Syö suolaa, kunhan kyytipoikana on kasviksia. Uusi tutkimus hämmentää suolasuosituksia.

Suomi potee suolakammoa. Pohjois-Karjala-projekti iskosti suomalaisten mieleen suolattomuuden ihanteen. Suolan käytön hillitsemisen uskotaan vähentävän sydän- ja verisuonitauteja ja -kuolleisuutta – näin sanoo Sydänliitto, näin sanovat Käypä hoito -suositukset, näin olemme tottuneet ajattelemaan.

Elokuussa 2018 julkaistu tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa suolan terveysvaarat.

Arvostetussa lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistussa McMasterin yliopiston tutkimuksessa kyllä löydettiin yhteys suolan saannin ja sydän- ja verisuonitautien sekä suolan saannin ja aivohalvausten välillä – mutta vain erittäin suurilla päivittäisillä suola-annoksilla.

Professori Andrew Menten luotsaama tutkimus kattoi miltei 100 000 ihmistä paristakymmenestä eri maasta. Yli 12,5 grammaa eli 2,5 teelusikallista suolaa (5 g natriumia) päivässä saavilla havaittiin enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja aivohalvauksia. Tutkimusryhmä suosittelee heille suolan käytön vähentämistä. Esimerkiksi kiinalaisessa keittiössä suolan annostelu on tällaisella hyvin korkealla tasolla. Ei ihme, soijakastike on hyvää!

Toisaalta vähiten suolaa käyttävillä ihmisillä todettiin pienen suolalisän vähentävän sydän- ja verisuonisairastavuutta.

Mente tulkitsee tutkimustuloksen siten, että kohtuullinen natriumin saanti on optimaalisinta sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.

Menten aiemmat tutkimukset ovat kohdanneet vastustusta tiedeyhteisössä. Myös elokuussa julkaistut tulokset ovat jo poikineet soraääniä. Monissa maissa väestön verenpaine kun todella on laskenut ja aivohalvausten määrä kutistunut samaa tahtia kuin suolankulutus.

Suomalaiset suositukset kehottavat korkeintaan viiden gramman eli teelusikallisen päivittäiseen suolankäyttöön, mutta yleensä se ylittyy: Suomessa naiset käyttävät keskimäärin lähes seitsemän, miehet lähes kymmenen grammaa suolaa päivässä. 80 prosenttia tästä määrästä tulee piilosuolana, eli leivän, makkaran, leikkeleiden, juuston ja naposteltavien mukana.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

herbs-2427845_1280.jpg

Hieman perustietoa natriumista: Natrium esiintyy suurimmaksi osaksi klooriin sitoutuneena natriumkloridina eli ruokasuolana. Ravintoainetaulukoissa elintarvikkeesta ilmoitetaan natrium- ja suolapitoisuus. Elintarvikkeen suolapitoisuus saadaan kertomalla natriumin määrä 2,548:lla. Jokaisessa ihmiskehon solussa on natriumia. Natrium pitää aineenvaihdunnan käynnissä, säätelee nestetasapainoa ja kuljettaa hermoimpulsseja. Kehomme tarvitsee sitä toimiakseen, mutta suuri määrä toimii myrkkynä. Tämä pätee mihin tahansa aineeseen, veteenkin.

Mainostauko: Menten tutkimuksen todellinen löytö taitaakin olla aivan muualla kuin suolassa. Kääntäkäämme katse kaliumiin.

Kaliumista Suomessa puhutaan kovin vähän, vaikka WHO antoi jo 2013 suosituksen kaliumin saannin lisäämisestä sydäntautien ja aivoinfarktien vähentämiseksi. WHO:n suosituksissa todetaan kaliumin saannin vähäisyyden yhdessä natriumin runsaan saannin kanssa olevan riski sydän- ja verisuoniterveydelle. WHO:n minimisaantisuositus kaliumille on 3,5 grammaa päivässä. Kalium on elimistössä natriumin vastavaikuttaja (jokaisessa solussasi on natrium-kaliumpumppu) ja elintärkeä muun muassa sydämen toiminnalle, hermoimpulssien kulkemiselle ja lihaksiston toiminnalle. Lisäksi se huolehtii kehon nestetasapainosta.

Myös Menten tutkimus ottaa kantaa kaliuminsaantiin, mikä oli natriumsaannin ohella toinen tutkimuskysymyksistä. Korkeamman kaliuminsaannin todettiin uudessa tutkimuksessa olevan yhteydessä vähäisempään määrään aivohalvauksia, sydänsairauksia ja kuolemia. Runsas kaliuminsaanti neutraloi natriumin haittoja. Lancetiin Menten tutkimukseen kommentin kirjoittaneet Franz Messerli ja Louis Hofstetter totesivat kommentaarissaan, jota The Guardian siteeraa:

”Ehkä suolattomuusevankelistit ja suolalibertaristit voisivat laskea aseensa ja ryhtyä puhumaan kaliuminsaannin puolesta. Kaliumin saannin lisäämisellä kun on enemmän terveyshyötyjä kuin suolan käytön vähentämisellä.”

Suomalaiset saavat kaliumia ruokavaliostaan kolmisen grammaa päivässä. Runsas kaliumin saanti vähentää runsaan natriuminsaannin aiheuttamia haittoja. Kaliumlisää käytetään laskemaan korkeata verenpainetta. Vihannekset ovat tärkein kaliuminlähde, joten kasvisvoittoinen ruokavalio (plant-based diet) pitää huolen kaliuminsaannista.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

runner-beans-1835646_1280.jpg

Erityisen kaliumpitoisia ruoka-aineita ovat

  • valkoiset pavut
  • linssit
  • peruna (etenkin kuoriperuna)
  • bataatti
  • punajuuri
  • palsternakka
  • pinaatti
  • mangoldi
  • tomaatti (etenkin tomaattipyree)
  • appelsiini ja appelsiinimehu
  • banaani
  • avokado
  • kookosvesi

Kaliumia saa myös purkissa ja jotkut terapeutit ohjeistavat sen käyttöön lisäravinteena. Kaliumvalmisteiden käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, sillä suuri annos voi jopa viedä hengen.

Ristiriitaiset tutkimustulokset hämmentävät. Mitä tästä uudesta suolatutkimuksestakin tulisi ajatella? Vaikutussuhteet ovat hyvin monimutkaisia, emmekä ymmärrä niistä tai ihmiselimistön toiminnasta paljoakaan. Pieni muutos voi saada aikaan perhosefektin. Itse pohdiskelisin näin: edelleenkään ei kannata alkaa ahmia meetvurstia tai perunalastuja. Ei myöskään pidä pelätä porkkanaa sen natriumpitoisuuden* takia ja karsia sitä kokonaan ruokavaliostaan.

Runsaan suolansaannin ja sairauksien yhteys voi selittyä ruokavalion kokonaiskuvalla: sipsit ja meetvursti ovat erittäin prosessoituja, huonoja rasvoja sisältäviä ruokia, ja niitä paljon kuluttavan ruokavalio lienee kokonaisuudessaan epäterveellisempi. Porkkana taas kuuluu terveelliseen, runsaasti vihanneksia sisältävään ruokavalioon, josta saa monipuolisesti ja sopusuhtaisesti elimistön toimintaa tukevia kivennäisaineita ja vitamiineja.

Meetvursti-sipsiruokavalio altistaa matala-asteiselle tulehdukselle, porkkananpurijat taas suojelevat itseään kyseiseltä terveysriskiltä. Kasvipohjaista (plant-based) ruokavaliota noudattavat ihmiset saavat lisäksi ruokavaliostaan yllin kyllin kaliumia, joka neutraloi natriumin haittavaikutuksia.

Älä siis kammoksu suolaa, ja syö paljon kasviksia, hedelmiä ja papuja.

* 19 mg per 100 g, eli keskikokoisessa porkkanassa on 12,35 mg natriumia, hui!

vegetables-1085063_1280.jpg

Guardianin juttu po. tutkimuksesta: Salt not as damaging to health as previously thought, says study

Science Dailyn uutisointi: Pass the salt: Study finds average consumption safe for heart health

 

Lue lisää ruokavalioaiheesta:

Retiisirottaa ei masenna: kasvisten syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä

Kasvispohjainen ruokavalio säästää munuaisiasi – silti suomalaiset syövät kasviksia yhä vähemmän

Jos ”Näin eroon pömppövatsasta” -otsikot houkuttavat klikkaamaan, lue tämä

Päänsärkyjä ja rasvamaksoja: Uusinta tutkimustietoa lasten terveydestä

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s