Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

Ihminen antaa mieluummin itselleen kivuliaita sähköiskuja kuin viettää 15 minuuttia yksinään tyhjässä huoneessa ilman virikkeitä. Tähän tulokseen päätynyt tutkimus kohahdutti muutama vuosi sitten. (Yksi kyseiseen tutkimukseen osallistuja herkesi hankkimaan 190 sähköiskua vartissa!) Näyttää siltä, että emme ole enää kovin hyviä sietämään tylsyyttä tai yksin omien ajatustemme kanssa olemista. Tunnemmeko itseämme ollenkaan, jos emme koskaan todella keskity havainnoimaan sisäistä maailmaamme?

En liene ainoa, jonka kaveripiirissä paisuu ilmiö nimeltä some-ahdistus. Moni on jo vuosien ajan yrittänyt aika ajoin erilaisia some-paastoja, kuten tietyn ajanjakson mittaista täydellistä pidättäytymistä Facebookin käytöstä. Moni on huomannut, ettei enää jaksa keskittyä pitkäjänteisyyttä vaativiin projekteihin, kuten kirjojen lukemiseen. (Tästä myöhemmin lisää!) Kirjaa lukiessakin puhelin harotaan käteen kymmenen minuutin välein, ja kas, internetin kaninkoloon katosi taas kaksikymmentä minuuttia eikä enää muisteta, mitä kirjassa viimeksi tapahtui.

Itse asiassa on havaittu, että kun ihminen sanoo käyneensä Facebookissa ”ehkä kolkyt kertaa” päivän aikana, toimintaloki osoittaa, että käyntejä onkin kertynyt 333. Kun vertaa suomalaisten ajankäyttöä koskevaa tutkimusta ja sosiaalisen median käyttöä mitannutta tutkimusta, käy ilmi, että suomalainen keskivertoisä viettää päivässä reilusti enemmän aikaa somessa kuin lastensa kanssa.

mental-2470926_1280.jpg

Tutkimusten mukaan Facebook masentaa ja ahdistaa

Kenties sinäkin tiedät jonkun, joka päivittää some-kanaviaan useita kertoja päivässä. Onko hän leppoisuuden ruumiillistuma, kuuluisa zen-olemuksestaan ja pitkäjänteisyyttä vaativista harrastuksistaan? Kukoistavatko hänen ihmissuhteensa niin kotona kuin työpaikalla? Vai onko hän hieman takakireä, kärsii unettomuudesta ja stressioireista ja tuntuu joutuvan alituiseen konflikteihin? Jatkuvasti puhelintaan hivelevän ihmisen kanssa ei myöskään ole järin hurmaavaa viettää aikaa. Tatu ja Patu -kirjassa tällaista ruuduista enemmän kuin seuralaisistaan lumoutuvaa ihmistä kutsutaan säätövääriäiseksi.

Olisiko niin, että jatkuva somessa roikkuminen korreloi ahdistuneisuuden kanssa? Lukuisten tutkimusten mukaan kyllä. Brittitutkimuksen mukaan Facebookin käyttö ruokkii ahdistuneisuutta ja riittämättömyyden tunteita, heikentää elämänlaatua ja vaikeuttaa rentoutumista ja nukahtamista. American Journal of Epidemiologyssa julkaistu tutkimus osoittaa, että hövelisti tykkäyksiä Facebookissa jakavien ihmisten fyysinen ja henkinen vointi on huonompi kuin peukkunappia kitsaammin käyttävien.

Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan Facebookissa enemmän aikaa viettävät ovat onnettomampia kuin ne, jotka käyttävät sitä vähemmän. He ovat myös tyytymättömämpiä elämäänsä ylipäänsä. Brittitutkimuksen mukaan kahdella kolmasosalla ihmisistä on vaikeuksia rentoutua silloin kun heillä ei ole pääsyä sosiaaliseen mediaan.

Masennuksen ja somessa vietetyn ajan määrällä on havaittu korrelaatio. Missourin yliopiston tutkimus lisää, että mikäli some herättää käyttäjässä kateuden tunteita, tämä on alttiimpi masentumaan. Itävaltalaistutkimus osoitti, että runsas Facebookissa vietetty aika saa ihmisen tuntemaan olonsa kurjaksi riippumatta siitä, selaako hän kivoja kissavideoita vai riitaisia kirppiskeskusteluja. Toinen Innsbruckin yliopiston tutkimus kertoi, että koska ihmiset pitävät Facebookia kehnona ajanvietteenä, he kokevat sen käyttämisestä morkkista.

stethoscope-2617700_1280.jpg

Facebookin entiset johtajatkin ovat kauhuissaan

Viime viikolla Facebookin entinen johtaja sanoi luoneensa hirviön ja katuvansa, että koskaan työskenteli Facebookin käyttäjämäärien kasvattamiseksi. Chamath Palihapitiya kertoi, ettei anna omien lastensa käyttää Facebookia lainkaan ja arveli ”’sydänten, tykkäysten ja peukutusten’ tuhoavan yhteiskunnan toimintaa, sillä niihin ajaa lyhytaikainen, hyvästä palautteesta saatavan mielihyvän tavoittelu”. Aiemmin Facebookin alkuaikojen johtaja Sean Parker ”kritisoi varsinkin Facebookin tapaa hyödyntää ihmismielen haavoittuvuutta luomalla palautejärjestelmän, josta voi jatkuvasti hakea sosiaalista hyväksyntää”.

Facebookia on kritisoitu ominaisuuksista, joiden on alkujaankin tarkoitus aiheuttaa käyttäjissä ahdistusta: tällainen on esimerkiksi Messengerin ominaisuus, joka näyttää viestin lähettäjälle, onko vastaanottaja lukenut viestin. Tämä tieto on omiaan lietsomaan hylätyksi tulemisen tunteita. Nytkin tuhannet ihmiset tuntevat tuskaa miettien ”miksi hän ei vastaa viestiini, vaikka on lukenut sen”.

Jokainen Facebook-julkaisusi saama tykkäys tuottaa dopamiiniryöpyn, mikä on omiaan koukuttamaan sinut. Monelle tulee mieliteko kirjoittaa entistä nokkelampia päivityksiä entistä useammin, kenties jopa vähän liioitellen ja karrikoiden, jotta ihmiset reagoisivat entistä runsaslukuisemmin. Harva kuitenkaan tunnustaa käyttäytyvänsä näin. Samalla tavalla tykkäyksittä jääminen tuottaa somen käyttäjälle pahaa mieltä, varsinkaan jos ihminen ei tiedosta, millä tavalla Facebookin algoritmi toimii. Ihminen ei muutenkaan ole niin fiksu, että pystyisi täysin tiedostamaan some-käyttäytymisensä motiiveja ja nyansseja. Punainen numero kuvakkeessa houkuttaa klikkaamaan Facebookin auki, vaikka käyttäjä tietää, että sen takana ei koskaan odota oikeasti merkittävä notifikaatio vaan jokin yhdentekevä ilmoitus.

love-1100255_1280.jpg

Kirjoista vieraantuminen on ongelma

Eilen (18.12.2017) Ylen Ykkösaamussa haastateltiin sosiaalisen median tutkijaa ja sosiaalipsykologia Suvi Uskia ja kasvatustieteen tohtoria Liisa Ahosta. (Some-osuus alkaa kohdasta 32.25.) Hekin pitävät somea nykymuodossaan uhkana sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Erityisen suurena uhkana ihmisyydelle he pitävät, toden totta, somen käytön aiheuttamaa lukemisen vähenemistä, josta moni kaverinikin on huolissaan. Ahonen sanoo:

”On sanomattakin selvää, että jos ihminen ei lue, niin silloin myöskään kielelliset valmiudet ja itsensä ilmaisemisen valmiudet ei pääse kehittymään”.

Facebookin Pohjois-Amerikan markkinointijohtajan Michelle Kleinin mukaan aikuiset tarttuvat älypuhelimeensa keskimäärin 30 kertaa päivässä tarkastaakseen some-tilinsä. Milleniaalit tekevät saman yli 150 kertaa päivässä. Luulenpa, että monelle suomalaiselle aikuisellekin 30 kertaa riittää juuri aamupäivän tarpeiksi. Suvi Uskin mukaan ihminen saattaa arvioida käyneensä Facebookissa 30 kertaa, mutta kun asia tarkastetaan toimintalokista, on todellinen luku lähempänä 333:a. Ihmisillä on tapana kaunistella asioita tutkimuksiin vastatessaan.

Sosiaalisessa mediassa vietetty keskimääräinen aika on kasvanut vuosi vuodelta: nyt se on 135 minuuttia päivässä. Vertailun vuoksi: kotitöitä tehdään keskimäärin 185 minuuttia päivässä ja isät viettävät keskimäärin 80 minuuttia vuorokaudesta lastensa kanssa.

Some-paasto lisää tutkitusti hyvinvointia

Harrisburgin yliopiston tutkimus osoittaa, että viikon some-paasto vähentää stressiä ja parantaa tarkkaavaisuutta. Neljänneksellä paasto lisäsi mielenkiinnon kokemista asioita kohtaan; osan se sai jopa syömään terveellisemmin.

Aivot ovat plastiset: ne muokkautuvat sellaisiksi, mitä me niillä teemme. (Vähän niin kuin faskiamme mukautuu työasentojemme ja liikuntatottumustemme mukaisiksi.) Esimerkiksi itse en paljon meditoivana koe enää vetoa somen lyhytjänteiseen, pinnallista informaatiotykitystä pursuavaan maailmaan. Olen vieraantunut Facebookista. (Työ-some-tilini saan päivitettyä näppärästi erillisen sovelluksen kautta! Sitä kautta en ”joudu” Facebookin uutisvirtaan.) Kirjallisuussuhteeseenikaan some ei ole vaikuttanut, sillä olen lukenut aina, paljon ja nopeasti, myös pikkulasten äitinä, jolloin varsinkaan ei kuuluisi olla aikaa kirjoille. Paraikaa luen virkistävänä pikku välipalana Stephen Kingin 1200-sivuista Se-romaania. Koen kirjallisuuden ravitsevan sieluani ja voitelevan aivojani.

Kohtaan jatkuvasti työssäni ihmisiä, jotka toistavat samoja lauseita kuin mantroja: En osaa rentoutua. Minulla on nukkumisvaikeuksia. Keskittymiskykyni on huonontunut. En saa hiljennettyä ajatuksiani. Neljä edellistä restoratiivisen joogan workshopiani on varattu täyteen, koska ihmisillä on niin kova stressi ja niin suuri tarve oppia keinoja rauhoittamaan itsensä. ”En muista, koska mulla on ollut näin rauhallinen ja hyvä olo” on tavallinen palaute, jonka kuulen joogatunnin jälkeen.

”Me ei tunneta ihmistä kovin hyvin. Me ollaan nyt vastakkain sen kanssa, että me innostutaan tosi yksinkertaisista, simppeleistä jutuista, ja koukututaan näihin, ja me ei osata sitä itse hallita ja hillitä. Se tarkoittaa sitä, että me tarvitaan ihan eri tavalla tutkimusta sinne ihmisen pään sisään ja ihmisten välisiin suhteisiin, jotta me nähdään, mihin tätä laivaa kannattaa ohjata”, sosiaalipsykologi Suvi Uski sanoo.

Lisätutkimuksia odotellessa voit yrittää ohjata omaa laivaasi esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Kaitse itseäsi kuin lasta. Aseta somen käytöllesi rajat. Laita itsesi nukkumaan ajoissa.
  • Lainaa kirjastosta kirja ja lue se, hyvänen aika.
  • Pane puhelimesi merkkiäänet ja kaikenlaiset merkkinumerot kuvakkeissa pois päältä.
  • Älä ota puhelinta käteen joka kerta, kun sinulla on tylsää tai kun se mieleesi juolahtaa. Luo uusia hermokytkentöjä, jotka etäännyttävät sinua puhelimestasi.
  • Meditoi! Se on paras ja aivan ilmainen keino muokata aivojaan – ja sitä kautta elämäänsä onnellisemmaksi.
  • Vuole kiehisiä, tuijota tulta, tee jotain hidasta ja monotonista: se hoitaa aivojasi.
  • Ole rakkaittesi kanssa ja katso heitä silmiin. Käy pitkiä, polveilevia, keskeytyksettömiä keskusteluja.
  • Aamulla herätessäsi viivy sisäisessä maailmassasi, tavoittele palasia näkemistäsi unista, juo kahvisi lintulaudalle katsellen – sen sijaan, että ottaisit ensimmäisenä puhelimen käteesi ja ahmisit Facebookista toisten tuottamia ajatuksia ja kuvia.

”Buddhalla ja muilla suurilla opettajilla oli syntyessään suunnilleen samanlaiset aivot kuin kenellä tahansa. Se, millä tavalla he muuttivat aivojaan, muutti maailmaa.” (Rick Hanson ja Richard Mendius Buddhan aivot -kirjan takakansitekstissä.)

 


Kesäkuussa julkaistun DNA:n Digitaalisen elämäntavan tutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaista suomalaisista 82 % on Facebookissa ja reilut 40 % heistä käyttää Facebookia ja Messengeriä lukuisia kertoja päivässä.

https://theheartysoul.com/mental-health-risks-of-social-media/

http://www.businessinsider.com/social-media-use-can-contribute-to-anxiety-and-depression-2015-6?r=US&IR=T&IR=T

 

2 vastausta artikkeliin “Facebook vie aikasi ja terveytesi – etkä edes huomaa sitä itse

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s