”Vaihtoehtoterapioita ei käytetty niinkään oravanpyörässä tarpomiseen vaan pikemminkin tämän pyörän pysäyttämiseen, hiljentämiseen tai hylkäämiseen”, Salmenniemi kirjoittaa.

Salmenniemi on havainnut haastateltaviensa käyttäneen työelämästä väkivaltaisia termejä: töissä ”piiskataan”, ”ruoskitaan” ja ”ollaan veitsenterällä”. Tahti on armoton ja pakotettu eikä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työn määrään ole. Moni oli yrittänyt vaikuttaa asioihin korkeammilla tasoilla ja ottanut epäkohdat puheeksi, mutta yksi ihminen ei useinkaan voi muuttaa suuren firman kurssia – eikä sitä voi keneltäkään vaatia. Oma hyvinvointi on joskus pantava työn sankaruuden edelle. Joogatunnille osallistuminen ei tarkoita, että sokeana hyväksyisi työelämän armottomuuden. Se voi olla keino jaksaa seuraavaan päivään.

”Moni etsiytyi vaihtoehtoisten terapioiden pariin ottaakseen etäisyyttä palkkatyöhön ja löytääkseen vaihtoehtoja työelämän kilpailun, taloudellisen hyödyn ja suorittamisen logiikalle. – – Vaihtoehtoterapioiden avulla ei pyritty optimoimaan itseä entistä tehokkaammaksi työntekijäksi ja kapuamaan takaisin oravanpyörän vietäväksi. Sen sijaan niiden avulla pyrittiin selviytymään ja tekemään ymmärrettäväksi kokemusta maailmasta, joka uhkasi näyttäytyä kylmänä ja mykkänä ja jossa toivo paremmasta oli välillä etsittävä hyvinkin pienistä ja arkisista palasista. Monille vaihtoehtoiset terapeuttiset käytännöt toimivat ikään kuin ’pelastusrenkaana’, joiden avulla kiskottiin itseä takaisin pinnalle uupumisen mustista vesistä. Ne tarjosivat mahdollisuutta siihen, minkä työelämän koettiin kieltävän: mahdollisuuden pysähtyä, hellittää, rauhoittua ja hidastaa.”

Suvi Salmenniemi

Täydentävät hoitomuodot auttavat ihmisiä pitämään toivoa yllä. Ne tarjoavat uusia suuntaviittoja ja terapeuttisia työkaluja umpikujaan päätyneille. Ne tarjoavat rauhan tilan, jossa voi hahmottaa, miksi uupumukseen päädyttiin, millä tavoilla voisi elämänsä ja työnsä jatkossa järjestää, ja millaisia yhteiskunnallisia arvoja itse tahtoo kannattaa.

.

Lähteet:

https://blogit.utu.fi/laaketiedekriittisyys/2018/10/25/tuore-julkaisu-analysoi-suomalaista-cam-tutkimusta/

https://ilmiomedia.fi/yleinen/vaihtoehtoterapiat-tyoelamassa-uupuneiden-selviytymiskeinona/

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mielenterveyden-hairiot-vievat-yha-useamman-nuoren-tyokyvyn/

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/masennus-vie-joka-paiva-yhdeksan-henkiloa-elakkeelle/

 

Tiinan kevään 2019 tunnit

Luvassa vanhoja suosikkeja ja kaksi ihan uutta viikkotuntia! Tuntini ovat nyt kaikki Motiolla, kivenheiton päässä Sylväältä. Motio on nykyaikainen liikuntastudio, jossa käytössämme on erinomaiset tilat ja laadukkaat joogavälineet. Ks. lisätiedot ja hinnasto motio.fi. Motion kevätkausi alkaa 14.1.2019.

Viikkoaikataulu:

Maanantai 18.50–19.50 Vinyasa flow
Dynaaminen tunti, jolla liikkeet tehdään virtaavina sarjoina hengityksen tahdissa. Hiki tulee varmasti ja harjoitus tuntuu seuraavana päivänä lihaksissa. Otsa rypyssä ei silti pusketa, vaan nauretaan, kohdataan omia pelkoja vaikka milli kerrallaan ja kokeillaan uusia hauskoja juttuja.

Maanantai 20.00–21.00 Rentouttava yinjooga
Palvelee eritoten kankeita, paljon treenaavia ja stressaantuneita. Edistää syvien sidekudosten aineenvaihduntaa ja liikkuvuutta ja hoitaa etenkin alaselkää ja lonkkia. Asennoissa viivytään pitkään, 2–10 minuuttia, mikä opettaa myös läsnäolon taitoa. Yinjooga rauhoittaa hermostoa, joten sen jälkeen uni maittaa erityisen hyvin. Pukeudu joustaviin vaatteisiin lämpimästi.

Keskiviikko 18.45–19.45 Ryhtiliike
Tällä kehonhuoltotunnilla käymme läpi koko kehon sormenpäistä olkapäihin ja varpaista kallonpohjaan niin, että tuntuu. Tavoitteena on hyvä ryhti ja kivuton, joustava keho, jossa kaikki nivelet liikkuvat niin kuin pitää. Tunti sopii kaikille, kunhan polvesi taipuvat ja pystyt olemaan polviesi varassa.

Keskiviikko 19.45–20.45 Restoratiivinen jooga (uutuus!)
Tällä tunnilla ei varsinaisesti tehdä mitään, vaan levätään. Käytämme vilttejä, tyynyjä ja remmejä tukeaksemme itsemme yksinkertaisiin asentoihin, joissa rentoudutaan 5–20 minuutin ajan. Harjoitus hoitaa kipuja, kireyksiä, unettomuutta ja niveliä ja auttaa painonhallinnassa ja palautumisessa. Kaikki stressioireet lievittyvät, koska kortisoli- eli stressihormonitasot laskevat voimakkaasti. Pukeudu mahdollisimman mukaviin vaatteisiin lämpimästi ja ota mielellään muutama viltti mukaasi.

Perjantai 9.00–10.30 Herättelevä yin & yang -jooga (uutuus!)
Helppo mutta haastettakin tarjoava tunti, jolla käydään läpi joogan perusasioita. Osa tunnista tehdään vahvistavaa liikettä hengityksen tahtiin, osa vietetään yinjoogan tai restoratiivisen joogan asennoissa. Tunti saattaa sisältää myös meditaatiota ja pranayamaa eli hengitysharjoituksia.

.

Muistathan varata aina paikan tunnille varausjärjestelmän kautta. Maksuvälineenä Motiolla käyvät myös liikuntasetelit.

Uutta: Eläkeläiskortilla saat 3/5/10/20 kerran kertakorteista 30 % alennuksen! Lisäksi järjestän pitkin kautta pitkiä erikoistunteja ja workshopeja. Lämpimästi tervetuloa tunneilleni!

yoga-2150140_1280.png